Jos nyt perustaisi uskonnon, jonka tunnusmerkkinä olisi kidutusväline ja jonka palvontamenoissa vertauskuvallisesti nautittaisiin uskonnon maallisen palvontakohteen ruumista ja verta, niin menisikö läpi?
Uusi uskonto kidutussymboleineen?
Syödään pomoa
8273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
läpi
menee läpi, onhan meillä nytkin muodissa Saatanan palvontaa, wiggaa ja muuta kahjoa, ja eiköhän noita uusiakin keksitä joihin aina joku hörhö lähtee mukaan.
Ehkä voisi mennä jos siinä uskonnossa olisi jotain ihmisiin vetoavaa ja sitä osattaisiin markkinoida sopivalla tavalla sopiville ihmisille.
Kristinuskon symboli on kieltämättä aika merkillinen. Jos Jeesus olisi elänyt 1700 - luvulla niin olisikohan kirkon tornia koristamassa giljotiini?
Toisaalta risti on selkeä ja yksinkertainen niinkuin erilaisten aatteiden symbolit usein ovat. Esim. hakaristissä, pentagrammissa ja Neuvostoliiton sirppi-vasara - symbolissa on mielestäni samaa viehätysvoimaa.
Kristinuskon symboli on ihmisen poika jota kutsutaan Kristukseksi, kertoohan tuon jo itse nimike jota niin yleisesti käytetään, jopa väärinkin.
Katolisen uskonnon symboli on risti sekä neitsyt äiti ja sylilapsi. Ortodoksisen uskonnon symboli on hieman toisenlainen risti kuin katolisien ja tottakai, jumaläiti sekä sylilapsi.
>>Kristinuskon symboli on ihmisen poika jota kutsutaan Kristukseksi, kertoohan tuon jo itse nimike jota niin yleisesti käytetään, jopa väärinkin.
Eipäs ollutkaan alunperin hänen liikanimensä. Siis loogisten johtopäätelmien tekeminen vaatii myös järjen käyttöä. Hänen liikannimensä oli kielestä vähän riippuen joko Jesus tai Iesus tai Gesu tai Ieousus tai Hesus tai Esus. Ja arvoniminä joko "Messias" tai Voideltu tai Opettaja tai Mestari ja niin edelleen, kielestä riippuen ja myöskin hieman lausujasta tai kirjoittajasta. Kristinusko on siis saanut nimikkeensä jälkikäteen ja nimityksensä Kristuksesta, joka kutsui alvariinsa itseään vain ihmisen pojaksi kuten monet todisteet useasti asiaan viittaavatkin eri yhteyksissään.
käyttäisit sitä järkeä sitten.
>>Hänen liikannimensä oli kielestä vähän riippuen joko Jesus tai Iesus tai Gesu tai Ieousus tai Hesus tai Esus. Ja arvoniminä joko "Messias" tai Voideltu tai Opettaja tai Mestari ja niin edelleen, kielestä riippuen ja myöskin hieman lausujasta tai kirjoittajasta.
tarkennetaan viellä lisää hieman tuota Kristus-sanaa.
Messiah -termi on hebreankielinen vastine termille Kristus (Christ). Termi esiintyy Vanhassa Testamentissa ensimmäiseksi kuvaamassa kuninkaita ja pappeja, jotka asetettiin tehtäviinsä. Tämän jälkeen termiä käytettiin Vanhassa Testamentissa viittaamaan odotettuun kansalliseen vapauttajaan, kuningas Daavidin sukuiseen tulevaan kuninkaaseen. Lopulta termiä käytettiin viittaamaan yliluonnolliseen olentoon, taivaalliseen, ihmistä edustavaan ihmisolentoon, Ihmisen Poikaan, joka paljastaisi itsensä viimeisellä tuomiolla tuhoten eksyneet, halliten puhdistetussa ja siunatussa Israelissa. Jeesus nasaretilainen samaisti itsensä Ihmisen Pojaksi, kuten tekivät hänen seuraajansakin mutta esti itsensä valitsemisen kunikaaksi. Nykyjuutalaisuudessa ainoastaan Ortodoksijuutalaisuuden piirissä uskotaan persoonallisen messiashahmon ilmestymiseen, mutta Juutalaisten enemmistön mielestä messiaanisuus toteutuu oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa. Eräitä muiden uskontojen johtajahahmot voidaan mieltää myös Messiaiksi kuten Shiiamuslimien odottamaa Imaamia (Mahdi) jota esimerkiksi nykyinen Iranin presitentti odottaa saapuvaksi ja johon hänellä on oman väittämänsä mukaan päivittäinen yhteys.
Taitaa sekin olla samanlaista odottelua kun on eräillä hihhuleilla omasta "messiastaan", eli Jeesuksesta, saas nähdä kumpi saapuu ensin, mutta taitaa jäädä näkemättä sekin ihme, kuten on jäännyt lukuisilta sukupolvilta meitä ennen.
Mutta ainahan toivoa ja uskoa voi mitä vain jos siihen on kerran tarvetta.