Tuleeko mieleen mitään kaunista?
Kertokaa jotain kaunista?
Tavis tääl
663111
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 31 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 31 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 66
Vanhimmat
tule mieleen mitään kaunista.
*synkkänä*
Aika harvoin täältä mitään kaunista löytää?
Älä sure Taikis, vaikket petikaveriksi päässytkään?
panee mielen matalaksi. Mä niin satsasin tuohon kisaan :)
olis pitänyt varmaan yrittää vielä enemmän?
Ei, nyt pitäisi kirjoittaa jotain kaunista.
Vai riittääkö se jos hymyilee?
kun hymykin on pelkkä irvistys näissä tunnelmissa... :[
Vaan vielä tästä noustaan, sano mun sanoneen.
Minä en jaksa enää irvistellä, minua naurattaa jo.
tulee uusia kisoja...:)
*lohdutushali* :o)
Rakas ystävä, älä luovuta!
Anna kyynelten virrata;
anna surun palaa sydämessäsi
täysimääräisenä loppuun saakka.
Kun mustat varjot väistyvät,
näet kaiken
entistä kirkkaampana.
-lainattu positiivareilta-
minä taitaisin ottaa sinut petikaverikseni :D
nyt se masis meni ohi jo.
ihan kun veli hopia :)
oikeastaan.....ei musta olis ollutkaan siihen virkaan.. :)
naisellisia uukkareita.. :))
Olin ihan masis
nyt on sata lasis
pakko niellä tappio
ei tästä vielä ala rappio
oi kuinka jo kaipaan
lintuja tähtitaivaan
Kaunista? No tää kevät saa ainakin aikaan sen, että iskee tosi iso into suunnitella kaikkea ihanaa tuonne pihalle. Muutenkin on parempi fiilis, kun ei oo enää niin kylmä ulkona.
joko siellä leskenlehdet kukkii?
tiedä, minkänäköinen edes on tuo leskenlehti. :)
Kai tossa jotain rehuja jo vähän alkaa työntymään esille hiljalleen.
Minäpä näin kurkia ja joutsenia :)
Mä oon nähny kerran harakan! Mitäs siihen sanot?
Ne on sellaisia taviksia vaan.
ookko sää nähnyt harakan? Oikeesti...
Oliko ihan elävä vai täytetty ? *kateellisena*
Se nimittäin muistuttaa kovasti mua. :P
ei en oikein ole edes lintuja
kirjoittava harakka?
pyryharakka?
Se makas tossa tienpientareella. Kai se oli kuollu tai jotain. Vähän kyllä jänskätti, ku ajoin pyörällä siitä vierestä, että mitäs se mulle tekee!
pyryharakka kait. :)
Piti olla jotain kaunista. Kuollut harakka ei ole kaunista. Se on kuollutta.
Pidätkö sinä kiiltävästä?
Sori, tää keskustelu lähtikin väärille raiteille. No tuota. Enpä mää oikeestaan keksi tähän hätään mitään kaunista. :(
hopeasta, mutta en kullasta.
kuollutta, sit kun joku menee lähelle, niin ...hui kauhistus...en saata ajatellakaan...;/
Sulla on sit ollu tosi jänskää....mut mun pihassapa onkin myyränkekoja ;P
leuhkit niillä myyränkuopilla. Aika törkeetä kerskua mokomalla. Mää tuun kohta sinne ja vien kaikki myyränkuopat tänne pihalle, niin sitten mulla on teidän kaikkien myyränkuopat yhteensä!
Jos se oli sitä kaunista :D
sulle sitten häpiä
Kaunis on luoksesi kaipuu, vaik raskas se ollut on lie :=((
Kauneutta ei tarvi sanoin kuvata. Se on sisällä tai katsojan silmässä :=))))
jos on huono näkö, kuten mulla, niin se kauneus on mun silmälaseissa. Niin kerta!
Tasapuolisuuden nimissä tälle palstalle pitää saada jotain kaunista.
takaa voi nähdä kauneuden selvemmin kuin ilman laseja, vaikka ulospäin silmät näyttääkin pienemmiltä :=)))
*tarkistaa* no ei nää kyllä saakura mitkään pullonpohjalasit kuitenkaan oo!!!! :D
yritin jotain kaunista sanoa. Mitähän vielä keksis?
Katso kukkaa jonka terälehdet aamuin aukeaa
katso maata joka kimmeltävän kastepeitteen saa
Ja katso koko luontoa niin huomaat
että luojan luomaa parantaa ei voi :=)))
ne nykyään enää, kun hiovat lasit niin hyvin :=))
Muistan silloin ennenvanhaan,( kun olin vähän nuorempi kuin nyt), kuin koulussa jollain oppilailla oli sellaset "pullonpohjalasit". Kauniit silmät piilossa sellaisten lasien takana.
Onneksi lasit ovat siitä kehittyneet.
Nykyään jotkut pitävätkin laseja näön vuoksi.
Siis... no ymmärrät mitä tarkoitan :=))))
eläny jollain sota-ajalla, vai mistä ajasta sää kerrot? :D:D:D:D
No kyllä mä ymmärsin. :)
juuri lopeteltiin, kun pääsin alakoulusta.
Että aika nuori siis olen vielä :=))))
lisää, lisää
kaunista
kaunista
kaunista
*nyyskis*
ala itkeen *ojentaa palan vessapaperia*
Ei enää yhtään kaunista sulle, kun oot aivan liian herkistynessä mielentilassa nyt.
Pää pystyyn :=))
Noku semmoista se joskus on.
*kiittää ja nyyhkii*
Tommy Taberman on kirjoittanut
Jokainen
joka on pidellyt
aaltojen silittämää kiveä kädessään
tietää
että jatkuvilla hyväilyillä
on ihmeitä tekevä voima.
*kiitos*
Tuota... En nyt mitenkään halua tietenkään pitää sua itsestäänselvyytenä tai virikkeen ylläpitäjänä, mutta jos saisin esittää yhden pienen toiveen, niin se olisi seuraavanlainen.
Sitten, kun sulla on aikaa, ideaa ja mielenkiintoa (ei mitään paniikkia tai kiirettä), niin jos keksisit jonkun kivan kisan. Ai niin, mä osallistun sitten siihen tällä omalla nikilläni ja keksin myös uuden nikin. Osallistun sitten molemmilla. :)
Kiitos etukäteen, toivottavasti et koe vaivaksi pyyntöäni... :)
P.S. Kun sä nyt vaan satut olemaan maailman paras kisanjärjestäjä ja suunnittelija.
kiitos. Katsotaan tässä kunhan on vähän aikaa kulunut näistä kisoista... Voi olla kansalla vähän kisaväsymystä :))
Nyt poika hengittää niskaan vaatien konetta.
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
En välitä siitä, mitä se maksaa.
En ajattele, onko se hyväksi.
En tahdo tietää rakastaako hän minua.
Minä seuraan sitä jota rakastan.
- B. Brecht -
Tämä on maailman kaunein rakkausruno. Terveiset vaan Turkuun...
Kuten kirjoittajakin on...
...saanut jo paljon kaunista tässä viestiketjussa. Tuossa Brechtin rakkausrunossa on jotain niin simppelin kaunista ja ehdotonta.
*kaivaa esiin Setsuanin Hyvän Ihmisen...*
Ymmärrän hyvin, että Bertol Brechtin kaltainen mies, joka omasta lahjakkuudestaan juopuneena särki häntä palvovien naisten sydämiä liki päätyökseen, kirjoittaa juuri näin.
Ihmisten sydämien särkeminen ei ole kaunista :(
Kaunis runo silti, ainakin naisten mieleen ;D
kaunista, mikä kaunista. Tarkoitan nimenomaan tekstiä tällä puuttumatta kirjoittajan senhetkisiin mielen liikkeisiin/hänen motiiveihinsa kirjoittaa sydämiä särkeäkseen/omia narsistisia tarkoitusperiään palvellen.
Ihminen on kokonaisuus. Jolloin ei myöskään mikään teksti tai yhdetkään lausutut sanat tai yksikään ajatus ole irrallaan siitä kaikesta, mitä ihminen on. Tiedetään, että Brecht käytti vuosikymmeniä hyväkseen lähipiirissään eläviä naisia. Enkä tässä tarkoita niinkään seksuaalisessa mielessä, vaan nimenomaan henkilökohtaisella lumovoimallaan piti naisia otteessaan ja hylkäsi heitä kuin lapasia, kun joku kiinnostavampi osui silmänurkkaan.
Tätä taustaa vasten minä en ainakaan kykene lukemaan Brechtin ajatuksia siitä, mitä rakkaus on tai ei ole asettamatta niitä siihen kontekstiin, kuka hän itse on ollut. Toki asioita voidaan aina lähestyä monesta näkökulmasta.
...asioista voidaan ajatella monella tapaa. Ja pidemmälle: sellaisella ajatusmallilla en voisi siten esim. ihailla Picasson taulujakaan, enkä nähdä niiden mestarillisuutta, kauneutta, koska minun olisi mietittävä niin kiivaasti Picasson motiiveja/henkilöhistoriaa taulua maalatessaan.
Tomi Metsäkedon ja Sanna Hirvaskarin tango viime sunnuntaina sai itselleni melkoiset väristykset aikaan. Jo aloitus oli henkeä salpaava kun Tomi kuljetti ruusua Sannan kaulalta rinnoille ja siitä lantiolle. Sanna esitti upeasti kohtalokasta kaunotarta jonka Tomi lopulta kesytti.
Lopussa Sannan pyörähdykset Tomin syliin ja pään painaminen Tomin rintaa vasten oli kuin piste i:n päälle ja onnellinen päätös tarinalle.
Kaunis pari ja ah niin kaunista tanssia.
Lisäksi argentiinalaisen Astor Piazzollan Libertango oli vahvan fiiliksensä vuoksi täydellinen tunnelman luoja tuohon tangoon. 'Libertango' on ehdoton suosikkini.
Poikani (11v) parhaalle kaverille oli sattunut vakava onnettomuus,
ystävä oli teho-osastolla elämän ja kuoleman rajamailla.
Poikani sanoi minulle: "Tämä päivä on harmaa, tuntuu kuin kaikki olisi harmaan peiton takana.
Äidin halauskaan ei tunnu enää samalta."
Silloin en voinut enää pidätellä kyyneleitäni.
Onneksi pojan ystävä on paranemaan päin.
En halua kuulla kuolemasta, olen nimittäin vastikään löytänyt elämänhalun.
Olen pahoillani, että en osaa olla myötatuntoinen tai sanoa mitään lohduttavaa tai kaunista kun puhutaan kuolemasta.
Pojan ystävä on toipumassa.
Tahdoin vaan sanoa, että minusta kaunista oli ystävyys näiden poikien välillä ja se että lapsi osasi kertoa tunteistaan noin kauniisti.
Kuolema on minullekin vaikea asia.
Mikä minusta on kaunista, saattaa sinusta olla puistattavaa ja rumaa.
Jopa pieni lapsi, joka ensimmäisenä tuli mieleeni kun yritin miettiä mikä voisi olla absoluuttisen kaunista, voi olla jostain ruma tai ainakin ahdistava jos mielessä on lapsiin assosioitunut vaikka mielikuva jatkuvasti jotain vaativasta hirviöstä. Jokaisesta äidistä nimittäin joskus tuntuu siltäkin... että hoivattavan tarvelista on loputon..
Kaunein tänään näkemäni asia taitaa olla talvihorroksesta herännyt nokkosperhonen. Se oli sellainen takkuisen näköinen perhosvanhus. Kauniin siitä mielessäni teki sen olemuksesta syntynyt mielikuva sinnikkyydestä. Aivan yhtä kaunis oli mustarastas joka sen perhosen varmaan lopulta nappasi;)) Aristeli vielä ihmistä se rastas... Illalla varmaan kipuaa laulupuuhun.
Mustarastaan laulusta lasken kevään alkavan!
Kauneinta mitä näin tänään, oli aurinko :)