Kolme ST 1:n tuulivoimalaa jää rakentamatta Porissa asukkaiden vastustuksen ansiosta.Lähimpiin asuinrakennuksiin olisi ollut vain 300 metriä eli ylimieliset tuulivoimalaintoilijat eivät ottaneet mitään opikseen Barösundin tapauksesta, jossa kaksi tuulivoimalaa purettiin ja Nostokonepalvelu on tilattu purkamaan vielä kolmas.
Tuulivoimaintoilijat ovat tietoisesti vähätelleet tuulivoimaloiden aiheuttamia melu- ja maisemahaittoja, mutta onneksi järki alkaa voittaa vähitellen.
Huvittavaa on se, että punavihreiden toimittajien kontroloima media on vaiennut tuulivoimaloiden ongelmista ja viimeksi tästä ST1:n tapauksesta.
Tuulivoimalat eivät olekaan aina niin kivoja.
Tuulivoimaintoilijat ovat tietoisesti vähätelleet tuulivoimaloiden aiheuttamia melu- ja maisemahaittoja, mutta onneksi järki alkaa voittaa vähitellen.
Huvittavaa on se, että punavihreiden toimittajien kontroloima media on vaiennut tuulivoimaloiden ongelmista ja viimeksi tästä ST1:n tapauksesta.
Tuulivoimalat eivät olekaan aina niin kivoja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
osat ja materiaalit. Niitä ei edes voi kierrättää uudelleen, pitää vain tämän nykyisen huipputekniikan aikana haudata ½ km syvyyteen. Pois näkyvistä - sama kuin että ei silloin ole mitään ongelmaakaan. Näinhän se menee vai kuinka ?
Ydinjätteen hautaaminen puolen kilometrin syvyyteen maailman vakaimpiin kuuluvaan kallioperään on aivan kelvollinen tapa loppusijoittaa ydinjäte.
Kyllä ydinvoimaloiden osia ja jopa käytettyä polttoainetta voidaan kierrättää, suomalaiselle ydinjätteelle niin ei tehdä, sillä laki kieltää jätteen kuljettamisen ulkomaille ja omien kierrätyslaitosten perustaminen ei tulisi kannattavaksi näin vähäisillä jätteen määrillä.
Totta tosiaan tulevat 5 voimalaitosta tuottaa niin " vähän " ? Varastot ovat jo täynnä entisistäkin jätteistä.
Vakaa peruskallio ? Kuinka pitältä ajalta tulevaisuuteen tuo väite pitää paikkansa ? Onko voimalaitoksilla ennustajia palkattu tuohon arviointi työhön. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä mitään varmaa.
Jätteiden vähäinen määrä tarkoittaa tässä tapaukseessa sitä, että ne ovat varastoitavissa järkevän kokoiseen varastoon. Hiilivoimalalle tämä ei onnistuisi, sillä hiilidioksidia tulee niin paljon.
Ei ole mitään syytä olettaa peruskallion kestävyyden muuttuvan muutaman tuhannen vuoden aikana. Geologisesti pelkkä silmänräpäys.
"" Hiilivoimalalle tämä ei onnistuisi, sillä hiilidioksidia tulee niin paljon. ""
Ota selvää mitä norjalaiset tekevät tyhjille kaasu tai öljykentille. Pumpaavat sinne sen hiilidioksiidin talteen. Oliko asia uutta sinulle, lue enemmän niin tiedät enemmän - etkä luule vaan.
Myös uudesta hapetetusta hiilenpoltto tavasta on ollut juttua aiemminkin.
Olettamuksi vuosisatojen tai tuhansien ajalle tulevaisuuteen mitä kallioperässä tapahtuu. Tämä on juuri sitä mutua, tilastollisuuteenkin tulee poikkeavuuksia joita ei aina tunneta täysin 100%:sti.
"Myös uudesta hapetetusta hiilenpoltto tavasta on ollut juttua aiemminkin."
Millainen se tämä hapetettu hiilenpoltto on? Ja jos saan kysyä, niin miten se vaikuttaa hiilidioksidin määrään? Kun hiili (C) palaa (hapettuu) se sitoo happiatomeja (O) kaksi kappaletta ja muodostaa näin kemiallisen yhdisteen hiilidioksidi (CO2). Näin ollen puhtaassa hiilen palamisessa syntyy tonnista hiiltä noin kolme tonnia hiilidioksidia (atomimassat lähellä toisiaan).
"Ota selvää mitä norjalaiset tekevät tyhjille kaasu tai öljykentille. Pumpaavat sinne sen hiilidioksiidin talteen. Oliko asia uutta sinulle, lue enemmän niin tiedät enemmän - etkä luule vaan."
Sen hiilidioksidin erottaminen vaan laskee hyötysuhdetta ja sen nesteyttäminen ja pumppaaminen vie energiaa. Kokonaishyötysuhde laskee ja hiukkaspäästöt pysyvät ennallaan.
Suomalainen peruskallion synty- ja kehityshistoriaa on selvitetty, kallio on yli miljardi vuotta vanhaa, vanhimmat osat ovat ainakin kolmannella vuosimiljardilla. Koska tiedämme noinkin kauas historiaan, voidaan todeta, että ydinjätteet ovat ja pysyvät turvassa pari vuosituhatta.
Mielenkiintoinen täysin "uskottava" logiikan juoksu ?
Samaa logiikaa käyttäen; en ole ajanut kolaria viimeiseen 20:nä vuotena. Joten voimme päätellä etten aja seuraavan 10 vuoden aikanakaan. Menikö se noin aivan sittenkään.
Ennustaa voi kuka tahansa, mutta tulevaisuuden tapahtumista ei kenelläkään ole sitä varmaa oikeata absoluuttista tietoa.
Meillä Alahärmässä on suunnitteilla rakentaa tuulivoimalapuisto kirkonkylän asemakaavaan, apua!! Kysyvä tiedusteleekin; voiko tämä olla mahdollista? Kuinka lähelle asutusta saa tällaisen tuulivoimalapuiston rakentaa?
Kiireellinen apu ja tieto tarpeen, kertokaa kokemuksista! 1 MW laitoksia on suunnitteilla 3 kpl, Piirrustusten mukaan lähimpään asutukseen alle 200 metriä. TIETOA TARVITAAN!!