Armeijan terkkari

Tässä on perustiedot keskustelua herättävästä aiheesta, kaikkien valheiden ja tornihuhujen vastapainoksi. Lähteet: Rektaali-info, Puolustusvoimain asevelvollisosasto, Lääkintävarikko.


1. Mikä on rektaalitarkastus ja kenelle se tehdään?

Rektoskopia (kansanomainen nimitys: rektaalitarkastus) on yksi länsimaisen lääketieteen perustarkastuksista, jolla pyritään kartoittamaan suoliston tila ja toteamaan mahdolliset tarttuvat sairaudet jotka vaikuttavat suoliston ja sitä kautta koko kehon sekä sisäelinten toimintaan.

Rektoskopia suoritetaan henkilölle joka toimii suuressa laitosolosuhteita vastaavassa organisaatiossa (armeija, sairaala jne.) jossa kulkutautien ilmeneminen on todennäköistä. Näissä olosuhteissa on ensisijaisen tärkeää että tarkastuksien otanta on mahdollisimman laaja tai parhaassa tapauksessa koko kohderyhmä tutkitaan kerralla (venderometriatutkimus).

Tarkastuksen ensisijainen tavoite on varmistaa yksilön terveydellisen tilan vakaus ja sitä kautta koko yhteisön toimintakykyyn vaikuttavien sairauksien ja infektioiden toteaminen ja tätä kautta myös leviämisen estäminen ja torjunta jo sairauden/infektion alkuvaiheessa. Tärkeää on huomata että ennaltaehkäisevät toimet ovat perusteltuja tilanteissa joissa voidaan olettaa henkilön immuniteetin ja terveyden olevan välillisesti uhattuna tai tilan voidaan olettaa jo heikentyneen.

(J.V Karhunen)

2. Miksi ja missä se suoritetaan?

2.1. Rektaalitarkastuksen lääketieteelliset perusteet

2.2.1 Tarkastukseen viittaavat tieteelliset tutkimukset Suomessa

- Sotilasterveydenhuolto -kirja

- Suomalaisen sotilaslääketieteen historia (Tiilikainen Vesa)

- Majander, Roger ja Korpiaho, Ilkka(1982). "Rektaalitarkastus ja anaali-inkontinenssioireet sotilaslääketieteessä. Diagnostiset metodit sekä sosiologinen ongelma mieheksi kasvamisessa". Sotilaslääke- ja yhteiskuntatieteet 1. Helsingin yliopisto, yht. tutk. lääket./valt.TDK 1982 ISBN 951-78015-580-2 ISSN 1235-04884

- Lyhennelmä Majanderin ja Korpiahon väitöskirjasta on julkaistu myös Sotilaslääkäri-lehden numerossa 4/1997.

2.2.2 Tarkastukseen viittaavat tieteelliset tutkimukset ulkomailla



3. Rektaalitarkastuksen historia

Tarkastukset Suomessa alkoivat ruotsin vallan viimeisinä vuosina tutkimusmatkailija ja sotilaslääkäri K.F. Hornstedtin (1758-1809) toimesta. Klas Fredrik Hornstedt oli eräs niistä monista ruotsalaisista lääkäreistä, jonka sodan aikaiset tehtävät toivat Suomeen. Ennen lääkärinuraansa Hornstedt harrasti luonnontieteitä ja teki siinä ominaisuudessa tutkimusmatkoja Ruotsissa, Suomessa, Itä-Intian saaristossa, Azoreilla ja Keski- Euroopassa.

Hornstedt kehitti myös varhaista suomalaista sotilaslääketiedettä. Ruotsinvallan viimeisinä vuosina otettin käyttöön lukuisia hygieniaa edistäviä toimenpiteitä, kutenperusteelliset suolistotarkastukset ja sotilasohjesääntöön kirjattu viikottainen komppaniasauna.

Varsinaiset koko ikäluokan kattaneet tarkistukset aloitettiin vasta 1990-luvun alussa, osana Puolustusvoimien uudistuksia, joilla armeijastamme alettiin tehdä yhteensopivampaa länteen.

Nykymuotoisen käytännön ensimmäiset kokeiluerät olivat 80- luvun puolivälissä mm. RUK:ssa sekä joissain Rajavartiolaitoksen yksiköissä.


3.1. Rektaalitarkastus ja C.G.E. Mannerheim

Rektoskopia oli Venäjän armeijassa yleinen käytäntö jo 1800- luvulla (sivumennen sanoen tarkastuskäytäntö oli "hieman" erilainen kuin Suomen armeijassa nykyään, sisältäen mm. limakalvojen puhdistuksen trikloridijohdannaisella).

Tarkastuksen Venäjän armeijan upseerikoulussa itsekin läpikäynyt C.G.E. Mannerheim oli keskeisessä roolissa, kun aikaisemmin lähinnä satunnaisista tarkastuksista siirryttiin järjestelmälliseen käytäntöön. Lääkintäohjesääntö 4:n mukainen tarkastus otettiin käyttöön Suomessa, ensimmäisenä RUK:ssa 1932. Tarkastukset olivat pitkään satunnaisia ja kenttäoloissa työskentelevään upseeristoon keskittyviä.

Muistelmissaan Marski kertoo lyhyesti myös tästä kokemuksestaan, sitähän ei tsaarin Venäjällä pidetty mitenkään häpeällisenä asiana vaan pikemminkin sotilaskunniaa nostattavana.

Mielenkiintoinen on myös Vesa Tiilikaisen kirja "Suomalaisen sotilaslääketieteen historia", jossa valotetaan tarkemmin tutkimuksen historiallisia taustoja. Kyseessä ei ole lääketieteellinen opus eli se sopii myös maallikoille, joita ala kiinnostaa. Toki rektoskopia on kirjassa vain eräs käsiteltävistä aiheista. Vielä mielenkiintoisempaa on kuvaus armeijan eläinlääkinnän historiasta ja mm. sotiemme aikaisista tavoista pitää rintamalla käytetyt hevoset toimintakykyisinä.


4. Rektaalitarkastuksen järjestelmällinen kieltäminen

Puolustusvoimat ei ole aktiivisesti kieltänyt rektaalitarkastuksen olemassaoloa, mutta on olemassa joukko ihmisiä, jotka näin tekevät. Lähtökohdat ovat hyvinkin erilaisia:

- osa kieltäjistä kokee tarkastuksen häpeälliseksi. tällöin on usein kysymys proktofobiasta.

- patrioottiorientoituneiden näkökulma on, että asevelvollisuudesta ei pidä kertoa mitään sellaista, joka vaarantaa yksilön halua suorittaa armeija.
2493
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Runar&Mats Antik&Ammunition Tukholman Södermalmilla maksoi 1000 euroa aidosta "tornimittarista"!


"1000 euro av en mätare"

"En svensk antikaffär har i tisdag betalt 1000 euro av en äkta rektaltermometer använt i den finska armén 1975-1991. Den specialla korta termometern hittades inne i en finsk ex-soldats rektal i går. SA&A intervjuade undersergeanten Hyvönen som berättade livligt av saken."

(Svenska Antik&Ammunitionsnyheter 5.4. 2006)

Äänestä

Miksi tätä paskaa pitää levittää joka helvetin palstalle? Kyllä nyt kaikki tietää että tuo on paskapuhetta, mitä nyt jotkut armeijaa käymättömät teinit voivat vähän säikähtää, mikä taitaa ollakkin tämän rektaalitarkastushuhun levittäjän tarkoitus?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tositietoo kirjoitti:

Tässä on perustiedot keskustelua herättävästä aiheesta, kaikkien valheiden ja tornihuhujen vastapainoksi. Lähteet: Rektaali-info, Puolustusvoimain asevelvollisosasto, Lääkintävarikko.


1. Mikä on rektaalitarkastus ja kenelle se tehdään?

Rektoskopia (kansanomainen nimitys: rektaalitarkastus) on yksi länsimaisen lääketieteen perustarkastuksista, jolla pyritään kartoittamaan suoliston tila ja toteamaan mahdolliset tarttuvat sairaudet jotka vaikuttavat suoliston ja sitä kautta koko kehon sekä sisäelinten toimintaan.

Rektoskopia suoritetaan henkilölle joka toimii suuressa laitosolosuhteita vastaavassa organisaatiossa (armeija, sairaala jne.) jossa kulkutautien ilmeneminen on todennäköistä. Näissä olosuhteissa on ensisijaisen tärkeää että tarkastuksien otanta on mahdollisimman laaja tai parhaassa tapauksessa koko kohderyhmä tutkitaan kerralla (venderometriatutkimus).

Tarkastuksen ensisijainen tavoite on varmistaa yksilön terveydellisen tilan vakaus ja sitä kautta koko yhteisön toimintakykyyn vaikuttavien sairauksien ja infektioiden toteaminen ja tätä kautta myös leviämisen estäminen ja torjunta jo sairauden/infektion alkuvaiheessa. Tärkeää on huomata että ennaltaehkäisevät toimet ovat perusteltuja tilanteissa joissa voidaan olettaa henkilön immuniteetin ja terveyden olevan välillisesti uhattuna tai tilan voidaan olettaa jo heikentyneen.

(J.V Karhunen)

2. Miksi ja missä se suoritetaan?

2.1. Rektaalitarkastuksen lääketieteelliset perusteet

2.2.1 Tarkastukseen viittaavat tieteelliset tutkimukset Suomessa

- Sotilasterveydenhuolto -kirja

- Suomalaisen sotilaslääketieteen historia (Tiilikainen Vesa)

- Majander, Roger ja Korpiaho, Ilkka(1982). "Rektaalitarkastus ja anaali-inkontinenssioireet sotilaslääketieteessä. Diagnostiset metodit sekä sosiologinen ongelma mieheksi kasvamisessa". Sotilaslääke- ja yhteiskuntatieteet 1. Helsingin yliopisto, yht. tutk. lääket./valt.TDK 1982 ISBN 951-78015-580-2 ISSN 1235-04884

- Lyhennelmä Majanderin ja Korpiahon väitöskirjasta on julkaistu myös Sotilaslääkäri-lehden numerossa 4/1997.

2.2.2 Tarkastukseen viittaavat tieteelliset tutkimukset ulkomailla



3. Rektaalitarkastuksen historia

Tarkastukset Suomessa alkoivat ruotsin vallan viimeisinä vuosina tutkimusmatkailija ja sotilaslääkäri K.F. Hornstedtin (1758-1809) toimesta. Klas Fredrik Hornstedt oli eräs niistä monista ruotsalaisista lääkäreistä, jonka sodan aikaiset tehtävät toivat Suomeen. Ennen lääkärinuraansa Hornstedt harrasti luonnontieteitä ja teki siinä ominaisuudessa tutkimusmatkoja Ruotsissa, Suomessa, Itä-Intian saaristossa, Azoreilla ja Keski- Euroopassa.

Hornstedt kehitti myös varhaista suomalaista sotilaslääketiedettä. Ruotsinvallan viimeisinä vuosina otettin käyttöön lukuisia hygieniaa edistäviä toimenpiteitä, kutenperusteelliset suolistotarkastukset ja sotilasohjesääntöön kirjattu viikottainen komppaniasauna.

Varsinaiset koko ikäluokan kattaneet tarkistukset aloitettiin vasta 1990-luvun alussa, osana Puolustusvoimien uudistuksia, joilla armeijastamme alettiin tehdä yhteensopivampaa länteen.

Nykymuotoisen käytännön ensimmäiset kokeiluerät olivat 80- luvun puolivälissä mm. RUK:ssa sekä joissain Rajavartiolaitoksen yksiköissä.


3.1. Rektaalitarkastus ja C.G.E. Mannerheim

Rektoskopia oli Venäjän armeijassa yleinen käytäntö jo 1800- luvulla (sivumennen sanoen tarkastuskäytäntö oli "hieman" erilainen kuin Suomen armeijassa nykyään, sisältäen mm. limakalvojen puhdistuksen trikloridijohdannaisella).

Tarkastuksen Venäjän armeijan upseerikoulussa itsekin läpikäynyt C.G.E. Mannerheim oli keskeisessä roolissa, kun aikaisemmin lähinnä satunnaisista tarkastuksista siirryttiin järjestelmälliseen käytäntöön. Lääkintäohjesääntö 4:n mukainen tarkastus otettiin käyttöön Suomessa, ensimmäisenä RUK:ssa 1932. Tarkastukset olivat pitkään satunnaisia ja kenttäoloissa työskentelevään upseeristoon keskittyviä.

Muistelmissaan Marski kertoo lyhyesti myös tästä kokemuksestaan, sitähän ei tsaarin Venäjällä pidetty mitenkään häpeällisenä asiana vaan pikemminkin sotilaskunniaa nostattavana.

Mielenkiintoinen on myös Vesa Tiilikaisen kirja "Suomalaisen sotilaslääketieteen historia", jossa valotetaan tarkemmin tutkimuksen historiallisia taustoja. Kyseessä ei ole lääketieteellinen opus eli se sopii myös maallikoille, joita ala kiinnostaa. Toki rektoskopia on kirjassa vain eräs käsiteltävistä aiheista. Vielä mielenkiintoisempaa on kuvaus armeijan eläinlääkinnän historiasta ja mm. sotiemme aikaisista tavoista pitää rintamalla käytetyt hevoset toimintakykyisinä.


4. Rektaalitarkastuksen järjestelmällinen kieltäminen

Puolustusvoimat ei ole aktiivisesti kieltänyt rektaalitarkastuksen olemassaoloa, mutta on olemassa joukko ihmisiä, jotka näin tekevät. Lähtökohdat ovat hyvinkin erilaisia:

- osa kieltäjistä kokee tarkastuksen häpeälliseksi. tällöin on usein kysymys proktofobiasta.

- patrioottiorientoituneiden näkökulma on, että asevelvollisuudesta ei pidä kertoa mitään sellaista, joka vaarantaa yksilön halua suorittaa armeija.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu