Hesarissa oli pikku juttu varsinaisesta oppositiomiehestä lakitieteen tohtori (oppiarvo mahdollisesti itse keksitty) Ernesti Hentusesta (1855-1951), joka julkaisi mm. lehtiä Totuuden torvi, Minä huudan, Minä ulvon ja Orjan joulukellot. HS:ssa on kuva Minä ulvon -lehden etusivusta ja otsikkoina näkyy oleva "Kekkonen kastroitava", "Huijareita presidenttiehdokkaina", "Murhaaja lastensuojelulautakunnassa" eli aika rohkeaa kirjoittelua.
Hentunen arvosteli ilmeisesti ainoana aikalaisenaan julkisuudessa sotien jälkeen YYA-sopimusta ja keksi termin Kekkoslovakia. Sanomattakin on selvää, että hän oli itsenäisyyden ajan Valpon ja sen edeltäjien tarkkailussa. Paasikivi jopa ehdotti lakimuutosta, jotta Hentunen olisi voitu tuomita.
Hentusella oli oma Radikaalinen kansanpuolue, jonka kunnallisvaaliohjelmassa oli mm. seuraavanlainen kohta: "[Helsingin] Kaupungintalo korotettava 3 kerroksella ja koristettava pilaririvistöllä. Korkea huipputorni, jossa kellolaite, joka soittaa klo 12 hymnin. Huipussa valaistu leijona." Kaupunginvaltuustopaikka Hentuselle irtosi vaikka hänen poliittista uskottavuuttaan koetteli se, että hän välillä ilmoitti kannattavansa vasemmistoa ja sitten taas vastustavansa sitä.
Hentunen kirjoitti Totuuden torvessa "Puolet kansanedustajista on hulluja", asiaan vaadittiin oikaisua ja seuraavassa numerossa Hentunen korjasi väitteen "Puolet kansanedustajista ei ole hulluja". Totuuden torvea luettiin yleensäkin huumorilehtenä ja sen ilmestyminen jatkui vielä Hentusen kuoleman jälkeen. Sen jälkeenkin nimi on elänyt fraasina.
Hentunen arvosteli ilmeisesti ainoana aikalaisenaan julkisuudessa sotien jälkeen YYA-sopimusta ja keksi termin Kekkoslovakia. Sanomattakin on selvää, että hän oli itsenäisyyden ajan Valpon ja sen edeltäjien tarkkailussa. Paasikivi jopa ehdotti lakimuutosta, jotta Hentunen olisi voitu tuomita.
Hentusella oli oma Radikaalinen kansanpuolue, jonka kunnallisvaaliohjelmassa oli mm. seuraavanlainen kohta: "[Helsingin] Kaupungintalo korotettava 3 kerroksella ja koristettava pilaririvistöllä. Korkea huipputorni, jossa kellolaite, joka soittaa klo 12 hymnin. Huipussa valaistu leijona." Kaupunginvaltuustopaikka Hentuselle irtosi vaikka hänen poliittista uskottavuuttaan koetteli se, että hän välillä ilmoitti kannattavansa vasemmistoa ja sitten taas vastustavansa sitä.
Hentunen kirjoitti Totuuden torvessa "Puolet kansanedustajista on hulluja", asiaan vaadittiin oikaisua ja seuraavassa numerossa Hentunen korjasi väitteen "Puolet kansanedustajista ei ole hulluja". Totuuden torvea luettiin yleensäkin huumorilehtenä ja sen ilmestyminen jatkui vielä Hentusen kuoleman jälkeen. Sen jälkeenkin nimi on elänyt fraasina.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomessa vain ruotsinkieliset Tampere-talon byrokraatit voivat julkisuudessa esiintyä väärillä akateemisilla arvoilla. Joten Hentunen lienee ollut tohtori oikeesti.
tutkinnon Sorbonnessa ennen I maailmansotaa. Sorbonen arkistot olivat palaneet. Hentusen väitöskirjakseen kutsumaa teosta ei kelpuutettu Helsingin yliopistossa. Hentunen elätti itsensä lehtiään kauppaamalla, joten hän ei yrittänyt esim. tittelillään saada virkoja tms.
Tamperetalon Callen lisensiaattityökin taisi perustua hieman epämääräisiin lähteisiin. Kukaan muuhan ei ole nähnyt sitä kirjeenvaihtoa, jolle hän tutkimustaan perusti, jos oikein muistan.
...ollut missään kirjattu. Paitsi hänen omissa puheissaan.
Tuskin Hentunen olisi virkoja saanutkaan, niillä mielipiteillään.
Calle muistaakseni selitti asiaa niin, että kun häntä jonkun sattuman kautta jossain vahingossa tituleerattiin tohtoriksi eikä hän kehdannut nolata ihmisiä oikaisemalla väärinkäsitystä niin se jäi siitä päälle.
Matti Klinge puolusteli sitten Callea mikä oli minusta hyvin yllättävää koska luulin hänen yliopistomiehenä ja tapakulttuurin tuntijana pitävän oppiarvoa tärkeänä. Klinge kommentoi jotenkin siihen tapaan että Calle oli työnsä ja hyvien tapojensa kautta tavallaan oikeutetumpi tohtorin arvoon kuin moni muu.
..."jossakin laatikossa ullakolla..."
Hän väitti niiden olevan olemassa, ja pysyi väitteessään yllättävän pitkään.
Eikös Klinge saanut jonkin mitalin Ruotsin kuninkaalta? Se velvoittaa.
Hentusella oli kyllä ihan oikea Sorbonnen tohtorin hattu ja viitta. Hän joutui joskus pakoilemaan ulkomailla jostain kunnianloukkausjutusta saamaansa tuomiota niin kauan että se vanheni. Jossain vaiheessa hän oli töissä Pariisin rautatieaseman löytötavaratoimistossa. Siellä määräajoin myytiin huutokaupalla juniin unohtuneita kamoja, joita kukaan ei ollut tuntenut omikseen. Sieltä hän sai jonkun hajamielisen akateemikon hatun ja viitan yllättävän edullisesti.