Urho Kekkonen valittiin tasavallan presidentin tehtävään viisikymmentä vuotta sitten äärimmäisen niukalla valitsijamiesten äänten enemmistöllä. Hänen vastaehdokkaansa oli sosialidemokraattien K.A Fagerholm. Kekkosen presidenttikausi jatkui sitten aina vuoteen 1981 saakka.
Historian harrastaja voi vailla historian tutkijan tehtävän rajoitteita jossitella ja spekuleerata vaihtoehtoisilla tapahtumakuluilla. Mietitäänpä mitä olisi mielestänne tapahtunut, jos vaalissa olisikin käynyt toisin eli Fagerholmista olisi tullut tasavallan presidentti. Miten olisivat asiat edenneet? Tässä olisi avaus keskusteluun.
Historian harrastaja voi vailla historian tutkijan tehtävän rajoitteita jossitella ja spekuleerata vaihtoehtoisilla tapahtumakuluilla. Mietitäänpä mitä olisi mielestänne tapahtunut, jos vaalissa olisikin käynyt toisin eli Fagerholmista olisi tullut tasavallan presidentti. Miten olisivat asiat edenneet? Tässä olisi avaus keskusteluun.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pitäisikö muka Kekkosta syyttää Suomen sotapolitiikastakin?
Kekkonen halusi keväällä 1940 jatkaa Talvisotaa hinnalla millä hyvänsä, vaikka se olisi vienyt Suomen lopullisesti tuhoon!
Hän oli ehdottomasti rauhantekoa vastaan!
No myöhemmin hän opetteli sen takinkäännön aina tilanteen mukaiseksi!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000011487526
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000011483732
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000015792997
Fagerholm kehui 60-70-luvulla Kekkosta ja hänen idänpolitiikkaansa. Hän ei koskaan kuulunut Kekkosen vastustajien katkeraan etujoukkoon. Eli ehkäpä ainkaan ulkopolitiikassa ei olisi ollut mitään mainittavaa eroa, vaikka Fagerholm olisikin voittanut. Korkeintaan taidoista johtuvaa etua saattoi olla Kekkosen voitosta. Sisäpolitiikassa erona olisi voinut olla se, että SAK ja kaupunkien työläiset olisivat olleet maalaisiin nähden vahvemmilla.
UKK:n päiväkirja:
14.12.68
(Leike, jossa todetaan Suomesta löytyvän sellaisiakin poliitikkoja, ”jotka eivät kateuden ja kaunan anna sumentaa käsityksiään poliittisista kilpailijoistaan”. Esimerkkinä esitetään Fagerholm, joka on esittänyt Suomen Kuvalehdessä kiittäviä arvioita Kekkosesta ja Santeri Alkiosta.)
Mielestäni Fagerholm(ja aseveli sosialistit)ei olisi antanut Suomen suomettua näin pahasti.Meillä olisi ollut eurooppalaisempi ulkopolitiikka,ja kuuluisimme nyt Natoon,kuten 95% EU:n kasalaisista.
Ei Suomi niin pahasti suomettunut, kun vertaa että esim. Gerald Ford sanoi 70-luvulla, ettei NL miehitä Itä-Eurooppaa. Ei siinä yksi vaakerlunti olisi paljon haissut.
Kekkonen oli niin syvällä KGB:n toiminnassa,jopa Suomen vastaisesti.En voi uskoa,että Fagerholm olisi voinut ajautua niin alas.
Kekkonenhan ei omana aikanaan ollut kuin vasta ylipitkän kautensa loppupuolella suosittu presidentti. Jälkipolvet ovat nostaneet hänet jollekin jalustalle suureksi presidentiksi vaikka mielestäni esim Ryti oli paljon isänmaallisempi ja taitavampi presidentti.
Mikäli nykyisenlainen suora kansanvaali olisi aina ollut olemassa Kekkosta ei luultavasti oltaisi valittu v1956. V1962 hän olisi hävinnyt aivan varmasti. No, menneisyydellä spekulointi on turhaa. Korruptoitunut valitsijamiessysteemi takasi Kekkoselle pitkän kauden presidenttinä.
En silti usko että Fagerholmin presidenttiys olisi ollut mitenkään erilaista muuten kuin kestoltaan.