Alla hallituksen vahvistama strategia Suomen lähialueyhteistyöstä 2004-2006.
Mikä näistä yhteistyön tavoitteista on sellainen johon ei saisi tuhlata verorahoja ja miksi?
TUESTA KUMPPANUUTEEN - SUOMEN LÄHIALUEYHTEISTYÖN STRATEGIA
1. Johdanto
Suomi on aktiivisesti osallistunut 1990-luvun alusta alkaen Keski- ja Itä-Euroopan
poliittisen ja taloudellisen muutosprosessin tukemiseen. Työhön on vuosina 1990-
2003 ohjattu 1,1 mrd euroa, josta yli puolet on ollut lahja-apua. Lähialueyhteistyön
toteutusta ovat ohjanneet valtioneuvoston vuosina 1993, 1996, 1999 ja 2000 hyväksymät
lähialueyhteistyöstrategiat.
Lähialueyhteistyöhön ovat osallistuneet kaikki ministeriöt ja useat keskusvirastot ja
laitokset. Alue- ja paikallistason toimijoilla, kansalaisjärjestöillä, yrityksillä ja oppilaitoksilla
on ollut keskeinen asema lähialueyhteistyön toteutuksessa.
Lähialueyhteistyö on luonut laajan, kaikki yhteiskunnan osa-alueet kattavan yhteistyöverkoston.
Se on merkittävästi lisännyt lähialueen ja yhteistyömaiden tuntemusta
Suomessa ja osaamista niin valtionhallinnossa kuin elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan
piirissä.
Viron, Latvian ja Liettuan liittyessä EU:n jäseniksi kahdenvälinen lähialueyhteistyö
näiden maiden kanssa päättyy. Yhteistyö jatkuu EU:n jäsenmaiden välisenä sekä alueellisen
yhteistyön puitteissa. Lähialueiden kehitys ja erityisesti Venäjän muutos tulee
huomioida arvioitaessa lähialueyhteistyötä. Lähialueyhteistyön tulee kehittyä tasavertaiseksi
kanssakäymiseksi ja yhteistyöksi, jossa osapuolet yhdessä asettavat tavoitteet,
sitoutuvat niihin ja kantavat vastuun yhteistyön toteutuksesta.
2. Mitä lähialueyhteistyö on
Suomen lähialueiden vakaa yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on tärkeää.
Tämän kehityksen tukeminen sekä ns. uusien turvallisuusuhkien ehkäiseminen ja
niihin liittyvien riskien hallinta on yhteinen asia.
Lähialueyhteistyö on osa laajempaa yhteistyökokonaisuutta, jolle Euroopan unionin
naapuruuspolitiikka, Pohjoisen ulottuvuuden politiikka sekä unionin Venäjäpolitiikka
luovat kehykset. Lähialueyhteistyöllä toteutetaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia
tavoitteita. On tärkeää, että tavoitteet ja toiminta ulkosuhteiden eri tasoilla
ja eri sektoreilla täydentävät toisiaan.
Lähialueyhteistyössä huomioidaan Suomen kansainvälisen toiminnan keskeiset arvot,
joita ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen.
Tällä strategialla ohjataan Suomen lähialueyhteistyötä, jota toteutetaan valtion budjetissa
tähän tarkoitukseen osoitetuilla määrärahoilla.
3 Lähialueyhteistyöllä
• rakennetaan hyvää naapuruutta
• edistetään alueellista vakautta
• tuetaan lähialueiden tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä.
Lähialueyhteistyöllä
• edistetään ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta
• torjutaan järjestäytynyttä rikollisuutta
• ehkäistään huumeiden ja tartuntatautien leviämistä.
Lähialueyhteistyöllä
• tuetaan hallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistuksia, jotka edistävät toimivien,
moniarvoisten ja tasapuolisten yhteiskuntien kehittymistä.
• tuetaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutosprosesseja, jotka vahvistavat
yhteistyömaiden omia mahdollisuuksia puuttua ongelmiin.
Lähialueyhteistyöllä
• edistetään suomalaisten viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä
lähialueilla.
• on selkeä kehittämisluonne ja toiminta kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle.
Nykymuotoinen lähialueyhteistyö on ollut ylimenokauden toimintaa, jonka avulla on
tuettu lähialueiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutosprosesseja ja jossa tekninen
apu on ollut keskeinen elementti. Suomen etujen mukaista on kehittää yhteistyötä
lähialueiden kanssa edelleen niin, että yhteistyön tavoitteet ja toimintamuodot mukautuvat
lähialueiden muutokseen ja vastaavat laajemman alueellisen kehityksen
haasteisiin. Tämä edellyttää lähivuosien toiminnalta suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta.
3. Lähialueyhteistyön muuttuva toimintaympäristö
Euroopan unionin laajentuminen muuttaa ratkaisevasti lähialueyhteistyön toimintaympäristöä.
Unionin laajentuminen vie kahdenvälisen lähialueyhteistyön painopisteen
Venäjälle, jonka oloja leimaavat nopea yhteiskunnallinen muutos ja talouden
nykyinen vakaa kehitys. Toisaalta maan monisyiset yhteiskunnalliset, terveys-, hallinto-
ja ympäristöongelmat tekevät siitä haasteellisen yhteistyökumppanin, jota ei
voi arvioida vain taloudellisilla kriteereillä.
4
Unionin laajentuminen korostaa Itämeren alueen merkitystä ja lisää alueellisen yhteistyön
tarvetta. Muuttuvassa toimintaympäristössä lähialueyhteistyö vastaa lisääntyvässä
määrin alueellisen politiikan ja alueellisen yhteistyön tarpeisiin. Luoteis-
Venäjän ja laajemmin Itämeren alueen sekä EU:n uusien itäisten naapureiden vakaa
taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys edistää myös Suomen kansallisia tavoitteita
ja etuja.
4. Lähialueyhteistyön maantieteellinen ulottuvuus
Kahdenvälisen lähialueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri,
erityisesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari.
Yhteistyö perustuu Suomen ja Venäjän välillä vuonna 1992 allekirjoitettuun Sopimukseen
yhteistyöstä Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin
alueella (SopS 61-62/92). Lähialueyhteistyön tavoitteet ja toiminnan tuloksellisuus
edellyttävät mahdollisuutta tehdä yhteistyötä myös Venäjän keskushallinnon
tasolla erityisesti hankkeissa, joilla on yhtymäkohtia keskushallinnon toimivaltaan
kuuluviin kysymyksiin, kuten hallinnon uudistamishankkeissa ja lainsäädännön
sekä oikeuslaitoksen kehittämishankkeissa.
Lähialueyhteistyöllä tuetaan myös alueellisen yhteistyön tavoitteita Pohjoisen ulottuvuuden
toiminta-alueella. Eri alueellisten yhteistyöohjelmien, Pohjoisen ulottuvuuden
kumppanuusohjelmien ja lähialueyhteistyön tavoitteiden tulee täydentää toisiaan
samalla, kun hanketoiminnassa hyödynnetään synergiaedut ja vältetään päällekkäisyydet.
EU:n laajentumisen myötä unionin uusien naapurimaiden, erityisesti Ukrainan ja
Valko-Venäjän, tilanne ja kehitys heijastuvat myös Suomen lähialueille. Lähialueyhteistyön
puitteissa voidaan tapauskohtaisesti toimia myös Ukrainassa ja Valko-
Venäjällä hankkeissa, joilla on selvä yhteys lähialueiden kehitykseen ja yhteisiin alueellisiin
ongelmiin.
5. Kohti tasavertaista yhteistyötä
Venäjän yhteiskunnalliset ja taloudelliset uudistustavoitteet ja maan talouden kehitys
mahdollistavat vähitellen sen osallistumisen tasavertaisena kumppanina yhteistyön
kehittämiseen ja toteuttamiseen. Nykymuotoista lähialueyhteistyötä kehitetään asteittain
tavanomaiseksi eri viranomaisten, järjestöjen ja alueellisten toimijoiden väliseksi
yhteistyöksi. Yhteistyökumppanien tulee omalla panoksellaan sitoutua hanketoimintaan.
Hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa kiinnitetään aiempaa enemmän
huomiota siihen, miten toiminta hankkeen päättyessä integroidaan osaksi venäläisen
yhteistyökumppanin, viranomaisten ja muiden toimijoiden tavoitteita ja toimintaa.
5
6. Lähialueyhteistyön ohjelmat
Lähialueyhteistyössä siirrytään ohjelmaperusteiseen lähestymistapaan, jonka lähtökohtana
ovat ministeriöiden valmistelemat monivuotiset ohjelmat. Tällä tavoitellaan
kokonaisvaltaisempaa suunnittelua. Konkreettiset hankkeet toteutetaan pääsääntöisesti
näiden ohjelmien puitteissa, jotta hankkeet eivät olisi toisistaan irrallisia, vaan
muodostaisivat toimivan kokonaisuuden.
Eri toimialojen välillä etsitään aktiivisesti yhteistyötä ja synergiavaikutuksia luomalla
eri ministeriöiden yhteisiä ohjelmia silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Tällä
monisektoraalisella lähestymistavalla pyritään vahvistamaan yhteistyöverkostoja
edistäen myös kumppanimaan toimijoiden välistä yhteistyötä.
Useampivuotiset ohjelmat helpottavat hankkeiden suunnittelua ja rahoitustarpeiden
arviointia. Jatkuvuus auttaa sitouttamaan yhteistyökumppaneita ja tukee toiminnan
kehitysvaikutusta. Toiminnassa pyritään hankkeisiin, joiden kokemuksia ja tuloksia
yhteistyökumppanit voivat "monistaa" ja "viedä" myös lähialuetta laajemmalle.
Tuloksellinen ohjelma- ja hanketoiminta edellyttää selkeitä prioriteetteja, synergiaetujen
hyödyntämistä ja päällekkäisyyksien välttämistä. Eri toimijoiden ja rahoituslähteiden
voimavaroja tulee hyödyntää tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Lähialueyhteistyötä toteutetaan erityisesti seuraavilla aloilla:
• ympäristö
• maa- ja metsätalous
• sosiaali- ja terveydenhuolto
• oikeuslaitos
• liikenne ja tietoliikenne
• energia
• ydinturvallisuus
• koulutus ja kansalaisyhteiskunta
Lähialueyhteistyön kehittämisluonteen mukaisesti koulutus ja muu inhimillisten resurssien
kehittäminen, samoin kuin hallinnon ja lainsäädännön kehittäminen, sisällytetään
läpileikkaavina toimintoina eri toimialojen ohjelmiin. Ohjelmien suunnittelussa
huomioidaan niinikään tasa-arvo- ja vähemmistökysymykset, ympäristönäkökohdat
sekä korruption vastainen taistelu. Lähialueyhteistyöllä edistetään paikallisdemokratian
ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista.
6
7. Lähialueyhteistyön toimintamuodot
Lähialueyhteistyön ohjelmien ja eri toimintamuotojen konkreettinen ohjeistus määritellään
Suomen lähialueyhteistyön hallinnollisissa menettelytavoissa.
7.1. Kahdenvälinen hanketoiminta
Kahdenväliset hankkeet perustuvat ao. sektoreille laadittuihin ohjelmiin ja niissä
määriteltyihin prioriteetteihin. Hankkeet valmistellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä
yhteistyökumppanien kanssa. Kummaltakin osapuolelta edellytetään sitoutumista
hankkeen tavoitteisiin ja toteutukseen sekä osallistumista hankkeen kustannuksiin.
Osapuolet seuraavat yhdessä hankkeiden toteutusta ja tuloksia.
7.2. Viranomaisyhteistyö
Viranomaisyhteistyö, ml. toiminta keskushallintotasolla, vahvistaa verkostoitumista
eri toimijoiden välillä. Tavoitteena ovat pysyvät yhteistyösuhteet, jotka tukevat yhteistyön
jatkuvuutta hanketoiminnan päätyttyä. Viranomaisyhteistyö on keskeinen
kaikilla toimintasektoreilla hallinnon kehittämisvaikutusten takaamiseksi.
7.3. Kansalaisjärjestötoiminta
Kansalaisjärjestötoiminta on keskeinen osa lähialueyhteistyötä. Järjestö- ja henkilötason
vuorovaikutus luo edellytyksiä kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen yhteistyömaissa.
Kansalaisjärjestöjen hanketoiminnan tuessa huomioidaan järjestökentän
monimuotoisuus. Toiminnan tulee olla konkreettista ja tulosten tulee näkyä ruohonjuuritasolla.
Toiminnassa pyritään useampivuotisiin hankkeisiin.
7.4. Kolmi- ja monikantahankkeet
Lähialueyhteistyön puitteissa pyritään kehittämään Baltian maiden kanssa yhteisesti
toteutettavia ja rahoitettavia hankkeita Luoteis-Venäjällä, Ukrainassa ja/tai Valko-
Venäjällä, joissa voidaan hyödyntää Baltian maiden kokemuksia yhteiskunnallisesta
ja taloudellisesta muutosprosessista. Kolmi- tai monikantahankkeilla vahvistetaan
Itämeren alueen maiden yhteistyösuhteita.
7.5. Kansainväliset järjestöt
Lähialueyhteistyötä kanavoidaan myös kansainvälisten järjestöjen (OECD, WHO,
FAO, ILO jne.) toteuttamien hankkeiden kautta. Tämä tukee niiden kansainvälisesti
hyväksyttyjen tavoitteiden toteutumista yhteistyömaissa. Kansainvälisten järjestöjen
7
kokemusta ja suhdeverkostoja hyödyntämällä toiminnan vaikuttavuutta voidaan ulottaa
myös lähialueita laajemmalle.
7.6. Kansainväliset rahoituslaitokset
Osana lähialueyhteistyötä edistetään monenvälisen rahoituksen hyödyntämistä lähialueilla
ja Luoteis-Venäjällä erityisesti Maailmanpankkiryhmän, Euroopan jälleenrakennus-
ja kehityspankin (EBRD), Pohjoismaiden investointipankin (NIB) ja Pohjoismaisen
ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) kautta sekä Euroopan investointipankin
(EIB) lainamandaatin puitteissa. Rahoituslaitosten kautta voidaan kanavoida tukea
hankkeille myös laajemmin Venäjällä, silloin kun se on poliittisista tai taloudellisista
syistä tarkoituksenmukaista. Ao. rahoituslaitosten hallintoelinten kautta on tärkeätä
vaikuttaa siihen, että laitosten toimintaa ohjautuu Suomen kannalta tärkeille
alueille ja sektoreille ja että laitosten hanke- ja painopistevalinnoilla on lisäarvoa
Suomen harjoittamalle lähialue- ja taloudelliselle yhteistyölle, laajemmalle alueelliselle
yhteistyölle sekä yhteistyömaan omalle toiminnalle.
Kansainvälisten rahoituslaitosten kautta kanavoidaan rahoitusta infrastruktuuri- ja
investointihankkeisiin. Toiminta rahoituslaitosten kautta mahdollistaa Suomen elinkeinoelämän
kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamisen. Kansainvälisten rahoituslaitosten
hanketoiminnan suunnitelmallisuuteen, tavoitteellisuuteen ja toteutukseen
tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota.
8. Lähialueyhteistyö ja alueelliset toimijat
Eri alueellisten toimijoiden, kuten Pohjoismaiden ministerineuvoston, Itämeren neuvoston,
Barentsin Euro-Arktisen neuvoston ja Arktisen neuvoston hanketoiminnan
keskinäistä yhteensopivuutta ja koherenssia tulee edistää. Esimerkiksi Pohjoisen
ulottuvuuden kumppanuusohjelmat voivat toimia mallina koordinoidulle yhteistyölle
ja monenväliselle rahoitukselle.
9. EU-rahoituksen hyödyntäminen
Lähialueyhteistyön avulla pyritään edistämään EU:n rahoitusohjelmien, kuten Tacis
hyödyntämistä Suomen lähialueilla. Euroopan unionin uusi naapuruuspolitiikka ja
siihen liittyvä rahoitusinstrumenttien järkeistäminen avaavat uusia mahdollisuuksia
lähialueyhteistyöhankkeiden rahoituspohjan laajentamiseen. Lähialueyhteistyötä ja
EU:n naapuruusohjelmia sekä jatkossa uutta naapuruusinstrumenttia tulee kehittää
toisiaan täydentäviksi kokonaisuuksiksi.
Naapuruusohjelmien, joita Suomen itärajalla ovat Kolarctic, Karjala ja Kaakkois-
Suomi - Venäjä sekä monenvälinen Itämeren ohjelma, avulla toteutetaan rajat ylittävää
yhteistyötä maakuntien tasolla. Ohjelmissa tavoitteet on asetettu yhteisesti Venäjän
kanssa, toiminnallinen vastuu on jaettu ja edut jakautuvat rajan molemmin puo8
lin. Naapuruusohjelmien puitteissa pyritään osaltaan vastaamaan myös alueellista tasoa
laajempiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin.
Naapuruusohjelmat täydentävät lähialueyhteistyötä. Ne antavat maakunnille monipuolisen
yhteistyövälineen rajat ylittävää yhteistyötä varten. Naapuruusohjelmien ja
lähialueyhteistyön välille tulee rakentaa maantieteellinen ja sisällöllinen hankejatkumo.
Tämä edellyttää Suomessa maakuntien ja keskushallinnon aktiivista tiedonvaihtoa
ja sektoriministeriöiden osallistumista naapuruusohjelmien sisällön suunnitteluun
yhdessä Venäjän vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.
10. Strategian voimassaolo
Tämä strategia on voimassa toistaiseksi. Strategiaa tarkastellaan vuonna 2006, kun
EU:n uuden naapuruuspolitiikan instrumentit ovat tiedossa. Strategian uudelleenarviointia
varten perustetaan hallituksen lähialueministerivaliokunta.
Mikä näistä yhteistyön tavoitteista on sellainen johon ei saisi tuhlata verorahoja ja miksi?
TUESTA KUMPPANUUTEEN - SUOMEN LÄHIALUEYHTEISTYÖN STRATEGIA
1. Johdanto
Suomi on aktiivisesti osallistunut 1990-luvun alusta alkaen Keski- ja Itä-Euroopan
poliittisen ja taloudellisen muutosprosessin tukemiseen. Työhön on vuosina 1990-
2003 ohjattu 1,1 mrd euroa, josta yli puolet on ollut lahja-apua. Lähialueyhteistyön
toteutusta ovat ohjanneet valtioneuvoston vuosina 1993, 1996, 1999 ja 2000 hyväksymät
lähialueyhteistyöstrategiat.
Lähialueyhteistyöhön ovat osallistuneet kaikki ministeriöt ja useat keskusvirastot ja
laitokset. Alue- ja paikallistason toimijoilla, kansalaisjärjestöillä, yrityksillä ja oppilaitoksilla
on ollut keskeinen asema lähialueyhteistyön toteutuksessa.
Lähialueyhteistyö on luonut laajan, kaikki yhteiskunnan osa-alueet kattavan yhteistyöverkoston.
Se on merkittävästi lisännyt lähialueen ja yhteistyömaiden tuntemusta
Suomessa ja osaamista niin valtionhallinnossa kuin elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan
piirissä.
Viron, Latvian ja Liettuan liittyessä EU:n jäseniksi kahdenvälinen lähialueyhteistyö
näiden maiden kanssa päättyy. Yhteistyö jatkuu EU:n jäsenmaiden välisenä sekä alueellisen
yhteistyön puitteissa. Lähialueiden kehitys ja erityisesti Venäjän muutos tulee
huomioida arvioitaessa lähialueyhteistyötä. Lähialueyhteistyön tulee kehittyä tasavertaiseksi
kanssakäymiseksi ja yhteistyöksi, jossa osapuolet yhdessä asettavat tavoitteet,
sitoutuvat niihin ja kantavat vastuun yhteistyön toteutuksesta.
2. Mitä lähialueyhteistyö on
Suomen lähialueiden vakaa yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on tärkeää.
Tämän kehityksen tukeminen sekä ns. uusien turvallisuusuhkien ehkäiseminen ja
niihin liittyvien riskien hallinta on yhteinen asia.
Lähialueyhteistyö on osa laajempaa yhteistyökokonaisuutta, jolle Euroopan unionin
naapuruuspolitiikka, Pohjoisen ulottuvuuden politiikka sekä unionin Venäjäpolitiikka
luovat kehykset. Lähialueyhteistyöllä toteutetaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia
tavoitteita. On tärkeää, että tavoitteet ja toiminta ulkosuhteiden eri tasoilla
ja eri sektoreilla täydentävät toisiaan.
Lähialueyhteistyössä huomioidaan Suomen kansainvälisen toiminnan keskeiset arvot,
joita ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen.
Tällä strategialla ohjataan Suomen lähialueyhteistyötä, jota toteutetaan valtion budjetissa
tähän tarkoitukseen osoitetuilla määrärahoilla.
3 Lähialueyhteistyöllä
• rakennetaan hyvää naapuruutta
• edistetään alueellista vakautta
• tuetaan lähialueiden tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä.
Lähialueyhteistyöllä
• edistetään ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta
• torjutaan järjestäytynyttä rikollisuutta
• ehkäistään huumeiden ja tartuntatautien leviämistä.
Lähialueyhteistyöllä
• tuetaan hallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistuksia, jotka edistävät toimivien,
moniarvoisten ja tasapuolisten yhteiskuntien kehittymistä.
• tuetaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutosprosesseja, jotka vahvistavat
yhteistyömaiden omia mahdollisuuksia puuttua ongelmiin.
Lähialueyhteistyöllä
• edistetään suomalaisten viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä
lähialueilla.
• on selkeä kehittämisluonne ja toiminta kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle.
Nykymuotoinen lähialueyhteistyö on ollut ylimenokauden toimintaa, jonka avulla on
tuettu lähialueiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutosprosesseja ja jossa tekninen
apu on ollut keskeinen elementti. Suomen etujen mukaista on kehittää yhteistyötä
lähialueiden kanssa edelleen niin, että yhteistyön tavoitteet ja toimintamuodot mukautuvat
lähialueiden muutokseen ja vastaavat laajemman alueellisen kehityksen
haasteisiin. Tämä edellyttää lähivuosien toiminnalta suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta.
3. Lähialueyhteistyön muuttuva toimintaympäristö
Euroopan unionin laajentuminen muuttaa ratkaisevasti lähialueyhteistyön toimintaympäristöä.
Unionin laajentuminen vie kahdenvälisen lähialueyhteistyön painopisteen
Venäjälle, jonka oloja leimaavat nopea yhteiskunnallinen muutos ja talouden
nykyinen vakaa kehitys. Toisaalta maan monisyiset yhteiskunnalliset, terveys-, hallinto-
ja ympäristöongelmat tekevät siitä haasteellisen yhteistyökumppanin, jota ei
voi arvioida vain taloudellisilla kriteereillä.
4
Unionin laajentuminen korostaa Itämeren alueen merkitystä ja lisää alueellisen yhteistyön
tarvetta. Muuttuvassa toimintaympäristössä lähialueyhteistyö vastaa lisääntyvässä
määrin alueellisen politiikan ja alueellisen yhteistyön tarpeisiin. Luoteis-
Venäjän ja laajemmin Itämeren alueen sekä EU:n uusien itäisten naapureiden vakaa
taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys edistää myös Suomen kansallisia tavoitteita
ja etuja.
4. Lähialueyhteistyön maantieteellinen ulottuvuus
Kahdenvälisen lähialueyhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri,
erityisesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari.
Yhteistyö perustuu Suomen ja Venäjän välillä vuonna 1992 allekirjoitettuun Sopimukseen
yhteistyöstä Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin
alueella (SopS 61-62/92). Lähialueyhteistyön tavoitteet ja toiminnan tuloksellisuus
edellyttävät mahdollisuutta tehdä yhteistyötä myös Venäjän keskushallinnon
tasolla erityisesti hankkeissa, joilla on yhtymäkohtia keskushallinnon toimivaltaan
kuuluviin kysymyksiin, kuten hallinnon uudistamishankkeissa ja lainsäädännön
sekä oikeuslaitoksen kehittämishankkeissa.
Lähialueyhteistyöllä tuetaan myös alueellisen yhteistyön tavoitteita Pohjoisen ulottuvuuden
toiminta-alueella. Eri alueellisten yhteistyöohjelmien, Pohjoisen ulottuvuuden
kumppanuusohjelmien ja lähialueyhteistyön tavoitteiden tulee täydentää toisiaan
samalla, kun hanketoiminnassa hyödynnetään synergiaedut ja vältetään päällekkäisyydet.
EU:n laajentumisen myötä unionin uusien naapurimaiden, erityisesti Ukrainan ja
Valko-Venäjän, tilanne ja kehitys heijastuvat myös Suomen lähialueille. Lähialueyhteistyön
puitteissa voidaan tapauskohtaisesti toimia myös Ukrainassa ja Valko-
Venäjällä hankkeissa, joilla on selvä yhteys lähialueiden kehitykseen ja yhteisiin alueellisiin
ongelmiin.
5. Kohti tasavertaista yhteistyötä
Venäjän yhteiskunnalliset ja taloudelliset uudistustavoitteet ja maan talouden kehitys
mahdollistavat vähitellen sen osallistumisen tasavertaisena kumppanina yhteistyön
kehittämiseen ja toteuttamiseen. Nykymuotoista lähialueyhteistyötä kehitetään asteittain
tavanomaiseksi eri viranomaisten, järjestöjen ja alueellisten toimijoiden väliseksi
yhteistyöksi. Yhteistyökumppanien tulee omalla panoksellaan sitoutua hanketoimintaan.
Hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa kiinnitetään aiempaa enemmän
huomiota siihen, miten toiminta hankkeen päättyessä integroidaan osaksi venäläisen
yhteistyökumppanin, viranomaisten ja muiden toimijoiden tavoitteita ja toimintaa.
5
6. Lähialueyhteistyön ohjelmat
Lähialueyhteistyössä siirrytään ohjelmaperusteiseen lähestymistapaan, jonka lähtökohtana
ovat ministeriöiden valmistelemat monivuotiset ohjelmat. Tällä tavoitellaan
kokonaisvaltaisempaa suunnittelua. Konkreettiset hankkeet toteutetaan pääsääntöisesti
näiden ohjelmien puitteissa, jotta hankkeet eivät olisi toisistaan irrallisia, vaan
muodostaisivat toimivan kokonaisuuden.
Eri toimialojen välillä etsitään aktiivisesti yhteistyötä ja synergiavaikutuksia luomalla
eri ministeriöiden yhteisiä ohjelmia silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Tällä
monisektoraalisella lähestymistavalla pyritään vahvistamaan yhteistyöverkostoja
edistäen myös kumppanimaan toimijoiden välistä yhteistyötä.
Useampivuotiset ohjelmat helpottavat hankkeiden suunnittelua ja rahoitustarpeiden
arviointia. Jatkuvuus auttaa sitouttamaan yhteistyökumppaneita ja tukee toiminnan
kehitysvaikutusta. Toiminnassa pyritään hankkeisiin, joiden kokemuksia ja tuloksia
yhteistyökumppanit voivat "monistaa" ja "viedä" myös lähialuetta laajemmalle.
Tuloksellinen ohjelma- ja hanketoiminta edellyttää selkeitä prioriteetteja, synergiaetujen
hyödyntämistä ja päällekkäisyyksien välttämistä. Eri toimijoiden ja rahoituslähteiden
voimavaroja tulee hyödyntää tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Lähialueyhteistyötä toteutetaan erityisesti seuraavilla aloilla:
• ympäristö
• maa- ja metsätalous
• sosiaali- ja terveydenhuolto
• oikeuslaitos
• liikenne ja tietoliikenne
• energia
• ydinturvallisuus
• koulutus ja kansalaisyhteiskunta
Lähialueyhteistyön kehittämisluonteen mukaisesti koulutus ja muu inhimillisten resurssien
kehittäminen, samoin kuin hallinnon ja lainsäädännön kehittäminen, sisällytetään
läpileikkaavina toimintoina eri toimialojen ohjelmiin. Ohjelmien suunnittelussa
huomioidaan niinikään tasa-arvo- ja vähemmistökysymykset, ympäristönäkökohdat
sekä korruption vastainen taistelu. Lähialueyhteistyöllä edistetään paikallisdemokratian
ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista.
6
7. Lähialueyhteistyön toimintamuodot
Lähialueyhteistyön ohjelmien ja eri toimintamuotojen konkreettinen ohjeistus määritellään
Suomen lähialueyhteistyön hallinnollisissa menettelytavoissa.
7.1. Kahdenvälinen hanketoiminta
Kahdenväliset hankkeet perustuvat ao. sektoreille laadittuihin ohjelmiin ja niissä
määriteltyihin prioriteetteihin. Hankkeet valmistellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä
yhteistyökumppanien kanssa. Kummaltakin osapuolelta edellytetään sitoutumista
hankkeen tavoitteisiin ja toteutukseen sekä osallistumista hankkeen kustannuksiin.
Osapuolet seuraavat yhdessä hankkeiden toteutusta ja tuloksia.
7.2. Viranomaisyhteistyö
Viranomaisyhteistyö, ml. toiminta keskushallintotasolla, vahvistaa verkostoitumista
eri toimijoiden välillä. Tavoitteena ovat pysyvät yhteistyösuhteet, jotka tukevat yhteistyön
jatkuvuutta hanketoiminnan päätyttyä. Viranomaisyhteistyö on keskeinen
kaikilla toimintasektoreilla hallinnon kehittämisvaikutusten takaamiseksi.
7.3. Kansalaisjärjestötoiminta
Kansalaisjärjestötoiminta on keskeinen osa lähialueyhteistyötä. Järjestö- ja henkilötason
vuorovaikutus luo edellytyksiä kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen yhteistyömaissa.
Kansalaisjärjestöjen hanketoiminnan tuessa huomioidaan järjestökentän
monimuotoisuus. Toiminnan tulee olla konkreettista ja tulosten tulee näkyä ruohonjuuritasolla.
Toiminnassa pyritään useampivuotisiin hankkeisiin.
7.4. Kolmi- ja monikantahankkeet
Lähialueyhteistyön puitteissa pyritään kehittämään Baltian maiden kanssa yhteisesti
toteutettavia ja rahoitettavia hankkeita Luoteis-Venäjällä, Ukrainassa ja/tai Valko-
Venäjällä, joissa voidaan hyödyntää Baltian maiden kokemuksia yhteiskunnallisesta
ja taloudellisesta muutosprosessista. Kolmi- tai monikantahankkeilla vahvistetaan
Itämeren alueen maiden yhteistyösuhteita.
7.5. Kansainväliset järjestöt
Lähialueyhteistyötä kanavoidaan myös kansainvälisten järjestöjen (OECD, WHO,
FAO, ILO jne.) toteuttamien hankkeiden kautta. Tämä tukee niiden kansainvälisesti
hyväksyttyjen tavoitteiden toteutumista yhteistyömaissa. Kansainvälisten järjestöjen
7
kokemusta ja suhdeverkostoja hyödyntämällä toiminnan vaikuttavuutta voidaan ulottaa
myös lähialueita laajemmalle.
7.6. Kansainväliset rahoituslaitokset
Osana lähialueyhteistyötä edistetään monenvälisen rahoituksen hyödyntämistä lähialueilla
ja Luoteis-Venäjällä erityisesti Maailmanpankkiryhmän, Euroopan jälleenrakennus-
ja kehityspankin (EBRD), Pohjoismaiden investointipankin (NIB) ja Pohjoismaisen
ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) kautta sekä Euroopan investointipankin
(EIB) lainamandaatin puitteissa. Rahoituslaitosten kautta voidaan kanavoida tukea
hankkeille myös laajemmin Venäjällä, silloin kun se on poliittisista tai taloudellisista
syistä tarkoituksenmukaista. Ao. rahoituslaitosten hallintoelinten kautta on tärkeätä
vaikuttaa siihen, että laitosten toimintaa ohjautuu Suomen kannalta tärkeille
alueille ja sektoreille ja että laitosten hanke- ja painopistevalinnoilla on lisäarvoa
Suomen harjoittamalle lähialue- ja taloudelliselle yhteistyölle, laajemmalle alueelliselle
yhteistyölle sekä yhteistyömaan omalle toiminnalle.
Kansainvälisten rahoituslaitosten kautta kanavoidaan rahoitusta infrastruktuuri- ja
investointihankkeisiin. Toiminta rahoituslaitosten kautta mahdollistaa Suomen elinkeinoelämän
kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamisen. Kansainvälisten rahoituslaitosten
hanketoiminnan suunnitelmallisuuteen, tavoitteellisuuteen ja toteutukseen
tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota.
8. Lähialueyhteistyö ja alueelliset toimijat
Eri alueellisten toimijoiden, kuten Pohjoismaiden ministerineuvoston, Itämeren neuvoston,
Barentsin Euro-Arktisen neuvoston ja Arktisen neuvoston hanketoiminnan
keskinäistä yhteensopivuutta ja koherenssia tulee edistää. Esimerkiksi Pohjoisen
ulottuvuuden kumppanuusohjelmat voivat toimia mallina koordinoidulle yhteistyölle
ja monenväliselle rahoitukselle.
9. EU-rahoituksen hyödyntäminen
Lähialueyhteistyön avulla pyritään edistämään EU:n rahoitusohjelmien, kuten Tacis
hyödyntämistä Suomen lähialueilla. Euroopan unionin uusi naapuruuspolitiikka ja
siihen liittyvä rahoitusinstrumenttien järkeistäminen avaavat uusia mahdollisuuksia
lähialueyhteistyöhankkeiden rahoituspohjan laajentamiseen. Lähialueyhteistyötä ja
EU:n naapuruusohjelmia sekä jatkossa uutta naapuruusinstrumenttia tulee kehittää
toisiaan täydentäviksi kokonaisuuksiksi.
Naapuruusohjelmien, joita Suomen itärajalla ovat Kolarctic, Karjala ja Kaakkois-
Suomi - Venäjä sekä monenvälinen Itämeren ohjelma, avulla toteutetaan rajat ylittävää
yhteistyötä maakuntien tasolla. Ohjelmissa tavoitteet on asetettu yhteisesti Venäjän
kanssa, toiminnallinen vastuu on jaettu ja edut jakautuvat rajan molemmin puo8
lin. Naapuruusohjelmien puitteissa pyritään osaltaan vastaamaan myös alueellista tasoa
laajempiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin.
Naapuruusohjelmat täydentävät lähialueyhteistyötä. Ne antavat maakunnille monipuolisen
yhteistyövälineen rajat ylittävää yhteistyötä varten. Naapuruusohjelmien ja
lähialueyhteistyön välille tulee rakentaa maantieteellinen ja sisällöllinen hankejatkumo.
Tämä edellyttää Suomessa maakuntien ja keskushallinnon aktiivista tiedonvaihtoa
ja sektoriministeriöiden osallistumista naapuruusohjelmien sisällön suunnitteluun
yhdessä Venäjän vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.
10. Strategian voimassaolo
Tämä strategia on voimassa toistaiseksi. Strategiaa tarkastellaan vuonna 2006, kun
EU:n uuden naapuruuspolitiikan instrumentit ovat tiedossa. Strategian uudelleenarviointia
varten perustetaan hallituksen lähialueministerivaliokunta.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Lähialueyhteistyön toimintamuodot ja rahoitus
Toukokuussa 2000 lähialueministerivaliokunta vahvisti lähialueyhteistyön uudet menettelytavat, jotka ovat erilaiset eri lähialueyhteistyön instrumenttien osalta. Projektimuotoista yhteistyötä käytetään ennen kaikkea useita vuosia kestävissä infrastruktuuri-, ympäristö-, ydinturva- ja energiahankkeissa. Viranomaisyhteistyö käsittää Suomen ja yhteistyökumppanin viranomaisten välistä hallinnon kehittämistä, teknistä apua, koulutusta, seminaarien järjestämistä ja asiantuntijavaihtoa. Yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa toteutettavissa hankkeissa noudatetaan ko. laitoksen tai järjestön menettelytapoja. Suomen edustustojen pienhankemäärärahoilla tuetaan paikallisia pienhankkeita. Kansalaisjärjestöhankkeita toteuttavat suomalaiset kansalaisjärjestöt joko yksin tai yhdessä vastaanottajamaan järjestöjen kanssa.
Yhteistyön rahoitukseen käytetään Suomen valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja. Lisäksi sopimuksentekovaltuuksien avulla on mahdollisuus sitoutua hankkeisiin kolmelle seuraavalle vuodelle. Vuodesta 1997 alkaen on lähialuemäärärahat keskitetty ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Järjestelmä on antanut paremmat mahdollisuudet tarkastella lähialueyhteistyötä yhtenä kokonaisuutena sekä asettaa sektorit ja hankkeet tärkeysjärjestykseen. Lähialueyhteistyön kokonaiskehys vuonna 2002 on noin 43 milj.euroa, josta ulkoasiainministeriön pääluokassa 35,3 milj.euroa ja muiden ministeriöiden pääluokissa noin 7,7 milj. euroa. Ulkoasiainministeriön pääluokan lähialuemäärärahan kehys on 30,3 milj. euroa vuonna 2003 ja vuosiksi 2004-2005 kehys on 25,4 milj. euroa/vuosi.
Yhteistyössä hyödynnetään EU:n Tacis- ja Phare-rahoitusohjelmia, kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen rahoitusta sekä pohjoismaisten instituutioiden rahoitusmahdollisuuksia, tällä hetkellä lähes puolet rahoituksesta ohjataan yhteistyöhön kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa.
Eräs tukea vastustava järjestö:
"Venäjältä vaaditaan panostusta ympäristöongelmiin
Suomen lähialuetuet Venäjälle lopetettava kolmessa vuodessa
Aluepalautus ry. vaatii kannanotossaan, että Suomen on lopetettava lähialuetuet Venäjän suuntaan asteittain kolmen vuoden kuluessa. Järjestön mielestä tänä vuonna lähialueyhteistyön lahja-apuun käytettävät 31,2 miljoonaa euroa ovat Suomen osalta liian suuri panostus.
Aluepalautus ry. edellyttää, että Suomi vaikuttaa siihen, että EU ja Venäjä pääsevät keskinäiseen sopimukseen siitä, että Venäjä vastaa itsenäisesti
ympäristönsä tilaa parantavista hankkeistaan.
Pietarin lounainen vedenpuhdistamo maksaa 18,9 miljoonaa euroa loppuinvestointien osalta. Pohjoinen puhdistamo tulee maksamaan 90 miljoonaa euroa ja kaupungin tulvapato 492 miljoonaa euroa. Suomi ja muut EU-maat panostavat huomattavasti näihin hankkeisiin.
Aluepalautus ry. toteaa, että Venäjän on itse vastattava varakkaana
öljyvaltiona näistä hankkeistaan oman pääomansa ja kansainvälisen lainoituksen turvin. Järjestön mukaan nykyinen tapa, jossa Venäjä nojaa kansainväliseen suoraan apuun ei ole enää mielekäs, ottaen huomioon Venäjän nykyisen talouskehityksen.
Aluepalautus ry. toteaa edelleen, että Suomi ja EU eivät voi toimia jatkuvana Venäjän rahoittajana sen hankkeiden osalta. Järjestön tutkimuksen mukaan Suomen lähialuetuet muodostavat jo tietoviidakon, jossa maamme ministeriöt ja niiden ylläpitämä valvontajärjestelmä ovat pettäneet, koska kenelläkään poliittisella tai virkamiestasolla ei ole selvää kuvaa lähialuetukien käytännön vaikutuksista ja niiden valvonnasta."
Minä olen samoilla periaatteellisilla linjoilla. Ei Suomi voi olla jatkuva lypsylehmä.
"Aluepalautus ry. vaatii kannanotossaan, että Suomen on lopetettava lähialuetuet Venäjän suuntaan asteittain kolmen vuoden kuluessa.
............
Aluepalautus ry. edellyttää, että Suomi vaikuttaa siihen, että EU ja Venäjä pääsevät keskinäiseen sopimukseen siitä, että Venäjä vastaa itsenäisesti
ympäristönsä tilaa parantavista hankkeistaan."
Hyvä se on vaatia kun se tukeminen on tarkoitus lopettaa muutenkin. Siinä voi palautusjärjestö sitten juhlia "saavutustaan" :D
Hallitus:
"5. Kohti tasavertaista yhteistyötä
Venäjän yhteiskunnalliset ja taloudelliset uudistustavoitteet ja maan talouden kehitys
mahdollistavat vähitellen sen osallistumisen tasavertaisena kumppanina yhteistyön
kehittämiseen ja toteuttamiseen. Nykymuotoista lähialueyhteistyötä kehitetään asteittain
tavanomaiseksi eri viranomaisten, järjestöjen ja alueellisten toimijoiden väliseksi
yhteistyöksi. Yhteistyökumppanien tulee omalla panoksellaan sitoutua hanketoimintaan.
Hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa kiinnitetään aiempaa enemmän
huomiota siihen, miten toiminta hankkeen päättyessä integroidaan osaksi venäläisen
yhteistyökumppanin, viranomaisten ja muiden toimijoiden tavoitteita ja toimintaa. "
...ettei kaikki suomalaiset edes ymmärrä mistä lähialueyhteistyöstä on pohjimmiltaan kyse. Sen näkee näistä "rahaa syydetään rikkaalle öljyvaltiolle" kommenteista.
Olet koonnut pitkän ja ilmeisesti asiaakin sisältävän tekstin, mutta ilmeisesti heikko kielitaitosi tekee jo avauksessa tepposet.
- lainaan: "Mikä näistä yhteistyön tavoitteista on sellainen, johon ei saisi tuhlata verorahoja ja miksi?" (- lisäsin pilkun)
Kun vähän aikaa märehdit kirjoittamaasi, huomaat avauksen tolkuttomuuden!
Verorahoja saa siis tuhlata? Verorahoja kerätään tuhlattavaksi? Verorahoja kerätään Suomessa lähialueyhteistyöhön siksi että Venäjä voi maailmalla lesotella "etäalueyhteistyöstä" Palestiinan auttamisessa. Näinkö tämä on käsitettävä?
Ja jos suomalaiset verovarat eivät riitä, niin Suomessa riittää hulluja vapaaehtoiskerääjiä "taaperokassejaan" toimittamaan itärajan taakse.
Valitettavasti suomalaiset yksinkertaiset kristilliset raukat eivät ymmärrä, että kassien sisältö menee pakanallisille palestiinalaistaaperoille, joista Pyhässä Maassa kasvaa aivopestyjä itsemurhapommittajia.
Typerän avauksesi vuoksi lopputekstiäsi en viitsi lukea.
(kas, kun et aloittanut sitä muodikkaasti: "Itse asiassa ... ").
"Olet koonnut pitkän ja ilmeisesti asiaakin sisältävän tekstin, mutta ilmeisesti heikko kielitaitosi tekee jo avauksessa tepposet.
- lainaan: "Mikä näistä yhteistyön tavoitteista on sellainen, johon ei saisi tuhlata verorahoja ja miksi?" (- lisäsin pilkun) "
Vai löysit sinä tekstistä pilkkuvirheen. Loistavaa työtä. Ja että ihan pilkku! Olen ällikällä lyöty....
"Verorahoja saa siis tuhlata? Verorahoja kerätään tuhlattavaksi?"
Mitä tuohon sanaan "tuhlata" tulee niin sehän tulee tähän asiayhteyteen Karjalan palauttajilta. Teikäläisethän lähialueyhteistyön näkevät mörkönä ja tuhlaamisena. Minä vain yritän parhaani mukaan puhua sitä kieltä mitä kuvittelisin teikäläisen ymmärtävän, eli vähän niin kuin pikkulapsille on tapana puhua. Turha yritys siis tälläkin kertaa.
"Verorahoja kerätään Suomessa lähialueyhteistyöhön siksi että Venäjä voi maailmalla lesotella "etäalueyhteistyöstä" Palestiinan auttamisessa. Näinkö tämä on käsitettävä? "
Älä käsitä sitä noin, käsität sen väärin.
"Ja jos suomalaiset verovarat eivät riitä, niin Suomessa riittää hulluja vapaaehtoiskerääjiä "taaperokassejaan" toimittamaan itärajan taakse. "
Ja ne taaperokassitkin ovat sinulta pois, niinkö? Mitä sinä niillä tekisit?
"Valitettavasti suomalaiset yksinkertaiset kristilliset raukat eivät ymmärrä, että kassien sisältö menee pakanallisille palestiinalaistaaperoille, joista Pyhässä Maassa kasvaa aivopestyjä itsemurhapommittajia. "
Ja että Karjalan taaperokasseilla tapetaan israelilaisia? Tämä on jo hieman hauskanpuoleinen väärinymmärrys.... Omalaatuinen yritys kyllä.
"Typerän avauksesi vuoksi lopputekstiäsi en viitsi lukea. "
Varsin ymmärrettävää sinulta. Et siis edelleenkään tiedä mitä on lähialueyhteistyö, niin kuin typerästä tekstistäsi hyvin käy ilmi. Eihän sitä kannata lukea, siinä voi vahingossa viisastua ja huomata paitsi ymmärtäneensä jonkin asian väärin niin myös yrittäneensä opettaa omaa väärinkäsitystään "avarakatseisena totuutena" muille.
Vai että taaperokasseilla itsemurhapommittajia... Tästä riittää hymyä meikäläisenkin ankeaan naamaan joksikin aikaa, kiitos ;)
"Mitä tuohon sanaan "tuhlata" tulee niin sehän tulee tähän asiayhteyteen Karjalan palauttajilta. Teikäläisethän lähialueyhteistyön näkevät mörkönä ja tuhlaamisena. Minä vain yritän parhaani mukaan puhua sitä kieltä mitä kuvittelisin teikäläisen ymmärtävän, eli vähän niin kuin pikkulapsille on tapana puhua. Turha yritys siis tälläkin kertaa. "
Teikäläiset taas näkevät lähialueyhteistyön niinkuin ainoana oikeana tapana kehittää Karjalaa. Pikkulapsen puhetta.
... mikä on tämä "teikäläiset" mihin meikäläinen mielestäsi kuuluu?
Lähialueyhteistyö on ainoa tapa kehittää aluetta joka ei ole omien rajojen sisällä. Kerro parempi tapa?
"Lähialueyhteistyö on ainoa tapa kehittää aluetta joka ei ole omien rajojen sisällä. Kerro parempi tapa?"
Suomen EI tarvitse kehittää muita maita, omassa maassakin on niitä rahareikiä. Jokainen maa saa kehittää itse omia alueitaan oman maansa sisällä, jos haluaa.
Olishan tuolla Karjalassa nyt suomalaisenkin mukavampi käydä katsomassa juuriaan jos paikalliset ei olisi niin kurjia. Vai haluatko sinä mieluummin esittää ökyä niillä reissuilla?
"Olishan tuolla Karjalassa nyt suomalaisenkin mukavampi käydä katsomassa juuriaan jos paikalliset ei olisi niin kurjia. Vai haluatko sinä mieluummin esittää ökyä niillä reissuilla?"
Ei se silti ole Suomen asia tukea rikasta Venäjää, joka voisi helposti 50 mrd ylimääräisillä öljyvarannoilla kehittää Karjalaa.
Sitä paitsi vaikka Suomi työntäisi miten paljon rahaa tahansa Venäjälle, ovat paikailliset edelleen kurjia.
"Armoa, ei Siperiaan!"
"Armoa ei, Siperiaan!"
Kuten vajavaisella suomenkielentaidollasi ehkä huomaat, on pilkulla merkitystä.
Jotenkin helposti osaan kuvitella Sinut näiden "Siperiaan-asioiden" erikoistuntijaksi!
Ole nyt sitten lyöty vaikka hepnadilla, lisäksi!
Minä edelleen olen lähialueyhteistyötä vastaan.
Taaperokasseilla Karjalaan kannettu tavara muuttuu Moskovassa pommeiksi ja panoksiksi.
Vieläkö Sinua itsemurhapommittaja hymyilyttävät?
Onko "joksikin aikaa" jo kulunut loppuun?
Miten aiot vastata ja osallistua palestiinalaisten (Hamas)järjestämään kansainväliseen asekeräykseen, mistä tämän aamuiset uutiset kertoivat?
"Taaperokasseilla Karjalaan kannettu tavara muuttuu Moskovassa pommeiksi ja panoksiksi. "
Eihän kukaan täysjärkinen aikuinen ihminen voi noin tosissaan ajatella. Nimim. avarakatseinen (huonosti valittu nimmari) kyllä voi olla tosissaan :D
Sinun järjenjuoksustasi en tiedä?
Mutta kaikki SE, minkä Venäjän hallitus säästää sosiaalimenoissa, voidaan pistää Venäjän valtion Hyökkäysvoimien vahvistamiseen.
Ja jos rahaa jää, voidaan avustaa kaikenlaisia kapinaliikkeitä. (Hamas)
(Venäjällä ei taatusti puhuta "Puolustusvoimista")
Milloinka viimeksi Venäjä on joutunut puolustautumaan? Joukkoja on tarvittu viimeaikoina hyökkäykseen tai uhkailuun.
Osallistu Sinäkin hjuumorilla keräykseen.
Ja lähetä vanha haulikkosi ja pentujesi nallipyssyt keräykseen Hamasin hyväksi!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000016321005
että siirtäisivät juttusi tuonne Huuhaa-palstalle ;D
Erkin pitäisi toimittaa tuosta lyhennetty laitos ja kirjoittaa se tavuviivoilla ja tikkukirjaimilla, jotta AVA-RA-KAT-SEI-NEN-KIN jaksaisi lukea. Ymmärtääkö lukemaansa, onkin sitten eri asia. Olisi ainakin edes jotain pohjaa kommenteilla.
Suomennatko AVA-RA-KAT-SEI-NEN tämän lauseen, kun olet niin erinomainen tuossa suomenkielessä:
"Vieläkö Sinua itsemurhapommittaja hymyilyttävät? "
""Vieläkö Sinua itsemurhapommittaja hymyilyttävät? " "
Tuostahan on ihan selvästi unohtunut pilkku!
Tsot tsot!
... antakaa armoa, ei Siperiaan!
monikkomuodon tunnus "t" puuttuu!
Mutta tässä tämä: t
Kylläpä teksti äkkiä harhaantuu.
Karjalan palautuksesta on kyse.
Lähialueyhteistyö lykkää palautuksen ajankohtaa tuonnemmas!
"... antakaa armoa, ei Siperiaan!
monikkomuodon tunnus "t" puuttuu!
Mutta tässä tämä: t"
Ei tuosta vaan tästä oli kyse:
""Vieläkö Sinua itsemurhapommittaja hymyilyttävät? " "
Jos opettaa isäänsä naimaan niin voi käydä noinkin höperösti että sekoilee itse tekemisissään :D
Itsehän sen pilkun nussimisen aloitit. Onhan se tietysti turhauttavaa, kun noinkin pitkästä tekstistä löytyy vain yksi pilkkuvirhe kritisoitavaksi.
"Lähialueyhteistyö lykkää palautuksen ajankohtaa tuonnemmas! "
Mitenkähähän tuota perustelet? Ainoa este palautukselle on, ettei Venäjällä ole minkäänlaista intressiä asian suhteen. Ymmärtääkseni lähialueyhteistyö pikemminkin lähentää mahdollista alueiden palautumista ja vähentää palautumisesta aiheutuvia haittoja. Toivottavasti Erkki-setä kirjoittaa tuon alustuksen AVA-RA-KAT-SEI-SEL-LE-KIN ymmärrettävässä muodossa, ettei tarvitse huudella mutu-tuntumalta.
Tuosta tavuviivojen käytöstä kysyisin, kun siitä on jo aikaa kun niitä olen joutunut tekstin sekaaan laittamaan, että kumpiko näistä nyt on oikein:
A-VA-RA-KAT-SEI-NEN
vai
AVA-RA-KAT-SEI-NEN
???
Tästä ko. henkilöstä kyseenollen kirjoittaisin kyllä mieluimmin
UM-PI-TOL-LO
Menikö tuo oikein?
Olen muuten tuosta A-VA-RA-KA-SEI-SES-TA samaa mieltä.