Ammattikorkeakoulujen suosio laskussa

Kysymykseen on helppo vastata.Nykynuoret ovat onneksi vaativia, joten vastauksena kysymykseen: Opetuksen taso on surkea AMK:ssa kautta linjan.Miten opetus voisikaan muuttua laadukkaammaksi, koska samat opettajat (tai juuri valmistuneet ilman käytännön kokemusta olevat opettajat) siellä tietoa jakavat kuin ennen uudistusta.

vastata kirjoitti:

Kysymykseen on helppo vastata.Nykynuoret ovat onneksi vaativia, joten vastauksena kysymykseen: Opetuksen taso on surkea AMK:ssa kautta linjan.Miten opetus voisikaan muuttua laadukkaammaksi, koska samat opettajat (tai juuri valmistuneet ilman käytännön kokemusta olevat opettajat) siellä tietoa jakavat kuin ennen uudistusta.

Lue lisää

Koko ammattikorkeakoulujärjestelmä lyötiin kokoon häthätää entisistä opistoasteista ajattelematta mikä koulutuksen tehtävä tai profiili koulutusjärjestelmässä olisi. Opettajien täydennyskoulutus kulkee jälkijunassa, he käyvät yliopistokursseja ja siirtavat saamansa opin suoraan tarkemmin miettimättä sisältöjä ja sitä, mikä amk-opiskelijalle on oleellista.

vastata kirjoitti:

Kysymykseen on helppo vastata.Nykynuoret ovat onneksi vaativia, joten vastauksena kysymykseen: Opetuksen taso on surkea AMK:ssa kautta linjan.Miten opetus voisikaan muuttua laadukkaammaksi, koska samat opettajat (tai juuri valmistuneet ilman käytännön kokemusta olevat opettajat) siellä tietoa jakavat kuin ennen uudistusta.

Lue lisää

AMK,ta annetaan kummallisia käsityksiä,sikäli juuri nimenomaan tästä porukasta on huutavaa pulaa, josta yrittäjä leipoo mieleisiään jatkokouluttamalla... Mikä sitten todellisena syynä pudotukseen?

Rukkanen kirjoitti:

AMK,ta annetaan kummallisia käsityksiä,sikäli juuri nimenomaan tästä porukasta on huutavaa pulaa, josta yrittäjä leipoo mieleisiään jatkokouluttamalla... Mikä sitten todellisena syynä pudotukseen?

Lue lisää

Ikäluokkien pienenemisellähän ei varmaan ole mitään tekemistä tämän asian kanssa... eihän?

Matti N kirjoitti:

Ikäluokkien pienenemisellähän ei varmaan ole mitään tekemistä tämän asian kanssa... eihän?

No sinäpä sen sanoit! Syntyvyyden yht'äkkinen romahtaminen n. 20 vuotta sitten on varmasti se selittävä tekijä. Kylläpä ovat Opetushallituksessa typeriä, kun eivät noin ilmeistä selitystä itse keksineet, vaan levittelevät vain käsiään ja sanovat, etteivät osaa selittää syytä hakijoiden määrän laskuun.

Onneksi sinä neropatti keksit tuon kaikilta muilta huomaamatta jääneen selittävän muuttujan! Upeaa!

Kertoisitko muuten vielä mihin perustat oletuksesi ikäluokan äkillisestä pienenemisestä 6000:lla edellisiin vuosiin nähden... kun moista ilmiötä ei ole mihinkään kirjattu...

vastata kirjoitti:

Kysymykseen on helppo vastata.Nykynuoret ovat onneksi vaativia, joten vastauksena kysymykseen: Opetuksen taso on surkea AMK:ssa kautta linjan.Miten opetus voisikaan muuttua laadukkaammaksi, koska samat opettajat (tai juuri valmistuneet ilman käytännön kokemusta olevat opettajat) siellä tietoa jakavat kuin ennen uudistusta.

Lue lisää

"Miten opetus voisikaan muuttua laadukkaammaksi, koska samat opettajat (tai juuri valmistuneet ilman käytännön kokemusta olevat opettajat) siellä tietoa jakavat kuin ennen uudistusta."

Siis mitä? Olet siis sitä mieltä, että vanhassa opistossa, jota ylistetään yli kaiken jatkuvasti, oli surkeat opettajat? Ja ennen kaikkea heidän opetusmetodinsa ja tietotasonsa ei ole kehittynyt yhtään sieltä opistosta vuosien saatossa?

Kirjoituksesi oli täyttä paskaa...osittain. On nimittäin AMK:ja, joissa se opetuksen taso on surkea. Sitten on AMK:ja, joissa opetuksen taso on loistava ja arvosteluperiaatteet kovempia. Itse olen tällaisessa laitoksessa. Onpa meille tullut moni yliopistostakin, kun ei siellä pärjännyt, eivätkä ole pärjänneet meilläkään. Monen tie on loppunut lyhyeen!

Toisaalta vitun epäreilua niitä kohtaan, jotka opiskelevat vaativammassa AMK:ssa, koska heidän keskiarvo on hyvin usein huonompi, kuin toisen koulun oppilailla, vaikkakin osaamistaso sekä teoriassa että käytännössä on oikeasti parempi. Sitähän eivät vaan työnantajat tiedä, eikä heitä kiinnostakaan. Vanha sanonta "kyllä osaavalle aina töitä löytyy" kun ei pidä paskan vertaa paikkaansa nykysuomessa! Yhtään työnantajaa ei palkkaamisvaihessaa kiinnosta hakijan osaaminen, ainoastaan aikaisemmat työpaikat ja suhteet. Sitten porataan kun tuli hankittua paska insinööri töihin ja "saneerataan" pihalle. Kenen vika oli? Työnantajan! Palkkaisi vain oikeasti osaavia tyyppejä (tiedän vaikkapa 10 keinoa, miten se selvitettäisiin haastattelussa). Tämän pihalle potkitun ura jatkuu hienosti, koska CV:ssä lukee jälleen yksi hyvä työpaikka lisää. Joskus hän pääsee palkkalistoille firmaan, joka pitää hänet siellä vaikka on paska tyyppi. Että näin!

Voi taivahan tali... kirjoitti:

No sinäpä sen sanoit! Syntyvyyden yht'äkkinen romahtaminen n. 20 vuotta sitten on varmasti se selittävä tekijä. Kylläpä ovat Opetushallituksessa typeriä, kun eivät noin ilmeistä selitystä itse keksineet, vaan levittelevät vain käsiään ja sanovat, etteivät osaa selittää syytä hakijoiden määrän laskuun.

Onneksi sinä neropatti keksit tuon kaikilta muilta huomaamatta jääneen selittävän muuttujan! Upeaa!

Kertoisitko muuten vielä mihin perustat oletuksesi ikäluokan äkillisestä pienenemisestä 6000:lla edellisiin vuosiin nähden... kun moista ilmiötä ei ole mihinkään kirjattu...

Lue lisää

tiettyjen alojen työllisyysnäkymiin = laskevat hakijamäärät.


Miksi kukaan haluaisi opiskella aloille joiden työllisyysnäkymät ovat surkeat ja koulutusmäärät ovat olleet liian suuria jo vuosia?

On myös tuhansia lukiolaisia joiden arvosanat ovat luokkaa

täyttä totta kirjoitti:

Koko ammattikorkeakoulujärjestelmä lyötiin kokoon häthätää entisistä opistoasteista ajattelematta mikä koulutuksen tehtävä tai profiili koulutusjärjestelmässä olisi. Opettajien täydennyskoulutus kulkee jälkijunassa, he käyvät yliopistokursseja ja siirtavat saamansa opin suoraan tarkemmin miettimättä sisältöjä ja sitä, mikä amk-opiskelijalle on oleellista.

Lue lisää

"Opettajien täydennyskoulutus kulkee jälkijunassa, he käyvät yliopistokursseja ja siirtavat saamansa opin suoraan tarkemmin miettimättä sisältöjä ja sitä, mikä amk-opiskelijalle on oleellista."

Kylläpä sitä taas yleistetään oikein urakalla! Ei meidän koulussa ainakaan tilanne ole tämä. 95 % opettajista on vähintään DI:jä, siis se on heidän pohjakoulutus. Lisureita on myös paljon ja tohtoreitakin löytyy. Lisureista osa on täydentänyt opettaja-aikanaan DI-tutkinnon lisuriksi. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että he olivat DI:jä jo pitkään ennen sitä. Suuri osa meidän koulun opettajista on vanhan opiston opettajia. Erittäin osaavia tyyppejä! Suurella osalla on taas pitkä kokemus teollisuudesta ennen opettajan uraa. Vanhoilla opiston opettajillakin osalla opettaminen on nykyään päätoimen ohella tapahtuvaa. Heillä on tietoa työelämän tarpeista. Insinöörejä on itseäni opettamassa kokonaiset yksi. Suurin osa insseistä on muissa tehtävissä (esim. labrainssejä).

Eli mistä oikein vedät näitä hienoja johtopäätöksiäsi?

yhdistettynä kirjoitti:

tiettyjen alojen työllisyysnäkymiin = laskevat hakijamäärät.


Miksi kukaan haluaisi opiskella aloille joiden työllisyysnäkymät ovat surkeat ja koulutusmäärät ovat olleet liian suuria jo vuosia?

On myös tuhansia lukiolaisia joiden arvosanat ovat luokkaa

Lue lisää

Eikö muka amk:in pääsykokeeseen pääse huonoilla papereilla. Itsellä lukioarvosanat b:tä ja pääsykokeissa pärjää yläasteen tiedoilla. Kyllä se niin on että jos muualle ei pääse, niin aina sitä amk:hon pääsee. Itse en päässy yliopistoon, mutta amkin kokeessa olin parhaita hakijoita.
Itsellä työnäkymät ovat loistavat, kokoajan olen saanut töitä jotka ovat aivan osaamistasoni ylärajoilla.

mitäh? kirjoitti:

"Miten opetus voisikaan muuttua laadukkaammaksi, koska samat opettajat (tai juuri valmistuneet ilman käytännön kokemusta olevat opettajat) siellä tietoa jakavat kuin ennen uudistusta."

Siis mitä? Olet siis sitä mieltä, että vanhassa opistossa, jota ylistetään yli kaiken jatkuvasti, oli surkeat opettajat? Ja ennen kaikkea heidän opetusmetodinsa ja tietotasonsa ei ole kehittynyt yhtään sieltä opistosta vuosien saatossa?

Kirjoituksesi oli täyttä paskaa...osittain. On nimittäin AMK:ja, joissa se opetuksen taso on surkea. Sitten on AMK:ja, joissa opetuksen taso on loistava ja arvosteluperiaatteet kovempia. Itse olen tällaisessa laitoksessa. Onpa meille tullut moni yliopistostakin, kun ei siellä pärjännyt, eivätkä ole pärjänneet meilläkään. Monen tie on loppunut lyhyeen!

Toisaalta vitun epäreilua niitä kohtaan, jotka opiskelevat vaativammassa AMK:ssa, koska heidän keskiarvo on hyvin usein huonompi, kuin toisen koulun oppilailla, vaikkakin osaamistaso sekä teoriassa että käytännössä on oikeasti parempi. Sitähän eivät vaan työnantajat tiedä, eikä heitä kiinnostakaan. Vanha sanonta "kyllä osaavalle aina töitä löytyy" kun ei pidä paskan vertaa paikkaansa nykysuomessa! Yhtään työnantajaa ei palkkaamisvaihessaa kiinnosta hakijan osaaminen, ainoastaan aikaisemmat työpaikat ja suhteet. Sitten porataan kun tuli hankittua paska insinööri töihin ja "saneerataan" pihalle. Kenen vika oli? Työnantajan! Palkkaisi vain oikeasti osaavia tyyppejä (tiedän vaikkapa 10 keinoa, miten se selvitettäisiin haastattelussa). Tämän pihalle potkitun ura jatkuu hienosti, koska CV:ssä lukee jälleen yksi hyvä työpaikka lisää. Joskus hän pääsee palkkalistoille firmaan, joka pitää hänet siellä vaikka on paska tyyppi. Että näin!

Lue lisää

Tervetuloa työmarkkinoille havaitsemaan, että amk-tutkinto on melko aikavähäpätöisessä asemassa oikeilla työmarkkinoilla. Ammattikoulutus suorittajatasolla esim.raksa yms. annetaan yhä "amiksessa" ja johtotason koulutus yliopistoissa.Sääli, että olet mennyt "mielikuvaretkuun". Vanhanaikainen opistotaso eli nyk. amk kouluttaa tulevaisuutta varten työttömiä tai pätkätyöläisiä eli varamiespalvelun henkilökuntaa.Valitettavasti.

työmarkkinoilta kirjoitti:

Tervetuloa työmarkkinoille havaitsemaan, että amk-tutkinto on melko aikavähäpätöisessä asemassa oikeilla työmarkkinoilla. Ammattikoulutus suorittajatasolla esim.raksa yms. annetaan yhä "amiksessa" ja johtotason koulutus yliopistoissa.Sääli, että olet mennyt "mielikuvaretkuun". Vanhanaikainen opistotaso eli nyk. amk kouluttaa tulevaisuutta varten työttömiä tai pätkätyöläisiä eli varamiespalvelun henkilökuntaa.Valitettavasti.

Lue lisää

Juuri näin.

jjjjjy kirjoitti:

Eikö muka amk:in pääsykokeeseen pääse huonoilla papereilla. Itsellä lukioarvosanat b:tä ja pääsykokeissa pärjää yläasteen tiedoilla. Kyllä se niin on että jos muualle ei pääse, niin aina sitä amk:hon pääsee. Itse en päässy yliopistoon, mutta amkin kokeessa olin parhaita hakijoita.
Itsellä työnäkymät ovat loistavat, kokoajan olen saanut töitä jotka ovat aivan osaamistasoni ylärajoilla.

Lue lisää

Perähikiän amk:n sivutoimipaikkaan Karvakoskelle kyllä pääsee....

pääsee kirjoitti:

Perähikiän amk:n sivutoimipaikkaan Karvakoskelle kyllä pääsee....

No Tamperekin sitten varmaan kuuluu sinne perähikiälle....?

työmarkkinoilta kirjoitti:

Tervetuloa työmarkkinoille havaitsemaan, että amk-tutkinto on melko aikavähäpätöisessä asemassa oikeilla työmarkkinoilla. Ammattikoulutus suorittajatasolla esim.raksa yms. annetaan yhä "amiksessa" ja johtotason koulutus yliopistoissa.Sääli, että olet mennyt "mielikuvaretkuun". Vanhanaikainen opistotaso eli nyk. amk kouluttaa tulevaisuutta varten työttömiä tai pätkätyöläisiä eli varamiespalvelun henkilökuntaa.Valitettavasti.

Lue lisää

Tervetuloa puolestasi todellisuuteen! Siis onko kautta historian duunarit ja akateemiset hoitaneet kaiken työn? Onko opistoinssit ja vanhemmat AMK-inssitkin kaikki kortistossa? Lue tilastoja AMK-inssien työllistymisestä ja kerro sitten mitä mieltä olet. Voin vinkiksi sanoa, että aika pieni prosentti on työttömänä. Tilastoja ei kaunista sekään tosiseikka, että ensimmäisen vuoden aikana valmistumisesta insseillä on se vaikein aika töiden haussa. Eri asia on, kuinka hyvin koulutustaan vastaavassa tehtävässä ollaan, mutta töissä kuitenkin. Älä nyt ala pokalla väittämään, ettei AMK-tason töitä ole olemassa. Tahtoisinpa nähdä ne ammattikoulu (vai mikä se nykyään on) -tason ihmiset, jotka hoitavat esim. insseille kuuluvan suunnittelun. Tahtoisin myös nähdä ne yliopisto-immeiset, jotka "alentuvat" inssitason töitä tekemään....

oikeassa kirjoitti:

Juuri näin.

Sehän on JEES-mies! Onko sieltä toisten selän takaa hankala nähdä?

työmarkkinoilta kirjoitti:

Tervetuloa työmarkkinoille havaitsemaan, että amk-tutkinto on melko aikavähäpätöisessä asemassa oikeilla työmarkkinoilla. Ammattikoulutus suorittajatasolla esim.raksa yms. annetaan yhä "amiksessa" ja johtotason koulutus yliopistoissa.Sääli, että olet mennyt "mielikuvaretkuun". Vanhanaikainen opistotaso eli nyk. amk kouluttaa tulevaisuutta varten työttömiä tai pätkätyöläisiä eli varamiespalvelun henkilökuntaa.Valitettavasti.

Lue lisää

Kylläpä täällä monenlaista juttua kirjoitetaan. Uskovatkohan nämä ihan oikeasti kirjoittamaansa tekstiin?

jooooo o kirjoitti:

No Tamperekin sitten varmaan kuuluu sinne perähikiälle....?

Ammattikorkeakoulun valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat vain ja ainoastaan tekniikan alalla ja luonnonvara-alalla. Muille aloille kutsutaan valintakokeeseen rajattu määrä pisteiden perusteella parhaita hakijoita.

Tästä syystä näiden muiden alojen suosittujen koulutusohjelmien valintakokeisiin ei ole tosiaan mitään asiaa huonoilla arvosanoilla.

alasta kirjoitti:

Ammattikorkeakoulun valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat vain ja ainoastaan tekniikan alalla ja luonnonvara-alalla. Muille aloille kutsutaan valintakokeeseen rajattu määrä pisteiden perusteella parhaita hakijoita.

Tästä syystä näiden muiden alojen suosittujen koulutusohjelmien valintakokeisiin ei ole tosiaan mitään asiaa huonoilla arvosanoilla.

Lue lisää

Olet oikeassa. Tässä kun kevään haussa tuli tutkittua noita AMK:n tilastoja (ei tullut lukioaikana katsottua), niin täytyy myöntää, että oli moinen järkytys, että en todellakaan pääse edes valintakokeisiin aloille, jotka minua kiinnostivat. Yliopistoon on näköjään, kuten muutama täällä onkin kirjoituksessaan todennut, helpompi päästä, kun näkee vain vaivaa tenttikirjojen kanssa.

Onko tämä ollut monenkin vuoden "trendi" että hyvien pisteiden omistajat(= ovat oivaltaneet jo lukioaikana hyvien loppupapereiden merkityksen) ovat ne, jotka sinne AMK:n valintakokeisiin kutsutaan ??

Rukkanen kirjoitti:

AMK,ta annetaan kummallisia käsityksiä,sikäli juuri nimenomaan tästä porukasta on huutavaa pulaa, josta yrittäjä leipoo mieleisiään jatkokouluttamalla... Mikä sitten todellisena syynä pudotukseen?

Lue lisää

Jengi on huomannu että amk:ssa joutuu tekemään oikeasti töitä tutkinnon eteen ja että jos on työtön niin sitä kannattaa olla ihan virallisestikin jotta saa korvauksen.

niinkös? kirjoitti:

"Opettajien täydennyskoulutus kulkee jälkijunassa, he käyvät yliopistokursseja ja siirtavat saamansa opin suoraan tarkemmin miettimättä sisältöjä ja sitä, mikä amk-opiskelijalle on oleellista."

Kylläpä sitä taas yleistetään oikein urakalla! Ei meidän koulussa ainakaan tilanne ole tämä. 95 % opettajista on vähintään DI:jä, siis se on heidän pohjakoulutus. Lisureita on myös paljon ja tohtoreitakin löytyy. Lisureista osa on täydentänyt opettaja-aikanaan DI-tutkinnon lisuriksi. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että he olivat DI:jä jo pitkään ennen sitä. Suuri osa meidän koulun opettajista on vanhan opiston opettajia. Erittäin osaavia tyyppejä! Suurella osalla on taas pitkä kokemus teollisuudesta ennen opettajan uraa. Vanhoilla opiston opettajillakin osalla opettaminen on nykyään päätoimen ohella tapahtuvaa. Heillä on tietoa työelämän tarpeista. Insinöörejä on itseäni opettamassa kokonaiset yksi. Suurin osa insseistä on muissa tehtävissä (esim. labrainssejä).

Eli mistä oikein vedät näitä hienoja johtopäätöksiäsi?

Lue lisää

Ei tutkinto opetustaitoja takaa. Meilläkin oli yksi DI opettajana, paljon teollisuustyökokemusta ja silti pirun laiska. Teetätti ryhmätöitä ja luentomateriaalit otti valmiina netistä. Ei sekään, että tietää paljon, takaa hyvää opetusta. Itse asiassa yksi parhaista opettajistamme oli nuori vastavalmistunut sijainen. Mutta siinä oli kyseessä näytönhalut.

öpöh öpöh kirjoitti:

Tervetuloa puolestasi todellisuuteen! Siis onko kautta historian duunarit ja akateemiset hoitaneet kaiken työn? Onko opistoinssit ja vanhemmat AMK-inssitkin kaikki kortistossa? Lue tilastoja AMK-inssien työllistymisestä ja kerro sitten mitä mieltä olet. Voin vinkiksi sanoa, että aika pieni prosentti on työttömänä. Tilastoja ei kaunista sekään tosiseikka, että ensimmäisen vuoden aikana valmistumisesta insseillä on se vaikein aika töiden haussa. Eri asia on, kuinka hyvin koulutustaan vastaavassa tehtävässä ollaan, mutta töissä kuitenkin. Älä nyt ala pokalla väittämään, ettei AMK-tason töitä ole olemassa. Tahtoisinpa nähdä ne ammattikoulu (vai mikä se nykyään on) -tason ihmiset, jotka hoitavat esim. insseille kuuluvan suunnittelun. Tahtoisin myös nähdä ne yliopisto-immeiset, jotka "alentuvat" inssitason töitä tekemään....

Lue lisää

"Tahtoisinpa nähdä ne ammattikoulu (vai mikä se nykyään on) -tason ihmiset, jotka hoitavat esim. insseille kuuluvan suunnittelun. "

Firmassa, jossa olen nyt kesätyössä, on pari tällaista. Ihailen heitä suuresti, kun tuosta vaan vääntävät metallia miten tahtovat ja osaavat arvioida lujuutta suoraan päässään. Tosin kommentti olikin **kele kun joutuu asentajan palkalla tekemään töitä, jotka kuuluisivat herroille itselleen". Kyllä, kyseessä oli 60 ikäinen äijä, jolla ei ole ollut aikoinaan edes mahdollisuutta opiskella, jäänyt juuri siihen ikäluokkaan, missä vielä perheen varallisuus on merkinnyt.

..nopeasti, joten sitä kautta tullee myös vaikutus opiskelemaan hakevien määrään, spekuloin...

Itsekkin opiskelen toista vuotta amk:ssa ja kaksi ensimmäistä vuotta ovat olleet aivan turhaa lukion kertaamista, eikä opetuksessa ole minkäänlaista mielenkiintoa. mutta täytyypi kituutella kun jo näin pitkällä ollaan.
Tämä amk on vähän niinkuin b tason yliopisto, luppupeleissä kummankaan tutkinnon suorittaneet ei tiedä käytännön töistä mitään.

koko laitoksen kirjoitti:

Itsekkin opiskelen toista vuotta amk:ssa ja kaksi ensimmäistä vuotta ovat olleet aivan turhaa lukion kertaamista, eikä opetuksessa ole minkäänlaista mielenkiintoa. mutta täytyypi kituutella kun jo näin pitkällä ollaan.
Tämä amk on vähän niinkuin b tason yliopisto, luppupeleissä kummankaan tutkinnon suorittaneet ei tiedä käytännön töistä mitään.

Lue lisää

tuntuu siltä, että henkilöt, jotka kirjoittelevat samaan tyyliin kuin sinä, opiskelevat aina tradenomiksi? AMK:ssa on kyllä muitakin linjoja olemassa...
Ei meillä ainakaan tekniikan alalla kerrattu lukiosta muuta kuin pitkä matikka ja kielet. Kaikki muu on ollut sellaista, mitä EI TODELLAKAAN OPETETA MISSÄÄN LUKIOSSA!

Kiinnostaisi kuulla mitä poikasi opiskelee sillä olen pistämässä papereita EVTEK:iin. Ettei vain sattuisi olemaan sama aihealue...

musta kirjoitti:

tuntuu siltä, että henkilöt, jotka kirjoittelevat samaan tyyliin kuin sinä, opiskelevat aina tradenomiksi? AMK:ssa on kyllä muitakin linjoja olemassa...
Ei meillä ainakaan tekniikan alalla kerrattu lukiosta muuta kuin pitkä matikka ja kielet. Kaikki muu on ollut sellaista, mitä EI TODELLAKAAN OPETETA MISSÄÄN LUKIOSSA!

Lue lisää

Insinööriksi täällä opiskellaan kans. Fysiikkaa on kerrattu sellaiset 10 ov:ta, kemiaa, matikkaa, näitä nettisivuntekokursseja ja muuta atk hömppääkin oli lukiossa, että mekein 50 ov:ta kertausta. Ja mä kun luulin että täällä olis opetus käytännönläheisempää, mutta eipä ole mitään sellaista ollutkaan.

koko laitoksen kirjoitti:

Itsekkin opiskelen toista vuotta amk:ssa ja kaksi ensimmäistä vuotta ovat olleet aivan turhaa lukion kertaamista, eikä opetuksessa ole minkäänlaista mielenkiintoa. mutta täytyypi kituutella kun jo näin pitkällä ollaan.
Tämä amk on vähän niinkuin b tason yliopisto, luppupeleissä kummankaan tutkinnon suorittaneet ei tiedä käytännön töistä mitään.

Lue lisää

yliopiston tarkkis. Itse olen juuri kituuttanut AMK-tutkinnon ja yks frendi kysyi, että "kun tässä vuosien saatossa on paljon juteltu tekuiluista, niin mitä käytännössä opit?" Voin vastata rehellisesti, että enpä juuri mitään. Yläasteellakin tuntui olevan vaikeampia kokeita...

kerrataan kirjoitti:

Insinööriksi täällä opiskellaan kans. Fysiikkaa on kerrattu sellaiset 10 ov:ta, kemiaa, matikkaa, näitä nettisivuntekokursseja ja muuta atk hömppääkin oli lukiossa, että mekein 50 ov:ta kertausta. Ja mä kun luulin että täällä olis opetus käytännönläheisempää, mutta eipä ole mitään sellaista ollutkaan.

Lue lisää

Meniköhän nyt taas vähän liioitteluksi? Vai missä AMK:ssa oikein olet? Laskin tuossa, että lukion pitkä matikka kerrattiin meillä 7 ov:ssä, tämän jälkeen oli vielä yksi 3 ov:n kurssi, jossa mentiin jo pitkältikin lukion matikkamäärän ohi. Tämänkin jälkeen oli yksi 1 ov:n kurssi, jossa keskityttiin vain ja ainoastaan käyttämään laskinta tehokkaasti ja kerrattiin samalla monimutkaisimmat teoriat. Kemiaa yksi kurssi, 2 ov. Fysiikkaa yhteensä 7 ov, joka ei todellakaan ole yhtä helppoa, kuin lukiossa 6 kurssia käymäni fysiikka. Yksi "nettisivuntekokurssi", 2 ov.

Eli:
lukiosta kertaamista tasan 9 ov (jos luki pitkän matikan), 16 ov jos lasket fysiikat mukaan (joita itse en todellakaan laske). "Nettisivuntekokursseja" meillä ei lukiossa ollut tarjolla.

En tiedä, missä koulussa oikein olet, mutta eipä siellä kovin vaikeaa näytä olevan, ilmeisesti AMK:ssa on paljonkin laitoskohtaisia eroja...

ei sentään kirjoitti:

Meniköhän nyt taas vähän liioitteluksi? Vai missä AMK:ssa oikein olet? Laskin tuossa, että lukion pitkä matikka kerrattiin meillä 7 ov:ssä, tämän jälkeen oli vielä yksi 3 ov:n kurssi, jossa mentiin jo pitkältikin lukion matikkamäärän ohi. Tämänkin jälkeen oli yksi 1 ov:n kurssi, jossa keskityttiin vain ja ainoastaan käyttämään laskinta tehokkaasti ja kerrattiin samalla monimutkaisimmat teoriat. Kemiaa yksi kurssi, 2 ov. Fysiikkaa yhteensä 7 ov, joka ei todellakaan ole yhtä helppoa, kuin lukiossa 6 kurssia käymäni fysiikka. Yksi "nettisivuntekokurssi", 2 ov.

Eli:
lukiosta kertaamista tasan 9 ov (jos luki pitkän matikan), 16 ov jos lasket fysiikat mukaan (joita itse en todellakaan laske). "Nettisivuntekokursseja" meillä ei lukiossa ollut tarjolla.

En tiedä, missä koulussa oikein olet, mutta eipä siellä kovin vaikeaa näytä olevan, ilmeisesti AMK:ssa on paljonkin laitoskohtaisia eroja...

Lue lisää

Tuohon täytyy vielä laskea kielet mukaan, koska ne nyt ovat täysin lukion kertausta. Eli 8 ov pakolliset englannit ja ruotsi.

ei sentään kirjoitti:

Meniköhän nyt taas vähän liioitteluksi? Vai missä AMK:ssa oikein olet? Laskin tuossa, että lukion pitkä matikka kerrattiin meillä 7 ov:ssä, tämän jälkeen oli vielä yksi 3 ov:n kurssi, jossa mentiin jo pitkältikin lukion matikkamäärän ohi. Tämänkin jälkeen oli yksi 1 ov:n kurssi, jossa keskityttiin vain ja ainoastaan käyttämään laskinta tehokkaasti ja kerrattiin samalla monimutkaisimmat teoriat. Kemiaa yksi kurssi, 2 ov. Fysiikkaa yhteensä 7 ov, joka ei todellakaan ole yhtä helppoa, kuin lukiossa 6 kurssia käymäni fysiikka. Yksi "nettisivuntekokurssi", 2 ov.

Eli:
lukiosta kertaamista tasan 9 ov (jos luki pitkän matikan), 16 ov jos lasket fysiikat mukaan (joita itse en todellakaan laske). "Nettisivuntekokursseja" meillä ei lukiossa ollut tarjolla.

En tiedä, missä koulussa oikein olet, mutta eipä siellä kovin vaikeaa näytä olevan, ilmeisesti AMK:ssa on paljonkin laitoskohtaisia eroja...

Lue lisää

Täällä on tosiaankin helppoa, kun opiskelijoista keskimäärin vain kolmannes vaivautuu tunneille, niin opet pitää nii helppoja kokeita, että melkein yläasteen tiedoilla pääsee läpi. Tietotekniikkaa ja omalle alalle kuulumatonta elektroniikkaa on lisäksi vielä 6 ov:tä. Toi amk:n fysiikka on täsmälleen samaa mitä lukiossakin oli, kun olen itse lukenut sitä yhdeksän kurssia lukiossa, ja kokeet ovat huomattavasti helpompia kuin lukiossa. Itse en edes muista koska olen tehnyt vapaa-ajalla jotain kouluun liittyvää, ja silti kaikki kurssit ovat menneet läpi.

vain on kirjoitti:

Täällä on tosiaankin helppoa, kun opiskelijoista keskimäärin vain kolmannes vaivautuu tunneille, niin opet pitää nii helppoja kokeita, että melkein yläasteen tiedoilla pääsee läpi. Tietotekniikkaa ja omalle alalle kuulumatonta elektroniikkaa on lisäksi vielä 6 ov:tä. Toi amk:n fysiikka on täsmälleen samaa mitä lukiossakin oli, kun olen itse lukenut sitä yhdeksän kurssia lukiossa, ja kokeet ovat huomattavasti helpompia kuin lukiossa. Itse en edes muista koska olen tehnyt vapaa-ajalla jotain kouluun liittyvää, ja silti kaikki kurssit ovat menneet läpi.

Lue lisää

Paras puoli on se, että kesätöitä on aivan käsittämättömästi tarjolla, melkein joka päivä soitetaan jostain päin töihin. Ja muut näyttävät valittelevan että töitä on mahdoton löytää.
Mutta silti harmittaa se että mitään käytännön opetusta ei amk:ssa ole kahden ensimmäisen vuoden aikana.

vain on kirjoitti:

Täällä on tosiaankin helppoa, kun opiskelijoista keskimäärin vain kolmannes vaivautuu tunneille, niin opet pitää nii helppoja kokeita, että melkein yläasteen tiedoilla pääsee läpi. Tietotekniikkaa ja omalle alalle kuulumatonta elektroniikkaa on lisäksi vielä 6 ov:tä. Toi amk:n fysiikka on täsmälleen samaa mitä lukiossakin oli, kun olen itse lukenut sitä yhdeksän kurssia lukiossa, ja kokeet ovat huomattavasti helpompia kuin lukiossa. Itse en edes muista koska olen tehnyt vapaa-ajalla jotain kouluun liittyvää, ja silti kaikki kurssit ovat menneet läpi.

Lue lisää

Väitän ja takaan ja alleviivaan, että meidän fysiikan tenteistä et olisi päässyt edes läpi ilman kovaa työtä. Parhaimmat, matemaattisesti lahjakkaat, monen ällän ylioppilaat saivat niistä kakkosia ja kolmosia. En tiedä ketään, kuka olisi ko. opettajalta nelosen tai vitosen saanut. Sitä se teettää kun opettaja on itse nero ja tohtorismies.
Meillä ei niinikään läsnäolijoiden määrä vaikuta millään muotoa kokeitten vaikeuteen.

hyviäkin puolia kirjoitti:

Paras puoli on se, että kesätöitä on aivan käsittämättömästi tarjolla, melkein joka päivä soitetaan jostain päin töihin. Ja muut näyttävät valittelevan että töitä on mahdoton löytää.
Mutta silti harmittaa se että mitään käytännön opetusta ei amk:ssa ole kahden ensimmäisen vuoden aikana.

Lue lisää

Siis millä alalla olet?

sacro.sanct kirjoitti:

Kiinnostaisi kuulla mitä poikasi opiskelee sillä olen pistämässä papereita EVTEK:iin. Ettei vain sattuisi olemaan sama aihealue...

..en tiedä kuin että Tradenomiksi se koulutus tähtäisi. Ota kuitenkin huomioon että poikani kohdalla oli ilmeisesti myös väärä linja/ala -valinta alunperin. Opetuksen tasoa hän on kyllä useaan otteeseen kritisoinut.

ei sentään kirjoitti:

Väitän ja takaan ja alleviivaan, että meidän fysiikan tenteistä et olisi päässyt edes läpi ilman kovaa työtä. Parhaimmat, matemaattisesti lahjakkaat, monen ällän ylioppilaat saivat niistä kakkosia ja kolmosia. En tiedä ketään, kuka olisi ko. opettajalta nelosen tai vitosen saanut. Sitä se teettää kun opettaja on itse nero ja tohtorismies.
Meillä ei niinikään läsnäolijoiden määrä vaikuta millään muotoa kokeitten vaikeuteen.

Lue lisää

Puhutaankohan me saman tason oppilaitoksesta. Itsellä on kaksi kolmasosaa numeroista viitosia tai nelosia ja yo-kirjoituksista vedin mahtavat yhden c:n kaks b:tä ja kaks a:ta. Eikä täällä mitään ällän oppilaita ole. Luokallani puolet saa vähintään kolmosen, noista perusaineista.

vai oliko? kirjoitti:

Siis millä alalla olet?

sähköllä ja ei ollu mitään provosointia, en tiedä yhtäkään amk-opiskelijaa, jolla ei olisi oman alan kesätöitä. Itsellä vaihtoehtoja oli kuusi silloin kuin tein päätöksen minne meen, ja nyt jälkeenkin päin on tullut paljon kyselyjä.

jooooo kirjoitti:

Puhutaankohan me saman tason oppilaitoksesta. Itsellä on kaksi kolmasosaa numeroista viitosia tai nelosia ja yo-kirjoituksista vedin mahtavat yhden c:n kaks b:tä ja kaks a:ta. Eikä täällä mitään ällän oppilaita ole. Luokallani puolet saa vähintään kolmosen, noista perusaineista.

Lue lisää

Ei vissiin puhuta. Tai sitten oppilaitoksissa on TODELLAKIN älyttömiä eroja. Tunnen monta hyvin kirjoituksissa pärjännyttä meidän koulusta. Omalta alalta ja omasta "saapumiserästä" heti viisi (meitä on n. 25 hlöä). Itse olen Een-ämmän ylioppilas ja täytyy sanoa, että välillä on meinannut usko kadota ja tekee mieli heittää hanskat tiskiin. Jotkut aineet ovat täällä uskomattoman vaikeita. Liekö syynä se, että opettajat ovat suurin osa (ainakin omalla alallani) ns. vanhoja partoja, joilla tuntuu olevan yli-inhimillinen osaamispohja. He eivät selvästikään muista, millaista oli olla opiskelija.

ei sentään kirjoitti:

Ei vissiin puhuta. Tai sitten oppilaitoksissa on TODELLAKIN älyttömiä eroja. Tunnen monta hyvin kirjoituksissa pärjännyttä meidän koulusta. Omalta alalta ja omasta "saapumiserästä" heti viisi (meitä on n. 25 hlöä). Itse olen Een-ämmän ylioppilas ja täytyy sanoa, että välillä on meinannut usko kadota ja tekee mieli heittää hanskat tiskiin. Jotkut aineet ovat täällä uskomattoman vaikeita. Liekö syynä se, että opettajat ovat suurin osa (ainakin omalla alallani) ns. vanhoja partoja, joilla tuntuu olevan yli-inhimillinen osaamispohja. He eivät selvästikään muista, millaista oli olla opiskelija.

Lue lisää

Lisäyksenä vielä, että itsellä keskiarvo näin kolmannen vuoden jälkeen n. 3,5 ja se on ollut todella työn ja tuskan takana. Parikymmentä ov:tä vielä aikaa ensi vuonna nostaa se keskiarvo sinne neloseen. Tiedän silti, että tuo 3,5 keskiarvo on keskimääräistä parempi meidän koulussa.

ei sentään kirjoitti:

Lisäyksenä vielä, että itsellä keskiarvo näin kolmannen vuoden jälkeen n. 3,5 ja se on ollut todella työn ja tuskan takana. Parikymmentä ov:tä vielä aikaa ensi vuonna nostaa se keskiarvo sinne neloseen. Tiedän silti, että tuo 3,5 keskiarvo on keskimääräistä parempi meidän koulussa.

Lue lisää

joo mutta onhan se aivan eri asia opiskella AMK:ssa kuin lukiossa... ei niillä lukion arvosanoilla ja opintomenestyksellä ole takuita myöhempiin opintosuorituksiin...

tradenomi kirjoitti:

joo mutta onhan se aivan eri asia opiskella AMK:ssa kuin lukiossa... ei niillä lukion arvosanoilla ja opintomenestyksellä ole takuita myöhempiin opintosuorituksiin...

Ensimmäistä vuotta opiskelen tradenomiksi yhdessä suosituimmista Suomen ammattikorkeakouluista. Aikaisemmin olen merkonomomiksi opiskellut ja täytyy sanoa että ammatti-instituutissa oli osittain parempi opetuksen taso. Osa opettajista on kuin jostain toiselta planeetalta tulleita.. Eivät osaa opettaa ei sitten yhtään.. Ongelmat kyllä tiedostetaan mutta mitään ei voida tehdä kun opettajilla on virat.

Tuntuu etten ole ensimmäisenä vuotena oppinut mitään uutta vaikka eihän se nyt täysin pidä paikkaansa. Masentavaa..

Pitäis olla vaan niin paljon oma-aloitteista motivaatiota että jaksais päntätä ylimääräistä.. Pakollisilla opeilla ei näytä pitkälle pääsevän.

TradenomiMies kirjoitti:

Ensimmäistä vuotta opiskelen tradenomiksi yhdessä suosituimmista Suomen ammattikorkeakouluista. Aikaisemmin olen merkonomomiksi opiskellut ja täytyy sanoa että ammatti-instituutissa oli osittain parempi opetuksen taso. Osa opettajista on kuin jostain toiselta planeetalta tulleita.. Eivät osaa opettaa ei sitten yhtään.. Ongelmat kyllä tiedostetaan mutta mitään ei voida tehdä kun opettajilla on virat.

Tuntuu etten ole ensimmäisenä vuotena oppinut mitään uutta vaikka eihän se nyt täysin pidä paikkaansa. Masentavaa..

Pitäis olla vaan niin paljon oma-aloitteista motivaatiota että jaksais päntätä ylimääräistä.. Pakollisilla opeilla ei näytä pitkälle pääsevän.

Lue lisää

Itse olen valmistunut tradenomiksi muutama vuosi sitten. En ole tehnyt päivääkään oman alan duunia. Kuullostaa ettei opetussuunnitelmissa ole tapahtunut muutoksia mihinkään suuntaan. Tämä keskustele ei varmasti motivoi yhtään enempää. Tsemiä sulle opintoihisi tradenomimies:)

ei sentään kirjoitti:

Ei vissiin puhuta. Tai sitten oppilaitoksissa on TODELLAKIN älyttömiä eroja. Tunnen monta hyvin kirjoituksissa pärjännyttä meidän koulusta. Omalta alalta ja omasta "saapumiserästä" heti viisi (meitä on n. 25 hlöä). Itse olen Een-ämmän ylioppilas ja täytyy sanoa, että välillä on meinannut usko kadota ja tekee mieli heittää hanskat tiskiin. Jotkut aineet ovat täällä uskomattoman vaikeita. Liekö syynä se, että opettajat ovat suurin osa (ainakin omalla alallani) ns. vanhoja partoja, joilla tuntuu olevan yli-inhimillinen osaamispohja. He eivät selvästikään muista, millaista oli olla opiskelija.

Lue lisää

No täältä valmistuu kuitenkin samoja insinöörejä kuin sieltäkin. Eikä täälläkään ole yhtäkään opettajaa, joka olis alle viiskymmentä, ja ainakin puheiden perusteella nekin on paljon kokenu. Itsellä ei oo tullut minkäänlaisia masennustiloja ainakaan opiskelun suhteen. On aineita, joiden tunnille olen mennyt ekaa kertaa vasta kokeeseen. Eikä meidän luokalla kukaan ole edes nähny unta e:n yo-papereista, mutta pitäis kai se ops olla suunnilleen samanlainen jokapaikassa.

tradenominainen kirjoitti:

Itse olen valmistunut tradenomiksi muutama vuosi sitten. En ole tehnyt päivääkään oman alan duunia. Kuullostaa ettei opetussuunnitelmissa ole tapahtunut muutoksia mihinkään suuntaan. Tämä keskustele ei varmasti motivoi yhtään enempää. Tsemiä sulle opintoihisi tradenomimies:)

Lue lisää

Tradenomithan vain kauppaa hammasharjoja, vielä tarvitsee toisen teknisen alan koulutuksen rinnalle, niin töitä alkaa löytyä.

se vaan on kirjoitti:

No täältä valmistuu kuitenkin samoja insinöörejä kuin sieltäkin. Eikä täälläkään ole yhtäkään opettajaa, joka olis alle viiskymmentä, ja ainakin puheiden perusteella nekin on paljon kokenu. Itsellä ei oo tullut minkäänlaisia masennustiloja ainakaan opiskelun suhteen. On aineita, joiden tunnille olen mennyt ekaa kertaa vasta kokeeseen. Eikä meidän luokalla kukaan ole edes nähny unta e:n yo-papereista, mutta pitäis kai se ops olla suunnilleen samanlainen jokapaikassa.

Lue lisää

Kyllä ops on varmaan joka paikassa suunnilleen sama. Mutta tuskin missään on määritelty, miten ja millä tasolla opetetaan. Se on pitkälti opettajakohtaista.

vain on kirjoitti:

Täällä on tosiaankin helppoa, kun opiskelijoista keskimäärin vain kolmannes vaivautuu tunneille, niin opet pitää nii helppoja kokeita, että melkein yläasteen tiedoilla pääsee läpi. Tietotekniikkaa ja omalle alalle kuulumatonta elektroniikkaa on lisäksi vielä 6 ov:tä. Toi amk:n fysiikka on täsmälleen samaa mitä lukiossakin oli, kun olen itse lukenut sitä yhdeksän kurssia lukiossa, ja kokeet ovat huomattavasti helpompia kuin lukiossa. Itse en edes muista koska olen tehnyt vapaa-ajalla jotain kouluun liittyvää, ja silti kaikki kurssit ovat menneet läpi.

Lue lisää

lähdetään mittaamaan sillä, moniko vaivautuu tunneille/luennoille, niin yliopistossa silloin vasta helppoa onkin. Siellä kun hyvin harva jaksaa/viitsii luennoilla käydä. Samaan aikaa mellastetaan yliopisto-opetuksen hyvästä tasosta, mutta itse asiassa on niin, että nämä mellastajat itsekään eivät sitten hyödynnä sitä hyvää opetusta. Eikö tässä ole hienoinen ristiriita.

Ammattikorkeakouluja on eri tasoisia. Itse ammattikorkeakoulusta valmistuneena ja nyt yliopistossa opiskelevana voin sanoa, että ei se yliopisto mikään taivas ole eikä taso välttämättä niinkään paljon eroa amk:sta (ainakaan siitä amk:sta, jossa minä opiskelin!!). Oma lähestymistapani voi tietenkin olla nyt erilainen ja kriittisempikin. Kummassakin koulussa on kuitenkin puolensa ja parasta omalla kohdallani on ollut näiden puolien yhdistäminen. Tyytyväinen olen kumpaankin koulutukseeni.. :) Hyvä näin!

johan tuo on tiedossa ollut jo ennen nimien muutoksia että ei se koulu nimen muutoksella parane

ei sentään kirjoitti:

Väitän ja takaan ja alleviivaan, että meidän fysiikan tenteistä et olisi päässyt edes läpi ilman kovaa työtä. Parhaimmat, matemaattisesti lahjakkaat, monen ällän ylioppilaat saivat niistä kakkosia ja kolmosia. En tiedä ketään, kuka olisi ko. opettajalta nelosen tai vitosen saanut. Sitä se teettää kun opettaja on itse nero ja tohtorismies.
Meillä ei niinikään läsnäolijoiden määrä vaikuta millään muotoa kokeitten vaikeuteen.

Lue lisää

Itse olen kolmatta vuotta AMK:ssa tietotekniikan puolella. Omien kokemusten ja mitä nyt on aikas paljon seurannut ympärilleen niin ykkösen nyt vielä pystyy suht.koht. helposti saamaan kokeista, mutta nelosen/vitosen tasoon joutuu jo paiskimaankin töitä kunnolla. Ja tämä koskee kaikkia tuntemiani eikä pelkästään allekirjoittanutta.

ei sentään kirjoitti:

Tuohon täytyy vielä laskea kielet mukaan, koska ne nyt ovat täysin lukion kertausta. Eli 8 ov pakolliset englannit ja ruotsi.

Kyseessä on virkamiesruotsi / englanti. Samat pakollisena yliopistolla.

helpoutta kirjoitti:

lähdetään mittaamaan sillä, moniko vaivautuu tunneille/luennoille, niin yliopistossa silloin vasta helppoa onkin. Siellä kun hyvin harva jaksaa/viitsii luennoilla käydä. Samaan aikaa mellastetaan yliopisto-opetuksen hyvästä tasosta, mutta itse asiassa on niin, että nämä mellastajat itsekään eivät sitten hyödynnä sitä hyvää opetusta. Eikö tässä ole hienoinen ristiriita.

Ammattikorkeakouluja on eri tasoisia. Itse ammattikorkeakoulusta valmistuneena ja nyt yliopistossa opiskelevana voin sanoa, että ei se yliopisto mikään taivas ole eikä taso välttämättä niinkään paljon eroa amk:sta (ainakaan siitä amk:sta, jossa minä opiskelin!!). Oma lähestymistapani voi tietenkin olla nyt erilainen ja kriittisempikin. Kummassakin koulussa on kuitenkin puolensa ja parasta omalla kohdallani on ollut näiden puolien yhdistäminen. Tyytyväinen olen kumpaankin koulutukseeni.. :) Hyvä näin!

Lue lisää

Molemmissa, sekä yliopistossa että ammattikorkeassa, opiskelleena voin kertoa, että yliopiston suurin ongelma on juuri oppilaiden saamattomuudessa ja laiskuudessa. Esimerkkinä käynee opiskelutoverini, joka on kolmen vuoden opiskelujensa aikana käynyt noin 25-tunnilla.

Ammattikorkeakoulujen opetusta arvostellaan enemmän niissä yksiköissä, joissa opiskelun vastuu sysätään opiskelijoille. Näissä yksiköissä käytetään usein huomattavan paljon erilaisia projekteja opiskelumuotona. Itse näin projektit huomattavasti raskaampana tapana opiskella, kuin luennoilla istumisen.

Ehkä tässä mennäänkin AMK:ssa metsään. Tehdään itsenäiseen toimintaan kykeneviä moniosaajia, kun todellinen tarve onkin pienten kokonaisuuksien täys-osaajiin, robotteihin?

selvä homma kirjoitti:

johan tuo on tiedossa ollut jo ennen nimien muutoksia että ei se koulu nimen muutoksella parane

Niin... Ja opistojahan tässä muunneltiin, eli luonnollisesti opistoamis == AMKamis?

:) Typeryytesi kalvaa minua.

ei sentään kirjoitti:

Meniköhän nyt taas vähän liioitteluksi? Vai missä AMK:ssa oikein olet? Laskin tuossa, että lukion pitkä matikka kerrattiin meillä 7 ov:ssä, tämän jälkeen oli vielä yksi 3 ov:n kurssi, jossa mentiin jo pitkältikin lukion matikkamäärän ohi. Tämänkin jälkeen oli yksi 1 ov:n kurssi, jossa keskityttiin vain ja ainoastaan käyttämään laskinta tehokkaasti ja kerrattiin samalla monimutkaisimmat teoriat. Kemiaa yksi kurssi, 2 ov. Fysiikkaa yhteensä 7 ov, joka ei todellakaan ole yhtä helppoa, kuin lukiossa 6 kurssia käymäni fysiikka. Yksi "nettisivuntekokurssi", 2 ov.

Eli:
lukiosta kertaamista tasan 9 ov (jos luki pitkän matikan), 16 ov jos lasket fysiikat mukaan (joita itse en todellakaan laske). "Nettisivuntekokursseja" meillä ei lukiossa ollut tarjolla.

En tiedä, missä koulussa oikein olet, mutta eipä siellä kovin vaikeaa näytä olevan, ilmeisesti AMK:ssa on paljonkin laitoskohtaisia eroja...

Lue lisää

Aloitin 2003 tite-inssilinjalla.
Täällä koko lukion pitkän matikan kertaukseen käytettiin 2ov (3op) (lähinnä ammattikoulusta tulleille, mutta teki hyvää kyllä lukiolaisellekin intin jälkeen).

Fysiikassa ja kemiassa ei vaivauduttu kertaamaan. ATK-perusteetkin oli 2ov, kun se sama Accessi ja vähän laajennettu Excel on tradenomipuolella 6ov

was. kirjoitti:

Aloitin 2003 tite-inssilinjalla.
Täällä koko lukion pitkän matikan kertaukseen käytettiin 2ov (3op) (lähinnä ammattikoulusta tulleille, mutta teki hyvää kyllä lukiolaisellekin intin jälkeen).

Fysiikassa ja kemiassa ei vaivauduttu kertaamaan. ATK-perusteetkin oli 2ov, kun se sama Accessi ja vähän laajennettu Excel on tradenomipuolella 6ov

Lue lisää

Meillä perusteita oli neljän ovarin edestä.

was. kirjoitti:

Aloitin 2003 tite-inssilinjalla.
Täällä koko lukion pitkän matikan kertaukseen käytettiin 2ov (3op) (lähinnä ammattikoulusta tulleille, mutta teki hyvää kyllä lukiolaisellekin intin jälkeen).

Fysiikassa ja kemiassa ei vaivauduttu kertaamaan. ATK-perusteetkin oli 2ov, kun se sama Accessi ja vähän laajennettu Excel on tradenomipuolella 6ov

Lue lisää

2003 tite-linjalla itekin alotin. Ei sitä pitkän matikan määrä todellakaan kerrata 2 ov:n aikana. Kyllä meillä ainakin oli ensimmäiset kaks kurssia nimeltään algebra ja geometria, jossa käytiin aikamoisia perusteita läpi. Sitten vasta siirryttiin diff.int.laskentaan ja sen jälkeen tuli soveltava matikka. Vasta soveltavas matikas mentiin pidemmälle ku lukion pitkäs matikas.

Eikä se kemian kurssi nyt kyllä kovin kummoinen ollut. Kertauskurssi se ainakin itselle oli, vaikka kävin lukiossa aikoinaan vain pakolliset kemiat.

Fysiikasta olen täsmälleen samaa mieltä. Siinä ei kyllä kerrattu pätkääkään, vaan alotettiin kyllä aika kovalla kädellä. Vähän oli kyl porukka helisemäs aluks, kun lukiosta oli suurimmalla osalla vähintään 3 vuotta. Itsellä 4 ja osalla vielä enemmän.

ei sentään kirjoitti:

Tuohon täytyy vielä laskea kielet mukaan, koska ne nyt ovat täysin lukion kertausta. Eli 8 ov pakolliset englannit ja ruotsi.

Vai opetetaan lukiossa nykyisin tekniikan alan englantia ja ruotsia (esim. tekniset AMK:t) ja business-englantia/ruotsia (esim. LiTat)....

Aika jänskää.

TradenomiMies kirjoitti:

Ensimmäistä vuotta opiskelen tradenomiksi yhdessä suosituimmista Suomen ammattikorkeakouluista. Aikaisemmin olen merkonomomiksi opiskellut ja täytyy sanoa että ammatti-instituutissa oli osittain parempi opetuksen taso. Osa opettajista on kuin jostain toiselta planeetalta tulleita.. Eivät osaa opettaa ei sitten yhtään.. Ongelmat kyllä tiedostetaan mutta mitään ei voida tehdä kun opettajilla on virat.

Tuntuu etten ole ensimmäisenä vuotena oppinut mitään uutta vaikka eihän se nyt täysin pidä paikkaansa. Masentavaa..

Pitäis olla vaan niin paljon oma-aloitteista motivaatiota että jaksais päntätä ylimääräistä.. Pakollisilla opeilla ei näytä pitkälle pääsevän.

Lue lisää

Minkä ihmeen takia vaivaudut opiskelemaan kun se kuulostaa niin vaikealta ja täysin turhalta?

Eikö oma aktiivisuus vaikuta oppimiseen?? Odotetaan että opettajat antaa tutkinnon valmiina pehmoisiin pleikkari mopo kätösiin. Opiskeluun kuuluu myös oma työskentely, ei siinä opettaja muuta kuin näyttää mitä tulisi opetella.

vaa kirjoitti:

Tradenomithan vain kauppaa hammasharjoja, vielä tarvitsee toisen teknisen alan koulutuksen rinnalle, niin töitä alkaa löytyä.

Luin itseni tradenomiksi. Vaihdoin vuosia sitten insinööriopinnot tradenomiopinnoiksi. Valmistuttuani karu totuus tradenomien "markkina-arvosta" työnantajien keskuudessa paljastui.

Keväällä päätin jatkaa kesken jääneitä insinööriopintoja. Onpahan sitten sekä teknisen alan koulutus SEKÄ kaupallinen koulutus.

Koko komeuden kruunaa oma nettiyritys. Onpahan sitten monenmoista verkkoa vesillä mistä kalaa pöytään nyhtää.

ei sentään kirjoitti:

Kyllä ops on varmaan joka paikassa suunnilleen sama. Mutta tuskin missään on määritelty, miten ja millä tasolla opetetaan. Se on pitkälti opettajakohtaista.

Tampereella allekirjoittaneen ryhmässä on ylioppilasarvosanat liikkuneet akselilla C, M ja E. Laudaturia ei kenelläkään ole matematiikasta tai fysiikasta. Tosin yhdellä vesselillä on pitkän matematiikan lukion päästötodistuksen keskiarvona 9,4.

Ammattikorkeakouluissa on hitonmoinen ero. Mitä halutu,pi opiskelupaikka, sitä seulotumpaa on hakija-aines.

kerrataan kirjoitti:

Insinööriksi täällä opiskellaan kans. Fysiikkaa on kerrattu sellaiset 10 ov:ta, kemiaa, matikkaa, näitä nettisivuntekokursseja ja muuta atk hömppääkin oli lukiossa, että mekein 50 ov:ta kertausta. Ja mä kun luulin että täällä olis opetus käytännönläheisempää, mutta eipä ole mitään sellaista ollutkaan.

Lue lisää

ja ammattikoululaiset taas kertaavat ammattiaineita. Sähköasentaja joutuu opettelemaan alusta alkaen mikä on ohmin laki tai vastus. Tasan ei mene kenenkään kohdalla. Labroja tulee kyllä, vähän alasta riippuen.

tietoa kirjoitti:

Vai opetetaan lukiossa nykyisin tekniikan alan englantia ja ruotsia (esim. tekniset AMK:t) ja business-englantia/ruotsia (esim. LiTat)....

Aika jänskää.

englannissa minä sain todella paljon uutta, ja minulla on lukiosta englannista kiitettävät. Tekniikan alan sanavarastoni karttui todella paljon, eikä niitä sanoja edes sanakirjoista aina löydä. Vaikka löytääkin, on oltava tarkkaan, että valitsee juuri sen oikean sanan. Opin varmaan tuhansia uusia sanoja. Ei meill kerrattu mitään, preppauskurssi oli erikseen niille, joilla oli siihen tarvetta. Taloushallinnon sanasto oli vähän tutumpi, kun itselläni on myös kaupallinen tausta, mutta ei sitäkään lukiossa opeteltu, vaan kauppiksessa.

Eikös AMK-inssin pitäisi olla tyytyväinen teknikon töihin?
Elävätkö AMK-inssit tosiaan niin pilvilinnoissa, kuten kirjoitit, että luulevat olevansa jotain opisto-insseistä ylempiä.
Mielestäni teknikon hommissa ei ole AMK-inssille mitään vikaa, samoista kouluistahan ne teknikot on aikoinaan valmistuneet, tosin paremmalla käytännön tietämyksellä.

Tiedoksi, että myös sairaanhoitajat valmistuvat nykyään ammattikorkeakouluista, opiskeluaika 3,5 vuotta.

Ainakin oman ja kaveripiirini kokemuksen mukaan AMK:ssa oli vuosituhannen vaihteessa LIIAN VÄHÄN TUNTEJA KÄYTÄNNÖN TAITOJEN OPETTELUA VARTEN (esim.pistokset, erilaisten näytteiden otot, lääkehoito ym.). Paljon oli laajoja kirjallisia tehtäviä, myös tutkimustyön teoriaa. Kuitenkin esim.lääkelaskuja varten tunteja oli minimaalisen vähän, vaikka kyseisen taidon puute voi töissä aiheuttaa pahimmillaan potilaan kuoleman!

Opettajien odotukset päättötyöstä tuntuivat olevan sellaisella tasolla kuin kyse olisi gradusta. Päättötyöhön ei kuitenkaan ollut varattu tarpeeksi aikaa lukujärjestykseen, vaan opiskelijoiden oli puurrettava ne vapaa-ajalla. Siinä oli tekemistä varsinkin kun samalla käytiin käytännön harjoitteluissa vuorotyötä tehden.

Parhainta kuitenkin oppimisen kannalta olivat juuri käytännön harjoittelujaksot, siis "oikeiden" töiden harjoittelut sairaaloissa.
Tällä alalla ainakin töitä riittää, eikä mikään päivä ole samanlainen kuin edellinen!

Hoitaja kirjoitti:

Tiedoksi, että myös sairaanhoitajat valmistuvat nykyään ammattikorkeakouluista, opiskeluaika 3,5 vuotta.

Ainakin oman ja kaveripiirini kokemuksen mukaan AMK:ssa oli vuosituhannen vaihteessa LIIAN VÄHÄN TUNTEJA KÄYTÄNNÖN TAITOJEN OPETTELUA VARTEN (esim.pistokset, erilaisten näytteiden otot, lääkehoito ym.). Paljon oli laajoja kirjallisia tehtäviä, myös tutkimustyön teoriaa. Kuitenkin esim.lääkelaskuja varten tunteja oli minimaalisen vähän, vaikka kyseisen taidon puute voi töissä aiheuttaa pahimmillaan potilaan kuoleman!

Opettajien odotukset päättötyöstä tuntuivat olevan sellaisella tasolla kuin kyse olisi gradusta. Päättötyöhön ei kuitenkaan ollut varattu tarpeeksi aikaa lukujärjestykseen, vaan opiskelijoiden oli puurrettava ne vapaa-ajalla. Siinä oli tekemistä varsinkin kun samalla käytiin käytännön harjoitteluissa vuorotyötä tehden.

Parhainta kuitenkin oppimisen kannalta olivat juuri käytännön harjoittelujaksot, siis "oikeiden" töiden harjoittelut sairaaloissa.
Tällä alalla ainakin töitä riittää, eikä mikään päivä ole samanlainen kuin edellinen!

Lue lisää

...yliarvostettuja...tehty turhan vaikeiksi...ei niitä enää käytännön työssä tarvita...käytännön jäkeä kylläkin...kaikki tulee valmiiksi litkuina yms. jauheina, lisäät vain nesteen...:-)

hoitaja kirjoitti:

...yliarvostettuja...tehty turhan vaikeiksi...ei niitä enää käytännön työssä tarvita...käytännön jäkeä kylläkin...kaikki tulee valmiiksi litkuina yms. jauheina, lisäät vain nesteen...:-)

Lue lisää

laskupää kun on lääkelaskut vaikeita....hoitajat ei tiedä lääkkeistä muutenkaan paljoa esim. nimet kirjoitetaan miten sattuu ja vahvuudet, ei tiedetä paracetamolin ja ibuprofeenin eroa. paratsinit on persantineja jne.

huono hoitsun kirjoitti:

laskupää kun on lääkelaskut vaikeita....hoitajat ei tiedä lääkkeistä muutenkaan paljoa esim. nimet kirjoitetaan miten sattuu ja vahvuudet, ei tiedetä paracetamolin ja ibuprofeenin eroa. paratsinit on persantineja jne.

Lue lisää

Riippuu kuule aika pitkälti hoitajasta itsestään miten "vakavasti" on ammattiinsa paneutunut. Farmakologiaan on mahdollisuus perehtyä tasan niin paljon kuin asianomaista sattuu kiinnostamaan, maksimia ei ole, päinvastoin.
Lääkelaskut on helppoja, mutta aivan välttämättä osattavia; joku sanoi tuossa että käytännössä helppoa, senkun lisää vain vettä. Tjaaha.. Ennen vanhaa sairaanhoitajan piti tietää, miten paljon, ja ennen kaikkea miksi. Luulisi sen kuuluvan myös tämän päivän hoitajien perustietouteen.

Pitää kysyä sinulta kuin Google: paratsin.. tarkoitiko peratsin?

Kaivelepa malkaa ensin omasta silmästäsi, ole niin hyvä.

Suurmatti kirjoitti:

Eikös AMK-inssin pitäisi olla tyytyväinen teknikon töihin?
Elävätkö AMK-inssit tosiaan niin pilvilinnoissa, kuten kirjoitit, että luulevat olevansa jotain opisto-insseistä ylempiä.
Mielestäni teknikon hommissa ei ole AMK-inssille mitään vikaa, samoista kouluistahan ne teknikot on aikoinaan valmistuneet, tosin paremmalla käytännön tietämyksellä.

Lue lisää

Inssijehän nimenomaan koulutetaan esimiehiksi. Pitäis kelvata ne työt. Jo on kumma! Tuotantotekniikassa ainakin suuntaudutaan esimiestehtäviin. Nykyään tavis duunari tekee teknikon töitä ja entiset teknikot inssin töitä ja nykyisillä nuorilla taitaa olla muuten vaan asennevamma jostain "paremmista" töistä.

Hoitaja kirjoitti:

Tiedoksi, että myös sairaanhoitajat valmistuvat nykyään ammattikorkeakouluista, opiskeluaika 3,5 vuotta.

Ainakin oman ja kaveripiirini kokemuksen mukaan AMK:ssa oli vuosituhannen vaihteessa LIIAN VÄHÄN TUNTEJA KÄYTÄNNÖN TAITOJEN OPETTELUA VARTEN (esim.pistokset, erilaisten näytteiden otot, lääkehoito ym.). Paljon oli laajoja kirjallisia tehtäviä, myös tutkimustyön teoriaa. Kuitenkin esim.lääkelaskuja varten tunteja oli minimaalisen vähän, vaikka kyseisen taidon puute voi töissä aiheuttaa pahimmillaan potilaan kuoleman!

Opettajien odotukset päättötyöstä tuntuivat olevan sellaisella tasolla kuin kyse olisi gradusta. Päättötyöhön ei kuitenkaan ollut varattu tarpeeksi aikaa lukujärjestykseen, vaan opiskelijoiden oli puurrettava ne vapaa-ajalla. Siinä oli tekemistä varsinkin kun samalla käytiin käytännön harjoitteluissa vuorotyötä tehden.

Parhainta kuitenkin oppimisen kannalta olivat juuri käytännön harjoittelujaksot, siis "oikeiden" töiden harjoittelut sairaaloissa.
Tällä alalla ainakin töitä riittää, eikä mikään päivä ole samanlainen kuin edellinen!

Lue lisää

... tuohon edelliseen kirjoitukseeni ja muiden kommentteihin lääkelaskuista:

Totta, että onneksi vaikeimmat lääkelaskut ovat harvinaisia käytännössä. Silti "läheltä piti"-tilanteita sattuu, esim.: uusi sijainen, valmis sairaanhoitaja, oli aikeissa viedä potilaalle morfiinia ja aloitti ottamalla esille isomman kuin millin ruiskun... Onneksi toinen hoitaja oli paikalla ja huomasi. Kuinkahan monta milliä sijainen meinasi potilaalle antaa...?

Tosiasia on myös että lääkärin määräys voi olla pielessä (inhimillisiä erehdyksiä sattuu jopa heille) ja juuri siksi hoitajan käytännön järki ja tietämys on oltava kunnossa, jotta vakavilta virheiltä säästyttäisiin. Jos virhe tapahtuu niin oikeudessa viime kädessä vastuuseen on näyttänyt joutuvan se, joka on lääkkeen potilaalle antanut eli hoitaja.

Lepsu asenne lääkehoidossa on mielestäni hoitajalta ammattitaidon puutetta. Lääkkeistä ei todellakaan ollut liikaa opetusta AMK:ssa. Luonnollisesti tietojaan on päivitettävä jatkuvasti, mutta tietyt perusasiat on koulussa käytävä läpi. Ja vahinko kun ei tule kello kaulassa! Onneksi ainakin vielä enemmistö hoitajista tämän myös tiedostaa kiitettävästi!

Hoitaja kirjoitti:

... tuohon edelliseen kirjoitukseeni ja muiden kommentteihin lääkelaskuista:

Totta, että onneksi vaikeimmat lääkelaskut ovat harvinaisia käytännössä. Silti "läheltä piti"-tilanteita sattuu, esim.: uusi sijainen, valmis sairaanhoitaja, oli aikeissa viedä potilaalle morfiinia ja aloitti ottamalla esille isomman kuin millin ruiskun... Onneksi toinen hoitaja oli paikalla ja huomasi. Kuinkahan monta milliä sijainen meinasi potilaalle antaa...?

Tosiasia on myös että lääkärin määräys voi olla pielessä (inhimillisiä erehdyksiä sattuu jopa heille) ja juuri siksi hoitajan käytännön järki ja tietämys on oltava kunnossa, jotta vakavilta virheiltä säästyttäisiin. Jos virhe tapahtuu niin oikeudessa viime kädessä vastuuseen on näyttänyt joutuvan se, joka on lääkkeen potilaalle antanut eli hoitaja.

Lepsu asenne lääkehoidossa on mielestäni hoitajalta ammattitaidon puutetta. Lääkkeistä ei todellakaan ollut liikaa opetusta AMK:ssa. Luonnollisesti tietojaan on päivitettävä jatkuvasti, mutta tietyt perusasiat on koulussa käytävä läpi. Ja vahinko kun ei tule kello kaulassa! Onneksi ainakin vielä enemmistö hoitajista tämän myös tiedostaa kiitettävästi!

Lue lisää

Sitä en todellakaan tiedä, miten paljon on mitäkin oppiainetta AMK:ssa, mutta toivottavasti kuitenkin niin paljon, ettei yhdellekään hoitajalle jää oma etiikka ja vastuu vieraaksi.

Itse en ollut kohdalla, mutta hyvänä esimerkkinä vuosien takaa on erään lääkärin määräys tiputuksen nopeudesta: Kunhan annat lorista vaan. Melkoinen paukku hoitajalle. Onneksi paikalle osui toinen hoitaja, joka ei tästä määräyksestä tiennyt ja laittoi ringertipan rauhallisemmalle.

Tuohon mitä kirjoitit morfiinin annosta ja ruiskusta en voi sanoa kuin huuui. Onneksi ei sattunut olemaan yksin siinä kohtaa.

Suurmatti kirjoitti:

Eikös AMK-inssin pitäisi olla tyytyväinen teknikon töihin?
Elävätkö AMK-inssit tosiaan niin pilvilinnoissa, kuten kirjoitit, että luulevat olevansa jotain opisto-insseistä ylempiä.
Mielestäni teknikon hommissa ei ole AMK-inssille mitään vikaa, samoista kouluistahan ne teknikot on aikoinaan valmistuneet, tosin paremmalla käytännön tietämyksellä.

Lue lisää

Teknikoilla varmasti parempi käytännön tietymys, juuri sen takia he hyvin esimieshommiin sopivatkin. Paljoakaan epäsopivampaa koulutusta esimiehellä ei voi olla kuin insinöörin tutkinto (ainakin jos puhutaan ns.pikkupomoista, tai muista koko ajan tiiviissä suhteessa alaisiinsa olevista työnjohtajista)!!!

Suurmatti kirjoitti:

Eikös AMK-inssin pitäisi olla tyytyväinen teknikon töihin?
Elävätkö AMK-inssit tosiaan niin pilvilinnoissa, kuten kirjoitit, että luulevat olevansa jotain opisto-insseistä ylempiä.
Mielestäni teknikon hommissa ei ole AMK-inssille mitään vikaa, samoista kouluistahan ne teknikot on aikoinaan valmistuneet, tosin paremmalla käytännön tietämyksellä.

Lue lisää

Miksi pitäisi kelvata? =D

Huvittava kirjoitus, miksi lääkärille ei kelpaa sairaanhoitajan työt?

kelvata kirjoitti:

Miksi pitäisi kelvata? =D

Huvittava kirjoitus, miksi lääkärille ei kelpaa sairaanhoitajan työt?

Huvittavampi omasi on!!
Ei tietenkään lääkärille kelpaa opistotason työt, mutta miksi opistotasoiselle AMK-insinöörille ei kelpaa opistotasoiset teknikon työt.

AMK-insinöörihän on titteli, joka vastaa juuri teknikkoa ja opistoinssiä!!!

realisti kirjoitti:

Huvittavampi omasi on!!
Ei tietenkään lääkärille kelpaa opistotason työt, mutta miksi opistotasoiselle AMK-insinöörille ei kelpaa opistotasoiset teknikon työt.

AMK-insinöörihän on titteli, joka vastaa juuri teknikkoa ja opistoinssiä!!!

Lue lisää

Miksi tekisi teknikon töitä kun vaativampaankin on tarjolla?

Käy päivittämässä se teknikko tai inssitutkintosi amk-tasoiseksi niin ei tarvitse täällä ruikuttaa.

Ei siihen montaa vuotta kulu ;)

realisti kirjoitti:

Huvittavampi omasi on!!
Ei tietenkään lääkärille kelpaa opistotason työt, mutta miksi opistotasoiselle AMK-insinöörille ei kelpaa opistotasoiset teknikon työt.

AMK-insinöörihän on titteli, joka vastaa juuri teknikkoa ja opistoinssiä!!!

Lue lisää

Kyllä, juuri näin. Veit sanat suustani. Insinööri AMK on vain titteli. Itselläni ainakin duunarihommissa esimiehet ovat olleet insinöörejä tai diplomi-insinöörejä. Siis se lähin esimies. Esimiehen hommahan ei kaikille käy, siinä tarvitsee aika paljon ihmissuhdetaitojakin ja perehtyneisyyttä työlainsäädäntöön.. Ei se titteli mitään tarkoita, että sit olis hyvä esimies!
Jaa lääkärille sairaanhoitajan työt.. hah.
Entäs maisterille duunarin työt? Pitäiskö kelvata?
Itse olen tehnyt ja ihan viihtynyt.

maisteri kirjoitti:

Kyllä, juuri näin. Veit sanat suustani. Insinööri AMK on vain titteli. Itselläni ainakin duunarihommissa esimiehet ovat olleet insinöörejä tai diplomi-insinöörejä. Siis se lähin esimies. Esimiehen hommahan ei kaikille käy, siinä tarvitsee aika paljon ihmissuhdetaitojakin ja perehtyneisyyttä työlainsäädäntöön.. Ei se titteli mitään tarkoita, että sit olis hyvä esimies!
Jaa lääkärille sairaanhoitajan työt.. hah.
Entäs maisterille duunarin työt? Pitäiskö kelvata?
Itse olen tehnyt ja ihan viihtynyt.

Lue lisää

Mitähän se maisteri sitten duunaa, kun niin paljon työstään pitää?

Hoitaja kirjoitti:

Tiedoksi, että myös sairaanhoitajat valmistuvat nykyään ammattikorkeakouluista, opiskeluaika 3,5 vuotta.

Ainakin oman ja kaveripiirini kokemuksen mukaan AMK:ssa oli vuosituhannen vaihteessa LIIAN VÄHÄN TUNTEJA KÄYTÄNNÖN TAITOJEN OPETTELUA VARTEN (esim.pistokset, erilaisten näytteiden otot, lääkehoito ym.). Paljon oli laajoja kirjallisia tehtäviä, myös tutkimustyön teoriaa. Kuitenkin esim.lääkelaskuja varten tunteja oli minimaalisen vähän, vaikka kyseisen taidon puute voi töissä aiheuttaa pahimmillaan potilaan kuoleman!

Opettajien odotukset päättötyöstä tuntuivat olevan sellaisella tasolla kuin kyse olisi gradusta. Päättötyöhön ei kuitenkaan ollut varattu tarpeeksi aikaa lukujärjestykseen, vaan opiskelijoiden oli puurrettava ne vapaa-ajalla. Siinä oli tekemistä varsinkin kun samalla käytiin käytännön harjoitteluissa vuorotyötä tehden.

Parhainta kuitenkin oppimisen kannalta olivat juuri käytännön harjoittelujaksot, siis "oikeiden" töiden harjoittelut sairaaloissa.
Tällä alalla ainakin töitä riittää, eikä mikään päivä ole samanlainen kuin edellinen!

Lue lisää

Tosiasia AMK harjoittelijoiden työharjoitteluista: ei vastuita, ei yksinoloa,ei mitään itsenäistä tekemistä.Vievät ihan kohtuuttoman paljon työaikaa työpaikkaohjaajiltaan, ja ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että joudutaan kertomaan ja selvittämään työasiat myös ne ns. rutiinityöt moneen kertaan ja vielä "valvomaan" harjoittelijan työtä.Vastuuta kun ei harjoittelijalla ole.Vastuu on vain työpaikan työnohjaajalle.Miksi ihmeessä koulussa ei opettajat voi opettaa asioita eli mitä siellä oikein opetetaan, voimakkaasti sanoen oppilaitokset siirtävät työopetuksen työnantajan ja työntekijöiden niskoille.Herrrrrmot menee!!!Sitten vielä oppilaat kehtaavat valittaa etteivät saaneet harjoittelusta mitään.Taas menee herrrrrmot!

ovat rasite kirjoitti:

Tosiasia AMK harjoittelijoiden työharjoitteluista: ei vastuita, ei yksinoloa,ei mitään itsenäistä tekemistä.Vievät ihan kohtuuttoman paljon työaikaa työpaikkaohjaajiltaan, ja ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että joudutaan kertomaan ja selvittämään työasiat myös ne ns. rutiinityöt moneen kertaan ja vielä "valvomaan" harjoittelijan työtä.Vastuuta kun ei harjoittelijalla ole.Vastuu on vain työpaikan työnohjaajalle.Miksi ihmeessä koulussa ei opettajat voi opettaa asioita eli mitä siellä oikein opetetaan, voimakkaasti sanoen oppilaitokset siirtävät työopetuksen työnantajan ja työntekijöiden niskoille.Herrrrrmot menee!!!Sitten vielä oppilaat kehtaavat valittaa etteivät saaneet harjoittelusta mitään.Taas menee herrrrrmot!

Lue lisää

Toivottavasti kukaan opiskelija ei joudu sinun ohjattavaksesi, sillä sinä et selvästi ole tehtäviesi tasalla. Mikä ihmeen asenneongelma niin monella tämän alan kokeneemmalla työntekijällä on? Onneksi on myös niitä, joilla on viisautta ja sydäntä.

saikkari kirjoitti:

Toivottavasti kukaan opiskelija ei joudu sinun ohjattavaksesi, sillä sinä et selvästi ole tehtäviesi tasalla. Mikä ihmeen asenneongelma niin monella tämän alan kokeneemmalla työntekijällä on? Onneksi on myös niitä, joilla on viisautta ja sydäntä.

Lue lisää

Nykypäivänä esim. hoitoalalla on niin kiire töissä, että harjoittelijat kyllä ovat työtaakkaa lisäävä asia.Vai sydäntä- huhhuh- työt pitää hoitaa eikä olla lapsenvahtina.Piste.

mieltä kirjoitti:

Nykypäivänä esim. hoitoalalla on niin kiire töissä, että harjoittelijat kyllä ovat työtaakkaa lisäävä asia.Vai sydäntä- huhhuh- työt pitää hoitaa eikä olla lapsenvahtina.Piste.

Lue lisää

Jo on vanhuksella mielipiteet. Juuri -sinä- olet syypää siihen, miksi työharjoittelu kusee niin paljon.

mieltä kirjoitti:

Nykypäivänä esim. hoitoalalla on niin kiire töissä, että harjoittelijat kyllä ovat työtaakkaa lisäävä asia.Vai sydäntä- huhhuh- työt pitää hoitaa eikä olla lapsenvahtina.Piste.

Lue lisää

Kuka sinua sitten hoitaa kun makaat sairaalassa? Ehkäpä ne harjoittelijat joita sinä et ohjannut. Toivottavasti saivat sinun surkeasta ohjauksesta jotain irti ettei tapahdu virheitä.

huono hoitsun kirjoitti:

laskupää kun on lääkelaskut vaikeita....hoitajat ei tiedä lääkkeistä muutenkaan paljoa esim. nimet kirjoitetaan miten sattuu ja vahvuudet, ei tiedetä paracetamolin ja ibuprofeenin eroa. paratsinit on persantineja jne.

Lue lisää

...nimimerkille "huono hoitsun" että luetun ymmärtämisesi on onnettomalla tasolla!

En kirjoittanut mitään omasta laskutaidostani. Jos siitä olet kiinnostunut, niin tiedoksi että selvitin lääkelaskutentin ensi yrittämällä (kaikkien vastausten täytyy olla prikulleen oikein että pääsee läpi). Osa luokkakavereista joutui käymään tentin uusinnoissa.

ovat rasite kirjoitti:

Tosiasia AMK harjoittelijoiden työharjoitteluista: ei vastuita, ei yksinoloa,ei mitään itsenäistä tekemistä.Vievät ihan kohtuuttoman paljon työaikaa työpaikkaohjaajiltaan, ja ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että joudutaan kertomaan ja selvittämään työasiat myös ne ns. rutiinityöt moneen kertaan ja vielä "valvomaan" harjoittelijan työtä.Vastuuta kun ei harjoittelijalla ole.Vastuu on vain työpaikan työnohjaajalle.Miksi ihmeessä koulussa ei opettajat voi opettaa asioita eli mitä siellä oikein opetetaan, voimakkaasti sanoen oppilaitokset siirtävät työopetuksen työnantajan ja työntekijöiden niskoille.Herrrrrmot menee!!!Sitten vielä oppilaat kehtaavat valittaa etteivät saaneet harjoittelusta mitään.Taas menee herrrrrmot!

Lue lisää

Opiskelijoita on tasan niin paljon erilaisia kuin on valmiita hoitajiakin. Kyllä opiskelijalla sitä paitsi on myös oma vastuunsa oppimisestaan ja tekemisistään. Kyllä hänen pitää ymmärtää ja uskaltaa kysyä, jos on yhtään epävarma siitä mitä on menossa tekemään. Jos ohjaajan asenne on jo valmiiksi se, että "taas joutuu lapsenvahdiksi" niin ehkäpä ohjaamisesta tulee suurempi rasite kuin tarvitsisi tulla. Jos itse ei anna opiskelijalle mahdollisuutta itsenäiseen ajatteluun niin lapsenvahtinahan siinä tuntee varmaan olevansa. Aina on myös opettaja, johon kannattaa ottaa yhteys jos harjoittelija on todellinen "ongelmatapaus", vastuuton tms.

On totta, että opiskelijan ohjaus vaatii hoitajalta lisävenymistä, ja onhan siinä yksi vastuu lisää muun työn lisäksi. Itse olisit jo ottanut verikokeen siinä ajassa kun opiskelija vasta on ottanut välineet esille ja miettii mistä löytäisi suonen. Tiedän itsekin tunteen, kun kiireessä ja väsyneenä ei jaksaisi panostaa ohjaamiseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kukin meistä on ollut joskus itse opiskelija. Kaikkea ei tarvitse ohjata kerralla, ja kiireisinä päivinä on organisoitava ajankäyttöä. Eiköhän opiskelijakin ymmärrä, kun ohjaajalla on kiire. Fiksu opiskelija voi olla myös suureksi avuksi! Ainakin meidän työpaikalla on pääsääntöisesti ollut todella fiksuja harjoittelijoita.

ovat rasite kirjoitti:

Tosiasia AMK harjoittelijoiden työharjoitteluista: ei vastuita, ei yksinoloa,ei mitään itsenäistä tekemistä.Vievät ihan kohtuuttoman paljon työaikaa työpaikkaohjaajiltaan, ja ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että joudutaan kertomaan ja selvittämään työasiat myös ne ns. rutiinityöt moneen kertaan ja vielä "valvomaan" harjoittelijan työtä.Vastuuta kun ei harjoittelijalla ole.Vastuu on vain työpaikan työnohjaajalle.Miksi ihmeessä koulussa ei opettajat voi opettaa asioita eli mitä siellä oikein opetetaan, voimakkaasti sanoen oppilaitokset siirtävät työopetuksen työnantajan ja työntekijöiden niskoille.Herrrrrmot menee!!!Sitten vielä oppilaat kehtaavat valittaa etteivät saaneet harjoittelusta mitään.Taas menee herrrrrmot!

Lue lisää

että kyllä sitä opiskelijalla on aika kovat paikat, kun tietää että ihmishenki on kyseessä, jos jonkun mokan teet!! Siitäpä ehkä johtuu se, että halutaan ohjaajalta varmistus, mitä tehdään. Itselleni sairaalaharjoittelu on ollut suurimmaksi osaksi painajaista. Ihmeellisiä väärinkäsityksiä kiireen keskellä, ja opiskelijan kuvitellaan olavan aivan toinen ihminen, mitä hän todellisuudessa on! Noh sitä väärää ensivaikutelmaa ei valitettavasti pysty enää kokonaan muuttamaan..

Noh, nyt opiskelenkin sitten onnellisesti ihan muuta, minua ei sairaalaan saa enää kukaan, muuta kuin potilaaksi! (:

...juu...u.. aivan...

AMK on todellinen pettymys! Eipä ole ihme, että hakijamäärät ovat laskussa. Teoriaa ja tutkimuksia riittää, mutta työelämään valmennusta ei ole riittävästi. Itse olen vuoden 2001 tradenomi ja tällä hetkellä työtön. Tunnen olevani täysin epäonnistunut. Suorastaan väliinputoaja. Merkonomit ja nuoremmat menevät edelle sekä monet saavat suhteilla töitä. Lisäksi tradenomeja on aivan liikaa!!! Eikä voi moittia ettenkö muka olisi ollut aktiivinen?!! Tällä koulutuksella ei vain työllisty, kun vielä kilpailijoita on paljon! Alan vaihto on edessä.

ihan samat kokemukset mulla - teetätetään turhia kirjallisia töitä, joita varsinkin työkokemusta omaava aikuisopiskelija on jo tottunut aiemmissa koulutuksissaan ja töissään vaikka milla mitalla koostamaan. Opiskeluaika menee näihin turhiin kirjallisiin esseisiin ja opinnäytetyöhön, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Olen todella pettynyt ja vähän epäilen viitsinkö edes koko tutkintoon enää panostaa, suoritan vain ne kurssit jotka mua kiinnostaa, ja joista mulle oikeesti on hyötyä, vaikka sitten tutkintonimike jäisikin puuttumaan. En vain jaksa tehdä turhaa työtä enää.

toinen aikuisopiskelija kirjoitti:

ihan samat kokemukset mulla - teetätetään turhia kirjallisia töitä, joita varsinkin työkokemusta omaava aikuisopiskelija on jo tottunut aiemmissa koulutuksissaan ja töissään vaikka milla mitalla koostamaan. Opiskeluaika menee näihin turhiin kirjallisiin esseisiin ja opinnäytetyöhön, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Olen todella pettynyt ja vähän epäilen viitsinkö edes koko tutkintoon enää panostaa, suoritan vain ne kurssit jotka mua kiinnostaa, ja joista mulle oikeesti on hyötyä, vaikka sitten tutkintonimike jäisikin puuttumaan. En vain jaksa tehdä turhaa työtä enää.

Lue lisää

Siis näin oli useissa (ei läheskään kaikissa) tapauksissa omana AMK- opiskeluaikanani.

Aikuisopiskelijoiden joukossa oli kitisijöitä, joiden mielestä heidän olisi tullut saada kaikki kurssit hyväksiluettua "ylivertaisen" työkokemuksensa takia (lue 15-20 vuotta saman firman konttorissa).

Jos ja kun he eivät pärjänneet tentissä, alkoi urputus: "olen 20 vuotta tehnyt näitä hommia, kyllä minä tiedän."

Teki välillä mieli sanoa, että miksi ette oppineet siinä 20 vuodessa mitään, tai ainakaan ole enää halukkaita omaksumaan uusia asioita. Kysymyshän oli usein siitä, että AMK:ssa oltiin "päivittämässä" esim yo-merkonomin tutkintoa tradenomin tutkintoon; ei niinkään opiskelemassa.

Ja se on sitten koulun vika kun sinulta loppuvat kyvyt kesken?

Uskomatonta ruikuttamista aikuisen(?)ihmisen suusta

Surkeita valittajia kirjoitti:

Siis näin oli useissa (ei läheskään kaikissa) tapauksissa omana AMK- opiskeluaikanani.

Aikuisopiskelijoiden joukossa oli kitisijöitä, joiden mielestä heidän olisi tullut saada kaikki kurssit hyväksiluettua "ylivertaisen" työkokemuksensa takia (lue 15-20 vuotta saman firman konttorissa).

Jos ja kun he eivät pärjänneet tentissä, alkoi urputus: "olen 20 vuotta tehnyt näitä hommia, kyllä minä tiedän."

Teki välillä mieli sanoa, että miksi ette oppineet siinä 20 vuodessa mitään, tai ainakaan ole enää halukkaita omaksumaan uusia asioita. Kysymyshän oli usein siitä, että AMK:ssa oltiin "päivittämässä" esim yo-merkonomin tutkintoa tradenomin tutkintoon; ei niinkään opiskelemassa.

Lue lisää

Tuttua porukkaa kauluspaidat päällä ja salkut kädessä ne tepastelee tunnille, ja vaikuttavat niin päteviltä kun vaan voi. Joka välissä pitää tuputtaa et ku on joskus päässy käymään ulkomailla työmatkallakin. Ja loppujen lopuksi ovat luokan huonoimpia niin aineessa kuin aineessa.
Jos sitä samalla tavalla ajattelis, niin on ylioppilaallekkin aika moni asia tuttua opintojen alkuvaiheessa.

toinen aikuisopiskelija kirjoitti:

ihan samat kokemukset mulla - teetätetään turhia kirjallisia töitä, joita varsinkin työkokemusta omaava aikuisopiskelija on jo tottunut aiemmissa koulutuksissaan ja töissään vaikka milla mitalla koostamaan. Opiskeluaika menee näihin turhiin kirjallisiin esseisiin ja opinnäytetyöhön, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Olen todella pettynyt ja vähän epäilen viitsinkö edes koko tutkintoon enää panostaa, suoritan vain ne kurssit jotka mua kiinnostaa, ja joista mulle oikeesti on hyötyä, vaikka sitten tutkintonimike jäisikin puuttumaan. En vain jaksa tehdä turhaa työtä enää.

Lue lisää

HIGH SCHOOL
Music & Lyrics by MC-5


   

(Woh, come on)

The kids want a little action
The kids want a little fun
The kids all have to get their kicks
Before the evening's done
   
   
'Cause they're goin' to
(High school) rah, rah, rah
(High school) sis, boom, bah
(High school) hey, hey, hey
You better let them have their way
   
   
They only wanna shake it up, baby
Dance to the rockin' bands
They only want a little excitement
They like to get a little outta hand    
   
'Cause they're goin' to
(High school) rah, rah, rah
(High school) sis, boom, bah
(High school) hey, hey, hey
You better let them have their way
   
   


/ INSTRUMENTAL /

The kids know what the deal is
They're getting farther out everyday
We're gonna be takin' over
You better get out of the way
   
   

'Cause we're goin' to
(High school) rah, rah, rah
(High school) sis, boom, bah
(High school) hey, hey, hey
You better get out of the way

Surkeita valittajia kirjoitti:

Siis näin oli useissa (ei läheskään kaikissa) tapauksissa omana AMK- opiskeluaikanani.

Aikuisopiskelijoiden joukossa oli kitisijöitä, joiden mielestä heidän olisi tullut saada kaikki kurssit hyväksiluettua "ylivertaisen" työkokemuksensa takia (lue 15-20 vuotta saman firman konttorissa).

Jos ja kun he eivät pärjänneet tentissä, alkoi urputus: "olen 20 vuotta tehnyt näitä hommia, kyllä minä tiedän."

Teki välillä mieli sanoa, että miksi ette oppineet siinä 20 vuodessa mitään, tai ainakaan ole enää halukkaita omaksumaan uusia asioita. Kysymyshän oli usein siitä, että AMK:ssa oltiin "päivittämässä" esim yo-merkonomin tutkintoa tradenomin tutkintoon; ei niinkään opiskelemassa.

Lue lisää

Kyllä minäkin aluksi ajattelin, että mitä tietyt aikuisopiskelijat purnaa. Sitten kun aloin päästä opinnoissani eteenpäin ja hieman lisää näkemystä ja kokemusta, niin nostin hattua tietyille aikuisopiskelijoille Stadian tekniikan ja liikenteen puolella.

Seuraavat esimerkit kuvaavat Stadian opettajien ajatuksia oppilaistaan:

Ohjelmistotekniikan yliopettaja sanoo ruokasalissa kollegoilleen " Kyllä noi opiskelijat on tyhmiä".

Talousaineiden lehtori sanoo meille luentosalissa " ei tähän kouluun kukaan älykäs tule, ne menevät muualle".

jne.

Tietotekniikan aikuisopiskelijat ovat saaneet asiasta keskustelua. Ovat mm. vaikuttaneet taannoisen MOT-ohjelman kuvaamiseen ja lähettäneet mm. opetusministeriöön mielipiteitään Stadian opetuksesta.

Monet eivät nuoren ikänsä vuoksi vielä ymmärrä kaikkia asioita, joten on hyvä että on vanhempia opiskelijoita, jotka sanovat mielipiteensä.
Tie parempaan yhteisöön voi olla joskus ohdakkeinen, mutta ilman rakentavaa keskustelua ei saada aikaan kehitystä.

Onnex vai? Suomen kieli taitaa olla sinulla hakusessa! Säälin sinua.

Demarit puolittavat opetuksen ja laittavat säästyneet rahat universumista kertoviin opintotoimistoihin joissa esitellään DDR:n saavutuksia kasvatuksessa ja suunnitellaan satelliitilla lähetetettävia sosialistisia terveisiä ulkoavaruuteen.

Ei se yliopisto sen järkevämpi paikka ole.
Se kuinka menestyy työelämässä ei ole kiinni siitä onko yliopiston vai amk:n käyny, vaan ihan henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat.
Ja yliopistosta valmistuneet eivät tiedä sitäkään vähää käytännöstä kuin amk:sta valmistuneet.

Ja mistähän "äippä" on tällaisen mielipiteen saanut?)

Tuossa edellä kirjoitin...ehkä hiukan liian rajusti. Minullakin on kumminkin sellainen oma tausta, että opiskelen jo toista akateemista tutkintoa, eikä leipä ole näistä leventynyt. Siksi olen ylpeä siitä, että poikani opiskelee duunariksi. Tietysti huojentunut myös siitä, että nyt on nuorilla mitä ilmeisimmin paremmat työn saanti ajat edessä.

Varmaan sinullekin vielä töitä tulee eteen, nuori kun olet. Eikä se opiskelu sinänsä varmastikaan hukkaan ole mennyt, vaikka lisääkin vielä opiskelisit. Esim. kielitaitohan on varmasti tradenomeilla jo aikamoinen.

äiti kirjoitti:

Tuossa edellä kirjoitin...ehkä hiukan liian rajusti. Minullakin on kumminkin sellainen oma tausta, että opiskelen jo toista akateemista tutkintoa, eikä leipä ole näistä leventynyt. Siksi olen ylpeä siitä, että poikani opiskelee duunariksi. Tietysti huojentunut myös siitä, että nyt on nuorilla mitä ilmeisimmin paremmat työn saanti ajat edessä.

Varmaan sinullekin vielä töitä tulee eteen, nuori kun olet. Eikä se opiskelu sinänsä varmastikaan hukkaan ole mennyt, vaikka lisääkin vielä opiskelisit. Esim. kielitaitohan on varmasti tradenomeilla jo aikamoinen.

Lue lisää

Kiitoksia tsempistä! Aikaisempi viestisikin oli hyvin valaiseva. No itse olen jo hieman yli 30-v ja vieläkään en tiedä miksi haluan isona. Moni ala kiinnostaa. Lisäksi on paljon mutkia matkassa.

En itsekään hakenut ammattikorkeaan samoista syistä. Päätin hakea vain sitkeästi yliopistoon ja hyväksymiskirjehän heinäkuussa tipahti postiluukusta alas :) Jos en olisi päässyt, olisin mennyt töihin ja avoimeen. Omalla alallani on niin paljon paremmat työllisyysmahdollisuudet yliopistosta kuin ammattikorkeesta valmistuneilla.

En itsekään hakenut ammattikorkeaan samoista syistä. Päätin hakea vain sitkeästi yliopistoon ja hyväksymiskirjehän heinäkuussa tipahti postiluukusta alas :) Jos en olisi päässyt, olisin mennyt töihin ja avoimeen. Omalla alallani on niin paljon paremmat työllisyysmahdollisuudet yliopistosta kuin ammattikorkeesta valmistuneilla.

--- "Ei kaikkien tarvi tuntea sen suurempaa kutsumusta alaa kohtaan, mutta sos- ja terv.ala on tulevaisuuden työnantaja." ---

Mietin juuri, että onkohan suomalaisessa peruskoulutusjärjestelmässä jotain vikaa, kun esim. mainitsemasi sosiaali- ja terveysala ei kiinnosta meitä nuoria. Vanhempani on töissä tuolla alalla, työ on vaativaakin eikä aina kauhean mukavaa, mutta palkka ei ole loppujen lopuksi mikään hirvittävän huono (verrattuna esim. monien humanistisilta aloilta valmistuneiden maistereiden tuloihin).

Koska itse kammoan verta ja neuloja ;) en edes harkitse sairaanhoitajan uraa, mutta toisaalta on jännä, etten ole muutenkaan kiinnostunut oikein muista kuin teoreettisista akateemisista opinnoista. Lapsena tuli harrastettua käsitöitä, kotitöitä ja vastaavaa, mutta sitten kun koulu alkoi viedä aikaa, niin kaikenlainen käytännön osaaminen on unohtunut... Viimeksi yläasteella oli joskus seiskaluokalla muutama tunti kotitaloutta ja käsitöitä - ei muuta. Tavallaan ihan ymmärrettävää, jos ns. duunareista on pulaa, kun kouluissa ei opi minkäänlaisia kädentaitoja ja harvapa nykyään oppii kotonakaan tekemään mitään, kun kaiken saa kaupasta valmiina. Vaikka itselleni sopii teoreettinen opiskelu parhaiten, on ihan fakta, että jos kylpyhuoneessani vuotaa putki, tarvitsen jonkun joka osaa konkreettisesti korjata asian -eikä vain tiedä, mitä kirjoissa sanotaan. Samaten, jos makaan sairaalassa, tarvitaan myös joku, joka oikeasti osaa piikittää tai laittaa tiputuksen, eikä vain tehdä diagnoosia.

"Ja mitä AMKien opetuksen laatuun tulee niin eipä omat kokemuksetkaan kovin hääppösiä ole, mutta eiköös AMKit nimenomaan ole vähän niinkun b-asteen yliopistoja, että niillä mennään mitä on. Useat käytännön harjottelut on ainakin mun mieleen, mutta ikinähän ei voi kaikkia miellyttää...:)"


Siinähän se perus-stereotypia ammattikorkeakoulutuksesta taas tuli. Jippii. Lieneekö ihme, etteivät työnantajat, akateemiset sellaiset, meistä innostu.

kommenttisi on niin loistava, että sinun älykkyytesi ei jää epäselväksi.

Kertoisitko elvyttämisen jatkamisen ja lopettamisen periaatteista?

asiaan kirjoitti:

kommenttisi on niin loistava, että sinun älykkyytesi ei jää epäselväksi.

Kertoisitko elvyttämisen jatkamisen ja lopettamisen periaatteista?

...koulutustaso on todella kirjava. Olen itse valmistunut (yliopiston ohella) yhdestä amk:sta ja työskennelly toisessa. Kyllä on kaikennäköistä opettajaksi itseään kutsuvaa nähty. Yhdessä amk:ssa oli jopa ylioppilas opettamassa ja toisessa merkonomin koulutuksen saanut. Jos huono zäkä käy, niin pelkkää ajan tuhlausta siellä opiskelu. Sitä paitsi ammiksethan on lähes samoja opistoja, mitä oli kymmenen vuotta sitten. Nimi vaan muutettu ja 1-2 vuotta koulutusaikaa pidennetty. Tosin löytyy niistä yliopistoistakin ihan turhia opettajia.

asiaan kirjoitti:

kommenttisi on niin loistava, että sinun älykkyytesi ei jää epäselväksi.

Kertoisitko elvyttämisen jatkamisen ja lopettamisen periaatteista?

Ensinkin periaatteet ovat määritelmä, joka vaihtelee jokaisella ihmisellä. Näin ollen periaatteet eivät ole tieteellisen tutkimuksen tulos vaan ajatus jostain. Elvyttämisen jatkaminen ei saa riippua periaatteista, vaan se on tilannekohtainen samoin myös jatkaminen esim. suvunjatkaminen.

"On mukavaa olla rappiolla, olla vaan täysi nolla!"

Mut hei... on mul silti yks ältsin magee taito... mä osaan avata kaljapullon vaikka minkälaisella härpäkkeellä!

Hei osaatsä viel neuvoo että miten tää valmisruoka lämmitetään mikros? Pitääks täst poistaa tää pahvikin vai riittääks että pelkän muovin poistaa? Mä en niinq tajuu tätä settii...

Uolevi Uusavuton kirjoitti:

"On mukavaa olla rappiolla, olla vaan täysi nolla!"

Mut hei... on mul silti yks ältsin magee taito... mä osaan avata kaljapullon vaikka minkälaisella härpäkkeellä!

Hei osaatsä viel neuvoo että miten tää valmisruoka lämmitetään mikros? Pitääks täst poistaa tää pahvikin vai riittääks että pelkän muovin poistaa? Mä en niinq tajuu tätä settii...

Lue lisää

Hieno homma Uolevi, että jossain olet tyytyväinen itseesi. Itsetunto se on tärkeä asia! Jokainen dallaa täällä kykyjensä mukaan. Nyt sitten kun ostat kaljaa niin jos valmistat niistä vaikka ohrapirtelön, niin laita pulloja niin paljon mukroo kun sinne mahtuu. Sitten vaan mikro päälle muutamaksi tunniksi. Varmuuden vuoksi kannattaa poistua hieman kauemmaksi, mutta lopputulos on odottamisen arvoista. Tsemppiä Uolevi ja eikun kokeilemaan uusia makuja.

Et osaa kirjoittaa, etkä pahemmin asioita ajatellakaan, voiko sinulta odottaa mitään järkevää koskaan?

Ei saa ammattipätevyyttä? Ei tuu opintotukea eikä opintorahaa?

Kannattaa ensin ottaa selvää, että mitä tarkoittaa opintotuki ja opintoraha, ne kun liittyvät toisiinsa ja ei ne ole erillisiä asioita, toinen kuuluu toiseen...

Ja mitä helvettiä, että ei saa ammattipätevyyttä?? Et oikeesti voi olla noin v!tun tyhmä, että yrität huonolla suomenkielen taidolla selittää tollasta. Ois kiva nähdä ihminen, joka käynyt AMK:n ja sitten ei olisi pätevä...tähän asti ainakin ovat oikeutettu niihin hommiin kuin luvattukin. Työpaikan saanti taas riippuu ihmisestä ja sun kohdalla aika vaikeeta luultavasti, kun et suomeakaan osaa puhua kunnolla.

Joka kerta virhe tulla tänne suomi24:ään kun täällä aina näitä v!itun idiootteja paikka täynnä, jotka puhuvat asioista joista eivät tiedä yhtikäs mitään.

mutta hyvin iso syy hoitajien palkkaukseen on heissä itsessään. Liitto on mikä on, ja toimii parhaiten juhlapuheitten tasolla, jäsenistö on kantaaottamatonta hymistelijää täynnänsä. Vieläkin muistan vuosia sitten olleen Tehyn lakon, joka vesitettiin aivan omalla toiminalla: osa porukasta oli töissä, osa lakkoilemassa. Kuka sellaiseen uskoo, ei kukaan. Tuloksena lakosta päästiin eroon entisestä ikälisäsysteemistä,muun muassa.

Seuraava kerta jolloin häpesin tehyläisyyttäni, oli silloin, kun oli tilaisuus liittokokoukselle ilmaista mielipiteensä tuposta. Äänestys oli puhelinäänestyksenä, kaksi ilmaista tekstiviestinumeroa hyväksytään/ ei hyväksytä. Liitokokouksen mielestä tupoa ei pitäisi hyväksyä, mutta mitä teki jäsenet? Vain 5% jäsenistä vaivautui antamaan äänensä kuuluville. Julkilaumana tehy on hyväksynyt tupon.

Vastaus palkkaneuvotteluihin liitosta: neuvotelkaa alakohtaisesti omilla työpaikoillanne.

Heh ja heh. En tiedä miksi olen edelleen tehyssä, mutta onneksi vielä tiedän miksi olen sairaanhoitaja. Mutta minä olenkin jo melko vanha nainen.

Kyllä se niin vaan on, että nimenomaan sosiaali- ja terveysalalle on hakijoita niin maan perkuleesti. Näin ainakin meillä (ensisijaisia hakijoita per aloituspaikka oli jo 8). Eli ei kannata enää vanhoja totuuksia huudella.

Se käytännönläheisyys on pelkkä iso vitsi jollain aloilla kuten esim.liiketalous. Ainoa käytännönläheinen asia ko.koulutuksessa on työharjoittelu, ainakin siinä koulussa josta itse kohta valmistun.

Vai AMK on niin fiksu laitos, että se yhdistää käytännön rautaisen osaamisen ja yliopistotasoisen tutkimuksen, kerran ihan yhteisiä luentoja?
Hehe, kyllä on AMK-opiskelijoille taas luvattu tähdet taivaalta.

Ei tarvi mitää koulutusta ku menee sossun luukulle ja hakee korvauksilla kaljaa sen osaa jo tyhmäkin

jake-81 kirjoitti:

Ei tarvi mitää koulutusta ku menee sossun luukulle ja hakee korvauksilla kaljaa sen osaa jo tyhmäkin

mutta eduskunnassa on paremmat tulot,ja viina ei maksa mitään.Sen maksaa veronmaksajat.

----------------------------- kirjoitti:

mutta eduskunnassa on paremmat tulot,ja viina ei maksa mitään.Sen maksaa veronmaksajat.

joutuu tehdä töitä ...ainakin jotain. Viina on muutenki paskaa niinku eduskuntakin ja koko tää maa. Työttömät ei kyl maksa veroja...

eduskunnassa kirjoitti:

joutuu tehdä töitä ...ainakin jotain. Viina on muutenki paskaa niinku eduskuntakin ja koko tää maa. Työttömät ei kyl maksa veroja...

kyllä työttömätkin maksaa veroja siitä pienestä
työttömyyspäivärahasta jonka saavat.Suurinpiirtein kaikesta maksetaan veroa,jonka nämä meidän rakkaat
kansanedustajat sitten tuhlaavat kaikkeen järkevään.

Esim. 100 vuotis juhlakirja jotain reilu 250.000 euroa.Musiikkitalo,joka tuskin tuottaa muuta kun tappiota,muutama miljoona siihen yms yms.Yhteensä noin 100.000.000 euroa vuodessa,helvetisti rahaa
heitetään hukkaan,kun niillekkin voisi olla jotain muuta käyttöä.Mutta näin meillä

Ja aivan samaa mieltä, eduskunta on pelkkää paskaa!!

Paras on ku ei tehä yhtään mitään...annetaan tän paskajärjestelmän vaan kaatua..ei täällä kukaan onnellinen kerro muutenkaan olevansa.

Olen paljolti samaa mieltä, juuri tuo on AMK:n ongelma. Tutkimusmetodiikkaa paukutettiin AMK:ssa kovasti, päättötyöhön vaadittiin perusteet onko työ kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen, käytettiinkö esim. sisällön analyysia vai mitä aineiston analyysimenetelmää, jne. Hyvää harjoitusta tietysti, jos aikoo jatkaa vielä yliopistossa... Päättötöiden aiheet tulivat työelämästä, mikä oli hyvä asia.

Turhin kurssi, mitä sairaanhoitajille AMK:ssa opetettiin, oli tilastotiede. Ei onneksi montaa tuntia, mutta tenttikin siitä oli. Eipä ole työelämässä niitä oppeja tarvinnut!

...tarkoitus oli kirjoittaa, että turha ihmetellä rajusti pudonneita HAKIJAMÄÄRIÄ.

opistoinssi kirjoitti:

...tarkoitus oli kirjoittaa, että turha ihmetellä rajusti pudonneita HAKIJAMÄÄRIÄ.

Ja vaikka tässä nyt onkin kyseessä amk, niin lisäisin vielä että nyt ihmetellään lukioiden vetovoimaa, vaikka pelkän lukion todistuksen perusteella et pääse mihinkään töihin. Tänä päivänä yritykset tarvitsevat ammattimiehiä/naisia töihin, joten ihmetellään tilannetta jossa metalli-, putki-, sähkö- ym. muista työntekijöistä on pulaa, vaikka toisaalta tradenomeja ja lukion käyneitä on pilvin pimein työttöminä. Jospa monet nuoret todella ovat jo hoksanneet mikä ala työllistää niin hakijamäärät ovat sen mukaiset. Ei tarvitse kuuta kurkottaa kun saa vähemmälläkin panostuksella kunnon duunin.

Sihteeri kirjoitti:

Ja vaikka tässä nyt onkin kyseessä amk, niin lisäisin vielä että nyt ihmetellään lukioiden vetovoimaa, vaikka pelkän lukion todistuksen perusteella et pääse mihinkään töihin. Tänä päivänä yritykset tarvitsevat ammattimiehiä/naisia töihin, joten ihmetellään tilannetta jossa metalli-, putki-, sähkö- ym. muista työntekijöistä on pulaa, vaikka toisaalta tradenomeja ja lukion käyneitä on pilvin pimein työttöminä. Jospa monet nuoret todella ovat jo hoksanneet mikä ala työllistää niin hakijamäärät ovat sen mukaiset. Ei tarvitse kuuta kurkottaa kun saa vähemmälläkin panostuksella kunnon duunin.

Lue lisää

Ehkäpä tuohon lukioiden suureen suosioon vaikuttaa se, että monesti vanhemmat pakottavat lukioon.
Ja monella on nykyään sellainen ajattelumalli, että amikseen menevät vain tyhmät.
Mielestäni rahaa pitäisi ottaa AMK-järjestelmästä pois ja sijoittaa se laadukkaampaan perusammattiopetukseen ja yliopistotutkimukseen.
Ja sitten heittää ne kaikista lusmuimmat "amistelijat" pois sieltä amiskalta, eikä odotella, että nämä "aivottomimmat" saisivat joskus ne hommansa valmiiksi. Kaverini meni amiskaan CNC-koneistajaksi(yläasteen ka oli 8,5) ja kertoi, että suorastaan vituttaa kun pitää joka harjoitustyön alussa tunti kerrata yksinkertaista asiaa näille, jotka eivät tunneilla kuuntele ollenkaan.

Sihteeri kirjoitti:

Ja vaikka tässä nyt onkin kyseessä amk, niin lisäisin vielä että nyt ihmetellään lukioiden vetovoimaa, vaikka pelkän lukion todistuksen perusteella et pääse mihinkään töihin. Tänä päivänä yritykset tarvitsevat ammattimiehiä/naisia töihin, joten ihmetellään tilannetta jossa metalli-, putki-, sähkö- ym. muista työntekijöistä on pulaa, vaikka toisaalta tradenomeja ja lukion käyneitä on pilvin pimein työttöminä. Jospa monet nuoret todella ovat jo hoksanneet mikä ala työllistää niin hakijamäärät ovat sen mukaiset. Ei tarvitse kuuta kurkottaa kun saa vähemmälläkin panostuksella kunnon duunin.

Lue lisää

Kirjoitin aiemmin tähän viestiketjuun...

Sihteerin kommenttiin tahtoisin sen verran oikaisua, että en nyt sanoisi nykyaikana enää niinkään, että välttämättä "vähemmällä" ponnistuksella. Tosin amk:sta en osaa sanoa, mutta jos vertaa lukiota ja ammattiopistoja...poikani käy niitä molempia....ei se minusta ihan niin ole, että se ammattiopistokaan (amis) välttämättä ainakaan kovin paljon pienemmällä painotuksella tulee suoritettua kuin lukiokaan. Lukion vaativuustaso on tosin mielestäni laskenut siitä, mitä se oli 30 vuotta sitten. Siltä ainakin näin vierestä katsoen näyttää. Minun ainakin piti lukea kolmea vierasta kieltä (jos ruotsikin sellaiseksi lasketaan) VAIKKA olin ns. matematiikkalinjalla. Nykyään ei tarvitse edes sitä kolmatta kieltä ottaa, vaikka matematiikankin veisi läpi lyhyenä. Kumminkin se, että kielet ja äidinkielen taito petraantuvat lukiossa, sitä arvostan.

Nuoret eivät enään taida yleensäkään ajatella arvostuksia kuten aiemmin tehtiin. Tyhmyyksissämme : )

Sihteeri kirjoitti:

Ja vaikka tässä nyt onkin kyseessä amk, niin lisäisin vielä että nyt ihmetellään lukioiden vetovoimaa, vaikka pelkän lukion todistuksen perusteella et pääse mihinkään töihin. Tänä päivänä yritykset tarvitsevat ammattimiehiä/naisia töihin, joten ihmetellään tilannetta jossa metalli-, putki-, sähkö- ym. muista työntekijöistä on pulaa, vaikka toisaalta tradenomeja ja lukion käyneitä on pilvin pimein työttöminä. Jospa monet nuoret todella ovat jo hoksanneet mikä ala työllistää niin hakijamäärät ovat sen mukaiset. Ei tarvitse kuuta kurkottaa kun saa vähemmälläkin panostuksella kunnon duunin.

Lue lisää

Se on tie, jonka päässä on portti, jonka takana on monta mahdollisuutta. Ja tuskin yleissivistyksestäkään mitään haittaa on.

Riksu kirjoitti:

Se on tie, jonka päässä on portti, jonka takana on monta mahdollisuutta. Ja tuskin yleissivistyksestäkään mitään haittaa on.

Hah. Olen seurannut nykymenoa vierestä. Kyllä lukio-opiskelulta vaaditaan nykyään enemmän kuin aiemmin. Ennen ei ollut luokattomia systeemejä jne. Luulen, että en edes läpäisisi kirjoituksia tänä päivänä. Lisäksi kaikesta yleissivistävästä koulutuksesta on hyötyä unohtamatta ammatillisia koulutuksia. Tsemiä kaikille opiskelijoille! T.Tradenomi 01

yo 93 kirjoitti:

Hah. Olen seurannut nykymenoa vierestä. Kyllä lukio-opiskelulta vaaditaan nykyään enemmän kuin aiemmin. Ennen ei ollut luokattomia systeemejä jne. Luulen, että en edes läpäisisi kirjoituksia tänä päivänä. Lisäksi kaikesta yleissivistävästä koulutuksesta on hyötyä unohtamatta ammatillisia koulutuksia. Tsemiä kaikille opiskelijoille! T.Tradenomi 01

Lue lisää

Nykyään reaaliakin on vaikeutettu, että pitää valita etukäteen mihin vastaa, eikä saa enää valita helpoimpia mistä tahansa aineesta.
Huonommin menestyvien ei enää kannattais mennä lukioon, kun munkin aikana puolella oli yläasteelta reilusti alle kasin paperit.
Tietysti niille, jotka koulussa menestyy, ainut oikea paikka on lukio

äiti kirjoitti:

Kirjoitin aiemmin tähän viestiketjuun...

Sihteerin kommenttiin tahtoisin sen verran oikaisua, että en nyt sanoisi nykyaikana enää niinkään, että välttämättä "vähemmällä" ponnistuksella. Tosin amk:sta en osaa sanoa, mutta jos vertaa lukiota ja ammattiopistoja...poikani käy niitä molempia....ei se minusta ihan niin ole, että se ammattiopistokaan (amis) välttämättä ainakaan kovin paljon pienemmällä painotuksella tulee suoritettua kuin lukiokaan. Lukion vaativuustaso on tosin mielestäni laskenut siitä, mitä se oli 30 vuotta sitten. Siltä ainakin näin vierestä katsoen näyttää. Minun ainakin piti lukea kolmea vierasta kieltä (jos ruotsikin sellaiseksi lasketaan) VAIKKA olin ns. matematiikkalinjalla. Nykyään ei tarvitse edes sitä kolmatta kieltä ottaa, vaikka matematiikankin veisi läpi lyhyenä. Kumminkin se, että kielet ja äidinkielen taito petraantuvat lukiossa, sitä arvostan.

Nuoret eivät enään taida yleensäkään ajatella arvostuksia kuten aiemmin tehtiin. Tyhmyyksissämme : )

Lue lisää

Vasemmistolainen (demari) tasapäistämiskehityshän tähän kaikkeen on syynä. Nykyään ei lapsia saa enää kilpailuttaa ja erilaiset tasoryhmät koetaan heikkolahjaisempia syrjiviksi. Ollaan siis ajaudutta tilanteeseen, jossa toimitaan päinvastoin kuin pitäisi; sen sijaan, että tuettaisiin lahjakkaita ja annettaisiin jokaiselle mahdollisuus edistyä oman tasonsa mukaan, estetään lahjakkaiden kehitystä pakottamalla nämä etenemään hitaampien tahdissa. Lopputuloksena on sitten se vähemmän vaativa peruskoulu/lukio. Ammattikoulun vaativuustaso taas on aika vakio, koska siellä on vähemmän ns. lukuaineita ja nekin joka tapauksessa matalammalla vaativuustasolla.

Riksu kirjoitti:

Se on tie, jonka päässä on portti, jonka takana on monta mahdollisuutta. Ja tuskin yleissivistyksestäkään mitään haittaa on.

Siis en mitenkään väheksy lukion tai amk:n koulutusta, halusin vaan tuoda esille sen että jos kenties jättää pelkästään niiden varaan voi joutua odottelemaan työn saantia pitkänkin aikaa. Päinvastoin kun tänä päivänä yritykset toitottavat ammattitaitoisen työvoiman perään ja nimenomaan metalli ym. ammattiopistoille ominaiset alat. Tottakai esim. lukio on erittäin hyvä yleissivistävä koulutus jatko-opintoja varten samoin kuin amk, mutta amk valmistuneiden kohtalo on kohta sama kuin aikoinaan merkonomien kun niitä liukuhihnalta valmistui.

Sihteeri kirjoitti:

Siis en mitenkään väheksy lukion tai amk:n koulutusta, halusin vaan tuoda esille sen että jos kenties jättää pelkästään niiden varaan voi joutua odottelemaan työn saantia pitkänkin aikaa. Päinvastoin kun tänä päivänä yritykset toitottavat ammattitaitoisen työvoiman perään ja nimenomaan metalli ym. ammattiopistoille ominaiset alat. Tottakai esim. lukio on erittäin hyvä yleissivistävä koulutus jatko-opintoja varten samoin kuin amk, mutta amk valmistuneiden kohtalo on kohta sama kuin aikoinaan merkonomien kun niitä liukuhihnalta valmistui.

Lue lisää

Suosittelen lukemaan erityisesti loppuosan!




Esim rakennusalaa voin sanoa todella varmaksi työllistymisen kannalta, koska esim netistä selattavien avoimien työpaikkojen listoilla TODELLA PALJON rakennusmestareille paikkoja jne jne, joten myös ammattikorkeesta voi saada helposti töitä. Siinä on ehkä se, että ammattikoulun linjoilta esim rakennuspuolelta saa yleispätevän koulutuksen joten myös töitä voi ottaa useammasta paikasta ilman, että joutuu töihin jotka ei vastaa koulutustasoa. Toisin on AMK:sta valmistuneella insinöörillä kun heille on aika tarkkaan rajattu, että mitä koulutus vastaa eli ei ihan viitsi alkaa spakkelia laitella seiniin siinä vaiheessa vaan haluaisi koulutusta vastaavaa työtä.

Tuo palkkaus asia on hieman kyseenalainen...amiksen raksalta tullut duunari kärsii myrkyistä, pölystä ja raskaista töistä kun taas insinööri saattaa istua ilmastoidussa huoneessa sormia liikuttelemassa ja hiirtä kouluttamassa, joten ei aina voi verrata noita "saman alan" tekijöitä. Esim muurari kertoi, että jos ei harrastaisi vastapainona terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa säännöllisesti, niin alle 50-vuotiaana joutuisi jäämään sairaseläkkeelle. Ei äkkiä uskoisi muurarista!

Vähänhän noita mestariduunareita on, mutta duunareita kyllä riittäisi. Aika usein on saanut jo näin nuoressa iässä huomata, kuinka kehnosti hoitavat hommansa. Kunnan työmiehet korjas putkitöiden yhteydessä katkenneen voimajohdon teipillä ja kun ei saunalle tullut sähköä niin kun alettiin vikaa etsiä ja kaivettiin johto esille, niin mitäs sieltä löytykään, nätti teippiviritelmähän se siellä...pitäs käydä viemässä kuvia "karpolla on asiaa" ohjelmaan niin sais taas suomi tietää totuuden;)

Jos joku katsoi viimeisimmän 45min-ohjelman, niin siinäkin huomasi suomen rakentamisen tason laskeneen huimasti. Näkeehän noista kattojen sortumisistakin, että jossain mättää ja pahasti...

MUTTA, onneksi on noita vironmiehiä kun heillä näyttää olevan hieman vanhanajan taitoa jäljellä. Sieltä vironpuolelta ne hirsirakentajatkin tulevat suomeen nykyisin, kun ei omat poijaat osaa rakentaa. Itku silmässä katsoo 1800-luvun puolella rakennettua taloa ja sitten uutta alle kymmenen vuotta vanhaa taloa. Kuivat on välipohjat ja eristeet vanhassa talossa, mutta voi voi niitä uusia kasvihuonetaloja, joissa ei hengittävyyttä ole laisinkaan, kaikki raot tukitaan "energiatehokkaasti", jotta ei vain lämpö karkaa. On se kumma kun vanha hirsitalo pysyy parilla takalla lämpimänä ja sitten joissain uusissa taloissa pitää olla tsiljoonakertaiset ikkunat ja takka monta kuutiota öljyä, että pysyy tarpeeksi lämpimänä ihmisille...no naapurikin lämmittää öljyllä ja kun on sisällä liian kuuma niin avaa oven selälleen keskellä talvea, jotta vähän laskisi lämpö:/ Eikö oikeesti ihmiset huomaa termostaatteja pattereissaan vai onko nekin viety sisustuksen takia pois?

näkökulma kirjoitti:

Suosittelen lukemaan erityisesti loppuosan!




Esim rakennusalaa voin sanoa todella varmaksi työllistymisen kannalta, koska esim netistä selattavien avoimien työpaikkojen listoilla TODELLA PALJON rakennusmestareille paikkoja jne jne, joten myös ammattikorkeesta voi saada helposti töitä. Siinä on ehkä se, että ammattikoulun linjoilta esim rakennuspuolelta saa yleispätevän koulutuksen joten myös töitä voi ottaa useammasta paikasta ilman, että joutuu töihin jotka ei vastaa koulutustasoa. Toisin on AMK:sta valmistuneella insinöörillä kun heille on aika tarkkaan rajattu, että mitä koulutus vastaa eli ei ihan viitsi alkaa spakkelia laitella seiniin siinä vaiheessa vaan haluaisi koulutusta vastaavaa työtä.

Tuo palkkaus asia on hieman kyseenalainen...amiksen raksalta tullut duunari kärsii myrkyistä, pölystä ja raskaista töistä kun taas insinööri saattaa istua ilmastoidussa huoneessa sormia liikuttelemassa ja hiirtä kouluttamassa, joten ei aina voi verrata noita "saman alan" tekijöitä. Esim muurari kertoi, että jos ei harrastaisi vastapainona terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa säännöllisesti, niin alle 50-vuotiaana joutuisi jäämään sairaseläkkeelle. Ei äkkiä uskoisi muurarista!

Vähänhän noita mestariduunareita on, mutta duunareita kyllä riittäisi. Aika usein on saanut jo näin nuoressa iässä huomata, kuinka kehnosti hoitavat hommansa. Kunnan työmiehet korjas putkitöiden yhteydessä katkenneen voimajohdon teipillä ja kun ei saunalle tullut sähköä niin kun alettiin vikaa etsiä ja kaivettiin johto esille, niin mitäs sieltä löytykään, nätti teippiviritelmähän se siellä...pitäs käydä viemässä kuvia "karpolla on asiaa" ohjelmaan niin sais taas suomi tietää totuuden;)

Jos joku katsoi viimeisimmän 45min-ohjelman, niin siinäkin huomasi suomen rakentamisen tason laskeneen huimasti. Näkeehän noista kattojen sortumisistakin, että jossain mättää ja pahasti...

MUTTA, onneksi on noita vironmiehiä kun heillä näyttää olevan hieman vanhanajan taitoa jäljellä. Sieltä vironpuolelta ne hirsirakentajatkin tulevat suomeen nykyisin, kun ei omat poijaat osaa rakentaa. Itku silmässä katsoo 1800-luvun puolella rakennettua taloa ja sitten uutta alle kymmenen vuotta vanhaa taloa. Kuivat on välipohjat ja eristeet vanhassa talossa, mutta voi voi niitä uusia kasvihuonetaloja, joissa ei hengittävyyttä ole laisinkaan, kaikki raot tukitaan "energiatehokkaasti", jotta ei vain lämpö karkaa. On se kumma kun vanha hirsitalo pysyy parilla takalla lämpimänä ja sitten joissain uusissa taloissa pitää olla tsiljoonakertaiset ikkunat ja takka monta kuutiota öljyä, että pysyy tarpeeksi lämpimänä ihmisille...no naapurikin lämmittää öljyllä ja kun on sisällä liian kuuma niin avaa oven selälleen keskellä talvea, jotta vähän laskisi lämpö:/ Eikö oikeesti ihmiset huomaa termostaatteja pattereissaan vai onko nekin viety sisustuksen takia pois?

Lue lisää

Ei ne hirsimökit lämpimänä pysy, 10 vuoden päästä jokainen on vajonnut 3-5 cm ja hirret rakoilee.

näkökulma kirjoitti:

Suosittelen lukemaan erityisesti loppuosan!




Esim rakennusalaa voin sanoa todella varmaksi työllistymisen kannalta, koska esim netistä selattavien avoimien työpaikkojen listoilla TODELLA PALJON rakennusmestareille paikkoja jne jne, joten myös ammattikorkeesta voi saada helposti töitä. Siinä on ehkä se, että ammattikoulun linjoilta esim rakennuspuolelta saa yleispätevän koulutuksen joten myös töitä voi ottaa useammasta paikasta ilman, että joutuu töihin jotka ei vastaa koulutustasoa. Toisin on AMK:sta valmistuneella insinöörillä kun heille on aika tarkkaan rajattu, että mitä koulutus vastaa eli ei ihan viitsi alkaa spakkelia laitella seiniin siinä vaiheessa vaan haluaisi koulutusta vastaavaa työtä.

Tuo palkkaus asia on hieman kyseenalainen...amiksen raksalta tullut duunari kärsii myrkyistä, pölystä ja raskaista töistä kun taas insinööri saattaa istua ilmastoidussa huoneessa sormia liikuttelemassa ja hiirtä kouluttamassa, joten ei aina voi verrata noita "saman alan" tekijöitä. Esim muurari kertoi, että jos ei harrastaisi vastapainona terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa säännöllisesti, niin alle 50-vuotiaana joutuisi jäämään sairaseläkkeelle. Ei äkkiä uskoisi muurarista!

Vähänhän noita mestariduunareita on, mutta duunareita kyllä riittäisi. Aika usein on saanut jo näin nuoressa iässä huomata, kuinka kehnosti hoitavat hommansa. Kunnan työmiehet korjas putkitöiden yhteydessä katkenneen voimajohdon teipillä ja kun ei saunalle tullut sähköä niin kun alettiin vikaa etsiä ja kaivettiin johto esille, niin mitäs sieltä löytykään, nätti teippiviritelmähän se siellä...pitäs käydä viemässä kuvia "karpolla on asiaa" ohjelmaan niin sais taas suomi tietää totuuden;)

Jos joku katsoi viimeisimmän 45min-ohjelman, niin siinäkin huomasi suomen rakentamisen tason laskeneen huimasti. Näkeehän noista kattojen sortumisistakin, että jossain mättää ja pahasti...

MUTTA, onneksi on noita vironmiehiä kun heillä näyttää olevan hieman vanhanajan taitoa jäljellä. Sieltä vironpuolelta ne hirsirakentajatkin tulevat suomeen nykyisin, kun ei omat poijaat osaa rakentaa. Itku silmässä katsoo 1800-luvun puolella rakennettua taloa ja sitten uutta alle kymmenen vuotta vanhaa taloa. Kuivat on välipohjat ja eristeet vanhassa talossa, mutta voi voi niitä uusia kasvihuonetaloja, joissa ei hengittävyyttä ole laisinkaan, kaikki raot tukitaan "energiatehokkaasti", jotta ei vain lämpö karkaa. On se kumma kun vanha hirsitalo pysyy parilla takalla lämpimänä ja sitten joissain uusissa taloissa pitää olla tsiljoonakertaiset ikkunat ja takka monta kuutiota öljyä, että pysyy tarpeeksi lämpimänä ihmisille...no naapurikin lämmittää öljyllä ja kun on sisällä liian kuuma niin avaa oven selälleen keskellä talvea, jotta vähän laskisi lämpö:/ Eikö oikeesti ihmiset huomaa termostaatteja pattereissaan vai onko nekin viety sisustuksen takia pois?

Lue lisää

"Esim muurari kertoi, että jos ei harrastaisi vastapainona terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa säännöllisesti, niin alle 50-vuotiaana joutuisi jäämään sairaseläkkeelle. Ei äkkiä uskoisi muurarista! "

Mitäs ei pidä ääliöt hengityssuojaimia! Ite tiedän tarkalleen miten ns. vittumaisia kaikenlaiset laastit/sementit on ja olen ollu niin järkevät, että olen tajunnut käyttää hengityssuojaimia, jotkut ei.

Riksu kirjoitti:

Se on tie, jonka päässä on portti, jonka takana on monta mahdollisuutta. Ja tuskin yleissivistyksestäkään mitään haittaa on.

Se on niin, että lukio on niille jotka ovat hyviä koulussa (n. 9 ka) ja sitä kautta pääsevät jatkamaan yliopistojaan ja niin heistä tulee opettajia ym. analyyttikkoja mitä nyt tulekaan, mutta huonoilla papereilla ja sitten AMK päälle on mielestäni turhaa..

Pienissä firmoissa on usein näin. Kannattaa palkata vähemmän kouluttautunut, koska A) palkasta saa vähetää 1/3, sitotuminen firmaan on parempaa (ei tarvitse pelätä jatkuvaa henkilöstörallia nuorten maistereiden vaihtaessa työnantajaa) ja saa itse päteä akateemisilla ansioilla. Loistavaa Sherlock!

"Tällä alta 30-kymppisellä tradenomi-naisella oli monialaista tietoa (hyvän pohjakoulutuksen, erilaisten kurssien ja monipuolisen työkokemuksen kautta hankittua) ja käytännön kokemusta työelämästä laidasta laitaan"

Sanoisinpa iän huomioon ottaen melkein mahdottomaksi yhtälöksi kehumasi asiat hänessä, no mutta jaa, jos on itselläsi tarvetta päteä tuon kautta suomme sen sinulle.

ps. heitä on kyllä henkilöstöassistentteina ja -sihteereinä todellisuudessa olemassa

Ja sitten tulit heti Suomi24 -palstalle paukuttelemaan. Taidat kuitenkin luurata AMK:n dataluokassa:-)

Hyvin olit rakentanut kuvitteellisen esimerkkisi solvaamaan sinua paremmin koulutettuja ja pätevämpiä ihmisiä.

No, nyt peukku summuun ja takaisin nukkumaan.