Kapteeni Julienin raportti on toinen säilyneistä ranskalaisista raporteista leireiltä, joille ranskalaiset menivät saadessaan miehitysvyöhykkeen hallintaansa amerikkalaisilta. Hän näki elävien luurankojen ryömivän mudassa ja joidenkin kuolevan silmiensä edessä. Jotkut vapisivat pahvilaatikkojen suojassa, vaikka oli kuuma heinäkuu 1945. Naisia mutakuopissa nälkäedeeman turvottamina. Vanhoja harmaahapsisia miehiä, lapsia 6-7 vuotiaista alkaen. Yhtään ruokaa hän ei löytänyt 32 000 ihmisen leiristä Dietersheimista. Dietersheimin ympäristön leireistä löytyis istten 103 500 ihmistä, joiden piti tulla työvoimaksi ranskalaisille, mutta joista suuri osa oli työhön kykenemättömiä. Heidän joukossaan laskettiin 32 640 vanhoja miehiä, naisia ja alle 8-vuotiaita lapsia, poikia 8-14 vuotiaita poikia, kaikki sairaita ja vaivaisia. Heidät ranskalaiset vapauttivat heti.
Julien yritti ruokkia vankeja, mutta teki virheen, sillä ranskalaiset eivät saaneet ruokkia miehitettyjen alueiden väkeä kuin määrätyt 800 kkaloria (950 enimmillään) päivässä omista varastoistaan. Tämä oli yhtä paljon kuin saksalaisten Belsenin tuhoamisleirillä. Kapteeni Rousseau, joka oli tullut Julienia aikaisemmin, väitti leirien olleen huonommassa kunnossa hänen tullessaan. Kun Julien salli ympäröivien kylien tuoda ruokaa vangeille, Rousseau moitti Julienia lellimisestä ja ampui erästä ruokaa tuovaa naista.
Kuitenkin punainen risti pääsi operoimaan alueella välittömästi ranskalaisten tultua, joten elokuuhun mennessä 90 % vangeista nukkui ainakin teltoissa. Kuolleisuus putosi puolella. Yhdessä armeijan, kyläläisten ja punaisen ristin kanssa vankeja olisi pystytty siis ruokkimaan, mutta amerikkalaiset eivät olleet sitä sallineet. Valitettavasti kaikkileirit eivät saaneet tällaista parannusta ja leirit Ranskassa olivat usein melkoisia kauhuleirejä.
Ranskalaisilla oli myös paheensa. Vankien ja siviilien ammuskelu oli yleistä. Säilyneitä raportteja on kymmenien ihmisten ampumisesta. Volker Koop sanoo kirjassaan Besetzt, että jokaisessa ranskalaisiessa yksikössä oli sadistisisa kostajasotilaita, jotka saivat huseerata melko vapaasti muun ryhmän hyväksyessä julmuudet. Myös USA:n leireillähän sattui myös ammuskelua. Esim. juutalaisprikaati kiersi monilla leireillä ja ampui ss-miehiä.
Amerikkalaiset luovuttivat siis 750 000 vankia työvoimaksi Ranskalle. Armeijojen välille syntyi riita vankien huonosta kunnosta ja siitä, kuinka monta vankia olisi tullut luovuttaa. Siten muulatakin on säilynyt dokumentteja huonokuntosista vangeista ja lapsista ja naisista heidän joukossaan. Ranskalaiset viranomaiset kielsivät vankien kuljettamisen avoimissa vaunuissa ja pysähtymästä rautatieasemilla, jotta ihmiset eivät olisi nähneet, kuinka huonosti vankeja kohdeltiin.
Ranskan punaisen ristin johtaja kävi yhdellä leirillä Thoree les Pinsissä, jonne oli tuotu vankeja Saksasta. Kaksi tuhatta oli jo niin huonossa kunnossa, että mikään ei auttanut heitä. kuusi tuhatta olisi tarvinut välitöntä hoitoa, jotta heidät olisi voitu pelastaa. Loput olivat myös pahasti aliravittuja. Padervand otti yhteyttä suoraan de Gaulleen ja hallitukseen, mutta ei saanut toistuvista yrityksistä huolimatta mitään vastausta tai ymmärrystä. Hänen oli käännyttävä Geneven punaisen ristin puoleen. Ranskalaiset kohtelivat vankeja Ranskassa lähes amerikkalaisten tavoin. Raportissa syytetään sekä USAa että Ranskaa raskaasti. Padervandín mukaan amerikkalaisten leirit olivat kamalampia kuin Dachaun ja Buchenwaldin ym. keskitysleirit, jotka amerikkalaiset olivat vallanneet 1944-45. (Tuhoamisleirithän olivatkin idässä, mutta sodanlopun elintarviketilenne ei varmaan ollut omiaan kohottamana näiden työleirienkään tilaa).
Skandaali uhkasi ja pari lehtijuttua le Mondessa ja Figarossa ilmestyi. USA:n hallinnossakin huolestuttiin. Padervandia rauhoitettiin lupauksilla ja USA lupasi ottaa heikommassa kunnossa olleet vangit (200 000) takaisin. Valitettavasti Padervand ei tiennyt, että tämä merkitsi lähes kaikille heistä nopeaa nälkäkuolemaa, vaikka USA:lla oli vieläkin esim. 13,5 miljoonaa pakettia (22000 kkaloria kussakin)punaiselta ristiltä korkeaproteiinista ruokaa sodan ajoilta varastossa armeijan aiemmin mainittujen ruokavarastojen lisäksi (4000 kkaloria kahdeksi kuukaudeksi päivässä 5 miljoonalle ihmiselle). Ranskalaisten leirienkään tilanne ei merkittävästi kohonnut. Sensuuri kiristyi joka maassa ja NY times julkaisi skandaalia tyynnyttelevän jutun haastattelematta padervandia.
Ranskalaiset eivät salailleet kuitenkan systeemiään tiukasti, joten punaisen ristin kertomukset 1945 ja 1946 ovat puistattavia.
Julien yritti ruokkia vankeja, mutta teki virheen, sillä ranskalaiset eivät saaneet ruokkia miehitettyjen alueiden väkeä kuin määrätyt 800 kkaloria (950 enimmillään) päivässä omista varastoistaan. Tämä oli yhtä paljon kuin saksalaisten Belsenin tuhoamisleirillä. Kapteeni Rousseau, joka oli tullut Julienia aikaisemmin, väitti leirien olleen huonommassa kunnossa hänen tullessaan. Kun Julien salli ympäröivien kylien tuoda ruokaa vangeille, Rousseau moitti Julienia lellimisestä ja ampui erästä ruokaa tuovaa naista.
Kuitenkin punainen risti pääsi operoimaan alueella välittömästi ranskalaisten tultua, joten elokuuhun mennessä 90 % vangeista nukkui ainakin teltoissa. Kuolleisuus putosi puolella. Yhdessä armeijan, kyläläisten ja punaisen ristin kanssa vankeja olisi pystytty siis ruokkimaan, mutta amerikkalaiset eivät olleet sitä sallineet. Valitettavasti kaikkileirit eivät saaneet tällaista parannusta ja leirit Ranskassa olivat usein melkoisia kauhuleirejä.
Ranskalaisilla oli myös paheensa. Vankien ja siviilien ammuskelu oli yleistä. Säilyneitä raportteja on kymmenien ihmisten ampumisesta. Volker Koop sanoo kirjassaan Besetzt, että jokaisessa ranskalaisiessa yksikössä oli sadistisisa kostajasotilaita, jotka saivat huseerata melko vapaasti muun ryhmän hyväksyessä julmuudet. Myös USA:n leireillähän sattui myös ammuskelua. Esim. juutalaisprikaati kiersi monilla leireillä ja ampui ss-miehiä.
Amerikkalaiset luovuttivat siis 750 000 vankia työvoimaksi Ranskalle. Armeijojen välille syntyi riita vankien huonosta kunnosta ja siitä, kuinka monta vankia olisi tullut luovuttaa. Siten muulatakin on säilynyt dokumentteja huonokuntosista vangeista ja lapsista ja naisista heidän joukossaan. Ranskalaiset viranomaiset kielsivät vankien kuljettamisen avoimissa vaunuissa ja pysähtymästä rautatieasemilla, jotta ihmiset eivät olisi nähneet, kuinka huonosti vankeja kohdeltiin.
Ranskan punaisen ristin johtaja kävi yhdellä leirillä Thoree les Pinsissä, jonne oli tuotu vankeja Saksasta. Kaksi tuhatta oli jo niin huonossa kunnossa, että mikään ei auttanut heitä. kuusi tuhatta olisi tarvinut välitöntä hoitoa, jotta heidät olisi voitu pelastaa. Loput olivat myös pahasti aliravittuja. Padervand otti yhteyttä suoraan de Gaulleen ja hallitukseen, mutta ei saanut toistuvista yrityksistä huolimatta mitään vastausta tai ymmärrystä. Hänen oli käännyttävä Geneven punaisen ristin puoleen. Ranskalaiset kohtelivat vankeja Ranskassa lähes amerikkalaisten tavoin. Raportissa syytetään sekä USAa että Ranskaa raskaasti. Padervandín mukaan amerikkalaisten leirit olivat kamalampia kuin Dachaun ja Buchenwaldin ym. keskitysleirit, jotka amerikkalaiset olivat vallanneet 1944-45. (Tuhoamisleirithän olivatkin idässä, mutta sodanlopun elintarviketilenne ei varmaan ollut omiaan kohottamana näiden työleirienkään tilaa).
Skandaali uhkasi ja pari lehtijuttua le Mondessa ja Figarossa ilmestyi. USA:n hallinnossakin huolestuttiin. Padervandia rauhoitettiin lupauksilla ja USA lupasi ottaa heikommassa kunnossa olleet vangit (200 000) takaisin. Valitettavasti Padervand ei tiennyt, että tämä merkitsi lähes kaikille heistä nopeaa nälkäkuolemaa, vaikka USA:lla oli vieläkin esim. 13,5 miljoonaa pakettia (22000 kkaloria kussakin)punaiselta ristiltä korkeaproteiinista ruokaa sodan ajoilta varastossa armeijan aiemmin mainittujen ruokavarastojen lisäksi (4000 kkaloria kahdeksi kuukaudeksi päivässä 5 miljoonalle ihmiselle). Ranskalaisten leirienkään tilanne ei merkittävästi kohonnut. Sensuuri kiristyi joka maassa ja NY times julkaisi skandaalia tyynnyttelevän jutun haastattelematta padervandia.
Ranskalaiset eivät salailleet kuitenkan systeemiään tiukasti, joten punaisen ristin kertomukset 1945 ja 1946 ovat puistattavia.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Muuan korkea vartioupseeri selitti Padeervandille Ranskassa, että 800 kkalorin annoksilla vangit eivät kuole liian nopeasti.
Eräs vanki kertoi 1986, että 25 % vangeista kuoli nälkäänja tauteihin yhdellä ranskalaisella leirillä tammikuussa 1946.
kun syötettiin sellaista,että saksalaiset olivat vain tuhoajia,eivätkä tunteneet sanaa armo.
Homma tuntuu olevan toisin päin.
Saksalaiset muuten perustivat eläkejärjestelmän Hollantiin,jossa sellaista ei tunnettu.
Minäkin kuulun siihen sukupolveen jolle syötettiin koulussa n. "korkeajännitys" historiaa. Saksalaiset tappoivat ja raiskasivat kaiken mikä tielle sattui..... erittäin mustavalkoinen historian kuva. Kyllä sodassa kaikki on pahantekijöitä, näin se vaan menee.
Saksalaiset eivät raiskanneet, mutta heillä oli tiettävästi bordelleja itärintamalla. Varsinaisia raiskaajia olivat venäläiset. Mutta USA:n miehetkin raiskasivat 20 000 ranskalaista.
Olivatko jenkkisotilaita ja keekereitä, jotka innostuivat käsittelemään kokonaisen kylän naiset??
Eräs keskitysleiri-vangeille ruokaa tuonut siviili (nainen) ammuttiin kuoliaaksi, ja hänen nimensä on tiedossa.
No kun ei nimeä kerrottu, mutta sanottiin, että juttu liittyi upseerien riitaan. Kaikki tällaiset jutut eivät menneet oikeuteen, vaan niitä katsottiin läpi sormien. Amerikkalainen ihmisoikeusaktivisti Alfred Zayas esim. on kertonut karmaisevia raportteja ranskalaisten marssista Stuttgartiin.
....onkin varsin mielenkiintoinen tyyppi. Taitaa olla ihan aito ihmisoikeus-aktiivi?? Sellaisiakin on siis olemassa.
http://alfreddezayas.com/index.shtml
koskee saksalaisten karkoittamista idästä. Ei aivan sanasta sanaan, mutta sisältö löytyy Zayasin kirjasta "Nemesis at Potsdam. The Expulsion of the Germans from the East" ja valaisee hieman saksalaisten siviilien siirtymistä Puolan alueelta Saksaan.
Saksan siirtoväki oli kokenut erilaisia, osaksi sangen erikoisia vaiheita. Jo vähän ennen hyökkäystään Neuvostoliittoon oli Adolf Hitler esittänyt eri puolilla Eurooppaa jo vuosisatoja asuneille saksalaissukuisille kutsun tai vetoomuksen palata rakentamaan kotimaata. Kutsua noudatettiin mm. Baltian maissa. Tätä siirtoväkeä sijoitettiin lähinnä Saksan itäosiin ja erityisesti ns. Warthelandiin, joka oli Puolalta 1939 vallattua aluetta. Sodan lopputuloksena nämä alueet annettiin kuitenkin Puolalle, ja siten jo kertaalleen asutetut joutuivat taas hylkäämään kotinsa, nyt pakon edessä. Näistä noin kolmannes siirtyi Itä-Saksaan ja loput Länsi-Saksaan. Tosin itäpuolelle jääneistä osa siirtyi ajan mittaan oma-aloitteisesti länsipuolelle. Länsi-Saksassa oli evakuoitua väestöä 1948 n. 16 %. (tähän päättyy Zayasin osuus)
Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomessa siirtoväkeä oli 12%.
Saksalainen siviiliväestö oli valloittajakansaa, ryöstämässä maat, talot, kaupungit ja kaiken alempiarvoisilta slaaveilta ja juutalaisilta.
...ennenkuin kirjoittaa tälläistä:
"Saksalainen siviiliväestö oli valloittajakansaa, ryöstämässä maat, talot, kaupungit ja kaiken alempiarvoisilta slaaveilta ja juutalaisilta."
Schleesian, Pommerin, Itä-Preussin, jne. saksalainen asutus periytyy keskiajalta. Prahassakin oli saksalais-asutusta jo ennen Böömin liittämistä Itävaltaan.
Noinko vasemmistolaisuus perustuu täydelliseen tietämättömyyteen??
minä referoin. Siis tämä humaani ihmisoikeusaktiivi.
Saksalaisasutusta oli, mutta natsihallinto houkutteli tietoisesti suuria määriä siirtolaisia hankitulle lebensraumille. Sellaisella toiminnalla ärsytetään paikallisia asukkaita, varsinkin jos heidät itsensä lähetetään leireihin tai hengiltä tilan tekemiseksi uusille asukkaille.
Mutta sinähän suosit maahanmuuttoa etkä ymmärrä mikä puolalaisia siinä harmitti?
...1100-luvulla alueelle muuttaneissa saksalaisissa?
Kun nämä alueet olivat kuuluneet modernin Saksan edeltäjävaltioon Preussin kuningaskuntaan niin kauan kuin jotenkin nykyaikaisia valtioita on Euroopassa ollut.
Zayasilla saattaa olla vääriä tietoja sellaisissa tapauksissa, joissa paikkansapitämätön tieto kuuluu vallitsevaan "totuuteen", mutta Zayasin eduksi voidaan lukea rehellinen ja moraalinen suhtautuminen kaikkien kansallisuuksien kärsimyksiin.
Se teiltä puna-"humanisteilta" puuttuu.
"Se teiltä puna-"humanisteilta" puuttuu."
Ihme arvailuja, mistäs sä minun hiusteni tm väriä uumoilet?
Zayasin tiedot ovat siis vääriä silloin kun ne eivät tue sinun "saksalaisia-saatana-kohdeltiin-niin-verisen-väärin-kun-ne-eivät-saaneetkaan-valloittaa-maailmaa!"-missiotasi, näinkö täytyy tulkita?
Natsien maahanmuuttopolitiikan sivuutit oletettavasti koska sekään ei sovi ajatusrakennelmaasi saksalaisista kärsivänä kansana. Tiedän, että saksalaiset kärsivät, enkä ole edes sitä mieltä että he ansaitsivat kärsimyksensä. He eivät kuitenkaan olleet ainoat. Kaiken kärsimyksen taustalla on kuiteski se, että viimekädessä saksalaiset itse päästivät perkeleen irti. Jossakin toisessa historian tapahtumaketjussa olisi voinut käydä toisin.
Minkä värinen humanisti sinä muuten olet? Ruskea? Ja mikä on sinun näkökantasi maahanmuuttopolitiikkaan?
väitettä, että vankeja olisi kuollut nälkään. Olosuhteet olivat huonot, mutta edelleenkään kukaan ei edes todella väitä, että vankeja olisi kuollut niin paljon kuin lainaamasi kirja väittää.
"Valitettavasti Padervand ei tiennyt, että tämä merkitsi lähes kaikille heistä nopeaa nälkäkuolemaa"
Niin kuinka monelle?
Vai onko tuo lapsellinen yritys saada "viimeinen sana"??
Noniin. Amerikkalaiset olivat luvanneet ottaa takaisin liian huonossa kunnossa olevia vankeja 220 000, mutta lukumäärä putosi ja oli ensin 100 000 ja sitten 52 000. Tätä ei kerrottu yleisölle.
Kenraali Lee sanoi ruokkivansa vain 100 000 miestä 600 000 sijaan lisäannoksilla 13 päivää ja kieltäytyi jatkamasta sitä ilman kirjallista käskyä. Lauben sanoi 1987, että vankien tila oli huolestuttava, mutte ei sanonut muistavansa mitään lisäruokintaa. Postin lähettäminen vangeille saatiin aikaiseksi toukokuussa 1946, kun Padervand oli lietsonut maassa vaatimukset siihen.
Sitäpaitsi kuljetukset Ranskaan jatkuivat muiden vankien osalta, vaikka Ranskan leireillä ei tullut parannusta oloihin pienestä kohusta huolimatta.
Eisenhowerhan väitti koko ajan, että vankeja kohdeltiin Geneven sopimuksen mukaan. Vankien tilasta suoritettiin kuitenkin tutkimus, jonka tulos väärennettiin täysin. Luutnantti Fisher ihmetteli kirjailijalle täydellistä valehtelua. Eversti Lauben sanoi, että kaikki amerikkalaisten ja ranskalaisten leirit Vogeeseilla olivat yksi suuri kuolemanleiri.
Saksalaisen sotilaan ainoa varma pelastus oli liittyä muukalaislegioonaan ja lähteä Algeriaan ja Vietnamiin. USA tuki jo tällöin Ranskan Indokiinan sotaa ja vain armeijoita siellä. Onkin selvää monista tapauksista päätellen, että armeija varasti vähätkin ruuat vangeilta isolta osin tai myi niitä sitten mustan pörssin kautta.
Muutamat vartijat auttoivat jonkun verran vankeja ranskalaisilla "työmailla". Eräs vanki kertoi, että yksi talonpoika toi heille joka päivä maitolitran tilaltaan ja että hän pelastui ehkä vain tämän vuoksi. Pahalta kuulostaa nälkäheikkous, jossa pienikin nopea liike tai ponnistus väsyttää todella pitkään. Tai että kun yksi vanki sai matematiikan opetusta, kaikki asiat unohtuivat heti mielestä. 800 kkaloria päivässä eivät elätä kauan.
Miksi sinä yhä kerrot noita valheellisia kauhujuttuja? Mistä sinä keksit tuollaiet valheet?
Et ainakaan mistään todistajalausunnoista, vaan omista harhoistasi. Tekeekö pahaa olla mielisairas?
Myönnä se.
argumentit :D
nimimerkki semjonkotkon, joka tietysti hyökkää räksyttämään aktiivinassutyyliinsä kunhan pääsee amiksen tietokoneluokkaan.
"Pahalta kuulostaa nälkäheikkous, jossa pienikin nopea liike tai ponnistus väsyttää todella pitkään. Tai että kun yksi vanki sai matematiikan opetusta, kaikki asiat unohtuivat heti mielestä. 800 kkaloria päivässä eivät elätä kauan."
Ei niin elätä, mutta näyttäs ruokatilanne pian parantuneen kun nälkään, tauteihin tms. kuolleista sinulla ei tunnu todisteita löytyvän. Sen sijaan vangeille opetettiin matematiikkaa!
Jankkaat samanlaisia kuvauksia, jotka kertovat muutamasta kurjasta viikosta natsien sodan raunioittamassa Euroopassa ruokapulan ja kurjuuden keskellä.
Mitäs tämä tarkoittaa??
"Bad Nenndorf,
No.74 DIC (Direct Interrogation Center)
"The interrogation camp that turned prisoners into living skeletons"
Guardian / Ian Cobain: "Kuninkaallisen Tykistön majuri James Morgan-Jones oli kokenut kuusi vuotta katkeraa sotaa, mutta se ei ollut kovettanut häntä katsomaan tyynenä sitä spektaakkelia, mikä hänelle nyt näyttäytyi. "Se oli yksi vastenmielisimmistä asioista, joita olen nähnyt elämäni aikana", raportoi Morgan-Jones.
Sairaalassa, joka sijaitsi Rotenburgissa lähellä Bremeniä, Morgan-Jones näki aavemaisen ihmisen varjon. "Tällä miehellä ei kirjaimellisesti ollut lihaa luidensa ympärillä, hän oli käsittämättömän laiha", kirjoitti Morgan-Jones. Mies oli punnittu viisi viikkoa aikaisemmin, sairaalaan otettaessa, ja "hän oli yhä sen näköinen, että olisi voinut olla yksi Belsenin keskitysleirin asukeista".
Potilaan selkä oli "täynnä märkiviä haavoja", ja hän pelkäsi selvästi palauttamista siihen vankilaan, josta hänet oli haettu kuoleman kielissä. "Jos miehestä koskaan näkee kauhun, niin hänestä sen näki", selventää Morgan-Jones.
Tämä mies, Adolf Galla, 36 v., oli hammasteknikko. Hän ei ollut yksin, sillä joitakin vuoteita kauempana makasi Robert Buttlar, 27v., joka oli otettu sairaalaan samasta vankilasta yritettyään itsemurhaa nielemällä lusikanvarren. Hän oli myös äärimmäisen laiha, ja neljä hänen hampaistaan oli poissa paleltuman takia.
Edellisen kuukauden aikana, tammikuussa 1947, kaksi muuta hoidokkia, Walter Bergmann, 20v., ja Franz Osterreicher, 38v., (Nimet Guardianin käyttämässä asussa. käänt.huom.) olivat kuolleet aliravitsemukseen joitakin tunteja sairaalaan ottamisen jälkeen. Edellisten 13:sta kuukauden aikana 45 tämän vankilan asukkia, mukana useita naisia, oli tuotu Rotenburgiin. Jokainen oli ollut erittäin nälkiintynyt, täynnä paleltumia, ja lian peittämä. Joitakin oli hakattu tai ruoskittu.
Samalla viikolla, kun majuri Morgan-Jones jätti raporttinsa, toinen britti-lääkäri, nimeltään Jordan, oli tehnyt samanlaisen tarkastuksen internointileirissä 130 mailia kauempana. Dr.Jordan valitti esimiehilleen, että kahdeksan miestä, jotka oli siirretty samasta vankilasta hänen tarkastuskohteeseensa, "kärsivät huomattavasta aliravitsemuksesta... ja yksi teki käsitykseni mukaan kuolemaa".
Dr.Jordanin tarkastamiin kuului 23-vuotias Gerhard Menzel, pituus 6ft. Tämä entinen sotilas painoi seitsemän stonea (vanha engl. painomitta á 6,35 kg. käänt.huom.) ja häntä kuvailtiin eläväksi luurangoksi."
Brittien kidutus- ja nälkiinnyttämisleiri saksalaisille sotilas- ja SIVIILI-vangeille toimi vielä 1947. Näin kertovat Englannissa julkisuuteen tulleet asiakirjat.
http://pappa.741.com/Bad_Nenndorf.htm
Näitä raportteja kuolemasta, nälästä ja kidutuksista löytyy pilvin pimein. Niiden kiistäminen on mahdotonta, myöntäkää jo.
mitään todistamaan niitä satojatuhansia tai miljoonia kuolleita. Kukaan ei ole kadoksissa? Kukaan ei ole hautakuoppia kaivanut?
Mitä sinä yritit todistaa tuolla katkelmalla?
tai edes tuhansista saksalaisuhreista???
Kotko ja Nasu-Vandaali on molemmat yhtä harhaisia salaliitto-hörhöjä ;DDDDDD
todisteet juutalaisuhreista, siis muualla kuin Hollywoodin leffoissa?
"ja yhä
Lukkijurpo 25.4.2006 klo 20.03
Miksi sinä yhä kerrot noita valheellisia kauhujuttuja? Mistä sinä keksit tuollaiet valheet?
Et ainakaan mistään todistajalausunnoista, vaan omista harhoistasi. Tekeekö pahaa olla mielisairas?"
Et kirjoittelisi tänne huumepäissäsi. Se menee aina "Buster Keatoniksi".
todisteet tuhkaksi. M.O.T.
Yksittäiselle vangille opetti joku vartija. Erikoistapaus. Opiskelusta ei tullut mitään.
En ymmärrä, kuinka punaisen ristin raportit ja sadat todistukset eivät ole muka riittäviä?
kaikki tietävät ja myöntävät, eli Euroopassa oli pula vähän kaikesta (paitsi sotilaista ja liittoutuneiden aseista). Tilanteesta saadaan kiittää aggressiivista natsihallintoa, joka sytytti maanosan palamaan. Ruokaa oli vähän, sitä vähää täytyi säännöstellä, olosuhteet olivat kurjat.
Mutta raportit eivät kerro miljoonista, sadoista tuhansista, kymmenistä tuhansista tai edes tuhansista kuolleista. Bacque on koonnut raporttikirjan, joka ei tunnu tukevan hänen perusväittämäänsä joka ilmeisesti oli, että länsiliittoutuneet nälkiinnyttivät ja tappoivat nälkään huomattavan suuren joukon saksalaisia.
Myöskään Saksan väkiluvussa ei tapahdu mitään huomattavaa notkahdusta sodan jälkeen.
Ei sinun kannaltasi hyvältä näytä?
http://www.bio-pro.de/en/region/rhein/magazin/00843/
http://www.bio-pro.de/imperia/md/images/artikelgebunden/rnd/pyr_1950_255x269.jpg
Hitlerin valtaannousu oli nostanut syntyvyyttä, siis hyvinvointia. "Vapautus" näkyi vielä v.1950 puuttuvina ihmisinä.
"Hitlerin valtaannousu oli nostanut syntyvyyttä, siis hyvinvointia."
Hitlerin vallassaolo oli aiheutti suurta kuolleisuutta kuten väestöpyramidista näkyy. Maschken komission tutkimuksesta selviää mainiosti se, että läntisen Saksan alueella kadonneita ihmisiä ei ole mitenkään massiivisia määriä.
Mutta senhän sinä tiedätkin jo, jankutat vain menemään omaa "totuuttasi" loputtomiin.
Hitlerin vallassaolo aiheutti aivan käsittämättömän suurta pahoinvointia.
Huono yritys. Hitlerin valtaannousu yllytti myös nuorisoa väkivaltaisempaan käytökseen ja aiheutti ylimääräistä rasitetta perhesuhteille.
Mitkä ihmeen puuttuvat ihmiset? Missä ovat ne miljoonat nälkiinnytetyt ihmiset?
Maschken komissio on esim. Ranskassa ottanut suoraan tietonsa vankiasioidn päällikön Guissonin virallisesta selvityksestä. Tämä on taas täysin valheellinen. Hän esim. väittää, että osa kuolleista olisi kuollut itse asiassa sotavammoihin ja vain puolet ilmoitetustakin määrästä olisi kuollut ranskalaisten käsissä. Se tarkoittaisi, että saksalaisvankien kuolleisuus olisi ollut pienempi kuin USA:n armeijan rauhan aikana. Yhtään lehdistön vierailua ei ole eikä vankien haastattelua, mutta tämä röyhkeä rikollinen satuilee sellaisistakin. Mitä voi sanoa tällaiseen mieheen nojautuvan vankikuolematutkimuksen rehellisyydestä?
Toisenlaisesta kuolleisuudesta kertoo Ranskan hallituksen salainen raportti Barlinin 3000 miehen leiristä : 17 % vuodessa. Quaker-avun työryhmä raportoi 2000 miehen leiristä Toulousen lähellä, että 600 oli kuollut kolmessa viikossa. Padervandin raportti suurleiristä on kerrottu jo aiemmin. Ranskalaisten käsissä on kuollut 200000-300000 vankia.
ja kommentoi seuraavan kerran kun olet päässyt koko kirjan loppuun äläkä joka sivun jälkeen.
Suomalaisten korttiainnokset sota-aikana ja heti sen jälkeen olivat vain 40-60% normaalista kaloritarpeesta.
Miehen kaloritarve on 2400 kilokaloria. Siitä 40 % on himpun verran yli 900 kilokaloria.
Hallitus yritti tappaa suomalaiset nälkään!
Ruumiit on piilotettu!
Kyllä mies tarvii ainakin 3000 kkaloria. Kukaan sota-aikana ei pärjännytkään korttiannoksilla. Sellasta yrittäneet kuolivat nälkään.
80 kiloinen kevyen työn tekijämies elää 1500 kalorilla hyvin siten että paino putoaa kilon pari kuukaudessa.