(ID tai muiden)Kreationistien peer -läpäisseet tutkimukset(ei siis muuiden tutkimusten seulonta tai haukku,vaan raa-asti oma tutkimustyö):
Behen "Publish or perish" -hengessä niitä on tultava liuta.
Mainitse mukaan myös missä tiedejulkaisussa ja milloin on ilmestynyt, jotta tarkistaminen onnistuu.
Voit myös miettiä samalla, että onko se evoluutiokritiikkiä vai design -tutkimusta:
Voit miettiä onko kyseinen tutkimus syntynyt evoluution vuoksi, vain onko kreationismi todella avannut uusia tutkimusväyliä.(Vallitsevan teorian kritisointi on normitiedettä, kreationismiteorian tulee voida olla olemassa ilman evoluutiota:Ja objektiivisuusvaatimuksen nimissä sanon:
Evoluutio tulee varsin hyvin toimeen ilman kreationismia.)
Behen "Publish or perish" -hengessä niitä on tultava liuta.
Mainitse mukaan myös missä tiedejulkaisussa ja milloin on ilmestynyt, jotta tarkistaminen onnistuu.
Voit myös miettiä samalla, että onko se evoluutiokritiikkiä vai design -tutkimusta:
Voit miettiä onko kyseinen tutkimus syntynyt evoluution vuoksi, vain onko kreationismi todella avannut uusia tutkimusväyliä.(Vallitsevan teorian kritisointi on normitiedettä, kreationismiteorian tulee voida olla olemassa ilman evoluutiota:Ja objektiivisuusvaatimuksen nimissä sanon:
Evoluutio tulee varsin hyvin toimeen ilman kreationismia.)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jääkausi (Myytti Apinaihmisistä s.226)
Jos raamatullinen ilmoitus tulkitaan kirjaimellisesti, sen antama todistus menneisyyden tapahtumista auttaa meitä selittämään nykypäivänkin maailmaa. Tämä johdonmukaisuus näkyy kaikkein selvimmin maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen kyvyssä antaa ainoa riittävä selitys jääkaudelle, tuolle suurelle geologiselle mysteerille. Harvat tajuavat, että vedenpaisumus ja jääkausi ovat kytköksissä niin kuin syy ja seuraus ainakin. juuri vedenpaisumuksen jälkeisenä aikana. (Tieteellinen yhteisö puhuu neljästä jääkaudesta pleistoseenin aikana, mutta näistä kolme varhaisinta voidaan kyseenalaistaa.) Olisi luonnollista olettaa, että jääkausien syntyyn tarvitaan ainoastaan sarja hyvin kylmiä talvia. Näin ei kuitenkaan ole. Monissa maailman kolkissa on hyvin kylmät talvet, mutta näissä paikoissa saattaa silti olla vain vähän lunta. Jääkausi vaatisi useita nykyisestä ilmastosta poikkeavia asioita. Sen perusvaatimukset ovat: (1) paljon nykyistä kylmemmät kesät ja (2) paljon enemmän lumisadetta. mekanismit, jotka saavat tämän aikaan ovat (3) nykyistä lämpimämmät talvet ja (4) nykyistä lämpimämmät meret. Tämä yhdistelmä on niin epätodennäköinen, ettei jääkautta olisi tapahtunut ilman Jumalan tuomiota vedenpaisumuksen muodossa. Tieteellinen yhteisö rajoittaa itsensä nykyisin havaittaviin prosesseihin, joten sen on ollut vaikea selittää jääkauden syytä. Sen selittämiseksi on esitetty yli kuusikymmentä teoriaa, joissa kaikissa on vakavia ongelmia.
Tietokoneilla tehtyjen simulaatioiden ja ilmastotieteen tuntemuksemme perusteella tiedämme kuitenkin, että vedenpaisumus pystyi saamaan aikaan jääkauden. Suhteellisen lämpimät talvet olivat eräs mekanismi, joka tuotti jääkauteen tarvittavan suuren määrän lunta. Ensin pohjoisten merten täytyi pysyä jäättöminä, jotta ne voisivat tuottaa runsaaseen lumisateeseen vaadittavan kosteuden. Nykyään Jäämeri on normaalisti jäässä ja kylmät talvet saavat myös suuria osia Pohjois-Atlannista jäätymään. Kylmät talvet siis poistavat jääkauteen tarvittavat kosteuden lähteet. Lisäksi kylmä ilma sisältää vain vähän kosteutta. Ilman lämpötilan täytyi siis olla talvella tarpeeksi lämmin, jotta ilma voisi sisältää lumisateeksi tiivistyvän massiivisen määrä kosteutta. Pohjoisessa elävät tietävät, että hyvin kylmät säät tuovat harvoin suuria lumimääriä, kun taas suurimmat ja kosteimmat lumimyrskyt esiintyvät usein keväällä.
Talvella sataneen lumen määrällä ei kuitenkaan olisi merkitystä jääkauden synnyn kannalta, jos kesät olisivat olleet niin lämpimiä, että kaikki lumi olisi sulanut. Jääkautta ei voi syntyä yhdessä vuodessa. Tarvitaan useamman vuoden ajan kestävä lumen kertymä eikä kesäisin saa tapahtua merkittävää lumen sulamista. Hyvin viileät kesät olivat siis ehdottomasti tärkeitä, että jääkausi saattoi tapahtua.
Vietin lapsuuteni Fargossa, Pohjois-Dagotassa. Se sijaitsee maailman hedelmällisimpiin kuuluvan maatalousalueen keskellä Red River Valleyssä, joka on muinaista jäätiköiden sulamisesta syntyneen veden muodostamaa järvenpohjaa. Idästä Minnesotasta löytyy myös paljon todisteita muinaisista jäätiköistä. Talvisin lämpötila putoaa joskus jopa –40C:een, kun taas kesäisin se saattaa olla jopa 35C. Tällainen ilmasto ei synnytä jääkautta. Jääkauden arvoitus on tässä: juuri niillä alueilla, joissa on kiistämättömät todisteet menneisyyden mantereita peittäneestä jäästä, on nykyään sellainen ilmasto, että jääkautta ei voi siellä syntyä. On myös erittäin vaikea kuvitella skenaariota, joka mahdollistaisi sen, että jäätiköt ovat joskus menneisyydessä syntyneet näillä alueilla. Jääkauden kohdalla nykyisyyden tarkastelu ei siis olekaan menneisyyden ymmärtämisen avain. Jääkauden aiheuttaneita olosuhteita ei ole nykyään olemassa, joten vain I Mooseksen kirjan kaltaiset historialliset todisteet voivat antaa meille viitteitä siitä millaisia menneisyyden olosuhteet olivat.
Happi-isotoopit ja muut havainnot antavat todisteita siitä, että meret olivat menneisyydessä pitkiä aikoja paljon nykyistä lämpimämpiä. Tätä tosiasiaa tieteellinen yhteisö ei kykene selittämään. Varhaisen maan lämpimät meret ovat täsmälleen I Mooseksen kirjan ennustaman mallin mukaisia.
Taivaanvahvuuden yläpuoliset vedet (ilmakehä) luotiin luomisviikon toisena päivänä (I Moos. 1:6-8). Ne olisivat saaneet aikaan varsin yhdenmukaisen ilmaston koko maailmassa. Meret olisivat olleet lämpimiä napa-alueita myöten. Meret olisivat siten tulleet vieläkin lämpimämmiksi vedenpaisumuksen aikaan kun ”syvyyden lähteistä” tullut kuuma vesi sekoittui niihin. Nämä lämpimät meret olisivat sitten toimineet jääkauden runsaisiin lumisateisiin tarvittavan kosteuden lähteinä. /Vrt. El Nino- ilmiö, suom. huom.)
Vedenpaisumuksen jälkeen meret olisivat pysyneet lämpiminä satojen vuosien ajan, vaikka ne olisivat toki viilentyneet. maanpinta sen sijaan viileni hyvin nopeasti seuraavista syistä. (1) Ilmakehän yläpuoliset vedet olivat suureksi osaksi sataneet alas vedenpaisumuksen sateina ja niiden lämmittävä vaikutus olisi poissa. (2) Vedenpaisumukseen liittynyt voimakas vulkaaninen aktiviteetti olisi jatkunut jonkin aikaa vielä sen jälkeenkin ja olisi sylkenyt suuria määriä hiukkasia ja aerosoleja ilmakehään, mikä heijastaa auringon säteitä takaisin avaruuteen. (3) Välittömästi vedenpaisumusta seuraavana aikana maa olisi ollut autio ja paljas. Tällainen autio maa heijastaa auringon säteitä tehokkaasti. (4) Lämpimien merien tuottama paksu pilvipeite olisi myös heijastanut tehokkaasti auringon säteitä. (5) Nopeasti kasautuva lumipeite olisi myös viilentänyt maapalloa entisestään. Viileät kesät ja runsaat lumisateet yhdessä lämpimien talvien, lämpimien merten ja kylmän maanpinnan kanssa ovat jääkauden synnyn salaisuus. Tämä selittää sen, miksi jääkausi syntyi heti vedenpaisumuksen jälkeen. Tämä auttaa myös mieltämään, miksi tätä ennen ei ollut jääkausia (huolimatta esi-pleistoseenisiä jääkausia koskevista väitteistä) ja miksei jääkausia voi enää syntyä. Se selvittää myös syitä, miksi I Mooseksen kirjan vedenpaisumuksen hylkäävä tiedeyhteisö ei ole koskaan voinut selittää jääkautta. Vanhaan maahan ja paikalliseen Nooan tulvaan uskovat kristityt kohtaavat vakavia vaikeuksia jääkauden selittämisessä eivätkä juuri käsittele aiheitta. Micheel J. Oard on selvittänyt jääkauden luonnetta ja syitä yksityiskohtaisesti kirjassaan An Ice Age Caused by the Genesis Flood (Vedenpaisumuksen aiheuttama jääkausi). Mooseksen kirjan todistuksen hylkäävät ovat hämmennyksissä yrittäessään selittää jääkauden syyt. he ovat silti Michael Oardin ja Larry Vardimanin kanssa pitkälti samaa mieltä siitä, millainen jääkauden ilmasto oli. juuri se onkin meidän aiheemme kannalta olennaista.
Jääkauden ilmasto (Myytti Apinaihmisistä s.228)
Jääkauden aikana jäämassat peittivät suuria osia Pohjois-Amerikasta, Pohjois-Euroopasta ja Luoteis-Aasiasta. Jäätä oli myös tropiikin korkeissa vuoristoissa ja eteläisellä pallonpuoliskolla. maan ilmasto oli suureksi osaksi kylmä, kostea ja sateinen. Lämpimien merten synnyttämä paksu pilvipeite ja vedenpaisumuksen jälkeinen tulivuoritoiminta riistivät maapallolta suuren osan sen saamasta auringon säteilystä. Nämä olosuhteet olisivat kestäneet siihen saakka, että hitaasti viilenevät lähestyisivät nykyisiä lämpötilojaan. On merkittävää, että Jobin kirja, joka sijoittuu vedenpaisumuksen jälkeiseen aikaan (Job 22:16) ja luultavasti aikaan ennen Abrahamia, sisältävät enemmän viittauksia lumeen, jäähän ja hurjaan säähän kuin kaikki Raamatun kirjat yhteensä. Michael Oard (National Weather Service) arvioi, että vedenpaisumuksesta suurimman ja laajimman maata peittävän jäämassan aikaan asti (jäätikkömaksimiin) kului noin viisisataa vuotta, kun ”vedenpaisumuksen jälkeisen jääkauden kokonaiskesto alusta loppuun oli siis noin 700 vuotta. Oard kuitenkin varoittaa, että luvut ovat epävarmoja, koska ”niihin liittyy liian monia huonosti tunnettuja muuttujia”.
Inhimillinen vastaus auringonpaisteen puutteeseen ja jääkauden karuun ilmastoon olisi ollut etsiä luolien kaltaisia luonnollisia suojapaikkoja, rakentaa suoja-asumuksia mistä tahansa saatavilla olevista materiaaleista ja käyttää raskaita, luultavasti eläinten nahoista tehtyjä ja koko vartalon peittäviä vaatteita. Neandertalilaiset vaikuttavat olleen vedenpaisumuksen jälkeisen ajan ja jääkauden jälkeisen ajan kansa. Tämä voisi auttaa selittämään heidän suurriistan metsästyksensä –hehän tarvitsivat eläinten lihaa ruuaksi ja niiden nahkoja vaatteiksi. Se voisi myös selittää luolien käyttöä. Jos suuri osa maasta oli lumen peitossa tai jäässä, olisivat luolat olleet hyvä vaihtoehto asumista tai hautauksia varten. Maatalous olisi ollut lähes mahdotonta.
Jahas et taaskaan kyennyt itse referoimaan omin sanoin jotain pätkää vaan länttäsit jonkun kopypasten ilman omia ajatuksia.
Missä tiedejulkaisussa(vertaisarviointilehti -vai tiedätkö mikä se sellainen on?) Lubenow on saanut tuon julkaistua?
Naturessa?
Ei taida olla suomeksi mainittavaa, mutta nyt täytyy SUP:ia sivistää.
http://en.wikipedia.org/wiki/Peer_review
Kysyin tutkimuksista: Onko Lubenow tutkinut vai tulkkaako vain evoluutikoiden töitä? Jos tulkkaa sen sijaan luomisuskovaisia, niin missä peer rewiew julkaisussa ovat arvioinnin läpäisseet?
Naturessa?
Mitä hyötyä noista evoluutio/kreationismi - tiedeväittelyistä yms. oikein on?
Moni lukee näitä sivuja. Moni ei tiedä perusasioita evoluutiosta ja jos nyt tulee uskovainen selittämään id-teorioita ym. hömppää johtaa se viattomia harhaan. Siksi on tärkeää kritisoida vastapuolta ja osoittaa kreationismin teennäisyys ja sen taustapelleily.
Nyt keskustelua on vallannut lähinnä neokreationismin uusi muoto, Intelligent Design (ID) joka käsittää lähinnä tieteellisen tavan todistaa elämällä olevan suunnittelija. Siinä sivussa evoluutio halutaan tuoda maahan ja hävittää lopullisesti.
Vaikka ID-kreationistit puhuvat ettei ID sisällä mitään uskonnollista, lähes tulkoon kaikki sen kannattajat ovat kreationisteja, tai vähintään juutalaiskristilliseen ideologiaan paneutuvia lahkolaisia.
Väittelyistä ei sinänsä ole paljoltikaan väliä, useimmille se on viihdettä, mutta ajankohtainen asia kuitenkin on. Mm. Biotekniikan professori on yrittänyt jo muutaman vuoden tuoda ID-kreationismia opetushallituksen eteen jotta se voitaisiin hyväksyä koulujen opetussuunnitelmaan biologian (evoluution) vastapainoksi opettamaan lapsille että maapallo on itse asiassa luotu jonkin korkeamman älyn kautta. Jumalaa tai Jeesusta varotaan visusti mainitsematta, vaan ID:läiset pysyvät tiukasti tuntemattoman älykkään suunnittelijan kannassa...
Toistaiseksi Tampereen ja Helsingin yliopistot ovat kiitettävästi kieltäytyneet Leisolan yrityksistä tehdä edes yleisötilaisuuksia ID:stä, mutta taistelu jatkuu yhä.
Liity sinäkin ja anna oma panoksesi keskusteluihin. Pitäisikö evoluutio hylätä kouluista valheellisena salaliittona uskontoa vastaan kuten se ID-kreationistien mielestä on, vai pitäisikö nykyinen koululaitos säilyttää sellaisenaan?
Jos et näe näissä keskusteluissa mitään hedelmällistä, voit kysyä samaa asiaa kaikesta. Mitä järkeä on avata selain ja surffata netissä? Mitä järkeä millään on?
"Jos et näe näissä keskusteluissa mitään hedelmällistä, voit kysyä samaa asiaa kaikesta. Mitä järkeä on avata selain ja surffata netissä? Mitä järkeä millään on?"
Joo, olen ihan samoilla linjoilla, ja siksi onkin hieman hämmentävä tuo alapuolinen kommentti.
"Toistaiseksi Tampereen ja Helsingin yliopistot ovat kiitettävästi kieltäytyneet Leisolan yrityksistä tehdä edes yleisötilaisuuksia ID:stä, mutta taistelu jatkuu yhä."
Siis kummin päin se nyt meni? Kannattaako tästä asiasta keskustella vai eikö kannata?
Ø. A. Voie: "Biological function and the genetic code are interdependent," Chaos, Solitons and Fractals, 2006, Vol 28(4), ss. 1000-1004.
M.J. Behe and D.W. Snoke: “Simulating Evolution by Gene Duplication of Protein Features That Require Multiple Amino Acid Residues,” Protein Science, 13, 2004 ss. 2651-2664.
M.J. Denton, J.C. Marshall & M. Legge,: “The Protein Folds as Platonic Forms: New Support for the pre-Darwinian Conception of Evolution by Natural Law,” Journal of Theoretical Biology 219, 2002, ss. 325-342.
D.K.Y. Chiu & T.H. Lui: “Integrated Use of Multiple Interdependent Patterns for Biomolecular Sequence Analysis,” International Journal of Fuzzy Systems, 4(3) 9/2002, ss. 766-775.
En tiedä, mitä sitten tarkoitat tutkimustyöllä, kattaako se filosofisemmat tutkimukset ja jo muiden tutkiman evidenssin tarkastelun (sitähän tutkimus pitkälti käytännössä on: oman esittämän vertaamista muiden näkemyksiin ja tuloksiin), mutta siis filosofisista julkaisuista voisi mainita esim., tämän:
Craig, W.L: “Barrow and Tipler on the Anthropic Principle vs. Divine Design.” British Journal for the Philosophy of Science 38, 389-395.
Denton MJ, Dearden PK, Sowerby SJ.: "Physical law not natural selection as the major determinant of biological complexity in the subcellular realm: new support for the pre-Darwinian conception of evolution by natural law."
Biosystems. 2003 Oct;71(3):297-303.
MINULLE kelpaa kyllä filosofiakin, kunhan on "kreationistien".
Listaan voisi lisätä
Douglas Axen tutkimus "Estimating the Prevalence of Protein Sequences Adopting Functional Enzyme Folds", 2004, Journal of Molecular Biology
http://www2.pandasthumb.org/archives/2004/08/meyers_hopeless_monster.html
Onko joku näistä muuta kuin evoluutiokritiikkiä?
Siis sellaista designtutkimusta joka eläisi evoluution kumoamisen jälkeen? Entä big bangin tai muiden teorioiden?
Jos ei, niin onko "designtutkimus" muuta kuin kritiikkiä muita kohtaan?
Dentonin tekstit edustavat antidarwinismia, eivätkä siis periaatteessa ole evoluutiokritiikkiä, ellei evoluutiota samaisteta darwinismiin.
Dentonin tekstien voidaan siis katsoa edustavan niin sanottua ID-evolutionismia: sokean prosessin sijasta tarkoituksellista kehittymistä, ja tämän tarkoituksellisuuden puolesta puhuvan evidenssin esiin tuomista.
Eli hän esittää artikkeleissaan, että (esi-darwinilainen) evoluutioprosessi olisi tarkoituksellista, eikä siis sattumaan nojaavaa.
Hän on tainnut Naturenkin (ks. Nature 2001 410:417) sivuilla tainnut esittää ajatuksiaan tästä.
Mutta pääasia on, että tutkivat.
"antievolutionismin" lähihistoria taitaa olla
*1975 - evoluutio on valhetta
*1985 - mikroevoluutio OK makroevoluutio valhetta
*1995 - evo ei tuota tiettyjä piirteitä
*2005 - evoluutio vaatii ohjelmoijan ja käynnistävän ohjelman.
Tai sitten ei. Michael Denton on edustanut tuota kantaa jo reilusti yli 20 vuotta. 1985 hän tuli näkemyksineen julkisuuteen julkaistuaan suurta huomiota herättäneen kirjansa "Evolution: A Theory in Crisis", joka taasen sitten vaikutti mm. siihen, että myös darwinisti Michael Behestä tuli antidarwinisti. Kummatkaan näistä eivät ole kuitenkaan hylänneet esim. yhteisen polveutumisen teoriaa, vaan vain luonnonvalintateorian hallitsevan merkityksen...
Tietyllä tavalla ajatellen kreationismi ei ole muuttunut mitenkään:
Paleyn ajatuksia toistetaan tavalla tai toisella. Tältä kannalta kreationismi ei "edisty": tahtoisin kuitenkin ihan kiltteyttäni uskoa, että toisin.
Siksi puhuin enemmänkin siitä mikä on esillä ns."isosti" Jonkinlainen "suuri linja" on nähtävissä, tai sitten se on vain minun päässäni.
(Ei olisi 1. kerta.)
Miten evolutionismi on sitten muuttunut viimeisen 2300 vuoden aikana?
Myös siinä samoja peruspiirteitä ja ajatuksia edelleen toistellaan, tavalla tai toisella...
:)
"suurista linjoista"
Itse asiassa minulle ei tule mieleen ainuttakaan sellaista teoriaa, jonka perusajatusta ei olisi esitetty jo antiikin kreikassa. Atomiteoria jne. ovat kyllä täydentyneet, mutta perusidea on säilynyt. Juuri siksi
"yksilö blaa esitti jo vuonna nakki että"
on turhanpäiväistä, kun tarkastelun kohteena on "suuret linjat".
Vaikka (lähes kaikki, myös minä)yksilöt ovat paukapäitä, on kokonaisuus melko hyvin toimiva, suorastaan yllättävän rationaalinen.