Viipurin menetys 1944

Joistakin historiikeista kyllä ilmenee, että Ruben Lagus oli ylijohdon kanssa eri mieltä. Hänen mukaansa olisi ollut edullisempaa heti asettua puolustukseen vesistölinjan taakse, kuin puolustaa Viipuria vesistö selän takana. Tiukka Viipurin puolustaminen olisi ilman muuta tiennyt tuhansia suomalaisia kaatuneita ja kaupungin täydellistä raunioitumista ja kuitenkin turhaan.

Jopa Päämajassa oli Airoa myöten realistista henkeä, jonka mukaan Viipurin tiukka puolustaminen senhetkisissä asemissa, senhetkisillä voimasuhteilla ja sillä hetkellä käytettävissä olevalla kalustolla oli turhaa turpiinottoa, turhien tappioiden hyväksymistä. Puolustukselle ei kerta kaikkiaan ollut kaupungissa siinä vaiheessa realistisia lähtökohtia. Koko maan puolustamisen kannalta pääpuolustuslinja olisi pitänyt järjestää jo ajoissa taaemmas ja Suomi oli sittenkin tärkeämpi kuin Viipuri.

Mannerheimille kaupungin menetys oli valtava henkilökohtainen arvovaltatappio ja taakka, ei niinkään sille portaalle, joka operaatioista itse asiassa vastasi.

Asia todella on niin, että Viipuri sisällytettiin pääpuolustuslinjaan vastoin Airon näkemystä. Airo näki, ettei Viipurilla ole sotilaallista merkitystä. Tärkeää oli saada joukot taistelukykyisinä soveliaaseen asemaan. Mannerheim määräsi Viipurin pidettäväksi. Voidaan spekuloida sillä, olisiko Viipurin puolustaminen prikaatin voimin ollut Airon keino kiertää ylipäällikön käskyä. Tähän ei saada koskaa varmaa vastausta, mitään todistetta sen puolesta ei voida esittää. Tonttuilu ammusvarikolla ei ole Airon käsialaa eikä myöskään ne muut yhteensattumukset, jotka johtivat 20. prikaatin pakoon. Jos Airo olisi tällaisen suunnitelman salaa tehnyt ja toteuttanut, ei sillä spekuloiminen ole nähdäkseni ainakaan hänen solvaamistaan. Pikemminkin hänen selkeän tilanteenarvostelun ylistystä. Ylipäällikön käsky muodollisesti toteutettiin, mutta siten, että se ei johtanut puolustavien voimien tuhoon. No, tästä nimenomaan ei todisteita ole olemassa.

En minäkään siihen usko. Tämmöisestä luopumisen mahdollisuudesta on varmaan keskusteltu, mutta mistään sopimuksesta ei ole pitävää näyttöä. Viipurissa meni silloin lähes kaikki "pieleen", ja se avaa mahdollisuuden tämmöiseenkin tulkintaan. Kokonaan eri asia on se, että VKT -linja oli Viipurin päässään aivan väärässä paikassa - sotilaallisesti. Sitten on taas ihan eri juttu, että Viipuria oli pakko edes yrittää puolustaa. Maan toiseksi suurin kaupunki, maan suurin varuskuntakaupunki, tärkeä hanllinto-, koulu-, sairaala- jne kaupunki. Maa-, vesi- ja rautatieyhteyksien solmu. Ja Suomen lukko (vrt. Eino Leinon runo "Viipurin Vartio" vlta 1912. "Viipuri, et Sinä sortua saa, jos Sinä seisot, seisovi maa!"

Kyllä Viipuria oli tarkoitus tosissaan puolustaa, mutta se ei nyt vaan onnistunut, monesta syystä. Syy ei ollut yksinomaan puolustajaksi käsketyn 20.Pr:n, mutta ei sekään "syytön" ollut.

Tästä kaikesta voi lukea paljon ja yksityiskohtaista tietoa WSOY:n ensi syksynä ilmestyvästä tietokirjasta "Viipuri 1944". Ja aitoon tunnelmaan pääseen vain paikan päällä. Vihdin Liikenne/VL -Matkat järjestää sinne matkoja teemalla "Viipurin viimeinen päivä".

Tutkimusten Viipurin nopea menetys johtui väärinkäsityksien sarjasta Suomalaisten rivissä. Majuri Bäckman siirsi komentopaikkaansa parisataa metriä taaksepäin koska se oli jatkuvan tykityksen alla. Tämä tulkittiin virheellisesti vetäytymiseksi jonka jälkeen osalle puolustuslinjaa annettiin vetäytymiskäsky. Tämän jälkeen Suomen linjat olivat niin sekaisin että Viipurin puolustus jäi mahdottomaksi.

Seppo Porvali on kirjoittanut kirjan Eversti Armas Kemppi, Sotilaan kujanjuoksu. Viipurin menetyshän laitettiin aikast vahvasti Kempin nisoille. Kirjan lopussa on mielestäni aivan loistava kuvaus sinänsä vaikeasta ja vakavasta asiasta Kempin ollessa viimeisillään sairaalassa:

Kun mitään ei ollut enää tehtävissä, Kemppiä alettiin valmistella omasta pyynnöstä siirrettäväksi Kouvolaan sairaalaan. Sitä ennen hänelle tehtiin verrensiirto, että hän kestäisi matkan rasitukset. Lähiomaisten tullessa häntä katsomaan Kirurgiseen sairaalaan Helsingissä, Kemppi oli jo polvillaan vuoteen vieressä ja piti oikeaa kättään takapuolensa päällä sitä samalla heiluttaen. Hämmästyneille perheenjäsenille hän selitti tuskiensa läpi hymyillen: "Mitä lie koiranverta antaneet".

En ole varma onko ihan aikuisten oikeesti noin tapahtunut, vai käyttikö kirjailija kirjailijan luovaa vapautta. Oli miten oli, Kemppi kyllä nähdäkseni oli kröhöm... ns koiratyyppiä. Eli saattoi hyvinkin toimia juuri noin :) Mutta jos kirjailija käytti luovaa vapautta, niin se oli hemmetin hyvin käytetty. Sillä, olen ollut huolissani esim. radioihin ihmisten soittaessa miten tuo koira-asia on joskus käsitelty. Ja tuo tapahtuma / kuvaus tekee mielestäni aivan loistavaa vapauttavaa pilaa asiasta joka on mielestäni yhteiskunnallisesti ja poliittisesti aivan todella tärkeä.

Onko Suomi ajautumassa tilaan, missä sosiaapalvelut (toimeentulotuki, diakonipalvelut yms) viedään pois kokonaan ? Teknologia mahdollistaisi jo aikamoiset digitaaliset koirapannat. Mutta vaikuttaa siltä, ettei myöskään ymmärretä kunnolla amerikkalaista vapaata kilpailua. Silloin maksetaan valuuttaa siitä, että HALUTAAN nauttia jotain !! Valuutta on vaihdonväline. Näkisin uhkakuvaksi, että Suomi ajautuu ainakin tilapäisesti ei kenenkään - maalle mikäli ilmaiset sosiaalipalvelut päätetään romuttaa. Ei Suomessa tällä hetkellä makseta siitä että HALUTAAN jotain, vaan on totaalinen kilpailunvääristymä. Ollaan rakennettu salakartellia salakarttelin päälle.

Jos Amerikassa on vaikkapa suosittu rap-laulaja tai koripalloilija, niin silloin sen että ihmiset HALUAVAT nähdä ja kuulla sitä, muutetaan taloudelliseksi jutuksi niin, että myös rap-artisti tai koripalloilija saa rahaa siitä ja pystyy tulemaan toimeen ja jopa hankkimaan luksusta. On tuottajia, mutta ne ovat asiallisia ja oikeita tuottajia. Ei niinkuin Suomen isossa kilpailunvääristymässä, jossa tuotetaan....... Öh, niin mitä itse asiassa tuotattekaan ?

Taisi kemppi kuolla syöpään, eli olemattomia taidat kirjoitella...

http://www.jr7.fi/joomla/index.php/en/kotisivu/53-komentajat/armas-kemppi/10-armas-kemppi-kirvesmiehen-poika.html

Lähde: Roolit ja särmät, Matti Kuusi 1986, Otava, ISBN 951-1-09298-7

Armas Kemppi

KIRVESMIES KEMPIN POIKA

Viipurin taistelussa 20.6.1944 kiinnittää huomiota se, että IV Armeijakunnan komentaja kenr Taavetti Laatikainen eikä hänen esikuntansa käytännössä lainkaan tukeneut 20. Prikaatin taistelua - eivät olleet edes selvillä prikaatin tilanteesta. IV AK olisi voinut vastahyökkäyksellä lyödä Viipuriin tunkeutunut vihollinen. Siihen oli käytettävissä reserviprikaati ja tarvittaessa koko Panssaridivisioona. Tämän laiminlyönnin seurauksena syytettyjen penkille olisi pitänyt tuoda kenr Laatikainen ja hänen esikuntapäällikkönsä - ei eversti Kemppi, jolle oli annettu mahdoton tehtävä puolustaa yhdellä jalkaväkiprikaatilla Viipurin kokoista kaupunkia

Listatkaapa toisen maailmansodan puolustuksellisesti menestyksekkäät kaupunkitaistelut! Stalingrad meni 0-0. Mutta muita?

Lauri Jäntti: Viipurin viimeinen päivä. 1964. Valottaa asiaa yhden tykistöupseerin näkökannalta.
Torjuntaan tuotu rykmentti viime hetkellä asemiin. Edestä puuttuivat miinoitteet ja esteet. Vetäytyvien pakokauhu ja hirmutarinat. Tykistön kranaattien puute. Niitä olisi ollut Rautakorvessa mutta oikeat lomakkeet puuttuivat. Käsiaseiden patruunat oli haettava väkisin. Jne.

Säiniön ja Valkjärven välillä pysäyttäminen olisi edellyttänyt vastaavaa aseistusta, mistä olisi saatu 200 panssaria.

Kekkonen todennäköisesti tiesi puolustamatta jättämispäätöksestä, koska ei suostunut ylentämään Airoa sodan jälkeen täydeksi kenraaliksi vaikka sitä häneltä jatkuvasti pyydettiin ja anottiin.

Viipurilla ei ollut mitään sotilaallista arvoa. Kaupungin nopea menetys aukaisi 'kotirintaman' silmät sille, mikä oli sotilaallinen tilanne todellisuudessa.

Mutta kun muna-armeija pyrki Viipurista eteenpäin niin meno tyssäsi tuleen ja vereen Tienhaaran maastossa! Siinä rätit lenteli puiden oksille!

PsD:n tykistönä oli Raskas patteristo 14 ja sen tykit oli mallia 150 H 40 ja ammuksista ei ollut pulaa.

Pula oli 152 H 37 ammuksista. Niitä ei ollut Rautakorvessa. Tilalle tarjottiin 152 H 38 ammuksia, jotka ei tietenkään passanneet. Molemmat tykkimallit oli NL:n sotasaalistavaraa, osa niistä oli Saksastakin ostettua.

Ja sitten Puna-armeija hyökkäsi ja hyökkäys lakaistiin maahan valtaisalla tyjistökeskityksellä! Ei saatu muutoin vastapäisdtä niemeä tyhjäksi! Siinä lenteli Muna-armeijan pahin into taivaan tuuliin!

Kyllä Viipurin puolustuksen katastrofi ja pakoonjuoksu suomalaisten taholta lopul-
takin koitui siunaukseksi Viipurin historiallisen kaupunki miljöön kannalta.Monet
merkittävät rakennukset aina keskiajalta on suojeltu ja restaurointi jatkuu.
Oli siunattu onni hävisimme taistelutta Viipurin.Nyt siellä voi löytää vielä ra-
kennuksia,taloja,katuja joilla on tarina :)
Kannattaa tehdä kaupunkikierros kauniiseen venäläiseen Viipuriin
Google Mapissa,katu kadulta.

Mulla on pakastimessa vuosikertamustikoita kannakselta. Vuodelta 1941 ovat. Mummulta sain.