Sanon teille:Älkää jättäkö tätä maailmaa harhailevien ajtuksienne takia,en minäkään ole
tehnyt itsaria,vaikka lapseni haudattiin viime vuonna.Syksy-iltana ajelin tyttäreni kanssa ja vieläpä syys-sateessa.kuuntelimme surullista musiikkia.Pian tyttöni kysyi,tunnenko kukkien tuoksua?Vastasin et tunnen aivan huuman kukan tuoksun.Sanoin,että meidän Maria(kuollut)on meidän vierellämme.Muut ovat sanoneet,että enkelit ovat vierellämme antamassa meille voimaa,lohdutusta.Toinen kerta,kun tulimme hakemasta tuhka-uurnaa poikieni kanssa,silloinkin tuli ihana ruusun tuoksu.Tuoksu oli sanoikuvaamattoman ihana,jota en unohda.Mutta itsaria ajattelijoille:Älkää antako periksi,kun tänne asti olette päässeet
elämässä.Hakekaa virtaa luonnosta,istukaa kiven päälle aivan hiljaa ja vain kuunnelkaa luonnon omia ääniä.AURNKOA TEILLE ELÄMÄÄNNE TE RAVITSETTE JA RAKKAUS TULEE VÄHÄN MYÖHEMMIN;KUN MALTAT ODOTAA!TSAU!TSAU!
tehnyt itsaria,vaikka lapseni haudattiin viime vuonna.Syksy-iltana ajelin tyttäreni kanssa ja vieläpä syys-sateessa.kuuntelimme surullista musiikkia.Pian tyttöni kysyi,tunnenko kukkien tuoksua?Vastasin et tunnen aivan huuman kukan tuoksun.Sanoin,että meidän Maria(kuollut)on meidän vierellämme.Muut ovat sanoneet,että enkelit ovat vierellämme antamassa meille voimaa,lohdutusta.Toinen kerta,kun tulimme hakemasta tuhka-uurnaa poikieni kanssa,silloinkin tuli ihana ruusun tuoksu.Tuoksu oli sanoikuvaamattoman ihana,jota en unohda.Mutta itsaria ajattelijoille:Älkää antako periksi,kun tänne asti olette päässeet
elämässä.Hakekaa virtaa luonnosta,istukaa kiven päälle aivan hiljaa ja vain kuunnelkaa luonnon omia ääniä.AURNKOA TEILLE ELÄMÄÄNNE TE RAVITSETTE JA RAKKAUS TULEE VÄHÄN MYÖHEMMIN;KUN MALTAT ODOTAA!TSAU!TSAU!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mutta joillakin on silti niin paha olla eivätkä ne kuule niitä lintujen lauluja tai tunne kukkien tuoksua, niiden maailma on vaan niin pimeä ja eloton kuin hautuumaa talvella, ovat ansassa mistä ei pääse kuin alaspäin kunnes ei enään jaksa koska hengittäminen koskee enemmän kuin kengittämättömyys.
sitä vaan vajoaa pois tilanteessa jossa mikään ei enään (onko sitten koskaan) tuntunut miltään kun ajatus on turtunut kaikelle surulle kun elämässä ei ole enään yhtään valoa tai tunnetta, kun kaikki ympärilläsi on jättäny ja pahinta jos joku tässä tilassa näyttää oman kirkkaan valonsa ja tahdonvoimansa sille heikolle pimeydessä vaeltavalle, elikkä ojentaa auttavan käden jollon viimein henkilö tajuaa ettei tämä ole hänen paikkansa elää.
pitäis mennä lääkäriin.Saada lääkettä ja terapiaa.Nykyaikana on niin moninaisia hoitokeinoja.Esimerkiksi ihmiselle voi jäädä lapsuudesta joku traumaattinen kokemus jota ei muista.Sekin on nykyään hoidettavissa traumaterapialla.Tiedän tämän kokemuksesta.