se on määräys kohtalon, jälleen kerran...
Rakasta kärsi ja
unhoita
731723
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Onko sun rakaasi jättänyt sut kun noin kirjoitat?
mulle. Pettäjän tie on tuskainen, käy harhaan...
tähtein lailla, vei lempes sun mun eloni ainaisen...
suru on laulunain
kaiken keskellä, yksin.
rantaan kuljen taas kuten ennenkin
poissa armaani on ja kaipuu sammumaton
laulun murheellisen luo
virta vei hänet pois enkä uskoa vois
että rakkaintain se tuo.
kuu jo nousee se virran kalvoon
kultaa luo mutta tiedän nyt
hohde pettävä lie sen aamun usva jo vie
virran juoksu muutu ei
minkä myötään se sai se on mennyttä
vain kauas haaveeni se vei.
kun sua vain muistelen, niin paljon meni kanssas kaunista pois.
meistä voi tulla mitään. En usko sua kuitenkaan ikinä.
elää päivän jokaisen
on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä. Jokainen ihminen vain elää hetken sen, sen minkä kohtalo on hälle määräävä.
viiltää sun sanat toivat onne tullessaan
mut onni kestää ei saa kauan milloinkaan
lainaa lainaa on onni tuo ja suru painaa
nyt usko valaa en muidenkaan kun sulta
valheen saan
minua nyt en tahdo että vuoksein järkytyt
sinä haluaisit minut nähdä nyt, olen itsekin tyytyväinen :)
KULTASEIN ME MENNÄÄN MAALLA NAIMISIIN
???
kasvos sinun siinnä nään. Niin, kuinka voin rakastaa niin.....
... Järki kuiskaa, ei et saa, silti sydän rakastaan niin, ei unohtaa ei voi ...
.........................
MUT TUNTEITANI KÄSITTELI HÄN KUIN PAKASTIN
kun lapset män kouluun...
olla, niitä rikki et repiä saa, anna muistojen katkerain kuolla...
kyllä tapana repiä ne rikki. Sorry.
jos sä oisit aina rinnallain.
vaadittu, mut mä tiedän et sä vaadit muutakin.
kerjään onnea mä vain, olen onnen kerjäläinen, epäonnea vain sain.
usko sua pätkääkään...
hetki näin, kun vierees sun mä vielä antaudun...
kuin untuvaa...
helpompi muualla olla, niin kuin minunkin..
missä ennen sun laulusi raikui..
mielikuvituksesta, sitä oon todellakin saanut..mutta ehkä olin sittenkin oikeassa.
rikkaus, sekä rinnassa riehuva rakkaus, se kun pettymys tuo...
niin sekä pettymys tuo totta tosiaan..
tämän kylän raittia, kun kenkäni pohjat kestää. Rakastan minä ketä minä vaan ja sitä ei voi toiset estää.
nyt valvoo,
unisena, lyhty loistettaan luo.
Ikkunassa, yksi on jota palvoo,
kiihkeänä, koko sieluni tuo.
Suukon hellän painan poskelles,
ja syliin suljen sinut näin.
On hyvä olla kanssas lähekkäin...
Kun vain, sinun omasi ain oon,
kai olla saan?
viereeni mun....
nähdä saa väärää,
sydämessä, tunne oikea on.
Sinulle vain,
koko rakkauden määrä,
mittaamaton, aina sykkivä on...
Suukon hellä painan poskelles..
aivan niinku olis ennenki ollu sama juttu..
hyvin hellä, jos voit muutakin, kuin lähennellä...
nyt sanoa tämän, että anna olla, mä en ikinä ala oleen kenenkään kanssa. Kiitti vaan mutta mua ei kiinnosta. Mä vihaan. Saat jonkun kauniin, mutta et mua.
näppäile mua, anna mahtavan hanurisi hullaantua.
oikeen ajattelee.
et saa ja kun päivien päästä et minua ollenkaan huomaa..
aave mariiaa, aave mariiaa
jos vaan, sun katsees saisin kääntymään,
mut aina jään, mä yksin tielle seisomaan,
ja pohtimaan, sä mikset mua huomaa?
Mä tein jo päätöksen, ja oottelen:
Kun ensi kerran kohdataan, käyn asiaan,
ja pyydän sua suoraan vaan, sen kertomaan,
Sä mikset mua huomaa ?????
roudan jään, kylmyyttäs tunne en..
tyttöä halata, oishan se paljon mukavanpi reissulta kotia palata.
uutena aamusta aukee, rakastan elämää...
kaikkea, elämääm pohjan loit sä vain....
lotinaa, navetalta kuule enää en...
Ehkä jätit minut Hilma juuri siksi,
kun en koskaan tullut vänkäriksi,
sontaluukusta kun lantaa viskoit,
ulos lantalaan...
Hiliman kättä, aittaan mäntiin siitä viivyttelemättä. Tekohampaat sammaan lassiin yöksi laitettiin.
kaipuu, ilta niin ihmeelinen...
vei multa Onni, kylän ainoa kravattisonni...
tuskien täyttämän tieni nyt kertoisin...
että joskus voisin elää rinnallas sun
tiedän ajattelen liikaa mutten sille
mitään voi tää laulusi on sen sulle
omistan
niinhin koskaan langeta voi, syrjällään on nyt sydän rukka. Rakastan niin häntä vain.
lähdet vain niin itkee hän
tähtein vyössä on tummaa taikaa
mieltä kiehtoo tää rytmi kuuma
tulta liehtoo se outo huuma
tieni illoin kun luokses johtaa
tunnen silloin mua onni kohtaa
mulle milloin suot kuuman suudelman
hetki tää on meitä varten nyt käymme
tietä onnetarten
sä mulle onnen tuot kun hymyn suot
ja jää huolet unhoon
hetki tää voi onnen antaa
se minut mukanansa vie
kun kanssas armahain
kuljemme rinnakkain
se meidän onenamme lie
hetken ehkä onni kestää
loppua sen ei voi estää
silti siihen aina luotan
kestävyyttä sen mä vuotan
sua yksin ain mä jumaloin
sun vuokses kaiken tehdä voin
sun lempes maljan kerran join
unelmoi
karjalassa, sinisen järven rannalla, täällä majassa matalassa.
jo jäivät, sä koskaan et muuttua saa.
sitä tanssii tätien kanssa
Taas ruusut käy kukkimaan,
tuoksua täynnä on maa.
Mietteeni sinne taas vie,
missä on ruusuinen tie.
Nuoruuden rakkaus on,
kaunis ja koskematon,
katseet ne kertovat vain,
katseestas onnen mä sain.
Miljoona, miljoona...
----------------
Tuskaa ei lauluni soi
vaikka sua saada en voi.
Paljon mä sain kuitenkin
ruusuisen tien muistoihin...
lähtemään,
jos vielä oot vapaa, lähdetään.
Me oltaisiin niinkuin silloin,
taas kaksin niin, käytäis illoin,
taas laulaisin, silmät nauraisin,
kyyneliin...
Surun pyyhin silmistäsi pois...
Itke en lemmen tähden!
saat multa horsman... ;)
Minä keltaruusun kerran näin mailla Texasin..
Vain hymyn mulle silloin soi kukka kaunehin...
Kun luotaan Hänen läksin, jäi kukka itkemään,
vaan onnellinen silloin en kai ollut minäkään...
Moni poika...
Moni poika Hänen laistaan ei kohtaa milloinkaan..
Oi keltaruusu teksasin jään luokses ainiaan!
unta vai viinien huumaa?
Tamburiini tanssiin nyt tahtia lyö.
Etkö tunne suonissa läikettä kuumaa,
sen on meille antanut Espanjan yö.
Olen aina toivonut että mä saisin,
viedä sinut tähtiin ja tähtien taa.
Tänä yönä esteitä siihen ei laisin,
kevyesti seuraan mä tanssittajaa...
Etäällä pohjan mailla
hylätty järvi on,
sen saaret nimeä vailla
ja ranta alaston.
Hein'ajalla sen sulaa jää,
kun kesä lappiin kiirehtää
mutt'syyskuun yö sen aallot
taas jälleen jäädyttää.
ylhäin tähtivöiden. Vaikka kylmä hallayö, toiveet usein maahan lyö, kerran lapsein lahjaks` saat, nää kairan kultamaat.
paista tuntureille. Anna riemu kukkasten, mieleen myöskin meille.
piippolan vaarilla oolii taaloo... ;)
tähden, minä laulan kuutamoon. Sinun silmiesi tähden...
niinkuin syksyinen yö,
mulle koskaan rauhaa ei suo.
Vaikka kuljen ääriin maailmojen,
näen aina silmäs nuo.
Ne täynnä kyyneleitä katsoo syyttäen,
mä niitä koskaan unhoittaa vois en.
Silmät tummat niinkuin syksyinen yö,
aina seuraa mielessäin.
kyyneleet ois,
mua rikkaaksi mainita vois.
Ne nauhassa sulle voin antaa,
mua koskaan et päästäisi pois.