Olen oikeastaan koko ikäni ollut intohimoinen lukija, siitä asti kun olen lukemaan oppinut.
Uskoon tullessani myin kaikki kirjani pois, osan poltin. Samoin tapahtui äänilevyilleni joita olin pitkään ja hartaasti kerännyt: Yardbirds, John Mayall, Cream, Pink Floyd, King Crimson, Mamas & the Papas, Love, Jefferson Airplane, Wigwam, Tasavallan presidentti, Sperm, Pekka Streng ym. ym. ym.
Myös maalaukseni, hiilipiirrustukset ja sekatekniikkatyöt, kaikki vimmaisessa angstissa tuherretut kärsimyksen kuvat laitoin roviolle.
Sen jälkeen en pitkään aikaan kuunnellut musiikkia juuri ollenkaan. Jotain hyvin rauhallista hengellistä musiikkia varovaisin annoksin. Annoin siis korvien levätä. Kirjaksi riitti vain ja ainoastaan Raamattu. Kunnes vähitellen löysin muutamia hyviä hengellisiä kirjailijoita, joiden teksteistä sain ravintoa, en enää muista kaikkia, mutta ainakin Urho Muroma ja Frank Mangs oli sellaisia. Jossakin vaiheessa kun Herra alkoi henkilökohtaisesti viedä syvemmälle, puhui ja opetti Henkensä kautta, mutta en ollut kyseisistä asioista saanut kunnollista opetusta missään, käsiini tuli sopivissa tilanteissa kirjoja joiden kautta Herra vahvisti asioita, joita oli minulle opettamassa.
Yksi ensimmäisiä tällä tavalla rohkaisevia oli Watchman Neen ISTU, VAELLA, SEISO jossa käsiteltiin juuri niitä asioita joista Pyhä Henki oli sisimpääni hyvin selvästi puhunut jo ennen kirjan lukemista.
Lukutoukkana ja keräilijäluonteena aloin sitten ostella hengellisiä kirjoja hävittämieni kaunokirjallisten (lempikirjailijoitani olivat mm. Saarikoski, Mukka, F.E.Sillanpää, Juhani Peltonen, ulkomaisista Hamsun, Andre Brink, Camus, Hubert Selby Jr.) ja mystiikkaa käsittelevien (suosikeitani erityisesti Carlos Castaneda ja Krisnamurti, lisäksi mm. Pekka Ervast) tilalle: Muroma, Mangs, Wilkerson, Corrie ten Boom, Kuhlman, E.Stanley Jones, Hallesby, Oswald Chambers, Nee, C.S.Lewis. Vähitellen niitä kertyi ja äkkiä huomasin omistavani koko joukon hyvää hengellistä kirjallisuutta, jota mielelläni lainasin veljille ja siskoille, mutta monet kirjat jäivät sille tielleen.
2000-luvun alussa kävin yrittäjäkurssin ja avasin kirja-antikvariaatin. Pakko oli myydä muutakin kuin hengellistä kirjallisuutta, mutta tähän kohtaan vedin rajan: porno ja okkultismi. Eroottisilla päiväunilla mässäilevä naisten viihdekirjallisuus myös lensi roskakoriin, samoin esimerkiksi Stephen Kingin kirjat jos niitä kaupan yhteydessä tai lahjoituksena liikkeeseeni tuli. Myyntitilan alakerrassa oli oleskelutila jossa sai nautiskella teetä vapaaehtoisesta maksusta, sekä hengellisten kirjojen kokoelma niille jotka tahtoivat pysähtyä aikansa kuluksi lukemaan tai tutkimaan asioita. Lopetin liikkeen koska aika ei riittänyt yrittämisen lisäksi enää mihinkään muuhun ja katsoin että varsinainen tehtäväni on toisaalla. Kirjoja jäi käsiini yli 20 000 kpl.
Kohtalaisen nopeasti pääsin kyllä eroon niin ettei jäänyt kuin muutama tuhat.
Antikvariaatin jäämistönä nurkkiini kertyneitä ja oman keräilyharrastuksen ohessa tulleita ylimääräisiä aloin sitten listaamaan ja myymään suomi24 palstan kautta, mutta eipä ole juuri kauppoja syntynyt. Tällä hetkellä on itselle kerättyjä varmaan lähemmäs 3000 ja ylimääräisiä joista täytyisi päästä eroon noin 2000.
Moneen vuoteen en ole enää hirveästi lukenut. Varmaan kymmeneen vuoteen. Siitä huolimatta mielelläni KERÄÄN kirjoja. Hassua? Esimerkiksi Aapeli Saarisalon tuotanto minulla on melkein kokonaisuudessaan. Tässä on se hyvä puoli että jos joskus kiinnostaa jokin erityinen asia, niin melkeinpä sitten löytyy siihen kiinnostukseen tai fiilikseen sopivaa lukemista omasta hyllystä, ei tarvitse juosta muualta hakemaan. Ja usein käy niinkin, että jokin kirja ikäänkuin pomppaa silmiin kirjahyllystä, kirja joka on ollut siinä ehkä 8 vuotta eikä ole tullut luetuksi, sitten otan kirjan hyllystä, avaan sen ja kas - siinä kohtaa juuri puhutaan asiasta jota olen parhaillaan pohdiskelemassa.
Kymmenen vuoden aikana olen keskittyneesti ja antaumuksella lukenut korkeintaan kymmenen kirjaa. Yleensä luen hieman selaillen tai sitten pienen pätkän jostakin kiinnostavasta kohdasta. Kokonaisen kirjan lukeminen veisi liikaa aikaa. Olen katsonut paremmaksi viettää aikaa rukouksessa ja kysellä Herralta. Jos lukeminen on tarpeen niin kyllä Hän sitten johtaa kirjan jonka kautta vahvistaa ne asiat mitkä on rukouksessa sisimpääni puhunut. Kun tällainen kirja tulee ikäänkuin vahvistuksena käsiini, luen siitä mahdollisesti juuri sen pienen pätkän, missä puhutaan kyseisestä asiasta. Sitten annan kirjan eteenpäin - tai laitan hyllyyn, johon se mahdollisesti jää pölyttymään.
Hengellinen kirjallisuus on suurenmoinen lahja. KIITOS HERRALLE SIITÄ. Mutta paljon kirjoitetaan myös roskaa tai yksipuolisesti painottunutta tekstiä. Se edellyttää lukijalta kasvaneisuutta Kristuksen tuntemisessa. Hiljattain uskoon tullut voi helposti joutua kasvussaan väärille raiteille jos kiinnostuu epäraittiista opetuksesta tai ymmärtää lukemansa väärin. Siksi tarvitaankin seurakunnissa Kristuskeskeistä opetusta, jotta tämänkin päivän uskovaiset juurtuisivat ennen kaikkea Jeesukseen ja voisivat sitten punnita kaikkea lukemaansa Raamatun opin ja Pyhän Hengen valossa.
VARSINAINEN AIHEENI miksi aloituksen lähdin kirjoittamaan - mutta eksyinpä taas johdantona jaarittelemaan! - on että, kun nyt olen muuttamassa pienempiin tiloihin ja mielelläni pääsisin eroon yli 300:sta hengellisestä kirjasta, joiden listaamiseen olen runsaasti aikaa käyttänyt, ei teillä olisi tiedossa mihin kannattaisi lahjoittaa kirjat jotka jäävät myymättä?
Voisin mahdollisesti antaa alkoholistien asuntolaan, mutta ainakin täällä päin asuntoloissa on jo runsaasti hengellisiäkin kirjoja. Tuleeko mieleen jotakin hoitokotia jossa on hengellisistä kirjoista pula?
LAITTAKAA EHDOTUKSIA TULEMAAN.
http://tori.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000007&conference=4500000000001120&posting=22000000015868455
Ja samalla voidaan tämän aloituksen puitteissa keskustella kirjallisuudesta ja kirjallisuuteen liittyvistä kysymyksistä laajemminkin, jos kiinnostusta löytyy? Esimerkiksi - lempikirjailijasi?
Uskoon tullessani myin kaikki kirjani pois, osan poltin. Samoin tapahtui äänilevyilleni joita olin pitkään ja hartaasti kerännyt: Yardbirds, John Mayall, Cream, Pink Floyd, King Crimson, Mamas & the Papas, Love, Jefferson Airplane, Wigwam, Tasavallan presidentti, Sperm, Pekka Streng ym. ym. ym.
Myös maalaukseni, hiilipiirrustukset ja sekatekniikkatyöt, kaikki vimmaisessa angstissa tuherretut kärsimyksen kuvat laitoin roviolle.
Sen jälkeen en pitkään aikaan kuunnellut musiikkia juuri ollenkaan. Jotain hyvin rauhallista hengellistä musiikkia varovaisin annoksin. Annoin siis korvien levätä. Kirjaksi riitti vain ja ainoastaan Raamattu. Kunnes vähitellen löysin muutamia hyviä hengellisiä kirjailijoita, joiden teksteistä sain ravintoa, en enää muista kaikkia, mutta ainakin Urho Muroma ja Frank Mangs oli sellaisia. Jossakin vaiheessa kun Herra alkoi henkilökohtaisesti viedä syvemmälle, puhui ja opetti Henkensä kautta, mutta en ollut kyseisistä asioista saanut kunnollista opetusta missään, käsiini tuli sopivissa tilanteissa kirjoja joiden kautta Herra vahvisti asioita, joita oli minulle opettamassa.
Yksi ensimmäisiä tällä tavalla rohkaisevia oli Watchman Neen ISTU, VAELLA, SEISO jossa käsiteltiin juuri niitä asioita joista Pyhä Henki oli sisimpääni hyvin selvästi puhunut jo ennen kirjan lukemista.
Lukutoukkana ja keräilijäluonteena aloin sitten ostella hengellisiä kirjoja hävittämieni kaunokirjallisten (lempikirjailijoitani olivat mm. Saarikoski, Mukka, F.E.Sillanpää, Juhani Peltonen, ulkomaisista Hamsun, Andre Brink, Camus, Hubert Selby Jr.) ja mystiikkaa käsittelevien (suosikeitani erityisesti Carlos Castaneda ja Krisnamurti, lisäksi mm. Pekka Ervast) tilalle: Muroma, Mangs, Wilkerson, Corrie ten Boom, Kuhlman, E.Stanley Jones, Hallesby, Oswald Chambers, Nee, C.S.Lewis. Vähitellen niitä kertyi ja äkkiä huomasin omistavani koko joukon hyvää hengellistä kirjallisuutta, jota mielelläni lainasin veljille ja siskoille, mutta monet kirjat jäivät sille tielleen.
2000-luvun alussa kävin yrittäjäkurssin ja avasin kirja-antikvariaatin. Pakko oli myydä muutakin kuin hengellistä kirjallisuutta, mutta tähän kohtaan vedin rajan: porno ja okkultismi. Eroottisilla päiväunilla mässäilevä naisten viihdekirjallisuus myös lensi roskakoriin, samoin esimerkiksi Stephen Kingin kirjat jos niitä kaupan yhteydessä tai lahjoituksena liikkeeseeni tuli. Myyntitilan alakerrassa oli oleskelutila jossa sai nautiskella teetä vapaaehtoisesta maksusta, sekä hengellisten kirjojen kokoelma niille jotka tahtoivat pysähtyä aikansa kuluksi lukemaan tai tutkimaan asioita. Lopetin liikkeen koska aika ei riittänyt yrittämisen lisäksi enää mihinkään muuhun ja katsoin että varsinainen tehtäväni on toisaalla. Kirjoja jäi käsiini yli 20 000 kpl.
Kohtalaisen nopeasti pääsin kyllä eroon niin ettei jäänyt kuin muutama tuhat.
Antikvariaatin jäämistönä nurkkiini kertyneitä ja oman keräilyharrastuksen ohessa tulleita ylimääräisiä aloin sitten listaamaan ja myymään suomi24 palstan kautta, mutta eipä ole juuri kauppoja syntynyt. Tällä hetkellä on itselle kerättyjä varmaan lähemmäs 3000 ja ylimääräisiä joista täytyisi päästä eroon noin 2000.
Moneen vuoteen en ole enää hirveästi lukenut. Varmaan kymmeneen vuoteen. Siitä huolimatta mielelläni KERÄÄN kirjoja. Hassua? Esimerkiksi Aapeli Saarisalon tuotanto minulla on melkein kokonaisuudessaan. Tässä on se hyvä puoli että jos joskus kiinnostaa jokin erityinen asia, niin melkeinpä sitten löytyy siihen kiinnostukseen tai fiilikseen sopivaa lukemista omasta hyllystä, ei tarvitse juosta muualta hakemaan. Ja usein käy niinkin, että jokin kirja ikäänkuin pomppaa silmiin kirjahyllystä, kirja joka on ollut siinä ehkä 8 vuotta eikä ole tullut luetuksi, sitten otan kirjan hyllystä, avaan sen ja kas - siinä kohtaa juuri puhutaan asiasta jota olen parhaillaan pohdiskelemassa.
Kymmenen vuoden aikana olen keskittyneesti ja antaumuksella lukenut korkeintaan kymmenen kirjaa. Yleensä luen hieman selaillen tai sitten pienen pätkän jostakin kiinnostavasta kohdasta. Kokonaisen kirjan lukeminen veisi liikaa aikaa. Olen katsonut paremmaksi viettää aikaa rukouksessa ja kysellä Herralta. Jos lukeminen on tarpeen niin kyllä Hän sitten johtaa kirjan jonka kautta vahvistaa ne asiat mitkä on rukouksessa sisimpääni puhunut. Kun tällainen kirja tulee ikäänkuin vahvistuksena käsiini, luen siitä mahdollisesti juuri sen pienen pätkän, missä puhutaan kyseisestä asiasta. Sitten annan kirjan eteenpäin - tai laitan hyllyyn, johon se mahdollisesti jää pölyttymään.
Hengellinen kirjallisuus on suurenmoinen lahja. KIITOS HERRALLE SIITÄ. Mutta paljon kirjoitetaan myös roskaa tai yksipuolisesti painottunutta tekstiä. Se edellyttää lukijalta kasvaneisuutta Kristuksen tuntemisessa. Hiljattain uskoon tullut voi helposti joutua kasvussaan väärille raiteille jos kiinnostuu epäraittiista opetuksesta tai ymmärtää lukemansa väärin. Siksi tarvitaankin seurakunnissa Kristuskeskeistä opetusta, jotta tämänkin päivän uskovaiset juurtuisivat ennen kaikkea Jeesukseen ja voisivat sitten punnita kaikkea lukemaansa Raamatun opin ja Pyhän Hengen valossa.
VARSINAINEN AIHEENI miksi aloituksen lähdin kirjoittamaan - mutta eksyinpä taas johdantona jaarittelemaan! - on että, kun nyt olen muuttamassa pienempiin tiloihin ja mielelläni pääsisin eroon yli 300:sta hengellisestä kirjasta, joiden listaamiseen olen runsaasti aikaa käyttänyt, ei teillä olisi tiedossa mihin kannattaisi lahjoittaa kirjat jotka jäävät myymättä?
Voisin mahdollisesti antaa alkoholistien asuntolaan, mutta ainakin täällä päin asuntoloissa on jo runsaasti hengellisiäkin kirjoja. Tuleeko mieleen jotakin hoitokotia jossa on hengellisistä kirjoista pula?
LAITTAKAA EHDOTUKSIA TULEMAAN.
http://tori.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000007&conference=4500000000001120&posting=22000000015868455
Ja samalla voidaan tämän aloituksen puitteissa keskustella kirjallisuudesta ja kirjallisuuteen liittyvistä kysymyksistä laajemminkin, jos kiinnostusta löytyy? Esimerkiksi - lempikirjailijasi?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.