3 REFORMIN TOTEUTUS
35 Väestön oikeudet
Alueelle muuttavilla Suomen kansalaisilla on Karjalassa samat perusoikeudet kuin muuallakin Suomessa. Heillä on siten oikeus vapaasti muuttaa Karjalaan, muuttaa sieltä pois tai muuttaa alueen sisällä haluamaansa paikkaan.
Alueelle muuttaville Suomen kansalaisille voidaan määrittää siirtymävaiheen ajaksi erityisoikeuksia. Alue voidaan määrittää EU:n erityisalueeksi ja kehityskohteeksi. Alueelle voidaan perustaa erityinen rahasto asunto- ja muita tärkeitä yksityisiä investointeja varten.
Alueella on voimassa Suomen oikeusjärjestelmä. Siten alueelle muuttavalla yritystoiminnalla on samat perusoikeudet ja -velvollisuudet kuin muuallakin Suomessa.
Alueelle muuttaville suomalaisille yrityksille voidaan määrittää siirtymäkauden ajaksi erityisoikeuksia, esim. rahoitus- ja vakuusjärjestelyjä. Sopeutumisen edistämiseksi yrityksille voidaan antaa erityiskoulutusta esim. väestökysymyksen ja Venäjän kaupan osalta.
Karjalan alueelle jäävien venäläisten asumisoikeus määritetään erillisellä siirtymävaiheen aikaisella lailla. Sen tavoitteena on välttää lisäjännitysten syntyminen ja luoda positiivinen perusta eri väestöryhmien yhteistoiminnalle. Väestökysymysten ratkaisuissa noudatetaan YK:n ja ETYJ:n määrittämiä ihmisoikeuksia sekä muita läntisiä eettisiä ja moraalisia normeja.
Asumisoikeus määräytyy esim. seuraavien kriteerien mukaisesti:
- vuonna 1991 alueella asuneet henkilöt
- alueella syntyneet henkilöt
- perheitten yhdistämisperiaatteiden mukaisesti oikeutetut henkilöt
Alueelle jääviin virkamiehiin sovelletaan samoja periaatteita kuin muihinkin henkilöihin. Jos Venäjän hallituksen palveluksessa ollut virkamies haluaa jäädä, häntä kohdellaan yksityisenä henkilönä. Kunkin henkilön kyvyt ja koulutus ratkaisevat tulevan sijoittumisen työelämään.
Kuitenkin voidaan tehdä eräitä poikkeuksia, esim. opettajien kohdalla siirtyminen entiseen tehtävänkuvaukseen saattaa olla tarkoituksenmukaista, koska alueella tarvitaan huomattava määrä venäjänkielistä koulutusta.
Alueelle jäävät venäläiset pysyvät Venäjän kansalaisina. Heillä on rajoitettu muutto-oikeus alueen sisällä. Muutettuaan alueelta Venäjälle tai muualle ulkomaille heillä ei ole paluumuutto-oikeutta.
Venäjän kansalaisten oikeus muuttaa alueelta muualle Suomeen on rajoitettu samojen periaatteiden mukaisesti kuin yleensäkin ulkomaalaisten oikeus muuttaa Suomeen.
Kansalaisuuskysymys ratkaistaan erillislailla siten, että seitsemän vuoden seurantajakson jälkeen venäläisellä väestönosalla on optio-oikeus hakea Suomen kansalaisuutta tai pysyä Venäjän kansalaisina, jolloin he siirtyvät ulkomaalaisia koskevan lainsäädännön alle.
Alueen nykyväestöllä on oikeus perustaa alueelle yrityksiä samojen periaatteiden mukaisesti kuin ulkomaalaiset nyt voivat perustaa niitä Suomessa.
Alueen venäläiset yritykset voivat siirtymävaiheen jälkeen suorittaa esim. yrittäjätutkinnon, minkä jälkeen niillä olisi mahdollisuus muuttua suomalaisiksi yhtiöiksi.
Alueella järjestetään kaikille asukkaille asialliset elinolot, koulutus, oikeus työhön, terveyden ja sairaudenhoito sekä muu sosiaaliturva. Näiden olosuhteiden rakentaminen aloitetaan heti ja suomalainen taso saavutetaan siirtymäjakson aikana.
Elinolojen kohentamisessa motivoidaan erityisesti alueen väestön omaehtoista panostusta esim. EU:n ohjelmien mukaisesti. Olosuhteiden nopea paraneminen edellyttää myös asukkaiden omaa aktiivista toimintaa.
Alueen väestöä tuetaan suomen ja/tai ruotsin kielen opiskelussa.
35 Väestön oikeudet
Alueelle muuttavilla Suomen kansalaisilla on Karjalassa samat perusoikeudet kuin muuallakin Suomessa. Heillä on siten oikeus vapaasti muuttaa Karjalaan, muuttaa sieltä pois tai muuttaa alueen sisällä haluamaansa paikkaan.
Alueelle muuttaville Suomen kansalaisille voidaan määrittää siirtymävaiheen ajaksi erityisoikeuksia. Alue voidaan määrittää EU:n erityisalueeksi ja kehityskohteeksi. Alueelle voidaan perustaa erityinen rahasto asunto- ja muita tärkeitä yksityisiä investointeja varten.
Alueella on voimassa Suomen oikeusjärjestelmä. Siten alueelle muuttavalla yritystoiminnalla on samat perusoikeudet ja -velvollisuudet kuin muuallakin Suomessa.
Alueelle muuttaville suomalaisille yrityksille voidaan määrittää siirtymäkauden ajaksi erityisoikeuksia, esim. rahoitus- ja vakuusjärjestelyjä. Sopeutumisen edistämiseksi yrityksille voidaan antaa erityiskoulutusta esim. väestökysymyksen ja Venäjän kaupan osalta.
Karjalan alueelle jäävien venäläisten asumisoikeus määritetään erillisellä siirtymävaiheen aikaisella lailla. Sen tavoitteena on välttää lisäjännitysten syntyminen ja luoda positiivinen perusta eri väestöryhmien yhteistoiminnalle. Väestökysymysten ratkaisuissa noudatetaan YK:n ja ETYJ:n määrittämiä ihmisoikeuksia sekä muita läntisiä eettisiä ja moraalisia normeja.
Asumisoikeus määräytyy esim. seuraavien kriteerien mukaisesti:
- vuonna 1991 alueella asuneet henkilöt
- alueella syntyneet henkilöt
- perheitten yhdistämisperiaatteiden mukaisesti oikeutetut henkilöt
Alueelle jääviin virkamiehiin sovelletaan samoja periaatteita kuin muihinkin henkilöihin. Jos Venäjän hallituksen palveluksessa ollut virkamies haluaa jäädä, häntä kohdellaan yksityisenä henkilönä. Kunkin henkilön kyvyt ja koulutus ratkaisevat tulevan sijoittumisen työelämään.
Kuitenkin voidaan tehdä eräitä poikkeuksia, esim. opettajien kohdalla siirtyminen entiseen tehtävänkuvaukseen saattaa olla tarkoituksenmukaista, koska alueella tarvitaan huomattava määrä venäjänkielistä koulutusta.
Alueelle jäävät venäläiset pysyvät Venäjän kansalaisina. Heillä on rajoitettu muutto-oikeus alueen sisällä. Muutettuaan alueelta Venäjälle tai muualle ulkomaille heillä ei ole paluumuutto-oikeutta.
Venäjän kansalaisten oikeus muuttaa alueelta muualle Suomeen on rajoitettu samojen periaatteiden mukaisesti kuin yleensäkin ulkomaalaisten oikeus muuttaa Suomeen.
Kansalaisuuskysymys ratkaistaan erillislailla siten, että seitsemän vuoden seurantajakson jälkeen venäläisellä väestönosalla on optio-oikeus hakea Suomen kansalaisuutta tai pysyä Venäjän kansalaisina, jolloin he siirtyvät ulkomaalaisia koskevan lainsäädännön alle.
Alueen nykyväestöllä on oikeus perustaa alueelle yrityksiä samojen periaatteiden mukaisesti kuin ulkomaalaiset nyt voivat perustaa niitä Suomessa.
Alueen venäläiset yritykset voivat siirtymävaiheen jälkeen suorittaa esim. yrittäjätutkinnon, minkä jälkeen niillä olisi mahdollisuus muuttua suomalaisiksi yhtiöiksi.
Alueella järjestetään kaikille asukkaille asialliset elinolot, koulutus, oikeus työhön, terveyden ja sairaudenhoito sekä muu sosiaaliturva. Näiden olosuhteiden rakentaminen aloitetaan heti ja suomalainen taso saavutetaan siirtymäjakson aikana.
Elinolojen kohentamisessa motivoidaan erityisesti alueen väestön omaehtoista panostusta esim. EU:n ohjelmien mukaisesti. Olosuhteiden nopea paraneminen edellyttää myös asukkaiden omaa aktiivista toimintaa.
Alueen väestöä tuetaan suomen ja/tai ruotsin kielen opiskelussa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
alueen nykyväestöä alettaisiin yhtäkkiä kohtelemaan ulkomaalaisina, vaikkeivat he mihinkään kotoaan liikahtaisikaan.
Venäläisten muutto-oikeutta rajoitettaisiin, millä perusteella? Jopa yritysten perustamiseen vaadittaisiin venäläiseltä palautetussa Karjalassa yrittäjätutkinto, mitä ei sentään vaadita meilläkään.
Ajatelkaapa omalle kohdallenne. Olette ikänne asuneet täällä, käyneet koulunne ja tehneet töitä - yhtäkkiä teihin alettaisiin soveltamaan ulkomaalaislakia. Tuntisitteko kokeneenne oikeutta?
Ei tasa-arvoista kohtelua, ei menisi läpi ihmisoikeustuomioistuimessa.
Prokarelian kannattaisi ymmärtää ettei länsimainen maa voi nykymaailmassa kohdella "väestöjä" kuin karjaa.
”Todellisuudelle vieras ennuste
ProKarelia-verkkolehden teettämä arvio luovutetun Karjalan nykyisestä väestöstä ylittää selvästi ne luvut, joiden varassa keskustelua on tähän asti enimmäkseen käyty. On totuttu puhumaan noin neljännesmiljoonasta ihmisestä, mutta ProKarelian arvio on 426000.
Lehden taustaryhmää luku ei säikytä. Päinvastoin: ryhmä on laatinut suunnitelman alueen palauttamisesta Suomelle. Väestöllä on sen mukaan täysi vapaus joko jäädä tai muuttaa rahallisesti avustettuna pois. Suomalaisia Karjalaan siirtyisi suunnitelman mukaan kymmenessä vuodessa lähes samansuuruinen joukko, noin 400000 ihmistä.
Itse palautusajatuksen realistisuudesta voisi sanoa paljonkin, nyt kun Venäjän presidentti Vladimir Putin on äsken esittänyt jyrkän kielteisen kantansa. Aikanaan evakkoon ajettujen ja heidän jälkeläistensä kaipaus juurilleen on silti luonnollinen tunne; unelmia, suunnitelmia ja keskustelua ei ole kenenkään lupa Suomessa kieltää.
Väestön liikkeitä koskevien arvioiden perustaksi kelpaa kuitenkin vain todennäköisyys, ei toiveajattelu. Ennustus, että 400000 suomalaista päättäisi kymmenessä vuodessa muuttaa täältä huonokuntoiseen Karjalaan, ei ole edes realismin sukua. Samaa voi sanoa ProKarelian toiveesta, että jopa yli puolet nykyisestä väestöstä saataisiin avustuksilla lähtemään pois.
Mitä paremmin alueen taloudellinen kehitys saataisiin vastaamaan ProKarelian äärimmäisen optimistisia kaavailuja, sitä vähemmän syytä ihmisillä olisi muuttaa. Mitä nopeammin terveydenhoito ja sosiaaliset olot kohoaisivat suomalaiselle tasolle, sitä varmemmin nykyinen väestökato vaihtuisi kasvuksi. Joka uneksii Karjalasta, joutuu uneksimaan hyvin suuresta venäläisvähemmistöstä hyvin kalliin rakennustyön keskellä.”
(Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus 29.6.2000)
Ja Erkon YYA-konserni se Jumalan sana sitten onkin...