Miten suvaitsevainen olet?
Uskovaisilta vaaditaan monissa eri yhteyksissä suvaitsevaisuutta: pitäisi suvaita eri tavalla uskovia, niitä jotka eivät mitään usko ja niitäkin jotka pilkkaavat. Annetaan ymmärtää, että uskovainen ei saisi millään tavalla itseään puolustaa – mutta eihän tuollainen kynnysmattona oleminen ole mitään suvaitsevaisuutta! Miten ateisti elää omaa aatettaan arkielämässä, ehkä hyvinkin eri tavalla ajattelevien ihmisten keskellä? Pidätkö ajatuksesi ja aatteesi omana tietonasi, vai ilmaisetko mielipiteesi uskon ja epäuskon asioista?
Miten ateistin suvaitsevaisuuden laita on? Kuvitellaanpa tilanne, että sinä ateisti olet joutunut ulos asunnostasi. Lienetkö suututtanut uskovaisen vuokraisännän vai oletko liikaa juhlinut tai jättänyt vuokrat maksamatta – sitä en tiedä. Olet nyt kuitenkin asuntoa vailla ja jostakin täytyy saada katto pään päälle ja vähän äkkiä.
Ainoa asunto jonka löydät, sijaitsee pienoiskerrostalossa. Seinänaapureinasi on Jehovantodistajaperhe, lestadiolaisperhe, helluntailaisperhe ja homojengi. Joka ilta ovikellosi soi ja Jehovantodistajat kera Vartiotorni- ja Herätkää-lehden haluavat keskustella kanssasi Vartiotorniseuran johdattelemia keskusteluja. Lestadiolaisperheen lapset kirkuvat ja tömistelevät niin että et saa yöllä nukutuksi. Helluntailaismummo tulee Niilo Yli-Vainion saarnakasettien kanssa ja pyytää että sinä kopioisit hänelle näitä kasetteja kun muuttotavaroidesi joukossa näki kaksoisdekillä varustetun nauhurin. Homojengi pyytää sinua mukaan juhliinsa.
Koska joku kuitenkin huomauttaa tästä, niin lisään että en tietenkään kuvittele että kaikki ateistit samalla tavalla suhtautuisivat edellä mainittuihin tilanteisiin, vaan jokainen omalla tavallaan. Kiinnostaisi tietää että miten sinä suhtautuisit jos olisit tämä kuviteltu ateisti joka muuttaa näiden erilaisten naapureiden seinänaapuriksi. Koetko olevasi ”erilainen nuori”?
Uskovaisilta vaaditaan monissa eri yhteyksissä suvaitsevaisuutta: pitäisi suvaita eri tavalla uskovia, niitä jotka eivät mitään usko ja niitäkin jotka pilkkaavat. Annetaan ymmärtää, että uskovainen ei saisi millään tavalla itseään puolustaa – mutta eihän tuollainen kynnysmattona oleminen ole mitään suvaitsevaisuutta! Miten ateisti elää omaa aatettaan arkielämässä, ehkä hyvinkin eri tavalla ajattelevien ihmisten keskellä? Pidätkö ajatuksesi ja aatteesi omana tietonasi, vai ilmaisetko mielipiteesi uskon ja epäuskon asioista?
Miten ateistin suvaitsevaisuuden laita on? Kuvitellaanpa tilanne, että sinä ateisti olet joutunut ulos asunnostasi. Lienetkö suututtanut uskovaisen vuokraisännän vai oletko liikaa juhlinut tai jättänyt vuokrat maksamatta – sitä en tiedä. Olet nyt kuitenkin asuntoa vailla ja jostakin täytyy saada katto pään päälle ja vähän äkkiä.
Ainoa asunto jonka löydät, sijaitsee pienoiskerrostalossa. Seinänaapureinasi on Jehovantodistajaperhe, lestadiolaisperhe, helluntailaisperhe ja homojengi. Joka ilta ovikellosi soi ja Jehovantodistajat kera Vartiotorni- ja Herätkää-lehden haluavat keskustella kanssasi Vartiotorniseuran johdattelemia keskusteluja. Lestadiolaisperheen lapset kirkuvat ja tömistelevät niin että et saa yöllä nukutuksi. Helluntailaismummo tulee Niilo Yli-Vainion saarnakasettien kanssa ja pyytää että sinä kopioisit hänelle näitä kasetteja kun muuttotavaroidesi joukossa näki kaksoisdekillä varustetun nauhurin. Homojengi pyytää sinua mukaan juhliinsa.
Koska joku kuitenkin huomauttaa tästä, niin lisään että en tietenkään kuvittele että kaikki ateistit samalla tavalla suhtautuisivat edellä mainittuihin tilanteisiin, vaan jokainen omalla tavallaan. Kiinnostaisi tietää että miten sinä suhtautuisit jos olisit tämä kuviteltu ateisti joka muuttaa näiden erilaisten naapureiden seinänaapuriksi. Koetko olevasi ”erilainen nuori”?
Vastaukset 55
Vanhimmat
kokisin olevani.
Vastasin vain suvaitakseni sanoa sulle, että kyllä kaukaa välillä haet noi juttusi. Ei ihme, jos päättelykykysi alkaa viiraamaan, ei millään pahalla, suvaitsevaisesti!
''Uskovaisilta vaaditaan monissa eri yhteyksissä suvaitsevaisuutta'' uskontojen uhrien vaikeutta!?
Kiitos vaan vastauksesta, vaikka et vastannut oikeastaan mihinkään. En kysynyt oletko terve sielu terveessä ruumiissa - kysyin miten suhtautuisit jos joutuisit tuollaiseen tilanteeseen kuin esimerkkitapauksessa. Ei ole pakko vastata, mutta miksi vastasit sellaiseen mitä en edes kysynyt? (suvaitsevaisuuttako)? :D
kanssa on ainoa täysipäinen koko talossa. :)
Tosin et sanonut, mitä uskontokuntaa homot olivat. Homoushan ei tiettävästi ole uskonto.
>>>Tosin et sanonut, mitä uskontokuntaa homot olivat. Homoushan ei tiettävästi ole uskonto.>>>
- En itsekään pidä homoutta uskontona, mutta tuolla helluntailaisuuspalstalla eräiden homojen kiivaat puolustuspuheet saavat lähes uskonnollisen hohteen...
- Siis, jos homot haluavat olla jatkuvasti tuomassa homousasiaa uskonasioihin keskittyvällä palstalla, niin onko heidän mielestään tuo homous sitten uskonliike?
mukaan islamilainen maahanmuuttajaperhe sekä lesbofeministinen wiccanoita, niin saadaan vielä lisämaustetta soppaan.
Ja sitten talonväki haluaa pitää juhlat uuden vuokralaisen kunniaksi. Joudut näiden kaikkien ihmisten mielenkiinnon kohteeksi - jokainen heistä haluaa vakuuttaa sinut oman uskonsa/aatteensa oikeudesta ja saat kirjoja, äänitteitä, videokasetteja ja jokainen heistä olettaa että sinä tutkit kaikki saadun materiaalin. Teetkö näin? Kieltäydytkö kohteliaasti/epäkohteliaasti vai otatko kaiken vastaan ja valehtelet että tutustuit kaikkeen materiaaliin vaikka et niin tehnytkään. Tarjoatko itse heille materiaalia joka selventää omaa epäuskoasi?
noille homoille.
Parempi sekin, kun saarnojen kuunteleminen.
En tuputa mielipiteitäni uskonnoista muille ihmisille, mutta jos minulta kysytään tai minulle tuputetaan näkemyksiä vastaan suoraan ja otan kantaa. Hihhuleiden kanssa en yleensä edes vaivaudu keskustelemaan koska se on täydellistä ajanhukkaa ja uskovaisessa perheessä nuoruuteni viettäneenä tiedän kaikki nuo käännytysjutut jo entuudestaan.
Varsinkaan en hillu asematunnelissa jakelemassa ateistisia lappusia tai veisaamassa agnostikon veisuja. Jokainen saa minun puolestani pitää oman uskonsa, kunhan suo saman oikeuden minulle eikä puoliväkisin tuputa minulle omia uskomuksiaan.
Sittenhän voi käydä niinkin onnettomasti, että tuossa uudessa vuokrakämpässäsi on erittäin huonot äänieristeet ja seinien läpi saat kuunnella naapurissa pidettäviä seuroja, kitarakuoron harjoituksia Hengellisestä laulukirjasta, puolikuuro mummo kuuntelee täydellä volyymilla sunnuntain radiojumalanpalvelusta, jne. Siis he eivät tuputa, mutta ääni kuuluu. Auttavatko korvatulpat?
kyseisessä teoreettisessa tilanteessa auttaisi varmaan minun kuuden kaiuttimen hifisysteemini ja 2000 levyn kokoelmani, eli jos joku kärsisi metelistä olisivat ne varmaan kyllä naapurini! (normaalisti kuuntelen varsin kohtuullisella volyymilla eivätkä naapurini olekaan koskaan valittaneet ja yöaikaan käytän kuulokkeita.)
Kävisin käännyttämässä jehovan todistajan ja lestadiolaiset pois heidän sairaista kulteistaan.
Helluntalais muorille kopioisin hänen kasettinsa ja homojen kanssa lähtisin bileisiin.
Kuulostat toiminnan mieheltä. Siinä sitä onkin taitoa jos saa jehovantodistajan luopumaan Vartiotorni-uskostaan. Lestadiolaisisten tavoista ja uskosta en niin paljon tiedäkään, mutta toivottavaa olisi että jokainen lapsi saisi olla toivottu eikä vain velvollisuuden takia alulle laitettu. Yli-Vainion kasetit ovat hyvää kuunneltavaa, vaikkapa noille homoillekin. Vastauksestasi voisi päätellä että olet melko suvaitsevainen, vastauksen tuohon tiedät paremmin itse.
Kyllä markku-meilon eli rasvatun jämän tekstejä postilaatikosta tiputtelemalla saa varmasti ainakin useimmat ei fundis todistajat takaisin omilla aivoillaan ajattelevien keskuuteen.
Minäkään en tiedä paljon lestadiolaisita, mutta uskoisin että kun Jumala sanoi 'lisääntykää ja täyttäkää maa' niin hän ei tarkoitanut että 'niin täyteen että hukutte paskaanne' tai 'kunnes toosa hajoaa'.
Myös Pasi Turusen kirjoittama "Vartiotorni valtakunta uudessa valossa" kirja antaa monenlaisia vinkkejä miten lähestyä Jehovantodistajien uskomuksia.
Kuulostaa tutulta... tai sit ei. itelläni on uskovainen, vanhemman puoleinen nais henkilö naapurina jolla tapana laulaa... Siis virsiä, ja suurella antaumuksella.
Itse en tuosta pahemmin häiriinny. pistän musiikin hieman kovemmalle peittääkseni metelin(en kuitenkaan niin kovalle että mummo sitä kuulisi) ja jatkan elämääni. joskus niillä on vieraita jonkin rukouspiirin muodossa mutta eipä sekään minun elämääni pilaa vaikka pienemmälläkin äänellä voisi sitä raamattua lukea.
Ja mitä Jehoviin tulee, käy niitä minunkin ovellani enkä siitä pahemmin häiriinny. Olen jopa lukenut muutaman vartiotorni lehden enkä siitä seonnut. Kolme kirjaakin ovat luukustani pudottaneet, mm elämä maan päällä kehityksen vai luomisen tulos?, Luoja, ja yksi kirja jonka nimeä en muista. Luin sitä krea evo kirjaa jonkin verran mutta se oli mielestäni hieman turhan puolueellinen. Liikaa fiktiota höystettynä puolitotuuksilla ja muutamalla faktalla.
homonaapureita ei ole mutta tuon yöllisen metelin korvaa alakerran jätkä tuhat tuumaisella subbarillaan ja höyrykäyttöisellä vahvistimellaan. pilettävät keskellä viikkoakin 02:00-10:00. Siinä loppuu oma suvaitsevaisuuteni. Pistän kaikkein kamalinta, vartavasten hankittua blackmetallia soimaan täysillä. En piruuttani vaan koska käyn itse töissä ja nukkuakin pitäisi.
Vanhalle mummolle kopsaisin kassut, Jehovien kannan voisin kuunnella muutaman kerran, homonaapurien kanssa voisin bilettää mutta lestadiolaisille ilmoittaisin nätisti että meteli häiritsee, jos se ei auta niin ilmoitus isännöitsijälle.
Aika hyviä vastauksia sinullakin. Oletko tehnyt isännöitsijälle ilmoitusta niistä möykkäävistä alakerran jätkistä? Kannattaisi ehkä ennemmin ilmoittaa kuin alkaa itse soittamaan kovaäänistä musiikkia yöllä, muutenhan sinusta itsestäsi joku toinen tekee ilmoituksen.
Omalla ovellani ei käy jehovantodistajia, koska ulko-ovesta päästäkseen täytyy tietää ovikoodi, pysyvät yllätysvierailijat ulkopuolella. Joskus vuosia sitten olen joidenkin jehovantodistajien kanssa keskustellut, tai paremminkin väitellyt, kun eri mieltä asioista oltiin. Raamatun opetuksista on hyvä olla perillä jos heidän kanssa puhuu, koska selittävät Raamattua omaan oppirakennelmaansa tukeutuen ja onhan heillä Raamatusta oma Uuden maailman käännöksensä, jos nyt meni nimi oikein?
Jehovan todistajat: Muutaman keskustelun jälkeen ne eivät enää tule. Kyse on siitä, että kun osaa suurimman osan Raamatun opetuksista ulkoa, on helppo todistaa, että kaverit ovat vaarassa joutua helvettiin pelkästään puhumalla kanssani. Todistettu juttu.
Lestadiolaiset: Huomauttaisin kurittamiseen oikeutettavasta Raamatun kohdasta juuri ennekuin soittaisin poliisit ja lastensuojeluviranomaiset.
Helluntalaismummo: Kopioisin kaksoisdekillä hänen kasettinsa... Puoliväliin. Sen jälkeen nauhoittaisin sekä kopioiden että alkuperäisten loppupuolikkaiden päälle 'Ollin Kurjuus' aikuis-laulu kasetin. Kaikille puolille. Näin mummo voi kuunnella marttakerhonsa kanssa kasetteja, kun äkkiä kuuluukin aikuislaulelma versio 'Rovaniemen Markkinoista'.
Homot: Riippuu viinaksista. Jos niillä on jotain muutakin, kuin joku Suomi-Viina pullo, niin sitten. Sitä paitsi homobileissä on AINA ne kolme muijaa, jotka on siellä ties mistä syystä. Ja kaikki kiimassa, kun katselevat uroita, joita ei saa....
Hei, ei ole olemassa mitään lakia, joka kieltää olemasta kusipää!
Kyllä ne jehovantodistajat jossain vaiheessa toteaa ettei kannata enää tulla. Yksi tapa on sanoa heille se aivan suoraan.
Miksi turhaan pilata mummon hyviä saarnakasetteja? Sinähän voit hyväsydämisesti kopioida hänelle oman kasetin tuosta mainitsemastasi musiikista.
Miksi ihmeessä vaivautua olemaan ystävällinen? Jos alat altruismin poluille niin kaikki ihmiset tässä maailmassa, riippumatta maailmankuvasta, ottavat tilaisuudesta vaarin ja kävelevät ylitsesi.
Ystävällisyys ei kannata. Se on heikkous, josta suosittelisin kaikkia hankkiutumaan eroon.
Puhdasverinen kusipäisyys on paljon parempi, ei siksi, että siitä saatava huvitus olisi jo sinällään palkinto, vaan siksi ettei kusipään oven taakse tule jatkuvasti ruikuttajia ja muita sekopäitä vain siksi, että 'autoithan sä viimeksikin..'.
Usko pois, isäpuoleni auttoi aina jonkinlaisesta järjettömästä altruismista ja päätyi avaamaan jotain viinipulloja alakerran spurgulle, kun tämä ei itse omannut enää koordinaatiota avata edes vetoketjuaan. Altruismi on sairaus.
Ei se ole sama asia olla ystävällinen tai ruveta kynnysmatoksi. Kyllähän elämässä tarjoutuu tilanteita olla kynnysmattona ja nyrkkeilysäkkinä, mutta niistä tilaisuuksista kannattaa kieltäytyä.
Olemalla joskus ystävällinen on mahdollista että sinuakin kohdellaan ystävällisemmin kuin että jos kohtelisit lähimmäisiäsi mahdollisimman kusipäisesti. Metsällä on tapana vastata niin kuin sinne huudetaan. Jos kohtelet kusipäisesti jotakin ihmistä, niin sinulle voivat kostaa sivullisetkin, koska monen ihmisen mielestä on soveliasta puuttua sivullisten asioihin ja kostaminen on monelle mielipuuhaa... Joten teet itsellesi palveluksen osoittamalla ystävällisyyttä.
Kohteliaisuuden vuoksi en sanoisi uskovani samalla tavalla kuin joku toinen. Kukaan ei välttämättä kysy mitä minä uskon eikä minun tarvitse sitä otsaani kirjoittaa mitä mieltä olen. Kysyttäessä tietysti sanon mitä asioista ajattelen.
"Ei se ole sama asia olla ystävällinen tai ruveta kynnysmatoksi. Kyllähän elämässä tarjoutuu tilanteita olla kynnysmattona ja nyrkkeilysäkkinä, mutta niistä tilaisuuksista kannattaa kieltäytyä."
Opit vielä, ettei tuo pidä paikkaansa. Kynnysmattous alkaa ajatuksella: Hei, tämä on pieni asia, kyllä tässä voi olla ystävällinen. Eikä isoja asioita koskaan tulekaan! Tulee vain paljon pieniä. Koko ajan.
"Olemalla joskus ystävällinen on mahdollista että sinuakin kohdellaan ystävällisemmin kuin että jos kohtelisit lähimmäisiäsi mahdollisimman kusipäisesti."
Jälleen kerran huomataan, kuinka kaukas olet eksynyt idealismin ihmemaahan. Kusipäisiä kohtaan ollaan ystävällisiä! Kaikki ovat. Voi, ystävällisistä ihmisistä PUHUTAAN hyvää, mutta istu iltaa ja katso, kenen vieressä on suurin osa ihmisistä? Kenen kanssa jutellaan ja kenen jutuille nauretaan? Kenelle soitetaan seuraavana päivänä ja kuka saa naiset? Ei ainakaan ystävällinen. Ei hän, sillä sellaista ei todellisessa maailmassa tapahdu. Vain sanalaskujen ja äidin opetuksissa hyvä voittaa ja ystävälliset ovat lopulta oikeassa.
Todellisessa? Arvaappa uudelleen.
Ja kaiken huipuksi kusipäät ovat onnellisia! Eikö olekin nastaa! Hänellä on asunto, jonka on aina halunnut, ystäviä ja rakkaita. Ystävällisellä? Hänellä on velkoja ja kukaan ei halua kuulla hänestä, paitsi kun halutaan jotain. Hän ampuu lopulta aivonsa pellolle, kun ei voi ymmärtää miksi 'metsä ei vastaakaan niinkuin sinne huudetaan'.
pitäisköhän ruveta kusipääksi :)
tosin toimiiko tämä naisten kohdalla yhtä hyvin?
itse asiassa olen aina arvostanut enemmän rehellisiä kusipäitä kuin ulkokultaisia mukakilttejä.
Kyllä nainen sopii kusipääksi.
Ajattele nyt vaikka näitä, jotka liikkuvat aina muotivaatteissa ja samoin ajattelevien kanssa ja puhuvat pahaa toistensa selän takana. 'Posereita'- kuten sanotaan.
Altruistit sanova: 'joo mutta heillä ei ole mitään TODELLISTA'. Miten niin ei ole? Kyllä ne ystävät, jotka kulkevat heidän kanssaan ovat ihan todellisia.
Altruistit ruikuttavat: 'mutta kun tulee ongelmia, niin SITTEN..'. Jaa? Ja altruistin ystävätkö pysyvät hänen rinnallaan muka kaikissa tilanteissa? Salli minun nauraa.
Sitäpaitsi, nais-kusipää, eli suuren maailman tyyliin: 'Narttu', on hemmetisti kiinnostavampi, kuin joku kiltti seinäruusu. Terveellistä itsekkyyttä omaava omaa myös intohimoa, jolloin silloin, kun lautaset eivät lentele, lentelevät kipinät.
Mikä tahansa muu elämä on jotain, paitsi tylsä. Tylsä elämä on sen hukkaamista.
Mielestäni niin ateistilta kuin kristityltäkin on oikein odottaa suvaitsevaisuutta erilaisia uskoja, ajatuksia ja moraaleja kohtaan, mutta häirintää tai pilkkaa ei tietenkään tarvitse suvaita. Itse ainakin pidän kohtuuttomana että kristitty ei saisi puolustaa itseään kun hänen arvojensa kimppuun hyökätään. Voihan toki edelleen olla suvaitsevainen toisen uskomuksia kohtaan, vaikka ei suvaitsisikaan tämän käytöstä.
Ja esimerkkiäsi koskien: jehovantodistajaperhettä pyytäisin olemaan soittelematta enää niissä asioissa ovikelloani ja lestadiolaisperheen vanhempia pyytäisin pitämään lapsensa yöllä hiljaisina. Helluntailaismummolle voisin ilman muuta kopioida pari kasettia, ei siitä suurta vaivaa koituisi, ja "homojengin" juhlissa voisin pistäytyä. Eipä minua häiritse miten ystäväni tai naapurini ovat suuntautuneet.
Vastauksesi perusteella olet melko suvaitsevainen ihminen. Ajattelen aika samalla tavoin suvaitsevaisuudesta, kuin kirjoitat tuossa vastauksessasi.
niin minä ainakin menisin mukaan homojengin bileisiin, ja ilmoittaisin jehovan todistajille, etten ole kiinnostunut heidän tarjoomuksistaan. Sopu sijaa antaa.
Tuo "sopu antaa sijaa" on aika osuvasti sanottu esimerkkitapauksessa jossa on naapureina aivan eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Kaupungissa ei usein tunneta naapureita ja mistäpä sen tietää vaikka olisi naapureilla ties millaisia uskomuksia ja uskoja, eihän näistä yleensä aleta puhumaan jos samassa hississä kohdataan tai pihatalkoissa. Uskonasiat ovat usein tulenarkoja kysymyksiä, jos keskustelukumppanilla on täysin erilainen mielipide. Toisaalta keskustelut voivat olla sitäkin mielenkiintoisempia.
Oksentaisin verta jehovien päälle, potkisin mummoa, yrittäisin myyydä hashista lestadiolaisille ja irstailisin homojen kanssa julkisesti.
Jotain tuollaistahan sinä hait?
En odottanut tuollaista vastausta. Toivon ettet käyttäydy mainitsemallasi tavalla, siitä ei ole kuitenkaan kenellekään mitään hyötyä ja tuskin saat edes hyvää mieltä toiminnallasi.
Jos ateisti selkeästi ilmoittaa olevansa ateisti ja ettei koskaan halua mitään uskonnollista informaatiota mistään lähteestä, niin mitenkäs uskovaiset piirit tähän reagoivat:
A. Kunnioittavat ateistin omaa vapaata tahtoa ja näkemystä ja jättävät hänet rauhaan ainiaaksi.
B. Jatkavat sinnikkäästi tuputtamista aina vaan ateistin lukuisista kielloista täysin piittaamatta.
Onko joku joskus jossain tavannut A-ryhmään kuuluvia uskovaisia? Itse en ole koko 45v-elämäni aikana tavannut kuin B-ryhmäläisiä...
miten monta A-luokan uskovaista olet tavannut eläissäsi. Eivät kaikki uskovaiset jaa traktaatteja, eivät maalaa takin selkämykseen ja rintamukseen jotain: Jeesus tulee - oletko valmis? -tyyppistä uskonjulistusta.
"Annetaan ymmärtää, että uskovainen ei saisi millään tavalla itseään puolustaa – mutta eihän tuollainen kynnysmattona oleminen ole mitään suvaitsevaisuutta!"
Oppienne mukaisesti teidän on muistettava nöyryys ja käännettävä toinenkin poski. Uskovat ovat kuitenkin hyökkäileviä öykkäreitä.
"Pidätkö ajatuksesi ja aatteesi omana tietonasi, vai ilmaisetko mielipiteesi uskon ja epäuskon asioista?"
Varsinkaan uskovaiset eivät suvaitse, jos käyttää perustuslaillista oikeuttaan sananvapauteen ja ilmaisee mielipiteensä. Esim. kuuluisat pilakuvat islamilaisista tehtiin juuri syystä, että jotkut taiteilijat eivät olleet uskaltaneet väkivallan pelossa piirtää edes asiallisia, tarpeellisia kuvia. Ja mihin se johtikaan? Uskovien hihhulointiin.
"Kuvitellaanpa tilanne, että sinä ateisti olet joutunut ulos asunnostasi."
En osaa moista kuvitella. Asun täysin omassa talossani ja jos joku uskovainen tulee minua tästä häätämään, saa turpiinsa.
Valitettavasti naapurustossani asuu runsaasti uskovia ja suvaitsemattomuus on ollut pikemminkin heidän ongelmansa kuin minun. Uskovat ovat ihmisiä, joilla suvaitsevaisuutta ei ole yhtään mihinkään. Jumalasta tehdään kilpi, jonka takaa tuomitaan ihan kaikki. Se vain osoittaa, että uskonto on luotu vallankäytön välineeksi: halutaan omalla näkemyksellä määrätä, miten muut saavat elää.
>>>Oppienne mukaisesti teidän on muistettava nöyryys ja käännettävä toinenkin poski. Uskovat ovat kuitenkin hyökkäileviä öykkäreitä.>>>
- Tuon posken kääntämisjutun käsitän itse niin, että kostamaan ei pitäisi lähteä. Toisaaltahan Raamattu opettaa myös: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi... Jos rakastaa myös itseään, niin ei voi antaa kohdella itseäänkään miten hyvänsä, vaan on lupa ja kannattaakin puolustautua jos aletaan huonosti kohtelemaan.
>>>Uskovat ovat ihmisiä, joilla suvaitsevaisuutta ei ole yhtään mihinkään. Jumalasta tehdään kilpi, jonka takaa tuomitaan ihan kaikki.>>>
- Tuomitaan ihan kaikki? Etköhän nyt liioittele?
"Jos rakastaa myös itseään, niin ei voi antaa kohdella itseäänkään miten hyvänsä, vaan on lupa ja kannattaakin puolustautua jos aletaan huonosti kohtelemaan."
Valitettavasti olen saanut uskovista sellaista kokemusta, että juuri he ovat niitä hyökkääjiä. Jos heille sanoo takaisin jotain puolustautuakseen, he jatkavat omaa hyökkäystään. Sitten he sanovat: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Just joo.
"- Tuomitaan ihan kaikki? Etköhän nyt liioittele?"
Niin tosiaan, itseään uskovat eivät tuomitse :)
Kas kummaa. Hyvät naurut sain. Ei sitä aina onnaa naapurien kanssa.
Mitäpä siinä, ainahan naapurien kanssa on toimeen tultava. Olisi voinut käydä huonomminkin. Uskoisin tulevani näiden kanssa toimeen. Eikä kaikkiin kotkotuksiin tarvitse mukaan mennä. Onhan meille keksitty myös tuo kätevä kieltosana "Kiitos ei".
Miten suvaitsevainen itse olisit vastaavassa tilanteessa?
>>>Miten suvaitsevainen itse olisit vastaavassa tilanteessa?>>>
- Paljon vaikuttaa se, millaisia nuo eri asioihin uskovat ihmiset itsekukin persoonaltaan ovat. Kuulostelisin varmaan tilannetta, enkä pitäisi kovin kiirettä tutustumisella. Hyvin mielenkiintoisia keskustelujahan tuossa varmaan syntyisi. Ottaisin enemmän selvää näistä eri uskonnoista ym. asioista, etten ainakaan tiedonpuutteen vuoksi olisi epäkohtelias. Omaa mielipidettäni asioista en olisi ensimmäisenä tarjoamassa, mutta toki sen ilmaisisin jos keskustelu johdattuisi tälle alueelle.
homot uskovat?
Jokainen eri ihminen omalla tavallaan...
En tarkoittanut että homous olisi uskonto, vaan otin esimerkkitapaukseen sen homojengin vain yhtenä erilaisena ryhmänä.
Kaupungin vuokratalossa asuessani olen aikoinani nähnyt pahempaakin, joten toiminta mallit ovat selkäytimessä:
Vartiotornilaiset käsken suksia helvettiin mutta lestojen kakarat toimitan sinne omin käsin.
Mummo saa vaikka omaksi sen vanhan nauhurin rämän ja homobileet kelpaa jos viina on ilmaista.
Mitäs lapsivihamielisyyttä näenkään? >>>Vartiotornilaiset käsken suksia helvettiin mutta lestojen kakarat toimitan sinne omin käsin.>>>
Sanot että mummo saa vaikka omaksi sen vanhan nauhurirämän, mutta todennäköisesti tuo mummo on jo lähes sokea eikä tekniikasta ymmärrä, joten haluaa mieluummin että sinä itse nauhoitat nuo saarnakasetit hänelle. Palkaksi saat kitkerää kahvinsumppia ja kuivahtanutta pullaa ja hengellisen kirjan, Tapio Nousiaisen "Yksi ainoa elämä¨". Yrität kieltäytyä kunniasta, mutta mummo on itsepäinen ja vaatii että otat kirjan. Sitten kun näet aina mummon, hän tiedustelee joko olet lukenut kirjan...
Kävin viime kesänä jehovantodistajien kanssa pari aivan sopuisaa keskustelua puutarhanhoidosta. Lähtiessään he antoivat minulle lehtiä, joissa oli kauniita värikuvia onnellisina hymyilevistä perheistä sekä yhdessä laiduntavista leijonasta ja lampaasta.
Jehovantodistajat ovatkin koulutettuja keskustelijoita. Raamattua tuntematon on pian pyörällä päästään jos lähtee heidän kanssaan Raamattua tutkimaan (heidän omaa oppirakennettaan tukevaa raamatunkäännöstä).
Eri tavalla uskovien kanssa on turvallista keskustella vaikka juuri puutarhanhoidosta tai muista kiinnostavista asioista, jos uskon/epäuskon asiat ovat omassa mielessä kovin tulenarkoja...
että puutarhakasvit ovat parhaiten edukseen, kun niiden tuntumassa on harmaakivisiä linnanmuureja tai vastaavia. Muureille voi sitten istuttaa rauniokilkkaa,muurikelloja tms.
Tässä maailmassa ei aina ole helppo hankkia linnanmuureja istutustensa taustaksi, mutta kun maa kunnostetaan uudelleen maailmanlopun jälkeen, niin niitä tulee olemaan yltäkylläisesti tarjolla kaikille ikuisen elämän valinneille.
>>>Tässä maailmassa ei aina ole helppo hankkia linnanmuureja istutustensa taustaksi, mutta kun maa kunnostetaan uudelleen maailmanlopun jälkeen, niin niitä tulee olemaan yltäkylläisesti tarjolla kaikille ikuisen elämän valinneille. >>>
Olipas mielenkiintoisesti sanottu. Tuskin sellainen kivilinna olisi kovin miellyttävä asuinpaikka? Voisihan sellaisen maisematapetin laittaa seinälle, jossa on nuo linnat ja linnanmuurit ja siihen voisi viritellä kukka-asetelmia eteen? Tällainen "saiturinpörssin" ratkaisu tuli mieleen.
Menevät vähitellen "melko" oudoiksi nämä kysymykset :D
No, ei se mitään. Tällaisiin tosielämään liittyviin uteluihin on periaatteessa mukavampi vastata kuin niihin, miksi en halua taivaaseen ikuisiin ja taas ikuisiin bileisiin, jotka eivät lopu koskaan.
Ja kiitos tästä: HOMOJENGI. :D Nauru pidentää ikää, nyt elän taas hieman vanhemmaksi.
No niin, kysymys oli siis tämä:
"Kiinnostaisi tietää että miten sinä suhtautuisit jos olisit tämä kuviteltu ateisti joka muuttaa näiden erilaisten naapureiden seinänaapuriksi. Koetko olevasi ”erilainen nuori”?"
Olisin varmaan hieman stressaantunut. Pyytäisin ihmisiä jättämään minut rauhaan. Sama se, olisivatko kristittyjä, muslimeja vai ateisteja jos he meluaisivat naapurissa. Jehovien kanssa voisin kahvitella mutta sitten kohteliaasti toivottaisin hyvää loppuelämää ja sanoisin, että en ole asiasta kiinnostunut. Lestadiolaisiin olisin tyytyväinen siinä että ainakaan heidän asunnossan eivät stereot tai tv pauhaa :)
Homokommuunin juhlissa saattaisin käväistä, eihän siinä mitään. Kertoisin tietysti varsin nopeasti olevani hetero. Ja stereotyypeistä vitsaillakseni kysyisin heiltä pukeutumis- ja sisustusvinkkejä.
Että sellaista.
Löysitkin jo monta myönteistä asiaa noista mielenkiintoisista naapureistasi. Kohteliaat tavat ovat yksi keino tulla monien ihmisten kanssa toimeen, uskottiinpa sitten tai ei. Samalla tavoin häiritsee meluaminen ja häiriköinti nukkuma-aikaan riippumatta siitä kuka tuon äänen aiheuttaa.
Tuo homojengi nyt tuli mieleen Sillä silmällä ohjelmasta. Miltä homoperhe olisi kuulostanut? Tosin tuolla jengillä tarkoitin, että heitä asuu naapurissa useampi kuin kaksi.
Aika suvaitsevaiseltahan tuon vastauksen perusteella vaikutat...
Kyllä minä voisin tuolla asua. Jehovien kanssa tulisi piristävää väittelyä ainakin niin pitkään, kunnes huomaisivat, että en ole potentiaalinen jehovaksi kääntyvä, meluavilta naapureilta tuskin voi kerrostalossa välttyä, hellarimummo saisi lainata nauhuriani ja mikäs siinä homojen kanssa bailatessa, ei minulla ole mitään homoja vastaan.
Se on hyvä näin etukäteen miettiä tuollaistakin mahdollisuutta, kun elämä voi tuoda eteen monenlaista tilannetta. Elävässä elämässähän nuo eri tavoin uskovat ihmiset voivat tulla lähelle jossakin muuallakin kuin asuinympäristössä. Työpaikalla, opiskelussa, harrastuksissa jne. Pohjimmiltaan kaikki ovat kuitenkin ihmisiä ja ihmisillä yleensä ainakin jotakin yhtäläisyyttä toisiinsa verrattuna löytyy. Löysit paljon myönteisiä asioita tuosta esimerkkitilanteesta, joten suvaitsevaisuutta löytyy...
Joku naapureista sattuis olemaan sunglasses, siihen en ota kantaa löytyiskö sunis lepakko vai hellarijengin luukusta...
Taipumukset viittaa molempiin.
että asun juuri sinun seinänaapurinasi... :D
1 kiitos ei vartiotornia
2 soittaisin ovikelloa ja sanoisin että pitäkää kakarat kurissa ettei tarvii näyttää isännälle esimerkkiä
3 mummolle äänittäisin kasetit koska äänen voi nauhoituksessa laittaa pois
4 tunnetusti homoilla on parhaat bileet ja paljon viinaa pitää vain muistaa kohtuus ettei sammu :)
Vaikuttaisi siltä, että hyvinkin tulisit toimeen naapuriesi kanssa noilla mainitsemillasi tavoilla. Elikkä suvaitsevaisuutta löytyy...
asiaan minun vaimoni ei ole ateisti.
Olen ollut jo vaimoni kanssa 10v ja meillä ei ole uskonnollisia kiistoja.
Eli jos joku sanoo että ateistit eivät omaa moraalia tai suvaitsevaisuutta niin puhuu paskaa.
PS miellä oli kirkko häät koska vaimo halusi ja minä suostuin.
Tuohan oli mukava kuulla. Keskusteletteko koskaan keskenänne Raamatusta ja uskon/epäuskon asioista vai ovatko ne elämässänne "vähemmän tärkeitä" asioita jotka sivuutetaan puhumatta? Jos hyväksyy sen että toinen saa ajatella uskonasioista niin kuin ajattelee vaikka itse olisi eri mieltä, niin keskusteleminen voi olla positiivinen kokemus.
kyllä joskus asiallisesti kumpikin kuuntelee toista