Tiedän ettei tämä niinkään kuulu tänne keskustelupalstalle, mutta ajattelin jos haluaisitte auttaa kiinnostunutta opiskelijatyttöä. Teen koulussa esitelmää helluntailaisuudesta ja kaipaisin nyt vinkkejä hyvistä nettitietolähteistä. Paljon olen hyviä jo löytänytkin, mutta ennen kaikkea kaipaisin vinkkejä siitä, miten helluntailaisuus vaikuttaa arkielämään? Miten esim. päiväkodin henkilökunnan tulisi ottaa huomioon helluntailainen lapsi (vai onko oikeastaan mitään?) Kiitollisena odottelen vastauksianne.
tietoa helluntailaisuudesta
mimmi - 82
10823
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Käyttää googlea?
Taas etitään verukkeella syitä hyökätä helluntailaisia vastaan.
Lapsille ei ole erityiskohtelua päiväkodeissa vaadittu.
Helluntalaisille kaikki on yhteistä. Eli naiset, miehet, rahat, viinat, tupakat ym.
tahallinen väärän tiedon anto, pilkka ja mustamaalaminen.Odotappas vain!
Totta se on. Mutta ette te helluntalaiset näköjään pysty sitä suoraan sanomaan. Viinaa enkä tupakoita en teille anna.
www.netmission.fi
Kun viimeksi kyselit noita joku viikko sitten, olit 15 -vuotias. Nyt olet 24 -vuotias. Liian nopea ikääntyminen on huolestuttavaa, ota yhteyttä geriatriin.
Ensinnäkin miksi ajattelet ettet kuulu tälle palstalle? Mielestäni olet oikein ideaali palstan käyttäjä, joka haluaa tietoa helluntailaisuudesta. Tämä ei ole helluntailaisten oma palta vaan palsta jolla on tarkoitus keskustella helluntailaisuudesta.
Kuten näistä vastauksista huomaa, helluntailaisuus voi pahimmillaan vaikuttaa ihmiseen siten että ihmisestä tulee suorastaan paranoidi suhteessa ulkomaailmaan ja jokaisen asiallisen kysymyksen taustalla uskotaan olevan jonkinlainen salaiitto helluntailaisia vastaan, jonka tarkoituksena on vain mustamaalata hellariparkoja. ;-)
Mä en nyt tässä osaa antaa mitään hyviä nettitietolähteitä, mutta helluntaikodissa kasvaneena voi antaa sinulle kyllä yksityiskohtaisempiakin tietoja jos niitä tarvitset.
---
Helluntailaisuus vaikuttaa ihmisen elämään eri tavoin riippuen aina siitä millä vakavuusasteella yksittäiset ihmiset ja perheet uskoonsa suhtautuvat. Eri seurakuntienkin välillä on eroja. Kysymyksesi on siis aika laaja.
Oliskin hyvä jos vaikkapa yksilöisit vähän että mitä ihmisryhmää tarkoitat tuolla kysymykselläsi. Ku helluntailaisuus vaikuttaa lasten arkeen eri tavalla kuin aikuisten arkeen, ja se vaikuttaa myös helluntailaisten lähellä eläviin ihmisiin jotka itse eivät ole hellareita.
Mutta kun nyt kysyit tuosta päiväkodin henkilökunnan suhtautumisesta, niin sanoisin ettei helluntailaiskodin lapsen kohdalla ole mitään erityistä mitä pitäisi päiväkodissa ottaa huomioon.
Ainoa asia joka tulee mieleen on veren syöminen. Eli jos päiväkodissa sattuisi olemaan ruokana verilettuja, niin monet hellariperheiden lapset eivät sitä ruokaa söisi. Tosin tässäkin asiassa on eroja, ja jotkut hellarit kyllä syövät verestä tehtyä ruokaa.
Jos nyt erityisesti lapsen näkökulmaa katsotaan, niin olisin mieluummin sitä mieltä että mitä vähemmän lapsi kokee olevansa erilainen päiväkodissa tai koulussa, sitä parempi. Kenellekään lapselle ei ole hyväksi olla erityiskohtelun alaisena joka erottaa muista samanikäisistä.
Olis helpompi vastata jos laittaisit vähän enemmän täsmennettyjä kysymyksiä tulemaan. Mutta toivottavasti nyt tästäkin oli sulle jotain hyötyä.
PakanaF :-)
Kiitos vastauksestasi. Opiskelen lastenohjajaksi ja teen esitelmää lähinnä lasten ja perheiden kannalta. Helluntailaisuudesta löytyy kyllä paljon tietoa ja olen itsekin jo pidempään tutkinut paljon herätysliikeeitä ja vapaita suuntauksia omia uskonasioitani pohtiessani.
Tiedot ovat kuitenkin välillä kovin ristiriitaisia ja olenko käsittänyt oikein, että helluntailaisuudessakin on erilaisia toisistaan poikkeavia yhteisöjä? ja kaikkihan eivät kuulu helluntaikirkon piirin?
Tuosta en ollutkaan ennen kuullut etteivät helluntailaiset välttämättä syö verituotteita? Olisin kiitollinen jos voisit lähettää vaikkapa lyhyen kuvauksen siitä millaista oma elämäsi helluntailaisena on ja mitä merkittävää siinä on? Oletko itse ehdottamsti sillä kannalla että liikkeen pitäisi pysyä kirkon yhteydessä? Mitä opillisia eroja näet ev lut kirkkoon verrattuna? Kiitos paljon jo etukäteen!!
No lastenhoitajan kannalta ei ole mitään ongelmallista. Sinun ei tarvitse eikä MISSÄÄN TAPAUKSESSA PIDÄ suhtautua hellarilapseen mitenkään eri tavalla kuin muihin. Pidän yleensäkin kyseenalaisena jos lapsen hoitaja, (oli se sitten päiväkodin tms.) asennoituu johonkin lapseen jotenkin eritavalla kuin muihin, vain siksi että tämä on sattunut syntymään vaikkapa jonkun tietyn uskon edustamaan perheeseen.
Lapselle parasta on aina olla "samanlainen kuin muut". Ei ole mitään syytä korostaa eriäväisyyksiä ihmisten välillä vaan parasta olisi korostaa samankaltaisuuksia.
Ja koska eriäväisyyksiä tulee aina olemaan ihmisten välillä, niihin kannattaisi suhtautua jo heti lapsesta asti siten että ne ovat jotakin jännittävää, hienoa ja että ne ovat jotain sellaista jotka voivat rikastuttaa elämää sen sijaan että ovat uhka.
Loppujenlopuksi kaikki ihmiset ovat hyvin samanlaisia uskontoon, kulttuuriin ja persoonaankin katsomatta.
Itse siis en ole helluntailainen enkä ole koskaan ollutkaan. Olen vain kasvanut hellariperheessä, mutta en ole koskaan mennyt kasteelle.
Edelleenkin sanoisin että suurin vaikutus siinä, miten helluntailaisuus vaikuttaa lapsen elämään, on nimenomaan sen yksittäisen perheen ja myös seurakunnan näkemyksillä ja sillä miten niitä toteutetaan käytännössä. JA myös siinä miten ympäristö (esim. päiväkoti ja koulu) suhtautuu siihen että lapsi on ns. "helluntailainen".
Pahimmillaan pahimmat ongelmat tulevat hellariperheessä kasvavalle lapselle ulkopuolisten ennakkoluuloisten ihmisten toimesta, eikä niinkään siitä syystä että perhe on helluntailainen.
---
Hellarit eivät ole mikään kovin dogmaattinen yhteisö. Hellareiden piireihin mahtuu hyvin kirjavaa jengiä.
JA se mikä on sallittua vaikapa helsingin saalemissa, ei todennäköisesti olisi sallittua jossain pienen paikkakunnan muutaman kmmenen jäsenen seurakunnassa jossa suurin osa jäsenistä ovat yli 50v. ;-)
Hellarit korostavat sitä että ainoa heidän ohjenuoransa on raamattu, ja se myös näkyy siinä miten hellarit koetaan. Koska hellareissa on luonnollisestikin yhtä paljon erilaisia raamatuntulkintoja kuin on seurakuntia. Puhumattakaan siitä paljonko on yksittäisten henkilöiden käsityksiä raamatusta.
Paljonko on yksittäisiä perheitä, ja jopa yksittäisiä seurakuntia joilla on kullakin oma ominaisensa tapa tulkita raamattua, sitä on vaikea sanoa.
JA jos voin rehellinen olla; suurin osa heistä ei ole koskaan edes perehtyneet raamattuun millään tavalla. Heillä on kaikilla siis vain omat käsityksensä jokaisesta yksittäisestä pienestä raamatunkohdasta. Ei suinkaan koko raamatusta.
Hellunailaisuus on erityisesti tunneuskonto.
Kumpaakaan, sanaa - tunne tai uskonto - hellarit eivät samaista itseensä. Kuitenkin hellareiden tapa ilmaista uskoaan on hyvin amerikkalaista showmeininkiä, jossa esiintyminen ja vakuuttavuus näyttelevät pääosaa jokaisen hellarin elämässä.
Esiintymisvarmuus on sama kuin pelastusvarmuus
Ei suinkaan oma hiljainen henkilökohtainen usko.
Helluntailaisen näkemyksen mukaan "aidon" ja "elävän" uskon täytyy näkyä ja kuulua. Jos se ei näy eikä kuulu, se ei ole aitoa.
---
"Tuosta en ollutkaan ennen kuullut etteivät helluntailaiset välttämättä syö verituotteita? Olisin kiitollinen jos voisit lähettää vaikkapa lyhyen kuvauksen siitä millaista oma elämäsi helluntailaisena on ja mitä merkittävää siinä on? Oletko itse ehdottamsti sillä kannalla että liikkeen pitäisi pysyä kirkon yhteydessä? Mitä opillisia eroja näet ev lut kirkkoon verrattuna?"
---
Hellarithan eivät ole kirkon yhteydessä oleva liike ollut koskaan ymmärtääkseni. Toisin kuin esim. vapaakirkko.
Hellarit vain nyt yrittävät muodostua omaksi kirkkokunnakseen jos oikein olen ymmärtänyt.
Mutta sehän ei tarkoita samaa kuin luterilaisen kirkon siipien suojassa oleminen. He siis pyrkivät omaksi kirkkokunnakseen.
Hellarit eroavat luterilaisesta kirkosta opillisesti erityisesti kasteasiassa (siis hellarit kastavat aikuisena ja lutterit lapsena))
Muulla tavalla eroavaisuuksia on paljon erityisesti siinä miten usko NÄKYY ja miten sitä TOTEUTETAAN käytännössä.
OPILLISESTI ei ole oikeastaan minkänlaisia erojanäiden kahden välillä.
Helluntailaisuus yhdistetään useimmiten sanaan "karismaattisuus".
Myös tämä "Nokia- missio"- ilmiö liitetään käsitteeseen "karismaattisuus".
Kuvaavaa on että Nokia- mission johtohahmo on luterilainen kirkkoherra, ja joutunut nimenomaan karismaattisen "uskon harjoittamisensa" vuoksi jopa erottamisuhan alle.
Kuitenkin tämä kertoo hyvin paljon mm. helluntailaisuuden (karismaattisuuden) suhteesta luterilaisuuteen.
Helluntailaisuuteen oleellisesti liittyvää "hurmostelua" ei hyväksytä luterilaisessa kirkossa ja toisaalta helluntailaisuudessa hurmostelua pidetään melkeinpä uskon aitouden merkkinä.
Siis hellareissa käsitys on, että jos et hurmostele, et ole todella uudestisyntynyt uskovainen.
Ei sinun tarvitse ottaa helluntailaisen lasta millään lailla erillistarkkailuun, jos et sitä mahdollisesta ennakkoluulosta johtuen halua tehdä.
Päiväkodeissa on paljon helluntailaisten lapsia ja myös lastentarhanopettajia, jotka ovat itsekin helluntailaisia ja olet varmaan huomannut jo opiskeluvaiheessa, että helluntailaisia ei ole koulukirjoissasi mainittu mitenkään erityisen vaarallisena joukkiona, joiden lapset tarvitsisivat erityiskohtelua.
Jos haluat tietoa helluntailaisuudesta, tutustu helluntailaisiin opeskelutoverihisi. Kun pidät asiasta ääntä, niin löydät heitä kyllä. Voit sitten aivan käytännössä tulla tietämään, että nykypäivän helluntailainen nuori vanhempi on "aivan normaali"!