"Oikean uskon etsinnässä ei saa vahingossa etsiä sitä väärien uskojen joukosta, jotka tietää vääriksi sitten kun on saanut oikean uskon."
*Leike tuolta alempaa*
Silkkaa ihmisoppia, uskoa vailla mitään pelastavaa kohdetta. Usko omiin oikeisiin valintoihin ei pelasta ketään. Usko oikean ja väärän tietämiseen ja erottamiseen, on sama usko kuin mihin Aadam ja Eevakin lankesivat, nimittäin tietämään hyvän ja pahan, oikean ja väärän, kuin itse Jumala.
Maailman suurin ja tuhoisin itsepetosta joka johtuu ylpeydestä, ihmisen halusta olla kuin itse Jumala.
Usko ei siis pelasta meitä, kaikkein vähiten usko oikeista valinnoistamme uskon suhteen, vaan uskon kohde, jos hän on Jeesus Kristus, niin Hän pelastaa.
Joka uskoo ja kastetaan pelastuu. Kasteessa meidät on liitetty Kristuksen ruumiiseen kaikkien pelastushyvyyksien omistajiksi ja jos me tämän kaiken otamme uskolla vastaan, me pelastumme.
Usko on tosiaankin muuta kuin sanoja. Usko on luja luottamus niihin joita toivotaan, eikä näkymättömistä epäile.
Usko saa aikaan sanomattoman ilon rauhan ja vapauden. Usko saa aikaan voiman kuolla pois synnistä, joskin turmelus meissä aina asuu ja siksi joudumme/saamme turvautua kaikesta hyvästä pyrkimisestämme huolimatta joka hetki kasteen armoliittoon, jossa me olemme kuolleet siis Kristuksen kanssa pois synnistä.
Room. 5:20 Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi,
Room. 5:21 että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
Room. 6:1 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
Room. 6:2 Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?
Room. 6:3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Room. 6:4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Room. 6:5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
Room. 6:6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
Room. 6:7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
Room. 6:8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
Room. 6:9 tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
Room. 6:10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
Room. 6:11 Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
VAIN JEESUS PELASTAA.
Kiitos ja ylistys Kristus Yljälle, joka vie kerran omalla viattomalla verellään pestyn morsiamensa tanssimaan Taivaan kultalattialle.
Pukunaan morsiamella tuo hohtava ja tahraton Kristuksen vanhurskaus.
Silloin alkaa Karitsan hääjuhlat, jotka ei pääty ikinä.
*Leike tuolta alempaa*
Silkkaa ihmisoppia, uskoa vailla mitään pelastavaa kohdetta. Usko omiin oikeisiin valintoihin ei pelasta ketään. Usko oikean ja väärän tietämiseen ja erottamiseen, on sama usko kuin mihin Aadam ja Eevakin lankesivat, nimittäin tietämään hyvän ja pahan, oikean ja väärän, kuin itse Jumala.
Maailman suurin ja tuhoisin itsepetosta joka johtuu ylpeydestä, ihmisen halusta olla kuin itse Jumala.
Usko ei siis pelasta meitä, kaikkein vähiten usko oikeista valinnoistamme uskon suhteen, vaan uskon kohde, jos hän on Jeesus Kristus, niin Hän pelastaa.
Joka uskoo ja kastetaan pelastuu. Kasteessa meidät on liitetty Kristuksen ruumiiseen kaikkien pelastushyvyyksien omistajiksi ja jos me tämän kaiken otamme uskolla vastaan, me pelastumme.
Usko on tosiaankin muuta kuin sanoja. Usko on luja luottamus niihin joita toivotaan, eikä näkymättömistä epäile.
Usko saa aikaan sanomattoman ilon rauhan ja vapauden. Usko saa aikaan voiman kuolla pois synnistä, joskin turmelus meissä aina asuu ja siksi joudumme/saamme turvautua kaikesta hyvästä pyrkimisestämme huolimatta joka hetki kasteen armoliittoon, jossa me olemme kuolleet siis Kristuksen kanssa pois synnistä.
Room. 5:20 Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi,
Room. 5:21 että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
Room. 6:1 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
Room. 6:2 Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?
Room. 6:3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Room. 6:4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Room. 6:5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
Room. 6:6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
Room. 6:7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
Room. 6:8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
Room. 6:9 tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
Room. 6:10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
Room. 6:11 Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
VAIN JEESUS PELASTAA.
Kiitos ja ylistys Kristus Yljälle, joka vie kerran omalla viattomalla verellään pestyn morsiamensa tanssimaan Taivaan kultalattialle.
Pukunaan morsiamella tuo hohtava ja tahraton Kristuksen vanhurskaus.
Silloin alkaa Karitsan hääjuhlat, jotka ei pääty ikinä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Katsos kun et sinäkään ole morsian Yljälle sillä Yljän morsian on Uusi Jerusalem ja sinä et taida olla kaupunki eikä kukaan muukaan sillä me, jos armo niin käy olemme Temppeli tuossa kaupungissa.
Vai pyyhkisitkö nyt pyllysi ja lukisit välillä Raamattua
Jes. 61:10 Minä iloitsen suuresti Herrassa, minun sieluni riemuitsee minun Jumalassani, sillä hän pukee minun ylleni autuuden vaatteet ja verhoaa minut vanhurskauden viittaan, yljän kaltaiseksi, joka kantaa juhlapäähinettä niinkuin pappi, ja morsiamen kaltaiseksi, joka on koruillansa kaunistettu.
Jes. 62:5 Sillä niinkuin nuori mies ottaa neitsyen avioksi, niin sinun lapsesi ottavat sinut omaksensa; ja niinkuin ylkä iloitsee morsiamesta, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta.
Joh. 3:29 Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä minun iloni on nyt tullut täydelliseksi.
ja mene itse ja pyyhi ne silmistäsi jota käskit minua pyyhkimään toisesta paikkaa.
Kuvaamasi paikka on kahdentoista apostolin opin päälle rakennettu seurakunta, joka on Kristuksen seurakunta, eli Kristuksen ruumis.
lm. 21:10 Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä,
Ilm. 21:11 ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niinkuin kristallinkirkas jaspiskivi;
Ilm. 21:12 siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli KAKSITOISTA PORTTIA ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet;
Ilm. 21:13 idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia.
Ilm. 21:14 Ja kaupungin muurilla oli KAKSITOISTA PORTTIA, ja niissä Karitsan KAHDENTOISTA APOSTOLIN KAKSITOISTA NIMEEÄ.
Seurakunta on siis Kristuksen ruumis. Seurakunta ON myös Kristuksen morsian, kuten tästä Ilmestyskirjan paikasta ilmenee.
Jokainen Kristuksen ruumiiseen uskon kautta kasteessa liitetty on Osa sitä seurakuntaa ja se SEURAKUNTA eli Kristuksen morsian OLEMME ME oliko yllätys. Vai riiputko yhä pää pilvissä.
Tule nyt jo sieltä vessasta ja ota se Raamattu OIKEN PÄIN KÄTEESI.
1. Kor. 12:27 Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä.
Kol. 1:24 Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne, ja mikä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista, sen minä täytän lihassani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta,
Ilm. 22:13 Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.
Ilm. 22:14 Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!
Ilm. 22:15 Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.
Ilm. 22:16 Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille SEURAKUNNISSA. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti."
Ilm. 22:17 Ja Henki ja MORSIAN sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.
Vastaapa nyt lopuksi kysymykseeni: Mikä on tuo elämän vesi, jota lahjaksi tarjotaan tässä, jota Henki ja morsian tarjoavat, yhdessä niiden kanssa jotka kuulevat. Hehän näet sanovat, "tule".
Minä sinä, me kaikki. Kristuksen morsian.
Ef. 5:22 Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle;
Ef. 5:23 sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.
Ef. 5:24 Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.
Ef. 5:25 Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
Ef. 5:26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
Ef. 5:27 saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.
Ef. 5:28 Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niinkuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä.
Ef. 5:29 Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niinkuin Kristuskin seurakuntaa,
Ef. 5:30 sillä me olemme hänen ruumiinsa jäseniä.
Ef. 5:31 "Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi."
Ef. 5:32 Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan RISTUSTA JA SEURAKUNTAA.
Ef. 5:33 Mutta myös teistä kukin kohdaltaan rakastakoon vaimoaan niinkuin itseänsä; mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.
siksikö että siinä sanotaan suoraan että Kristuksen morsian on UUsi Jerusalem.
Miksi myös vältät niitä kohtia jossa puhutaan Kristuksen omista vieraina häissä ei morsian ole vieras omissa häissään, ja miksi et kuule mitä itse luet eli Kristus itse kutsuu apostoleitaan Yljän ystäviksi, ei morsiammeksi.
Lue aina kaikki mitä on kirjoitettu, älä sana sieltä toinen täältä.
Lue kaikki, sillä näköjään sinulla on ymmärtämisen vaikeuksia sillä jos verrataan miehen ja vaimon välejä Kristuksen ja seurakunnan väleihin niin se ei tarkoita sitä seurakunta olisi Kristuksen vaimo vaan seurakunta on Hänen ruumiinsa ja HÄN on ruumiin pää.
Älä mitään lisää Hänen sanoihin äläkä oleta jotain mitä ei kirjoitettu ole.
Man, oletpa sekaisin. Pysyvää?
Tämä kirjoitukseni ei ole vastaus tähän "peruskirjoitukseen", mutta aihe liippaa.
Olen seurannut tämän foorumin keskusteluja ja ruvennut miettimään, että mitenkähän Jeesus on suunnitellut Karitsan häihin istumajärjestyksen meille.
Säälittää jo ajatuskin, että esim. "helluntaipastori", "waparipastori", Luterilainen pastori muutoin tms. joutuu esim. Laestadiolaisten saarnamiesten väliin.
Toivottavasti em.juhlassa ei käytetä veitsiä ja haarukoita.
Nimim.EI PUOMIA TAIVAAN PORTILLE TOISEN ETEEN.
"laestadiolaispappia" taivaaseen. Ainakin yksi helluntailainen aktiivi sanoi että lestadiolaisten uskolla ei pääse taivaaseen.
Sinäkö olet pätevä sanomaan kuka pääsee taivaaseen ja kuka ei? Lestadiolaisia (vl) haukutaan siitä että he tuomitsevat muut uskovat, mutta "pata kattilaa soimaa"! Jos joku sanoo, että "et pääse taivaaseen", niin pitääkö inttää takaisin että "pääsenpäs, mutta sinä et"?! Eikö kannattaisi turvata Jeesukseen ja unohtaa turhat väittelyt ko. aiheesta, kun ihminen sitä ei kuitenkaan ratkaise!!!
Luulo ei ole tiedon väärti sanotaan..
Paljon on kansaaa jotka luulottelevat kaikenlaista, mutta kuinkas sitten käy kun tulee TUOMARI tekee oikeat tuomiot.. Olitko niin pesty kuin luulit?
Siis uskon, olen kastettu ja pelastun sinunkaan sitä mitenkään estämättä.
Et luule, vaan uskot?? Luuleminen ja uskominen on melkoperäisen sama asia!! Esimerkki: jotkut käyttävät vailla varmaa tietoa olevasta asiasta ilmaisua; luulen, että asia on niin, toiset ilmaisevat saman asian; uskon, että asia on niin! Mitä eroa on siis luulemisella ja uskomisella??
Et siis tiedä mitä eroa on luulemisella ja uskomisella?
Tiedätkö sitäkään mitä eroa on yöllä ja päivällä?
Kanssasi on aivan turha keskustella lankaan näin heikolta pohjalta.
Sinulla on selkeästi täydellinen tietämättömyys ja hurskas luulo pohjana, käydessäsi elävien ja kuolleiden tuomariksi.
Noin ylpeätä ihmistä kun sinä olet onneksi tapaa harvoin.
Morsian lähti, vainukoira pääsi vihille.