Haluaisin sellaista asiaa teiltä kysellä että kun seurustelen vakavasti errän lestediolaispojan kanssa. Ollaan oltu yhdessä jo melkein kaksi vuotta. Olemme kyllä puhuneet perheistämme, uskoistamme, melkein kaikesta ja hän on käynyt meillä, mutta minä en niillä. Poikakaverini on sanonut että ei halua vielä viedä minua sinne, mutta vanhemmat kyllä tietävät minusta ja että en ole lestaadiolainen sekä poika saa käydä meillä ja olla kanssani muutenki yhdessä. Niin ajattelin että voisitte valaista minua että onko mahdollista että pojan vanhemat joskus hyväksyisivät minut "kokonaan" ja voisin elää pojan kanssa suht normaalia elämää, vai onko se mahdoton ajatus?
Kumppanina lestaadiolainen?! Auttakaa!
Kille*
15813
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos olet niin ehkä sieltä saat eheyttävää opetusta, eli lykkyä tykö.
Tietysti on helppo tokaista toiselle,että rukoile johdatusta tässä asiassa,mutta juuri rukoilu hengessä (mieluiten kielillä,jos se armolahja on)auttaa tällaisissa kysymyksissä,joissa uskon ulkoiset puitteet ja oppi raamatun suhteen ulkoisesti näyttävät olevan Jumalan tahdon mukaisesti kohdallaan,mutta jokin saatanallinen seikka erottaa vahvasti Herrastamme,siis laestadiolaisilla se oppikäsitys,että vain toisen laestadiolaisen rukouksen ja synninpäästön kautta voi kokea aidon pelastuksen.
Siis,voisit aivan hyvin pojan laestadiolaisvanhempien saattaa antaa sinulle synninpäästön,koska se ei Jumalamme silmissä kuitenkaan tarkoita sellaista vihkiytymistä "kuppikuntaisuuteen" kuin laestadiolaisilla omassa viitekehysryhmässään on tarkoituksena antaa ymmärtää!
rukoilu?
Luetellessaan Pyhän Hengen ilmentämiä armolahjoja mm. Paavali mainitsee kielilläpuhumisen armolahjan (esim. 1Kor.12:10 ja mm.1Kor.14:2 -jne.).
Minä pidän tätä armolahjaa ylivoimaisen tärkeänä rukouksessa sen vuoksi,että kielillä rukoiltaessa Jumala,joka näkee kaiken,ymmärtää täysin myös sen,mitä esim. ihmiset ympärilläsi eivät milloinkaan voisi käsittää.Ja mikä tärkeintä: kielillä rukoileva puhuu salaisuuksia hengessä (1Kor.14:2),joten edes Saatana ei ymmärrä Jumalan ja sinun välistä vuoropuhelua kielillä hengessä.
on rukoilla selkokielin, kuten apostolikin neuvoi. Kielillä puhuva ei ymmärrä, mitä puhuu. Eikä voi toisekseen olla varma, puhuuko edes Jumalalle - vai kenties jollekin toiselle. Helluntailaisena tiedän, että usein kysymyksessä ovat vain henkilön sielulliset voimat, jotka kieltä liikuttelevat. Jeesuksen antama pyhä Henki kyllä rukoilee uskovaisessa joka hetki sanattomin huokauksin, kuten Raamattu sen ilmoittaa.
Kielilläpuhumista ei pidä estää eikä halveksua. Se on tavattoman hyvä yhteydenpitoväline Jumalan ja uskovan välillä.
Minä olen varma, että puhun Jumalalle. Kenelle toiselle puhuisin, kun kerran alan ensin ylistää ja kiittää Herraa selkokielellä ja jatkan kielillä. En vaihda kohdetta välillä.
Selkokielellä rukoilu ja sanattomat huokaukset ovat nekin tärkeitä.
siihen, että niiden avulla palvellaan muita kanssaihmisiä. Jos siis omaat armolahjan, sen on Jumala suonut sinulle, että lähimmäisesi niistä hyötyisivät.Käyttäessäsi armolahjaa omiin tarpeisiisi, käytät lahjaasi väärin.
Sitäpaitsi kielilläpuhuminen ei ole mitään höpinää kielellä, jota kukaan ei ymmärrä, vaan kielilläpuhumisen armolahjan avulla voit esimerkiksi puhua kiinalaisen kanssa ja julistaa hänelle evankeliumin ilosanomaa. Näin tämä kiinalainen hyötyy kuullessaan evankeliumia omalla kielellään ja tulee tietoiseksi Jeesuksen opista.
Raamattu sanoo, ettei meidän tulisi antautua kantamaan vierasta iestä, eli sitoa itseämme sellaiseen, joka ei ole 100% Jumalasta. Lestadiolaisten käsitykset eivät vastaa omiamme ja joutuisit koko elämäsi katselemaan miestä, joka ei kunnioita sinun uskoasi. Lapsenne kasvatettaisiin lestadiolaisuuteen ja niitä tulisi todella paljon. Muutenkin lestadiolaisuus on ahdasmielisempää, kuin helluntailaisuus ja armon sanomaa ei ymmärretä kunnolla. Jouluisit oman uskonnollisen yrittämisen pakkopaitaan. Mieti, koko älämä, todellakin koko elämä jotain ihan muuta, mihin olet tottunut. Ehkä vasta vapauden menetettyäsi osaat todella arvostaa hengellistä perintöäsi. Katso, ettei kukaan ottaisi kruunuasi. En oikien usko, että Jumala haluaisi johdattaa sinua kyseisen ihmisen kanssa liittoon. Jumala haluaa vain ja ainoastaan parastasi. Mistä tiedät, tuleeko aviomiehesi myöhemmin uskoon, vai tukahduttaako hän vierauden pelossa sinunkin uskosi. Jos hän haluaa, hän voi sen tehdä. Avioliitto on niin intiimiä, että miehesi merkitys tulisi olemaan hirvittävän suuri elämässäsi. Toivoisin, itsesi vuoksi, että voisit ymmärtää että elämä voi joskus olla todella karua. Se voi olla sitä, usko pois. Ja se voi olla sitä sinunkin kohdallasi. Me joudumme joskus kärsimään valintojemme takia, ja vaikka en sinua tunnekaan, ajatuskin on sietämätön, että sitoisit itsesi avioliittoon kyseisen ihmisen kanssa. Uskon, että Jumala tuntee samoin.
ne lessutkaan killejä vihkii.
killen sukupuolesta, jos suoraan sanotaan. Oletin, että kille on nainen nimimerkistä huolimatta. Jotenkin kirjoituksesta syntyi sellainen kuva. Jos kille on mies, minun ei liene syytä puutua tähän keskusteluun enempää.
pohdiskelua. Minä tunnen useita lestadiolaisia elämäni varrelta. En voi sanoa, että on lestadiolaista stereotyyppiä. Onhan olemassa niin sanottua vanhalestadiolaista ja vanhoillislestadiolaista ryhmää. Poikkeavat toisistaan. Eihän niin sanotussa helluntailaisuudessakaan ole yhtä ryhmää. Nykyisin voisi sanoa, ettei yhtä uskoakaan. Niin monenlaista ja monin tavoin poikkeavaa on kirjo kentässä. Raamattu ei todella tarkoita tällä "vieraalla ikeellä" toista kristittyjen ryhmää, vaan uskosta osatonta. Mitähän ovat ne lestadiolaisten käsitykset, jotka eivät vastaa "omiamme". Tässä vapaassa liikkeessä on varsin monenlaista käsitystä. Vanhemman sukupolven käsitykset ovat oleellisesti monessa toisia kuin nuoremman sukupolven. Luulisi kuitenkin, että jokainen tekee omat valintansa itse. Näin olisi ainakin oltavat kun seurustellaan. Jokaisen vastuulla on ottaa selville elämän tärkeät asiat. Jollei ole siihen valmis tai kypsä, ei ole valmis seurustelusuhteeseenkaan.
jotka ovat myös uudestisyntyneitä Ei ole mitään mieltä väittää lestadiolaisten olevan meille uskonveljiä vain siksi, että ovat syntyneet kristityiksi. Uskoon ei synnytä, vaan se valitaan. Valitettavasti on niin, että lestadiolaisten elämä todistaa siitä, että Jeesus ei istu heidän sydämensä valtaistuimella. Mikään heidän elämässään ei todita siitä. Heillä on vääristynyt Raamatuntulkinta ja käsitys hengellisyydetä. He ovat vielä Lain orjia. Jeesus ei ole saanut vapauttaa heitä oman yrittämisen kahleista. Tunnen lestadiolaisia ja voin sanoa, että niin pingottavaan touhuun ei tarvitsisi kenenkään joutua osalliseksi.
Huh huh, minua ei onneksi liikaa kiinnosta onko joku helluntailainen vai lestadiolainen tai vaikka islamilainen. Minua kiinnostaa se onko ihminen vilpitön ja oikeudenmukainen. Vielä parempi jos olisi kristitty sellainen.
"Valitettavasti on niin, että lestadiolaisten elämä todistaa siitä, että Jeesus ei istu heidän sydämensä valtaistuimella. "
Niin, varmasti lestadiolaisten juokossa on suhteessa eniten "mukanaroikkujia" tapakristittyjä, mutta omien kokemusten mukaan myös vahvasti uskossa olevia kristittyjä.
Itse olin sellaista "maaperää" jossa kylvetyn sanan ohella viihtyi myös ohdakkeet, jotka olivat jo melkein tukahduttaneet sanan siemenen. Jumalalle kiitos, minulle sattui lestadiolainen opiskelukaveri, josta näki jo pitkälle, että hän on uskossa. Ei me edes mistään hengellisistä asioista sen kummemmin puhuttu, mutta tämän kaverin "hiljainen" todistus sai minut uudestaan kiinnostumaan näistä hengen asioista.
Siitä sivujuonena sanoisin, että on muuten tärkeämpää kuin arvaammekaan, että uskovana käyttäydymme arvomme mukaisesti. Sillä ensin huomataan olemus ja käytös, vasta sitten saatetaan kiinnostua opillisista asioista.
Onhan se totta, että käytöksemme muokkaa eniten ihmisten kuvaa meistä. Mutta mitä, jos kaverisi vain oli saanut niin ankaran kasvatuksen, ettei paljon suutaan uskaltanut avata? Eihän ole väärin olla uloapäinsuuntautunut (joskin ei myöskään sisäänpäin)? Vastustan ehdottomasti mielipiteitä, joiden mukaan uskovien tulisi kaikkien olla hiljaisia hissukoita "kilttejä ihmisiä". Jumala on tehnyt meistä erilaisia.
Jeesuksen edessä lestadiolaista tai helluntailaista, on vain niitä jotka ovat uskossa, jos ovat.