Kun on kyseessä väärästä lähteestä oleva voitelu, olemme edellä maininneet asioita, joita se tavallisesti pitää sisällään. Olemme todenneet, että siihen liittyy mm. sellaisia asioita kuin passiivisuus, henkioppaat, melkein jatkuva henkimaailmaan näkeminen, muistamattomuus, pakko sekä monia muita piirteitä.
Toisaalta, kun on kyseessä väärä voitelu, niin on hyvä tietää, ettei se rajoitu vain meedioihin, henkiparantajiin tai muihin vastaaviin, joiden sanoma poikkeaa tavallisesti täysin normaalista kristillisestä sanomasta. Sillä tällaisesta voitelusta voivat olla osallisia yhtä hyvin myös horros- eli unissasaarnaajat, jotka voivat puhua jopa pelastuksesta, parannuksesta, kääntymyksestä Jumalan puoleen ja muustakin täysin Raamatun oppien mukaisesti. Nämä henkilöt tuntuvat olevan aivan samanlaisen, "väärän" voitelun, alaisuudessa, koska heidän toimintansa muistuttaa hyvin paljon esim. meedioiden toimintaa.
Katsommekin seuraavassa niitä ominaisuuksia, joita liittyy horrossaarnaajien toimintaan ja miten se muistuttaa meedioiden toimintaa. Useimmat esimerkit liittyvät viime vuosisadan alussa vaikuttaneeseen horrossaarnaajaan, Helena Konttiseen.
Vieras henki, passiivisuus ja yliluonnollinen tieto. Ensimmäinen huomio, minkä voimme tehdä on, että kun horrossaarnaajat vaipuvat passiiviseen tilaan ja vieras henki valtaa heidät ja puhuu heidän kauttaan, niin on tämä aivan samanlaista kuin mitä tapahtuu meedioillekin. Molemmille on nimittäin tyypillistä samanlainen passiivinen tila, jonka aikana he itse ovat tietämättömiä lähes kaikesta. He ovat ehkä joutuneet jopa kysymään muilta, mitä ovat juuri itse puhuneet!
Toisaalta kun meedioilla ja horrossaarnaajilla esiintyy yliluonnollista tietoa toiminnassaan, on se myös yksi yhteinen piirre. Se on yhteinen piirre näille molemmille ryhmille niin, että ne voivat ilmoittaa muiden asioita, joista vain henkilöt itse saattavat tietää. Esim. Helena Konttisen toiminnassakin ilmeni tällaisiä ominaisuuksia.
On kuitenkin hyvä huomata, että tässä yliluonnollisessa tiedossa on kyse vain Raamatussa mainituista vainaja- ja tietäjähengistä, joista jo edellä puhuimme. Siten jos näiden henkilöiden toiminnassa esiintyy tämänkaltaista tietoa, tulee se näiltä valheellisilta hengiltä. Ne voivat antaa ihmisille samanlaisia "lahjoja" kuin mitä Raamatussakin mainitaan, eli tiedon sanan sekä profetian lahjaa vastaavia lahjoja. Näiden henkien tarkoituksena on kuitenkin ajaa ihminen vain kauemmas Jumalasta ja kadotukseen.
- (Jes 8:19) Ja kun he sanovat teille: "Kysykää vainaja- ja tietäjähengiltä, jotka supisevat ja mumisevat", niin eikö kansa kysyisi Jumalaltansa? Kuolleiltako elävien puolesta?
Muistamattomuus ja tunnottomuus ovat kaksi yhteistä piirrettä sekä meedioille että horrossaarnaajille. Sillä molemmat voivat tosiaankin olla sellaisessa tilassa, josta eivät muista mitään ja jonka aikana eivät myöskään tunne mitään. Esim. Helena Konttinen selostaa omaa horrostilaansa seuraavalla tavalla. Hän kertoo siinä tunnottomuudestaan niin, ettei esim. tuntenut neulanpistoja. Tällainen tunnottomuus oli tyypillistä myös tunnetulle "nukkuvalle profeetalle", Edgar Caycelle, joka ei hänkään tuntenut neulanpistoja transsitilassa ollessaan:
"Tuo horrostilaan meneminen tapahtuu niin äkkiarvaamatta että puhetoverin kanssa keskustellessa voi sanakin jäädä kesken. Jos olen silloin istumassa, vaivun pitkälleni sinnepäin, mihin satun olemaan kallellani. Ainoastaan pari kertaa olen muistaakseni seisoaltani kaatunut, enkä ole loukannut itseäni. Läsnäolijat silloin tietysti nostavat minut sänkyyn tai sohvalle. Mitään kouristuksen tapaista ei ole. Ruumis ei jäykisty, vaan on yleensä hervottomana. Jalat kylmenevät jos horrostilaa kestää kauemmin. Minua on siitä koetettu monta kertaa herättääkin esimerkiksi pistelemällä suurilla neuloilla, mutta siitä en ole milloinkaan tiennyt mitään, ennen kuin herättyäni. Kolmena alkuajan vuotena seisoivat silmät auki revähtämättä yhtään kertaa, vaikka joskus viisikin tuntia oli horrostilaa. (11)
Henkimaailmaan näkeminen. Yksi yhtäläisyys ovat toistuvat hallusinaatiot ja henkimaailmaan näkeminen. Moni horrossaarnaaja voi säännöllisesti nähdä näitä näkyjä saarnansa aikana tai muulloinkin. Monet heistä ovat myös olevinaan taivaassa koko saarnan ajan tai sitten he voivat nähdä saarnansa aikana kirjan, josta lukevat kuulijoille. Esim. Helena Konttisen horrostilalle oli tyypillistä, että hän horrostilansa aikana näki kaksi "siunauksen enkeliä" tai Vapahtajana esiintyneen hengen. Merkittävää kuitenkin on, että myös hän epäili jossain vaiheessa saarnaamisensa olevan vihollisesta. Hän itse kertoo tästä epäilystään ja miten hän myös näki ilmestyksiä puheensa aikana. Valitettavasti hän kuitenkin tukahdutti nämä epäilynsä uusien ilmestysten myötä:
Entä jos vihollinen tekee minussa työtään ja pukeutuu valkeuden enkeliksi? Lopulta jo ihan luulin, että olin vihollisen ase, sillä hän tuli näkyväisessä muodossa useamman kerran luokseni, ja Vapahtaja ei näkynyt horrostilassa ollessani muuta kuin jonkin kerran suuremman hädän aikana.
... Seuraavina päivinä oli kolme selityspuhetta ja Vapahtaja näkyvissä, mutta hänen kätensä ja kylkensä eivät olleet paljastettuina. Ja vieläkin kerran minulle tuli epäilys: Jospa tässä sittenkin vielä vihollinen vaikuttaa tätä saarnaamista, kun hän voi pukeutua valkeuden enkeliksi... (12)
Epäraamatullinen opetus. Vaikka monien horrossaarnaajien puheessa on lainauksia Raamatusta, niin on merkillepantavaa, että heillä on kaiken ohella epäraamatullista ainesta opetuksissaan sekä toteutumattomia ennustuksia. Henget myös tavallisesti sanelevat heille, mistä aiheesta he saavat puhua ja mistä eivät normaalitilassaan.
Tässä ei nyt sen enempää ruveta ottamaan esille tätä asiaa, mutta esim. Armas von Bellin kirjassa "Totuus unissasaarnaajista" käsitellään mm. Helena Konttisen opetusta ja myös toteutumattomia ennustuksia.
Yliluonnollinen pakottaminen. Kun edellä totesimme, että pakko ja pakonomaisuus on yksi väärän voitelun ja johdatuksen pääominaisuuksia, niin voimme huomata saman ominaisuuden horrossaarnaajienkin elämässä. Voimme nimittäin huomata, että hekin ovat joutuneet elämään samanlaisen pakon alla kuin monet meediot tai henkiparantajat, jotka ovat jo pitempään olleet näiden asioiden kanssa tekemisissä.
Niinpä he ovat joutuneet puhumaan vastoin tahtoaan horrostilassa tai tekemään muuta vastoin tahtoaan. Lisäksi merkillepantavaa on, että jos he ovat yrittäneet luopua toiminnastaan tai olleet tottelemattomia, on siitä usein ollut seurauksena rangaistuksia tai sairauksia kuten meedioidenkin elämässä. Esim. seuraavat Helena Konttisen kuvaukset selostavat hyvin tätä asiaa. Jos ihminen huomaa omassa elämässään vastaavaa, ei kyse ole ainakaan Jumalan Hengen toiminnasta:
Vielä ilmoitettiin, että elämän loppupuolella annetaan vapautus horrostilapuheista, ja saan olla kotirauhassa, mutta selityksen lahjaa ei oteta pois, vaan sillä on toimittava ihan vanhuuteen saakka...
"Jos palvelija otettaisiin taloon ja hän rakastaisi kyllä isäntäänsä, mutta ei tekisi hänen töitään, niin isäntä pakottaisi hänet siihen..."
"Näin kovat rangaistukset tulivat siitä syystä, että niin monista varoituksista huolimatta olin rikkonut. Alussa, kun pantiin horrostilaan, oli sanottu, että jos en halulla lähde tekemään Herran työtä, niin rangaistuksen kovuudella se pannaan toimeen..." (13)
Entisen horrossaarnaajan todistus. Se, että horrossaarnaajien takana on todella paha henkivalta, käy ilmi eräästä horrossaarnaajan todistuksesta. Siinä tämä entinen horros- eli unissasaarnaaja kertoo, miten hän joutui hengen valtaan, mutta miten hän myös vapautui tästä hengestä. Seuraavassa kannattaa kiinnittää huomiota myös sellaiseen seikkaan, ettei tämä nainen itse ollut uskossa, vaikka hän jopa rukoili muiden puolesta. Lisäksi merkillepantavaa on, että heti kun hän kääntyi Jumalan puoleen, alkoivat vaikeudet hänen kohdallaan, mikä on niin tavallista okkultismin rasittamille ihmisille.
Seuraavaan tekstiin on lisätty kursivointeja sen helpottamiseksi, että voitaisiin huomata joitakin väärän voitelun tyypillisiä piirteitä. Kuvaus on Armas von Bellin kirjassa "Totuus unissasaarnaajista" entisen horrossaarnaajan kertomana:
"Tulin herätykseen vuonna 1929. Kuljin kuulemassa kaikki puhujat. En silloin itse lukenut Jumalan sanaa, sen kun kuuntelin vain puhujia. - Sitten tuli vuosi 1930. Menin kerran Kotkaan. Minun tuttavani sanoi, että siellä on horrossaarnaaja, ja minä menin hänen kanssaan.
Kokous alkoi siten, että saarnaaja ilmoitti virret, kaksi virttä. Minun tuttavani sanoi, että puhujalla on kaksi saarnaa, kävelysaarna toisena, ja niin olikin. Ensimmäisen saarnan hän saarnasi pitkällään, mutta kun tuli toinen saarna, hän hypähti ylös, meni takapenkkiin ja kysyi jokaiselta: 'Mitä sinä tulit hakemaan?' Sitten hän tuli ja pani kätensä minun päälleni, ja se henki tarttui minuun. Minä lyyhistyin polvilleni, ja saarnaaja sanoi, että minun pitää saarnaaman kansalle sanomaa profeetta Jesajan 40:nnestä luvusta. Minä itkin ja voimani oli vallan poissa, niin että minua piti auttaa ylös.
Puhujan silmäteriä ei näkynyt ollenkaan, vain valkuaiset. Hän kulki ihan hengen johdossa.
Seuraavalla viikolla oli Kotkassa taas kokous. Silloin minä menin horroksiin enkä itse lainkaan tiennyt, että saarnasin. Ja sitten sitä jatkui kuusi kuukautta joka ilta kello 19. Itse en tiennyt mitään, enkä muistanut mitään puhumastani, mutta minussa oli sellainen henki, mikä tiesi edeltäpäin kaikki, mitä tapahtuu.
Ihmiset olivat kovin ihmeissään ja iloissaan, että nyt on heillä tietäjä keskuudessaan, ja kokoontuivat aina tuvan täydeltä kuulemaan saarnoja. Minä saarnasin ja rukoilin ihmisten puolesta ja ilmoitin salattuja asioita, kerrankin eräästä suuresta pirtukätköstä, joka myöhemmin löytyikin. - Kerran löin rapajuopon miehen viinapullon palasiksi laskiämpäriin ja rukoilin hänen puolestaan. Ihmiset ihmettelivät, kuinka minä uskalsin, kun se oli niin kauhea mies. Kerran, kun oli paljon poikia tullut meille, otin erästäkin hartioista ja painoin polvilleen ja käskin rukoilemaan pelastusta itselleen. Itse olin usein polvillani ihmisten edessä ja rukoilin heidän puolestaan.
...Sitten tuli tälle paikkakunnalle nuorisoliiton puhuja, Olga Kohvakka, ja meillä oli ompeluseura. Hän tuli sinne, ja minä olin taas saarnannut pitkän saarnan ja ennustanut hänen matkansa. Hän lähti meille ja kysyi minulta, olenko uskossa. Minä sanoin: 'En ole.' Hän sanoi silloin, että hän oli 16-vuotiaana semmoinen kuin minä nyt ja että hän rukoili pelastusta ja parantumista ja pääsi siitä hengestä vapaaksi.
Kun olin päässyt tästä hengestä selville, rupesin lukemaan Raamattua ja rukoilemaan, että se henki lähtisi minusta. Mutta tämä ei tietenkään ollut mieleen sille hengelle, ja silloin se näytti oikein karvansa, että se on paha henki. Se teetti vaikka mitä hullun töitä. Kun luin Raamattua, niin se sanoi:'Heitä Raamattu nurkkaan!' Ja minä tein sen, mutta kun se käski vielä polttamaan sen, sain niin paljon voimaa vastaan panemaan, etten tehnyt sitä. Mutta minun piti olla kaksi vuorokautta mykkänäkin, kun se henki herkesi mykäksi hengeksi minussa. Kun ihmisiä tuli puhelemaan minun kanssani, kirjoitin vain paperille, etten osaa puhua.
...Kun nyt olin päässyt hengestä, niin kutsuin itse lääkärin, ja kun kerroin, että Raamattua lukemalla ja rukoilemalla olin siitä päässyt, niin hän sanoi, että se oli halpaa lääkettä. Ja sen jälkeenkin on tämä lääkäri Sederholm kysynyt, kuinka uskon laita on. Kiitos Jumalalle, olen saanut vastata, että usko tulee alati yhä vahvemmaksi.
Kyllä uskon, että jokainen horrossaarnaaja vapautuu, jos vain tahtoo. En usko, että kukaan niistä, mitä olen tavannut, on uskovainen.
...Saatuani Pyhän Hengen se ei ole minuun yrittänytkään uudelleen. Ei unissasaarnaajahenki ole kuin paha henkivalta, joka hallitsee ihmistä. Raamatussahan sanotaan: 'Kenellä on uni, puhuu sitä; kenellä Jumalan Sana, puhukoon sitä'.
Siitä minun elämästäni olisi paljon kirjoittamista, mitä kaikkea se henki teetti. Kenenkään ei pitäisi herätyksen tilassa hypätä kaikkien ihmisten jäljessä. Ihminen on jo sitten vahvempi, kun on uudestisyntynyt. Siihen eivät helposti tartu kaikki henkivallat." (14)
Toisaalta, kun on kyseessä väärä voitelu, niin on hyvä tietää, ettei se rajoitu vain meedioihin, henkiparantajiin tai muihin vastaaviin, joiden sanoma poikkeaa tavallisesti täysin normaalista kristillisestä sanomasta. Sillä tällaisesta voitelusta voivat olla osallisia yhtä hyvin myös horros- eli unissasaarnaajat, jotka voivat puhua jopa pelastuksesta, parannuksesta, kääntymyksestä Jumalan puoleen ja muustakin täysin Raamatun oppien mukaisesti. Nämä henkilöt tuntuvat olevan aivan samanlaisen, "väärän" voitelun, alaisuudessa, koska heidän toimintansa muistuttaa hyvin paljon esim. meedioiden toimintaa.
Katsommekin seuraavassa niitä ominaisuuksia, joita liittyy horrossaarnaajien toimintaan ja miten se muistuttaa meedioiden toimintaa. Useimmat esimerkit liittyvät viime vuosisadan alussa vaikuttaneeseen horrossaarnaajaan, Helena Konttiseen.
Vieras henki, passiivisuus ja yliluonnollinen tieto. Ensimmäinen huomio, minkä voimme tehdä on, että kun horrossaarnaajat vaipuvat passiiviseen tilaan ja vieras henki valtaa heidät ja puhuu heidän kauttaan, niin on tämä aivan samanlaista kuin mitä tapahtuu meedioillekin. Molemmille on nimittäin tyypillistä samanlainen passiivinen tila, jonka aikana he itse ovat tietämättömiä lähes kaikesta. He ovat ehkä joutuneet jopa kysymään muilta, mitä ovat juuri itse puhuneet!
Toisaalta kun meedioilla ja horrossaarnaajilla esiintyy yliluonnollista tietoa toiminnassaan, on se myös yksi yhteinen piirre. Se on yhteinen piirre näille molemmille ryhmille niin, että ne voivat ilmoittaa muiden asioita, joista vain henkilöt itse saattavat tietää. Esim. Helena Konttisen toiminnassakin ilmeni tällaisiä ominaisuuksia.
On kuitenkin hyvä huomata, että tässä yliluonnollisessa tiedossa on kyse vain Raamatussa mainituista vainaja- ja tietäjähengistä, joista jo edellä puhuimme. Siten jos näiden henkilöiden toiminnassa esiintyy tämänkaltaista tietoa, tulee se näiltä valheellisilta hengiltä. Ne voivat antaa ihmisille samanlaisia "lahjoja" kuin mitä Raamatussakin mainitaan, eli tiedon sanan sekä profetian lahjaa vastaavia lahjoja. Näiden henkien tarkoituksena on kuitenkin ajaa ihminen vain kauemmas Jumalasta ja kadotukseen.
- (Jes 8:19) Ja kun he sanovat teille: "Kysykää vainaja- ja tietäjähengiltä, jotka supisevat ja mumisevat", niin eikö kansa kysyisi Jumalaltansa? Kuolleiltako elävien puolesta?
Muistamattomuus ja tunnottomuus ovat kaksi yhteistä piirrettä sekä meedioille että horrossaarnaajille. Sillä molemmat voivat tosiaankin olla sellaisessa tilassa, josta eivät muista mitään ja jonka aikana eivät myöskään tunne mitään. Esim. Helena Konttinen selostaa omaa horrostilaansa seuraavalla tavalla. Hän kertoo siinä tunnottomuudestaan niin, ettei esim. tuntenut neulanpistoja. Tällainen tunnottomuus oli tyypillistä myös tunnetulle "nukkuvalle profeetalle", Edgar Caycelle, joka ei hänkään tuntenut neulanpistoja transsitilassa ollessaan:
"Tuo horrostilaan meneminen tapahtuu niin äkkiarvaamatta että puhetoverin kanssa keskustellessa voi sanakin jäädä kesken. Jos olen silloin istumassa, vaivun pitkälleni sinnepäin, mihin satun olemaan kallellani. Ainoastaan pari kertaa olen muistaakseni seisoaltani kaatunut, enkä ole loukannut itseäni. Läsnäolijat silloin tietysti nostavat minut sänkyyn tai sohvalle. Mitään kouristuksen tapaista ei ole. Ruumis ei jäykisty, vaan on yleensä hervottomana. Jalat kylmenevät jos horrostilaa kestää kauemmin. Minua on siitä koetettu monta kertaa herättääkin esimerkiksi pistelemällä suurilla neuloilla, mutta siitä en ole milloinkaan tiennyt mitään, ennen kuin herättyäni. Kolmena alkuajan vuotena seisoivat silmät auki revähtämättä yhtään kertaa, vaikka joskus viisikin tuntia oli horrostilaa. (11)
Henkimaailmaan näkeminen. Yksi yhtäläisyys ovat toistuvat hallusinaatiot ja henkimaailmaan näkeminen. Moni horrossaarnaaja voi säännöllisesti nähdä näitä näkyjä saarnansa aikana tai muulloinkin. Monet heistä ovat myös olevinaan taivaassa koko saarnan ajan tai sitten he voivat nähdä saarnansa aikana kirjan, josta lukevat kuulijoille. Esim. Helena Konttisen horrostilalle oli tyypillistä, että hän horrostilansa aikana näki kaksi "siunauksen enkeliä" tai Vapahtajana esiintyneen hengen. Merkittävää kuitenkin on, että myös hän epäili jossain vaiheessa saarnaamisensa olevan vihollisesta. Hän itse kertoo tästä epäilystään ja miten hän myös näki ilmestyksiä puheensa aikana. Valitettavasti hän kuitenkin tukahdutti nämä epäilynsä uusien ilmestysten myötä:
Entä jos vihollinen tekee minussa työtään ja pukeutuu valkeuden enkeliksi? Lopulta jo ihan luulin, että olin vihollisen ase, sillä hän tuli näkyväisessä muodossa useamman kerran luokseni, ja Vapahtaja ei näkynyt horrostilassa ollessani muuta kuin jonkin kerran suuremman hädän aikana.
... Seuraavina päivinä oli kolme selityspuhetta ja Vapahtaja näkyvissä, mutta hänen kätensä ja kylkensä eivät olleet paljastettuina. Ja vieläkin kerran minulle tuli epäilys: Jospa tässä sittenkin vielä vihollinen vaikuttaa tätä saarnaamista, kun hän voi pukeutua valkeuden enkeliksi... (12)
Epäraamatullinen opetus. Vaikka monien horrossaarnaajien puheessa on lainauksia Raamatusta, niin on merkillepantavaa, että heillä on kaiken ohella epäraamatullista ainesta opetuksissaan sekä toteutumattomia ennustuksia. Henget myös tavallisesti sanelevat heille, mistä aiheesta he saavat puhua ja mistä eivät normaalitilassaan.
Tässä ei nyt sen enempää ruveta ottamaan esille tätä asiaa, mutta esim. Armas von Bellin kirjassa "Totuus unissasaarnaajista" käsitellään mm. Helena Konttisen opetusta ja myös toteutumattomia ennustuksia.
Yliluonnollinen pakottaminen. Kun edellä totesimme, että pakko ja pakonomaisuus on yksi väärän voitelun ja johdatuksen pääominaisuuksia, niin voimme huomata saman ominaisuuden horrossaarnaajienkin elämässä. Voimme nimittäin huomata, että hekin ovat joutuneet elämään samanlaisen pakon alla kuin monet meediot tai henkiparantajat, jotka ovat jo pitempään olleet näiden asioiden kanssa tekemisissä.
Niinpä he ovat joutuneet puhumaan vastoin tahtoaan horrostilassa tai tekemään muuta vastoin tahtoaan. Lisäksi merkillepantavaa on, että jos he ovat yrittäneet luopua toiminnastaan tai olleet tottelemattomia, on siitä usein ollut seurauksena rangaistuksia tai sairauksia kuten meedioidenkin elämässä. Esim. seuraavat Helena Konttisen kuvaukset selostavat hyvin tätä asiaa. Jos ihminen huomaa omassa elämässään vastaavaa, ei kyse ole ainakaan Jumalan Hengen toiminnasta:
Vielä ilmoitettiin, että elämän loppupuolella annetaan vapautus horrostilapuheista, ja saan olla kotirauhassa, mutta selityksen lahjaa ei oteta pois, vaan sillä on toimittava ihan vanhuuteen saakka...
"Jos palvelija otettaisiin taloon ja hän rakastaisi kyllä isäntäänsä, mutta ei tekisi hänen töitään, niin isäntä pakottaisi hänet siihen..."
"Näin kovat rangaistukset tulivat siitä syystä, että niin monista varoituksista huolimatta olin rikkonut. Alussa, kun pantiin horrostilaan, oli sanottu, että jos en halulla lähde tekemään Herran työtä, niin rangaistuksen kovuudella se pannaan toimeen..." (13)
Entisen horrossaarnaajan todistus. Se, että horrossaarnaajien takana on todella paha henkivalta, käy ilmi eräästä horrossaarnaajan todistuksesta. Siinä tämä entinen horros- eli unissasaarnaaja kertoo, miten hän joutui hengen valtaan, mutta miten hän myös vapautui tästä hengestä. Seuraavassa kannattaa kiinnittää huomiota myös sellaiseen seikkaan, ettei tämä nainen itse ollut uskossa, vaikka hän jopa rukoili muiden puolesta. Lisäksi merkillepantavaa on, että heti kun hän kääntyi Jumalan puoleen, alkoivat vaikeudet hänen kohdallaan, mikä on niin tavallista okkultismin rasittamille ihmisille.
Seuraavaan tekstiin on lisätty kursivointeja sen helpottamiseksi, että voitaisiin huomata joitakin väärän voitelun tyypillisiä piirteitä. Kuvaus on Armas von Bellin kirjassa "Totuus unissasaarnaajista" entisen horrossaarnaajan kertomana:
"Tulin herätykseen vuonna 1929. Kuljin kuulemassa kaikki puhujat. En silloin itse lukenut Jumalan sanaa, sen kun kuuntelin vain puhujia. - Sitten tuli vuosi 1930. Menin kerran Kotkaan. Minun tuttavani sanoi, että siellä on horrossaarnaaja, ja minä menin hänen kanssaan.
Kokous alkoi siten, että saarnaaja ilmoitti virret, kaksi virttä. Minun tuttavani sanoi, että puhujalla on kaksi saarnaa, kävelysaarna toisena, ja niin olikin. Ensimmäisen saarnan hän saarnasi pitkällään, mutta kun tuli toinen saarna, hän hypähti ylös, meni takapenkkiin ja kysyi jokaiselta: 'Mitä sinä tulit hakemaan?' Sitten hän tuli ja pani kätensä minun päälleni, ja se henki tarttui minuun. Minä lyyhistyin polvilleni, ja saarnaaja sanoi, että minun pitää saarnaaman kansalle sanomaa profeetta Jesajan 40:nnestä luvusta. Minä itkin ja voimani oli vallan poissa, niin että minua piti auttaa ylös.
Puhujan silmäteriä ei näkynyt ollenkaan, vain valkuaiset. Hän kulki ihan hengen johdossa.
Seuraavalla viikolla oli Kotkassa taas kokous. Silloin minä menin horroksiin enkä itse lainkaan tiennyt, että saarnasin. Ja sitten sitä jatkui kuusi kuukautta joka ilta kello 19. Itse en tiennyt mitään, enkä muistanut mitään puhumastani, mutta minussa oli sellainen henki, mikä tiesi edeltäpäin kaikki, mitä tapahtuu.
Ihmiset olivat kovin ihmeissään ja iloissaan, että nyt on heillä tietäjä keskuudessaan, ja kokoontuivat aina tuvan täydeltä kuulemaan saarnoja. Minä saarnasin ja rukoilin ihmisten puolesta ja ilmoitin salattuja asioita, kerrankin eräästä suuresta pirtukätköstä, joka myöhemmin löytyikin. - Kerran löin rapajuopon miehen viinapullon palasiksi laskiämpäriin ja rukoilin hänen puolestaan. Ihmiset ihmettelivät, kuinka minä uskalsin, kun se oli niin kauhea mies. Kerran, kun oli paljon poikia tullut meille, otin erästäkin hartioista ja painoin polvilleen ja käskin rukoilemaan pelastusta itselleen. Itse olin usein polvillani ihmisten edessä ja rukoilin heidän puolestaan.
...Sitten tuli tälle paikkakunnalle nuorisoliiton puhuja, Olga Kohvakka, ja meillä oli ompeluseura. Hän tuli sinne, ja minä olin taas saarnannut pitkän saarnan ja ennustanut hänen matkansa. Hän lähti meille ja kysyi minulta, olenko uskossa. Minä sanoin: 'En ole.' Hän sanoi silloin, että hän oli 16-vuotiaana semmoinen kuin minä nyt ja että hän rukoili pelastusta ja parantumista ja pääsi siitä hengestä vapaaksi.
Kun olin päässyt tästä hengestä selville, rupesin lukemaan Raamattua ja rukoilemaan, että se henki lähtisi minusta. Mutta tämä ei tietenkään ollut mieleen sille hengelle, ja silloin se näytti oikein karvansa, että se on paha henki. Se teetti vaikka mitä hullun töitä. Kun luin Raamattua, niin se sanoi:'Heitä Raamattu nurkkaan!' Ja minä tein sen, mutta kun se käski vielä polttamaan sen, sain niin paljon voimaa vastaan panemaan, etten tehnyt sitä. Mutta minun piti olla kaksi vuorokautta mykkänäkin, kun se henki herkesi mykäksi hengeksi minussa. Kun ihmisiä tuli puhelemaan minun kanssani, kirjoitin vain paperille, etten osaa puhua.
...Kun nyt olin päässyt hengestä, niin kutsuin itse lääkärin, ja kun kerroin, että Raamattua lukemalla ja rukoilemalla olin siitä päässyt, niin hän sanoi, että se oli halpaa lääkettä. Ja sen jälkeenkin on tämä lääkäri Sederholm kysynyt, kuinka uskon laita on. Kiitos Jumalalle, olen saanut vastata, että usko tulee alati yhä vahvemmaksi.
Kyllä uskon, että jokainen horrossaarnaaja vapautuu, jos vain tahtoo. En usko, että kukaan niistä, mitä olen tavannut, on uskovainen.
...Saatuani Pyhän Hengen se ei ole minuun yrittänytkään uudelleen. Ei unissasaarnaajahenki ole kuin paha henkivalta, joka hallitsee ihmistä. Raamatussahan sanotaan: 'Kenellä on uni, puhuu sitä; kenellä Jumalan Sana, puhukoon sitä'.
Siitä minun elämästäni olisi paljon kirjoittamista, mitä kaikkea se henki teetti. Kenenkään ei pitäisi herätyksen tilassa hypätä kaikkien ihmisten jäljessä. Ihminen on jo sitten vahvempi, kun on uudestisyntynyt. Siihen eivät helposti tartu kaikki henkivallat." (14)
Vastaukset 40
Vanhimmat
saarnaajan hallinnassa, vaan se pakottaa tekemään tahtoaan, tämä käy ilmi helena Konttisen kirjasta,
myös siinä henki pakotti Helenan tekemään milloin mitäkin. Helena oli orjuutettu. Jumala ei orjuuta,
Raamattu sanoo profetian henki on profeetan hallinnassa, profeetta saa tuoda sanomansa esille
silloin kuin on sovelias hetki eikä esim, keskeytä
toisen saarnaa.
saadessaan ilmestystietoa Jumalalta
Dan. 8:18
Ja kun hän puhui minulle, olin minä horroksissa, kasvot maata vasten; mutta hän tarttui minuun ja nosti minut seisomaan.
Dan. 10:9
Ja minä kuulin hänen sanainsa äänen; ja kuullessani hänen sanainsa äänen minä vaivuin horroksiin kasvoilleni, kasvot maata vasten.
Helenan profetiat ja varoituksen sanat kannattaa ottaa vakavasti. Hän on eräs aikamme suuri profeetta ja oikea sellainen.
kun mitä H.K horrospuheet, apostolit eivät olleet
horroksessa vaan profetoivat täydessä ymmärryksessä,
ihan niinkuin muutkin tämänpäivän profetianlahjan
saaneet. Profeetain henget ovat profetoille alammaiset niinkuin raamattu sanoo, ei ole pakkotiloja niinkuin H.K: sella. Muisti ei myöskään
mene profeetta muistaa mitä on profetoinut tunnottomuutta ei myöskään ilmene.
Johannes oli uuden liiton aikaisen väkevä profeetta ja hän meni horroksiin ikäänkuin kuollut saadessaan ilmestystietoa Jumalalta.Ilm. 1:17
"Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen,"
Huom.!!! Johannes ei siis sätkinyt ja vapissut selällään lattialla jonkin tuntemattoman hengen voimasta, kuten vapaissa suunnissa tapahtuu alinomaa, eikä sieltä tule mitään ilmestystietoa, pelkkiä hurmoskokemuksia kertoilevat.
Ei raamattu puhu horrokseen vaipunisesta mitään.
Johanneksen kohdalla.
Ilm. 1:17
"Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen,"
"kuin kuolleena" ilmaus on sisällöltään aivan sama asia kuin Danielin kohdalla ilmaisu olla "horroksessa"
Dan. 10:9
Ja minä kuulin hänen sanainsa äänen; ja kuullessani hänen sanainsa äänen minä vaivuin horroksiin kasvoilleni, kasvot maata vasten.
Neuvon sinua ottamaan vakavasti H.Konttiset kirjoitukset sielusi autuuden tähden.
ollut oikea profeetta siitäkö että yksikään hänen
tulevaisuutta koskeva profetia ei pitänyt paikaansa,
vai siitä että oli lahkohenkinen ja yritti estää
herätystä joka levisi vapaiden suuntien kautta.
Vai siitäkö että papit pyysivät häntä lopettamaan toimintansa, vai siitä että oli niin voimakkaan hengen alainen joka pakotti hänet milloin mihinkin
uhkaten rangaistuksella jos ei tottele, näin ei
rakkauden Jumala toimi.
puhuta horroksesta eikä yhtään hurrospuhujaa ole
uudessatestamentissa.
Jumala puhuu tavalla jos toisellakin.
Ap. t. 10:10
Ja hänen tuli nälkä, ja hän halusi ruokaa. Mutta sitä valmistettaessa hän joutui hurmoksiin.
Ap. t. 11:5
"Minä olin Joppen kaupungissa ja rukoilin; silloin minä näin hurmoksissa näyn: tuli alas astia, ikäänkuin suuri liinavaate, joka neljästä kulmastaan laskettiin taivaasta, ja se tuli aivan minun eteeni.
Ap. t. 22:17
Kun olin palannut Jerusalemiin, tapahtui minun rukoillessani pyhäkössä, että minä jouduin hurmoksiin
H.Konttisen toiminta on täysin Raamatullista ja tieto monien koettelemaa. Mikään profetointi ei täydellistä, mutta varoitukset on lujia esim. helluntain henkivallasta, joka ei ole Jumalasta.
Ap. t. 16:6
Ja he kulkivat Frygian ja Galatian maan kautta, sillä Pyhä Henki ESTI heitä julistamasta sanaa Aasiassa.
Luuk. 14:23
Niin Herra sanoi palvelijalle: 'Mene teille ja aitovierille ja PAKOTA heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi;
horroksessa.
Hyväksyisitkö jos joku tänä päivänä saarnais horrokseen vaipuneena pitkältään käsin eikä reagoisi
mihinkään ei kuulis eikä näkis. Silmissä kumma lasittunut katse, olisitko valmis hyväksymään siekailematta Jumalan profeetaksi.
U.T ei kerro horrossaarnaajista mitään, profetoimisen armolahja siellä sensijaan on ja
se tapahtuu ihan järjisään ollessa.
Hengen toiminta on moninaista. Kaikkea ei edes ole kirjoitettu Raamattuun. Horroksessa/hurmoksissa sama asia puhuminen, soittaminen, laulaminen on aivan Raamatullista. Jumala on sama eilen, tänään ja iankakkisesti.
Jedutunista: Jedutunin pojat Gedalja, Seri, Jesaja, Hasabja ja Mattitja, kaikkiaan kuusi, isänsä Jedutunin johdolla, joka hurmoksissa soitti kanteleilla kiitosta ja ylistystä Herralle.
seurakunnan ajasta ja sen armolahjoista, jos joku
on profeetta niin sillä on profetoimisen armolahja
eikä se ole tajuttomana.
1.Kor. 14:26. Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi.
27. Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön;
28. mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle.
29. Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot;
30. mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen.
31. Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta.
32. Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset;
33. sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa,
34. olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo.
35. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.
36. Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teidänkö tykönne se on tullut?
37. Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, niin tietäköön, että mitä minä kirjoitan teille, se on Herran käsky.
Jos ei opettajana niin ei myöskään OIKEANA profeettana!
monia naisprofeettoja tunnetaan, Jumala ei katso henkilöön.
Ei kukaan ole väittänyt, että Helena Konttinen olisi ollut tajuttomana. Silloinhan ihminen on vietävä sairaalaan.
Kuten profeetat Daniel ja Johannes olivat horroksessa, samoin oli H.Konttinen horroksessa.
Dan. 8:18
Ja kun hän puhui minulle, olin minä horroksissa, kasvot maata vasten; mutta hän tarttui minuun ja nosti minut seisomaan.
Dan. 10:9
Ja minä kuulin hänen sanainsa äänen; ja kuullessani hänen sanainsa äänen minä vaivuin horroksiin kasvoilleni, kasvot maata vasten.
ei herää vaikka isoilla neuloilla pistellään,
niinhän se kirjassaan kertoo, eikä reagoi mihinkään
ja tuo henki tempaisee tajuttomaksi vaikka kesken
lauseen ja kaataa sänkyyn.
Muista profeetain henget ovat alamaiset niin ei
näytä tässä H.K tapauksessa olevan.
Ei pidä luulla että kunhan on vain luterilainen
niin on oikea profeetta vaikka olisi sanan vastainen.
H.Konttinen teki tutkimusta juuri helluntahengen vaikutuksista, tottahan se yritti saada profeetasta otetta, mutta ei pitemmälle paria kaatamista edistynyt, kun lapsikasteessa saatu Pyhä Henki suojeli Helenaa.
tuollaista ei lue siinä kirjassa ollenkaan.
Olen lukenut viisi kirjaa horrossaarnaajista ja Helena Konttisesta kertovia elämän kertoja ja myös muutaman muun horrossaarnaajan kirjoja, myös olen kuullut joidenkin heidän horrostilassa pitämiä puheita.
En nää mitään syytä uskoa että he olisivat olleet oikealla asialla.
Horrossaarnaamisen henki on toiminut yhtä hyvin sellaistenkin ihmisten jotka ovat julkisesti vastustaneet uskoa ja eläneet haureudessa ja käyttäneet alkoholia. Henki on pakottanut ja yrittänyt pakottaa uskomattomia, yleensä nuoria tyttöjä, alkamaan horrossaarnaajaksi. Rukoilemalla ja pyytämällä muita rukoilemaan puolestaan muutamat ovat päässeet eroon tuosta hengestä. Tuo ilmiö oli yleisempi 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun puolenvälin tienoille asti. Sen jälkeen horrossaarnaajat ovat käyneet harvinaiseksi ilmiöksi.
Tunnetuimpia horrossaarnaajia ovat olleet Anna Rogel, Helena Konttinen, Maria Åkerblom ja Ellen G. White.
http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/mika nainen.htm
Helenan mukaan helluntain henkivalta ei ole Jumalasta.
Mikähän se sellainen on? Sinulle taitaa kaikki sellaiset olla oikeassa hengessä jotka tuomitsevat helluntalaiset.
Pyhä-henki vaikuttaa sekä luterilaisissa että hel-
luntailaisissa. Ei se katso seurakuntaa, vaan tuuli puhaltaa missä tahtoo, sanoi Jeesus. Ihminen, joka luulee olevansa oikeassa ei näköjään voi sietä, että Jeesus täyttää PH:lla toiseen seurakuntaan kuuluvia.
Helena Konttisessa vaikutti riivaajahenki, sillä
hän oli yhteydessä mm kuolleiden ihmisten henkeen.
Raamattu kieltää tällaisen ja Vanhan-testamentin
puolella sellaiset piti kivittää. Siitä tiedetään,
että hän oli väärä profeetta, kun hänen ennustuk-
sensa eivät pitäneet paikkaansa.
Kuuluisat saarnamiehet ovat hakeneet voitelunsa etelä-amerikkalaisesn helluntaisaarnaajan haudalta. Nimi oli jokin Contsalez tai sinnepäin.
Miten sinä voit sanoa että Helena Konttisella oli riivaajien henki? Helena oli vakaa Jumalan lapsi Kristitty ja ristin tien kulkija.
Yleensähän riivaajien henki kaataa ihmisen maahan?
Niin he toivat hänet hänen tykönsä. Ja heti kun hän näki Jeesuksen, kouristi henki häntä, ja hän kaatui maahan, kieritteli itseään, ja hänestä lähti vaahto.
luin aikoinaan H.K kirjan parikin kertaa ja aina
kun luin tuota kirjaa se aiheutti pelkoa, ihmettelin
sitä koska mikään muu hengellinen kirja ei ole aiheuttanut pelkoa. Nyt olen vakuuttunut siitä ettei
H.K kirja ole Jumalasta.
yritti se tulla tänne meidänkin helluntaiseurakuntaan mutta ei sitä hyväksytty ja niin on pysynyt poissa.
Eihän me tarvita mitään sielullisia tärinöitä ja
örinöitä.
Helena Konttinen oli OMIENKIN SANOJENSA mukaan yh-
teydessä vainajahenkiin. Tämä on Raamatun mukaan
kiellettyä.
Ei HK kovin vakaa ihminen ollut vaan toimi aina
miten henki käski. Laiminlöi perheensä ym.
Selvä riivaajatapaus.
ei ole tuollaista mainintaa, sen sijaan Helena sanoi, että helluntain henkivalta ei ole Jumalasta, jonka alle he menevät itseään uudestikastattamaan
kaatajalhakoissa ollaan yhteydessä supiseviin ja mumiseviin henkiin, tietäjähenki kuuluttaa teltassa: täällä on tänään sitä ja sitä sairastava henkilö, joka tuli tänne vihreällä autolla tms.
Luepa kirja: Yksi aikamme profeetta, niin siitä käy
ilmi selvästi, että HK oli riivaaja- ja tietäjä-
henkien vaikutuksen alainen.
Taidat itsekin olla saman hengen alainen kun noin
kovasti koetat puolustaa sitä ja haukut toisia
uskovia.
Helena Konttinen varoittaa helluntailiikkeestä. "sinne kiellettiin kokonaan menemästä" kirjoittaa kirjassaan.
Tuo karmea totuus pitäisi kuitenkin kertoa heille rakkaudellisesti, muuten eivät sitä usko.
menemästä sinne missä julistetaan Jumalan sanaa niinkuin se on kirjoitettu, siellä voi nimittäin tulla uskoon uudestisyntyä.
24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
enkä eikä se minua kiinnosta, mutta ei myöskään
H.K touhut koska ei ole Raamatullista profetoitia.
H.Konttinen oli väkevä oikea aikamme profeetta.
9 Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot;
30 mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen.
31 Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta.
32 Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset;
henget ovat profetoille alammaiset, niin ei ollut
H.K:sella vaan henki kaatoi kesken normaalin keskustelun horrostilaan ja muut raahasivat sänkyyn.
Pakkohenki ei ole koskaan Jumalasta.
Isoja määriä ilmestystietoa ihmiselle annettaessa Jumalalta ihminen vaivutetaan horroksiin. Helena Konttinen oli kuin Daniel tai Johannes, tärkeä ja merkittävä profeetta, joka paljasti helluntain henkivallan olemuksen.
Dan. 10:9
Ja minä kuulin hänen sanainsa äänen; ja kuullessani hänen sanainsa äänen minä vaivuin horroksiin kasvoilleni, kasvot maata vasten.
Ilm. 1:17
Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen,
Paavali tarkoittaa Korinttolaisille puhuessaan sanoessaan, että profeettojen henget ovat alamaisia, on kyse puhumisen vuoroista, profeetat eivät puhu yhtäaikaa, vaan vuorotellen. He puhuvat mitä henki heille puhuttavaksi antaa. Henki on suvereeni.
32 Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset;
33 sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa,
Tässä on muutamia lainauksia kirjasta:
ARMAS von BELL TOTUUS UNISSASAARNAAJISTA
RISTIN VOITTO r. y.
Sivu 10.
Puhuvia tapauksia
TAPAUS, jonka olen kuullut luotettavalta taholta, on lyhyesti seuraava: Eräs nuori neitonen Savosta oli kuullut jotain unissasaarnaajasta ja ajatteli itsekseen: Kunpa minussakin olisi tuollainen henki! Ei sitten aikaakaan, niin tuo henki tulikin häneen, ja hänen täytyi aina määräajoin saarnata horrostilaan vaipuneena.
Hän alkoi kuitenkin pahoitella tähän tilaan joutumistaan ja pyrkiä saarnahengestään vapaaksi. Mutta silloin hän huomasi, että siitä vapautuminen ei olekaan helpoimpia asioita. Kun henki ei mistään peruutuspyynnöistä, vastaväitteistä ja huokauksista välittänyt, keksi neitonen mielestään varman keinon, millä hänelle vaivaksi tullut "hengellisyys" hänestä häviäisi. Hän päätti syöstä itsensä maailmallisiin huveihin, tanssiin ja muuhun sellaiseen. Mutta kaikeksi ihmeekseen neitonen sai havaita, että saarnattava hänen oli sittenkin. Saarnahenki ei vähääkään piitannut siitä, että neitonen elämällään koetti näyttää olevansa mieluummin maailman kuin tuon hengen oma.
Vihdoin kuitenkin sisäinen hätä opetti häntä kääntymään totisen Jumalan puoleen, nöyrtyipä hän pyytämään esirukoustakin. Ja tämä keino auttoi. Uskovien rukoillessa pelastusta ja vapautusta etsivän sielun puolesta, hän vapautuikin tyrannistaan, horroshengestä.
Sivut 12-16
Olin siihen aikaan pyhäkoulun opettaja, mutta me riitelimme aina keskenämme, opettajatoverini ja minä. Minä sanoin: 'Kuinka me voimme opettaa lapsia, kun emme itsekään ole uskon tiellä?' Toverini sanoi: 'Kyllä me voimme. Kyllä sinä ainakin voit, sinulla on lahjat siihen.' Minä intin vastaan. Mutta siitä huolimatta sitä pyhäkoulua vain pidettiin, ja minä saarnasin vielä sen lisäksi horrostilassa.
Sitten tuli tälle paikkakunnalle nuorisoliiton puhuja, Olga Kohvakka, ja meillä oli ompeluseura. Hän tuli sinne, ja minä olin taas saarnannut pitkän saarnan ja ennustanut hänen matkansa. Hän lähti meille ja kysyi minulta, olenko uskossa. Minä sanoin: 'En ole.' Hän sanoi silloin, että hän oli 16-vuotiaana semmoinen kuin minä nyt ja että hän rukoili pelastusta ja parantumista ja pääsi siitä hengestä vapaaksi.
Kun olin päässyt tästä hengestä selville, rupesin lukemaan Raamattua ja rukoilemaan, että se henki lähtisi minusta. Mutta tämä ei tietenkään ollut mieleen sille hengelle, ja silloin se näytti oikein karvansa, että se on paha henki. Se teetti vaikka mitä hullun töitä. Kun luin Raamattua, niin se sanoi: 'Heitä Raamattu nurkkaan!' Ja minä tein sen, mutta kun se käski vielä polttamaan sen, sain niin paljon voimaa vastaan panemaan, etten tehnyt sitä. Mutta minun piti olla kaksi vuorokautta mykkänäkin, kun se henki herkesi mykäksi hengeksi minussa. Kun ihmisiä tuli puhelemaan minun kanssani, kirjoitin vain paperille, etten osaa puhua.
Rupesin jo katumaan, että olin parannusta hakenut. Mutta silloin ajattelin taas, että sehän kadottaa, se semmoinen saarnaaminen, kun ihmisille saarnaa ja itse ei ole uskossa. Ja minä jatkoin Raamatun lukua ja rukoilemista, ja aina kun se hyökkäsi, niin yritin torjua sen Jeesuksen sanoilla, ja silloin se myös vähän hellitti otettaan.
Sitä taistelua kesti yhden kuukauden ajan.
Tyttäreni piti minua aivan hulluna. Ja kuka voisi olla hullumpi kuin minä olin! Korvissa soi ja vihelsi, että huu, huu, ja minä laihduin laihtumistani ja tulin niin heikoksi ja hervottomaksi, etten osannut enää kunnolla töitä tehdä. Lautasetkaan eivät pysyneet käsissäni. Eräänä päivänä henki kuljetti minut tyhjään kirkkoon. Suntio tervehti minua ja kysyi, mitä minulla on asiaa. 'En itsekään tiedä', sanoin, ja kysyin samalla: 'Mitä minä sitten olen täällä tehnyt?' Suntio sanoi: 'Tehän rukoilitte tuolla alttarin ääressä ja oikein huusitte'.
Eräänä päivänä henki moitti minua, että 'mitäs pötyä sinä olet ihmisille saarnannut tuolla suullasi! Ja nyt, tukehuta itsesi noilla tyynyillä!' Henki oli niin voimakas, että minun piti ruveta työntämään suurta tyynyä suuhuni. Ja eräänä päivänä se puetutti ylleni kaikki puhtaat vaatteet, mitkä ikinä minulla oli, ja juoksutti minua paikasta toiseen vastoin tahtoani.
Tyttäreni ja mieheni lupasivat tuoda minulle lääkärin, kun luulivat tätä kuoleman taudiksi, mutta henki sanoi minulle, että jos se tulee, niin tartu sitä jalkoihin ja kaada se. Ja kyllä minä olisin tehnytkin sen. — Oli onni, että eivät uskaltaneet kutsua lääkäriä, sillä silloin minut olisi varmaan viety hullujen huoneelle, enkä enää olisi saanut lukea Raamattua.
Mutta minä luin sitä yöllä ja päivällä. Kun mieheni heräsi yöllä, näki hän minut usein lampun valossa lukemassa tai polvillani rukouksessa.
Kansa oli pahoillaan. Nyt on tietäjä tullut hulluksi. Ainoa, joka ymmärsi minua, oli uskovainen äitini. Hän vain sanoi, että nyt se on Jumalan kädessä, ja kyllä se vielä siitä selviää.
Oli 5 päivä huhtikuuta 1931, kun selviäminen tapahtui.
Nousin kello 4 aamuyöstä lukemaan Raamattua ja laskeuduin aina välillä polvilleni ja rukoilin tuskissani: 'Pelasta minut, paranna minut! Anna nähdä kasvosi ja että syntini ovat anteeksiannetut!' Silloin ilmestyi yhtäkkiä suuri kirkkaus ja näin Jeesuksen pilvessä laskeutuvan alas, enkeli kummallakin puolellaan, ja kuului ääni: 'Nouse, äläkä tästedes syntiä tee!' — Silloin nousin ja hypähtelin ilosta huoneessa niin, että pääni lienee tavannut lakeen. Ajattelin, mitähän sanoisin postille, kun se jälleen tulee. Se oli ruvennut pelkäämään minua niin, että laukku sen kuin heilahti meidän kohdallamme ja taas se lähti eteenpäin kuin pakoon. Niin, mitä minä sanoisin muuta, kuin että Jeesus on antanut syntini anteeksi. —
Menin äidin luo ja otin häntä kaulasta ja pyysin kaikki anteeksi. Äiti sanoi, ettei minulla ole mitään anteeksi pyytämistä häneltä, mutta minä vakuutin, että kyllä minä olen ollut niin paha, niin paha. Eräs siinä kysyi äidiltä, miksi se on tuollainen. Äiti vain vastasi: 'Se on nyt vasta tullut uskoon.'
Kun nyt olin päässyt hengestä, niin kutsuin itse lääkärin, ja kun kerroin, että Raamattua lukemalla ja rukoilemalla olin siitä päässyt, niin hän sanoi, että se oli halpaa lääkettä. Ja sen jälkeenkin on tämä lääkäri Sederholm kysynyt, kuinka uskon laita on. Kiitos Jumalalle, olen saanut vastata, että usko tulee alati yhä vahvemmaksi.
Kyllä uskon, että jokainen horrossaarnaaja vapautuu, jos vain tahtoo. En usko, että kukaan niistä, mitä olen tavannut, on uskovainen.
Kun olin uudestisyntynyt ja luulin jo olevan! täysin vapaa horroshengestä, se yllätti yhtäkkiä minut uudelleen eräässä rukouskokouksessa. Mutta nyt se näytti aivan mustalta olennolta. Se kaatoi minut niinkuin ennenkin, mutta se ei voinut minussa ruveta saarnaamaan, sillä uskovien rukous esti sen. Mutta se sai minut mykäksi. Tuntui kuin joku olisi kuristanut kurkusta. Kuulin vain uskovien rukouksen valtavana pauhuna, ja se ääni ei tullut läheltä, vaikka he olivat siinä polvillaan ympärilläni, vaan ikäänkuin jostain hyvin ylhäältä.
Tunsin, että minussa riiteli kaksi henkeä keskenään, horroshenki ja Jumalan Henki. Silloin tuli yhtäkkiä suustani sanat: "Veri, veri; veren alle!" Ja silloinkos horroshenki lähti minusta kuin mustana viivana ja hävisi pois. Saatuani Pyhän Hengen se ei ole minuun yrittänytkään uudelleen. Ei unissasaarnaajahenki ole kuin paha henkivalta, joka hallitsee ihmistä. Raamatussahan sanotaan: 'Kenellä on uni, puhuu sitä; kenellä Jumalan Sana, puhukoon sitä'.
Siitä minun elämästäni olisi paljon kirjoittamista, mitä kaikkia se henki teetti. Kenenkään ei pitäisi herätyksen lilassa hypätä kaikkien ihmisten jäljessä. Ihminen on jo sitten vahvempi, kun on uudestisyntynyt. Siihen eivät helposti tartu kaikki henkivallat."
Hei vaan hei!!
Mielenkiintoinen keskustelu taalla - Anna Rogel ja muut unissa saarnaajat/heratys liikkeen hahmot kiinnostaa ja erittain selkeesti havaittava sensuuri vaikeuttaa inforaation keraamista. Otetaan nyt esim Anna, joka lasketaan Suomen suurimpiin vaikuttajiin. joka meinaisi sita etta hanella olisi ollut myos suht laaja kuulija kunta, 14 vuoden aikana varsinkin...ois luullu etta olis lorut,laulut, saarnat, kuvat, kokemus tarinat, piirrokset, maalaukset tai muita muistoja aidilta tyttarelle sailyny...
Mista sita laajempaa tietoa loytaisi, olisi hienoa saada kerattya samoihin kansiin koko kansan luettavaksi eika sensuurin raiskaamana ja vaiennettuna. En meinaa pelkastaan sita Rogelin suku sivuilla olevaa perus tarinaa.
[email protected]
Susanna
Liekkö entinen presidenttiehdokas ollut joissain muissa maailmoissa, kun orähteli ja säikytteli katsojia televisossa vaalikampajan aikaan.Sen jälkeen on pysynyt poissa. Rouva vakuuttelee ettei enää tule julkisuuteen, vaikka itse haluasi vielä öykkäröidä. Hän pääministerinä ollessan vei houruissaan Suomen rahaliittoon kansalta kysymättä.
Helena Konttinen oli herätyksen kokenut ja todellinen parannuksen saarnaaja.Sellaisia naisia ja miehiä tämä aika kipeästi tarvitsisi.
Rahaliitto johon Suomi pakotettiin menemään on ollut kansalaisille ja maallemme suureksi kiroukseksi. Nyt joudumme pumppaamaan etelä-Euroopan maihin rutkasti rahaa ja loppua ei ole näkyvissä.