KUINKA PALJON LIIKUTTE ?
MITÄ LIIKUNTAA HARRASTATTE?
JOS KÄVELETTE NIIN MILLAISIA MATKOJA?
MITÄ LIIKUNTAA HARRASTATTE?
JOS KÄVELETTE NIIN MILLAISIA MATKOJA?
ISSAIS "KIVUKKAAT"
ISSIASKIPUILIJA
174667
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olen noin 2,5 viikkoa ollut niin kivulias, että alkuun pääsin juuri vessaan, sitten sisällä vähän köpöttelemään.
Nyt menee noin tunti etananvauhtia kävelysauvojen kanssa vajaa kilometrin kävelylenkki päivässä. Fysiatrin aika vasta toukokuun lopulla. Ennen iskiasta liikuin paljonkin.
Miten sinulla?
paha liene minulla ,mutta ajoittain vaivaa pitkään, kuukausia. Venyttelyä olisi tehtävä, siten kuin pystyy, pakaralihasta, se auttaa, kun en voi olla yöllä kummallakaan kyljellä, särkee niin vihollisesti koko jalkaa ja kankkua.
Liikuntaa saisi olla enemmän, mutta sekään ei tunnu kovin mukavalta, kun säärtä särkee koko ajan. Koiran kans käyn päivittäin monta kertaa pienellä lenkillä.
pari kertaa päivässä sauvakävelyä noin puolikilometriä-kilometrin lenkki omalla tahdilla.
On liikuttava ,muuten ei jaksa ja jalka puutuu pitkään istumisen kanssa.
Aamuisin paras terä liikkua,sillä aamulla jalka vähän kankee ,mut vertyy tuon lenkin aikana,myös venytyksiä.
iskiashermo, ei ole tietoo, se vaan yht'äkkiä tulee kipuna pakarasta, reiden ulkosyrjää, sääriluun viertä alaspäin, mutta ei jalkaterään asti. Tosiaan jalka puutuu herkästi ja istuminen on työlästä.
Sitten on vielä ns. "levottomat jalat", jotka vaivaa mm. jonkun lääkkeen vaikutuksesta esim. unilääke zopinox on sellainen. Sekin vaiva on kamala ja yöllä etenkin. Äitini lääkitsi minun särkeviä jalkojani tenulla eli nykyään sinol. Sitä levitän pumpulitupolla sääriin ja tehoaa vaivaan.
Puutuuko teillä siis jalka aina jossain tilanteessa? Minulla tunnottomuutta ja pistelyä polvesta alaspäin jalan päältä sisäpuolelle nilkkaan asti koko ajan viimeiset kolme viikkoa sitä ennen pelkkää tunnottomuutta samoilta kohdin useita viikkoja.
En tiedä paraneeko koskaan, alkaa siltä tuntumaan. Töihin en kykene jalan takia.
puutumista, mutta istuminen ja joskus seisominenkin paikallaan aiheuttaa puutumis tunteen.
Minulla on molemmin puolin iskiasvaiva, mutta ei yhtä aikaa, toinen kun helpottaa, niin toinen voi alkaa hetimmiten vaivata, joskus tosin on pitkiäkin taukoja.
Tunnottomuus on paha juttu, se vaatii kyllä lääkäri käynnin, iskias hermo on pahasti puristuksissa jossain ja vaatii mielestäni pikaista tutkimista.
Kuulin, että jos hermo on pitkään puristuksissa, niin voi jäädä pysyväksi vaivaksi. Fysiatrille on aika vasta 22.5 ja olen kitunut jo 3 viikkoa tässä kunnossa. Maaliskuussa oli jo tunnottomuutta, mutta ei niin pahaa.
Alkaa vähän tuntua siltä, että tässähän joutuu jossain vaiheessa menemään potilasasiamiehen juttusille.
En tosiaan taida ollakaan enää "issiasvaivainen", vaikka diagnoosi on välilevytyrästä johtuva hermojuuripinne; jatkunut nyt vajaan neljä kuukautta. Alussa tuntui kipua ja tiukka lihasspasmi alaselästä pohkeeseen niin että nukkuminen sujui vain tunnin pätkissä. Nyt tilanne on helpottanut, kivut lyhyempikestoisia, toistuvat harvemmin ja pysyvät lääkkeillä siedettävällä tasolla. Puutumiset kestävät 5 - 15 s, koko jalka tai osa. Koko ajan olen käynyt töissä; istumatyö, jossa tämä vaiva vaatii liikettä tunnin välein.
Alussa jatkoin hiihtoa (molemmilla tyyleillä) 10 - 20 km päivittäin, diagnoosin jälkeen vain perinteistä varovaisena hiihtelynä ja sauvakävelyä 8 - 12 km lenkkejä lähes päivittäin. Kävelyä minulle suositeltiin erityisesti, niin paljon kuin jaksaa, kaikkien hoitooni osallistuneiden (oma lääkäri, fysioterapeutti, ortopedi) taholta. Usein pakaroiden "tiukkuus" vaihteli lenkin aikana, riippuen miten rennosti onnistuin kävelemään. Venyttelyt kiellettiin alussa, nyt olen jo varovasti venyttellyt ja tehnyt hermoliu'utuksia. Lisäksi suositeltiin max 45 asteen kulmalla traktiota, jota teinkin hyvällä tuloksella (15 - 20 min päivittäin). Juoksua ei selkä kestä (iskukuormitukset!); sen kokeilin, muutama juoksuaskel aiheutti selvän taantuman toipumiseen.
Lämpimät kelit tuntuvat helpottavan vaivaani. Ilman kipulääkettä en vielä pysty olemaan, mutta pyöräilyäkin olen jo muutaman pienen lenkin (max. 10 km) kokeillut (siinä on tosin huolehdittava selän asennosta!). Houkutus rulliksillekin on jo suuri, mutta lienee vielä hetki maltettava.
Kun vertaan omaa tilannettani ja liikuntakykyäni (halua olisi enemmänkin - paljon liikkumaan tottuneella!) "palstan pahimpiin", tunnen tosiaan itse olevani jo voiton puolella. Silti jokainen pienikin taantuma paranemisessa, joita viikoittain tulee, masentaa!
LIIKE on LÄÄKE!! Kokemukseni on, että liikkukaa mahdollisimman paljon, kivun sallimissa puitteissa ja oman tilanteenne tuntevan asiantuntijan suositusten mukaan.
Minulla on ollut puolivuotta iskias särkyä. Puutumisoireita ei ole ollut. Ainoastaan hermosärkyä oik. pohkeessa ja välillä nilkassa. Siinähän sitä onkin. Kävin mangneettikuvassa. Selässä on L4-5 nikaman välissä kookas alaspäin roikkuva pullistuma, joka painaa L5 hermoa. Lääkäri ehdotti leikkausta, en anna vielä tässä vaiheessa leikata.Tiistaina laitettiin hermojuuriblokaadi piikki. Ehkä vähän on auttanut.Jos kymmenen päivän sisällä ei ole tapahtunut mitään, niin siitä ei ole ollut minulle apua. Olen n. kuukauden ajan käynyt MCKenzie-terapiassa. Liikun niin paljon kuin pystyn. Lenkillä en ole pystynyt käymään n. 2 kk. mutta pyörällä olen ajanut aika paljon. Tämä on jo paranemaan päin, kyllä se tästä. Särkylääkkeitä en ole enään syönyt. Sairaslomalla en ole ollut.
Minulla on issiaskipu aika hurjaa. Silti koetan liikkua, koska muutoin menee kroppa totaalisesti epäkuntoon. Koiran kanssa 6-6 krt/vrk lenkkeilen (1 noin 1,5 h:n lenkki niin reipasta kävelyä kuin pystyy kävelemään, loput lyhyempiä), harrastan hyötyliikuntaa, kiipeän portaita jne., jumppaan ohjelman mukaan kotona, ratsastan milloin selkä ja lääkäri sallivat. Mutta toisinaan on kipu niin sietämätöntä, ettei voi paitsi töpötellä hissukseen ja vaikeroida. Kun tuntuu kuin hehkuvalla terällä vedettäisiin ristiselän ja nilkan väliä koko ajan. On tämä niin sanonkomistä. Nyt olen menossa taas lääkäriin 8. pvä. Ilmeisesti joudun puukotettavaksi (välilevynpullistumaa, si-nivel pois paikoiltaan, limapusseja ynnä muita mönttejä ristiselässä jne.). Kipulääkkeenä on tarjottu vahvoja nappeja (Tramal, Indalgin jne.), mutten tahdo niitä käyttää. Buranaa menee 5-6 vuorokaudessa (osa öisin).
Onko SI-niveltäsi siis yritetty työntää paikoilleen?
Ei ole yritetty. Minulla on myös polvien virheasento (molemmissa polvissa) ja käyrät reisiluut. Tiedä sitten olisiko kiropraktikosta tms. hyötyä. Tällä haavaa ei esim. nikamien niksauttelua minulle suositella (halvaantumisvaara).
Viime yö ja tämä päivä ovat taas olleet kipujen puolesta yhtä hel*ettiä. Kuin roviolla palaisi. Huutaa tekisi välillä mieli.
Jos kerran SI-nivel ei ole paikoillaan, niin miksi sitä ei ole työnnetty paikoilleen?
Sitten ei olisi ehkä enää virheasentoa polvissakaan... Tosin sitä operaatiota ei moni lääkäri Suomessa osaa. Ehkä muutama... Eikä moni kiropraktikkokaan.
Mulla ainakin loppui polvikivut, kantapääkivut ja selkäkivut siihen, kun mun SI paikoilleen painettiin. Ja se käy parissa sekunnissa ja on täysin kivuton homma...
Nykyään opn eräitä jotka esittävät si-nivelten paikalleen asettamista "ihmelääkkeeksi kaikkeen vaivaan", selkävaivaan siis. Mutta ainakaan minun tapauksessani ko. nivelten (tai toisen) sijoiltaanmeno on pikemminkin seuraus vuosien sairastamisesta kuin syy kaikelle krempalle ja kivulle.
Ja mistä tiedät, ettei se SI ollu pois paikoiltaan ensin ja ne muut oireet tuli vasta myöhemmin?
Kukin tietenkin uskoo mihin uskoo. Mä uskon niihin kymmeniin lääketieteen tutkimuksiin, jotka tukee mun kokemuksiani ja näin kertovat:
Si-nivelen sijoiltaanmeno on yleensä aina seuraus jostakin. Oikeastaan ei se koskaan itsestään paikoiltaan mene. Aina siihen on jokin syy.
Mutta se tuo tullessaan lisää seurauksia ja vahvistaa aiempia. Kun se korjataan, on varmasti iso osa ongelmista poissa.
Kun SI pettää: suoliluu kiertyy, selkä notkistuu, nikamista tulee yliliikkuvia, välilevyt pullistelee, lihakset kramppailee, lihaskireys leviää yläselkään -> päänsärkyä, niskakramppeja, jne. Lisäksi jaloista tulee erimittaiset ja se taas aiheuttaa kantapää-, nilkka-, pohje- ja polvivaivoja.
Tiedän kun on kuvattu/scannattu vuosia edestä, takaa, sivulta, makuulta, seistessä, liikkeessä.
Tietty si-nivelen vaivat voivat aiheuttaa suuria ongelmia ja issias-kipuja muistuttavia vaivoja, mutta aina nämä si-nivelvaivat eivät ole syy vaan seuraus. Ja sinun tapauksessasi hieman tuntuu kuin muuan "kansanparantaja" maksaisi sinulle palkkaa. Sen verran monissa foorumeissa häntä suoraan ylistät tai johdatat häntä esitteleville sivuille muuta kautta.
Tuo fysiatri Timgrenin sivu on oikeastaan paras sivu asiasta. Sitä olen eniten levitellyt...
http://www.kristittylaakari.fi/LANTIO.htm
Itsellä on myös lantiota kuvattu parikin kertaa. Mutta SI-nivelen dislokaatio ei näy niistä kuvista... Sekin on useissa tutkimuksissa todettu, että se ei näy kuvista. Joten ei niistä ole hyötyä.
SI-nivelesi on siis voinut olla pois paikoiltaan jo pitkään, jopa lapsesta saakka...