Katumus Galluppi

myähemmin tul ajatelleeksi, että jos olisi mieluummin ottanut toisiinsa sopivat tatuoinnit. nyt olo on vähän kuin värityskirjala. mutta hei, menee se näinkin, harvoin ihmiset nii palijo muuttuu vanhetessaankaan ettei se harkittu ja rakas tatuointi enää miellyttäisikää, vaikka toinen ei sellaista rahastakaan itteesä hakattaisi. non muistoja.

Alaikäisenä otin kaverin kaverilla reteesti käsivarteen ruman kuvan ja juuri täysi-ikäisyyden saavutettuani toisen kuvan olkapäähän. Jouduin ottamaan peitekuvan (uuden tatuoinnin vanhan päälle) ensimmäiseen kuvaan n.23vuotiaana. Nyt olen kolmekymppinen ja nuoruuden sekoilujen ja tatuointien jälkeen jopa kouluttautunut korkeasti. MONTA kertaa on harmittanut ettei voi pitää hihatonta paitaa, harmittaa etsiä hihallista iltapukua hienoihin tilaisuuksiin kuin kaikki iltapuvut järjestänsä ovat olkaimettomia....harmittaa kun pitää katsoa työvaatteet niin että ne peittävät kuvat kädessäni. Että kyllä kaduttaa. Poistaisin ehdottomasti jos voisi.

Olen ottanut kuvat 1, 3 ja 5 vuotta sitten ja uusi on suunnitteilla. Opiskelu/tuleva työpaikka ovat sellaisia, että on ehdoton dresscode ja sieltä ei tatuointeja alta näy. Huom. kaikki kuvat ovat mustalla tehtyjä, tribaalia ja lohikäärmettä, ja melko isokokoisia verrattuna ihoni pinta- alaan.

Joskus pentuna luin, että tatuointia olisi hyvä miettiä puoli vuotta ennen kuin sellaisen ottaa. Kaikkien tatskojeni kohdalla kuva on ollut presiis valmiina jo niin ajoissa, ja olen sitten voinut katsella ja sovitella kuvaa siihen kohtaan, mihin sen otan. Puolessa vuodessa ainakin minä olen jo varma, etten kyllästy siihen kuvaan.

Ei todellakaan... Tullut vain hommattua lisää, ajattelen aina että vanhempana on suurempiakin huolia kuin töherrykset iholla.

Tatska on ollut tossa yläselässä nyt viikon eikä ainakaan vielä kaduta :DDD Vitsi vitsinä.

että tuli otettua vasempaa hauikseen kuva, ei tullut tarpeeksi iso ja nyt olisi hieno idea isolle kuvalle, niin eikös tämä ole siinä tiellä, kun toisessa kädessä on half sleeve, niin olisin halunnut toiseen samanlaisen. Ja kuva sellainen, että peittoon sitä ei saa. Ei kuvassa mitään vikaa ole ja hyvin tehty on vaan hieman tiellä

Kun tietää miksi kuvan ottaa ja ketä varten niin miksipä se kaduttaisi. Harmittaa saattaa, kun lopullinen kuva ei vastaa alkuperäistä - itselläni kirjaimet paksuni parantuessaan ja niitä pitää kyllä trimmata jotenkin paremman näköisiksi tässä jossain vaiheessa. Muut kuvat ovat priimoja ja he_le_ve_tin hyviä.

Mitä joku muu on niistä mieltä; ei edes kiinnosta. Vittuuko tässä patsastelemaan ja muiden hyväksyntää hakemaan.

mulle ei oikeen mene perille, et miks kuvii sitten otetaan jos niitä sitten katuu.. Se pitäis jokaisen miettiä, et onks valmia katteleen kuvaa loppuikänsä.. itsellä on kuusi kuvaa sijoitettuna ympäri kroppaa ja en ole ikinä rehellisesti sanottuna katunut.. olen niistä iloinen ja ylpeä,enkä edes työssäno ole niitä yrittänyt peitellä.. Olen ammatiltani lähihoitaja ja työskennellyt sairaaloissa ja vanhainkodeissa.. Jos joku on valittanut, nii olen selvittänyt että kuvat eivät vaikuta työntekooni mitenkään ja ovat osa minua.. Monelle olen sanonut että jos tatuoitu minä en kelpaa, niin voin lähteä poiskin.. Ei ole tullut työnantaja sen jälkeen aukomaan päätä...

Olkaa ylpeitä kuvistanne jos ette, älkää ottako niitä!

kun olin tatuointia hankkimassa pari vuotta sitten, ajatuksena oli laittaa lohikäärme yläselkään. onneksi en sitä sitten laittanutkaan vaan liikkeessä vaihdoin sitten kuvaa vähään neutraalimpaan, joka sopii myös vanhemmalle. kyllä ois harmittanu jos olisin sen lohikäärmeen laittanut, koska se ei olisi ollut sellainen kuva jota jaksaisin kantaa loppuelämäni. onneksi siis muutin mieleni ja en ole sen jälkeen katunut.

otin tatuoinnin yläselkään, eikä oo harmittanu päivääkään. itse asiassa toinen on suunnitteilla...