kielikoulusta

Kuka idiootti voi perustellen väittää, etteikö kielitaidosta olisi hyötyä? Ei kukaan. Et sinäkään.

niin. kirjoitti:

Kuka idiootti voi perustellen väittää, etteikö kielitaidosta olisi hyötyä? Ei kukaan. Et sinäkään.

En ole väittänytkään ettei kielitaidosta olisi hyötyä! Sitä oppii ken haluaa ja missä haluaa, itsekkin käytän ruotsin kieltä töissäni ja ilman kielikouluja! Kielitaito kunniaan!

Pakko kompata saman koulun käyneenä.
Läksyjä ei tullut juuri koskaan paljon ollenkaan, ja silloinkin kun tuli niin eipä niitä juuri tarvinut tehdä mitenkään pakolla. Ei sillä että se olisi koulumenestystä juuri haitannut, läksyjen tärkeys on mielestäni aika kyseenalainen juttu muutenkin, vaikka Suomessa sitä painotetaankin ihan hullun lailla.

Kielitaitoa pitäisi painottaa kielikoulussa ihan helvetisti enemmän että se ansaitsisi nykyisen nimensä. Koska, ainakin omalla luokallani, suurimmalla osalla ruotsinluokkalaisista oli yksi tai kaksi suomenkielistä vanhempaa, oli suomi opittu jo tätä kautta. Tästä syystä suomenluokkalaisilla ei juuri ollut tarvetta missään vaiheessa oppiakaan ruotsia. Plussana se että ruotsia todellakin oppii ymmärtämään, passiivinen sanavarasto on todella hyvä tuon koulun jäljiltä. Puhetilanteet onkin sitten eri juttu, lisäksi ei painoteta tarpeeksi sitä että virheitä saa ja tulee tehdä oppiakseen kieltä. Lähinnä ruotsia puhuessaan sai tuta hirinää ruotsinluokkalaisilta kun sanoi jotain väärin.

Ja nuo tilastotiedot seitsemännestä sijasta nyt on ihan täyttä hevonkukkua, ei Kielikoulu ole seitsemäs edes Norrbottenissa.

Minun kokemukseni Kielikoulusta ovat hyviä. Opettajat osaavat asiansa ja teettävät läksyjä siinä missä suomalaisessa koulussakin. Jotkut oppilaat oppivat, toiset eivät. Aika harva sieltä kyllä on eronnutkaan.

Kaikkea voi moittia, jos oikein tikulla tonkii. Pieniä erheitä oli eksynyt edelliseen kirjoitukseen.
Totta on se, että tilat ovat ahtaat, oppilaita tarkkaluku 319 ja henkilökuntaa 37, ei valitettavasti 60:tä. Toisesta rakennuksesta ei ole löydetty asbestia, vaan betonissa on ollut rakennusaineena eräänlaista tervantapaista kiinnitysainetta, joka uuden tehokkaan ilmanvaihtokoneiston takia levisi etenkin hajuahaittana rakennukseen. Siksi rakennus suljettiin koulukäytöltä ja se lienee ihan oikein. Vertaa; Tornion koulukäytössä olevia rakennuksia, joissa havaittu korkeita homeitiöpitoisuuksia.

Tornion oppilaiden koulukyydeistä vastaa Tornion kaupungin koulutoimisto. Kielikoululla ei ole mitään sanomista koulumatkoista, ei mittaustavoista, ei koulukyydityksen järjestämisestä. Asian voi tarkistaa vt koulutoimenjohtajalta.

Kielikoululla on oma opetussuunnitelma, joka noudattelee Ruotsin koululaitoksen opetussuunnitelmaa. Kielikoulun perustamisen aikaan (20 vuotta sitten) yritettiin hakea Suomen kouluhallitukselta lupaa koululle, antaa suomalainen peruskoulun päästötodistus koulunsa päättäville. Mutta tuolloin Suomen laki oli niin tiukka, että päästötodistuksen sai antaa vain Suomessa toimiva peruskoulu (vrt nykyisin Espanjan aurinkorantakoulu ynnä muut ulkomailla toimivat peruskoulut). Muutoksenhaku on käynnissä, mutta hallintoprosessi on pitkä.
Opetuksen tasosta kiisteleminen on loputon aihe, niin Kielikoulun kuin muidenkin peruskoulujen osalta. Toiset tykkää, toiset ei. Erityisopetus on Kielikoululla toisten mielestä parempaa kuin Torniossa, toisten mielestä ei. Suomessa on opettajan "helpompi" antaa todistukseen viitonen ja todeta, ettei tuo oppilas opi sen paremmin. Ruotsissa vaaditaan G-tasoon opetussuunnitelman alimpien tavoitteiden saavuttaminen ja tämä aiheuttaa paineita niin opettajille kuin oppilaille. Jos oppilas ei opi, niin opettajaakin painostetaan etsimään uusia metodeja ja uusia tapoja, ei vaan "työntämään" oppilasta erityisopettajalle/erityisryhmään. Opettajien pätevyyttä arvostellessa kannatta miettiä tarkkaan miten asian ilmaisee, sillä ko. opettaja on opettanut Tornion lukiossa matematiikka ja luonnontieteellisiä aineita ja on luonnontieteitten maisteri (yli 250ov). Luulisi tuolta pohjalta olevan melkoisen tietävä/pätevä opettamaan peruskoulun matematiikkaan. Lisäksi hän on pidetty opettaja. Kysäiseppä tätä asiaa tuttavasi lapselta.

On todella surullista, että sinun mielipiteesi Kielikoulusta on tuollainen. Mutta niinhän se vain on, ettei makuasioista voi kiistellä. Toivottavasti lapsesi "koulumuistot" Kielikoulusta ovat parempia. Monet "kesken" peruskoulukauden muuttaneet oppilaat vierailevat koululla, ja muistelevat aikojaan koululla lämpimästi, "Oli kivaa kun koulu oli pienempi ja tuli huomatuksi joka päivä"...

Valoista tulevaisuutta etenkin nuorelle toivottaen

Smaksak kirjoitti:

Kaikkea voi moittia, jos oikein tikulla tonkii. Pieniä erheitä oli eksynyt edelliseen kirjoitukseen.
Totta on se, että tilat ovat ahtaat, oppilaita tarkkaluku 319 ja henkilökuntaa 37, ei valitettavasti 60:tä. Toisesta rakennuksesta ei ole löydetty asbestia, vaan betonissa on ollut rakennusaineena eräänlaista tervantapaista kiinnitysainetta, joka uuden tehokkaan ilmanvaihtokoneiston takia levisi etenkin hajuahaittana rakennukseen. Siksi rakennus suljettiin koulukäytöltä ja se lienee ihan oikein. Vertaa; Tornion koulukäytössä olevia rakennuksia, joissa havaittu korkeita homeitiöpitoisuuksia.

Tornion oppilaiden koulukyydeistä vastaa Tornion kaupungin koulutoimisto. Kielikoululla ei ole mitään sanomista koulumatkoista, ei mittaustavoista, ei koulukyydityksen järjestämisestä. Asian voi tarkistaa vt koulutoimenjohtajalta.

Kielikoululla on oma opetussuunnitelma, joka noudattelee Ruotsin koululaitoksen opetussuunnitelmaa. Kielikoulun perustamisen aikaan (20 vuotta sitten) yritettiin hakea Suomen kouluhallitukselta lupaa koululle, antaa suomalainen peruskoulun päästötodistus koulunsa päättäville. Mutta tuolloin Suomen laki oli niin tiukka, että päästötodistuksen sai antaa vain Suomessa toimiva peruskoulu (vrt nykyisin Espanjan aurinkorantakoulu ynnä muut ulkomailla toimivat peruskoulut). Muutoksenhaku on käynnissä, mutta hallintoprosessi on pitkä.
Opetuksen tasosta kiisteleminen on loputon aihe, niin Kielikoulun kuin muidenkin peruskoulujen osalta. Toiset tykkää, toiset ei. Erityisopetus on Kielikoululla toisten mielestä parempaa kuin Torniossa, toisten mielestä ei. Suomessa on opettajan "helpompi" antaa todistukseen viitonen ja todeta, ettei tuo oppilas opi sen paremmin. Ruotsissa vaaditaan G-tasoon opetussuunnitelman alimpien tavoitteiden saavuttaminen ja tämä aiheuttaa paineita niin opettajille kuin oppilaille. Jos oppilas ei opi, niin opettajaakin painostetaan etsimään uusia metodeja ja uusia tapoja, ei vaan "työntämään" oppilasta erityisopettajalle/erityisryhmään. Opettajien pätevyyttä arvostellessa kannatta miettiä tarkkaan miten asian ilmaisee, sillä ko. opettaja on opettanut Tornion lukiossa matematiikka ja luonnontieteellisiä aineita ja on luonnontieteitten maisteri (yli 250ov). Luulisi tuolta pohjalta olevan melkoisen tietävä/pätevä opettamaan peruskoulun matematiikkaan. Lisäksi hän on pidetty opettaja. Kysäiseppä tätä asiaa tuttavasi lapselta.

On todella surullista, että sinun mielipiteesi Kielikoulusta on tuollainen. Mutta niinhän se vain on, ettei makuasioista voi kiistellä. Toivottavasti lapsesi "koulumuistot" Kielikoulusta ovat parempia. Monet "kesken" peruskoulukauden muuttaneet oppilaat vierailevat koululla, ja muistelevat aikojaan koululla lämpimästi, "Oli kivaa kun koulu oli pienempi ja tuli huomatuksi joka päivä"...

Valoista tulevaisuutta etenkin nuorelle toivottaen

Lue lisää

Keskustelu, jossa osataan käyttäytyä, kerrotaan perusteltuja mielipiteitä asiallisesti ja selkeästi eikä haukuta muita kirjoittajia!

Tilaongelma on ainoa asia, mistä olen kanssasi samaa mieltä. Toisessa rakennuksessa ei kyllä ollut "täynnä asbestia", taisi olla kreosoottia jossain kohtaa alapohjaa. Joka aiheutti ärsytysoireita joillekin ihmisille henkilökunnasa. Tilaongelma on kyllä sellainen mitä eivät voineet etukäteen nähdä.

Ruotsalaiset opettajat varmasti suosivat ruotsalaisia oppilaita - heitähän he opettavat! Suomalaisia kun opettavat pääasiassa suomalaistaustaiset opettajat. Omituisia väitteitä sinulla.

Koulupäivät alkavat 8.05 paikallista aikaa. Maassa maan tavalla tai maasta ulos. Kenenkään lapsia ei ole pakotettu kielikouluun vaan olet hakenut sinne. Sieltä pääsee myös sekunnissa pois, senkun pistät hakemuksen sisään niin saat lapsesi maan puolelle. (Takaisin et sitten saa, jos tulit katumapäälle, joten kannattaa harkita)

Mitä ihmeen kouluunhakemista sinä tarkoitat? Lukioon hakemistako?

Minä luulen kyllä, ettei sinun lapsesi käy yhtään missään kielikoulussa. Olet vain kateellinen kun lapsesi ei sinne päässyt.

Sen verran höpöä on tarinasi koulumatkan pituudesta ja monesta muusta asiasta.

Toista mieltä kirjoitti:

Tilaongelma on ainoa asia, mistä olen kanssasi samaa mieltä. Toisessa rakennuksessa ei kyllä ollut "täynnä asbestia", taisi olla kreosoottia jossain kohtaa alapohjaa. Joka aiheutti ärsytysoireita joillekin ihmisille henkilökunnasa. Tilaongelma on kyllä sellainen mitä eivät voineet etukäteen nähdä.

Ruotsalaiset opettajat varmasti suosivat ruotsalaisia oppilaita - heitähän he opettavat! Suomalaisia kun opettavat pääasiassa suomalaistaustaiset opettajat. Omituisia väitteitä sinulla.

Koulupäivät alkavat 8.05 paikallista aikaa. Maassa maan tavalla tai maasta ulos. Kenenkään lapsia ei ole pakotettu kielikouluun vaan olet hakenut sinne. Sieltä pääsee myös sekunnissa pois, senkun pistät hakemuksen sisään niin saat lapsesi maan puolelle. (Takaisin et sitten saa, jos tulit katumapäälle, joten kannattaa harkita)

Mitä ihmeen kouluunhakemista sinä tarkoitat? Lukioon hakemistako?

Minä luulen kyllä, ettei sinun lapsesi käy yhtään missään kielikoulussa. Olet vain kateellinen kun lapsesi ei sinne päässyt.

Sen verran höpöä on tarinasi koulumatkan pituudesta ja monesta muusta asiasta.

Lue lisää

Lisään tuohon vielä kun saattoi jäädä väärinkäsitys: Koulumatkan pituus mitataan todellisen kulkukelpoisen reitin mukana. Joen yli sitä ei taatusti voida mitata.

Pirkkiöstä saa takuuvarmasti jo koulukyydin talvisaikaan sinne koska Kirkkoputaan rannaltakin saa. 1-3 luokkalaisilla sitten vielä omat sääntönsä tuohon päälle.

Jo noiden perusteella epäilen ettei alkup. kirjoittajan lapset ole Kielikoulua nähneetkään.

Jos puhut siitä NO, tai biologian, fysiikan, kemian ja matematiikan opettajasta josta luulen sinun puhuvan, niin haukut todellakin aivan väärää puuta. Kyseinen naisopettaja ei tosin käsittääkseni enää opeta tuolla, mutta opetti kuitenkin ties kuinka monta vuotta ainakin ennen vuotta 2008.

Mikäli puhe on samasta ihmisestä, niin ehdottomasti paras opettaja koko koulussa. Pari muuta osuu lähelle, mutta kyllä tämä opettaja vie silti voiton.
Osaa selittää/selventää/yksinkertaistaa sellaiselle joka ei heti ymmärrä monelta eri kantilta, huumorintajuinen, mutta osaa pitää kuria loistavasti, luontainen auktoriteetti muttei todellakaan sellainen jota kaikki oppilaat vihaa, päinvastoin. Täydellinen opettaja.

Millaista kieltä siellä pitäisi sitten oppia, jos ei jokapäiväistä puhekieltä? Ja miten se suomen kieli rappeutuu? Muuttuuko kotikielikin ruotsiksi?

Kaikki eivät pärjää Suomen lukiossa, vaikka ovat käyneet koko peruskoulunsa Suomessa. Ketäs ja mitäs siinä sitten syytetään?

tosiaan on sukulaislapsillesi noin "onnettomasti" käynyt, lähtisin kyllä etsimään syitä ihan jostain muualta kuin koulusta, oli kielisellainen tai ei.

Vaikeuksia on Suomen puolella monella, jotka eivät ole kielikoulua nähneetkään. Selitähän se.

Monikielinen kirjoitti:

tosiaan on sukulaislapsillesi noin "onnettomasti" käynyt, lähtisin kyllä etsimään syitä ihan jostain muualta kuin koulusta, oli kielisellainen tai ei.

Vaikeuksia on Suomen puolella monella, jotka eivät ole kielikoulua nähneetkään. Selitähän se.

Lue lisää

Meillä käy molemmat lapset kielikoulua.

Missään tapauksessa en pistäisi Tornion puolelle kouluun. En ymmärrä rutinoita, että "oli virhe laittaa lapsi kielikouluun". Kielikoulusta saa lapsensa pyytämällä pois, jos kerran haluaa tunkea pentunsa johonkin Tornion isoista kouluista Ö-luokkaa käymään. Siellä on 5-6 luokkaa rinnakkain. Se siitä viihtyvyydetä. Itse olen käynyt aikoinaan tuollaista megakoulua eikä kateeksi käy.

Mitään pelkoa puolikielisyydestä ei ole. Riippuu ihan lapsesta, oppiiko se yhtään mitään kieltä, edes omaa äidinkieltään kunnolla. Kaikkien kielten kanssa pitää tehdä TÖITÄ, niin äidinkielenkin kanssa. Jos ruotsia meinaa hyvin oppia, niin kielikoulu antaa hyvät edellytykset. Mutta siihen päälle lapsen pitää tehdä ruotsin kanssa vielä TÖITÄ ja vanhempien pitää kannustaa ja tarjota virikkeitä. Esim. loma Tukholmassa tai vaikka Kolmårdenissa auttaa käsittämään, että Ruotsi on muutakin kuin Haaparanta ja mahdollisuuksia on. Jos vain osaa. Meille tulee lapsille kotiin Aku Ankka ruotsiksi. Siis Kalle Anka. Ihan vain sen vuoksi, jotta ruotsikin saa riittävästi treenausta.

Meidän lapset osaa suomen loistavasti, ei sen kanssa tunnu olevan mitään ongelmia. Molemmilla on suorastaan loistava kielipää. Kaksikielisyys näyttää kehittävän äidinkieltäkin. Lisäksi englanninkielen oppiminen tuntuu sujuvan hurjaa vauhtia. Osaan itse englantia hyvin, työn ja tuskan avulla sen aikoinaan opiskelin. Jos vertaan omaa suoritustasoani lapsiin niin mielestäni he ovat 2-3 vuotta minua edellä mm. sanavarastossa ja puhutun englannin ymmärtämisessä. Joko kielikoulussa on tarjolla loistavaa englannin opetusta tai sitten "pinnistely" kahden kielen kanssa auttaa avaamaan lukkoja muuallakin.

investointihan se on kirjoitti:

Meillä käy molemmat lapset kielikoulua.

Missään tapauksessa en pistäisi Tornion puolelle kouluun. En ymmärrä rutinoita, että "oli virhe laittaa lapsi kielikouluun". Kielikoulusta saa lapsensa pyytämällä pois, jos kerran haluaa tunkea pentunsa johonkin Tornion isoista kouluista Ö-luokkaa käymään. Siellä on 5-6 luokkaa rinnakkain. Se siitä viihtyvyydetä. Itse olen käynyt aikoinaan tuollaista megakoulua eikä kateeksi käy.

Mitään pelkoa puolikielisyydestä ei ole. Riippuu ihan lapsesta, oppiiko se yhtään mitään kieltä, edes omaa äidinkieltään kunnolla. Kaikkien kielten kanssa pitää tehdä TÖITÄ, niin äidinkielenkin kanssa. Jos ruotsia meinaa hyvin oppia, niin kielikoulu antaa hyvät edellytykset. Mutta siihen päälle lapsen pitää tehdä ruotsin kanssa vielä TÖITÄ ja vanhempien pitää kannustaa ja tarjota virikkeitä. Esim. loma Tukholmassa tai vaikka Kolmårdenissa auttaa käsittämään, että Ruotsi on muutakin kuin Haaparanta ja mahdollisuuksia on. Jos vain osaa. Meille tulee lapsille kotiin Aku Ankka ruotsiksi. Siis Kalle Anka. Ihan vain sen vuoksi, jotta ruotsikin saa riittävästi treenausta.

Meidän lapset osaa suomen loistavasti, ei sen kanssa tunnu olevan mitään ongelmia. Molemmilla on suorastaan loistava kielipää. Kaksikielisyys näyttää kehittävän äidinkieltäkin. Lisäksi englanninkielen oppiminen tuntuu sujuvan hurjaa vauhtia. Osaan itse englantia hyvin, työn ja tuskan avulla sen aikoinaan opiskelin. Jos vertaan omaa suoritustasoani lapsiin niin mielestäni he ovat 2-3 vuotta minua edellä mm. sanavarastossa ja puhutun englannin ymmärtämisessä. Joko kielikoulussa on tarjolla loistavaa englannin opetusta tai sitten "pinnistely" kahden kielen kanssa auttaa avaamaan lukkoja muuallakin.

Lue lisää

Jos minä pänttäisin koko lukuvuoden ruottia päähäni, niin tuskimpa enää lomallani tahtoisin lukea ainoatakaan ruottinkielistä lausetta, saati sitten pilata lomaani ruottissa.
Englantiin ja Venäjään kannattaisi panostaa sitäkin enemmän, mutta niitä kerkiää oppia myöhemminkin ilman että sen vuoksi lapsi joutuu luopumaan hänen ikäisille kuuluvista leikeistä yms.
"investointi" sana kuuluu likaiseen liike-elämään ja viittaa lähes poikkeuksetta materian hankintaan, lapsi on aika kaukana materiasta tai jostain esineestä jota voi aina välillä rempata ja tehdä korjausinvestointeja...

Suomesta. kirjoitti:

Jos minä pänttäisin koko lukuvuoden ruottia päähäni, niin tuskimpa enää lomallani tahtoisin lukea ainoatakaan ruottinkielistä lausetta, saati sitten pilata lomaani ruottissa.
Englantiin ja Venäjään kannattaisi panostaa sitäkin enemmän, mutta niitä kerkiää oppia myöhemminkin ilman että sen vuoksi lapsi joutuu luopumaan hänen ikäisille kuuluvista leikeistä yms.
"investointi" sana kuuluu likaiseen liike-elämään ja viittaa lähes poikkeuksetta materian hankintaan, lapsi on aika kaukana materiasta tai jostain esineestä jota voi aina välillä rempata ja tehdä korjausinvestointeja...

Lue lisää

Englannista tuskin mitään erityistä hyötyä on kenellekkään, se kuuluu luokkaan työhaastettelussa: "On mulla ajokortti, sillä erotun kaikista muista 590 hakijasta".

Venäjän osaamisesta voi jotain hyötyä ollakkin, tosin enemmän tuolla itärajalla. Siellä syyt on ihan samoja kuin tässä länsirajalla, naapurin kielen osaamisesta on aina hyötyä.

Ruotsista on hyötyä jos sattuu tässä rajalla asumaan, aivan turha tulla jostain Kemistä tai Etelä-Suomesta luennoimaan paskaa kuinka ruotsin osaaminen ei täällä kannata. Voin kertoa heti välittömästi 20 ihmisen nimen, jotka ovat saaneet esim. töitä kaksikielisyydellään täälläpäin.

Jokainen tekee tietysti omat johtopäätöksensä mitkä valmiudet lapsellensa antaa.

Lässyn lässyn kirjoitti:

Englannista tuskin mitään erityistä hyötyä on kenellekkään, se kuuluu luokkaan työhaastettelussa: "On mulla ajokortti, sillä erotun kaikista muista 590 hakijasta".

Venäjän osaamisesta voi jotain hyötyä ollakkin, tosin enemmän tuolla itärajalla. Siellä syyt on ihan samoja kuin tässä länsirajalla, naapurin kielen osaamisesta on aina hyötyä.

Ruotsista on hyötyä jos sattuu tässä rajalla asumaan, aivan turha tulla jostain Kemistä tai Etelä-Suomesta luennoimaan paskaa kuinka ruotsin osaaminen ei täällä kannata. Voin kertoa heti välittömästi 20 ihmisen nimen, jotka ovat saaneet esim. töitä kaksikielisyydellään täälläpäin.

Jokainen tekee tietysti omat johtopäätöksensä mitkä valmiudet lapsellensa antaa.

Lue lisää

Lontoon ja ryssän murteesta ko ei ole hyötyä? On kuule pikkasen enempi kuin tuosta ruottista, sattuu koskettamaan hieman suurempaa väestö määrää kuin joku pieni ruotti.
Opiskeleppa insinööriksi ja mee töihin vaikka it-alalle, niin tuut huomaamaan kuinka sitä sujuvaa venäjää ja enkkua tarvitsee, harvemmin ruottia.
Tuo venäjän kielen taito tulee olemaan erittäin suuressa asemassa tulevaisuudessa kehittyvien markkinoiden vuoksi, jota ruotti ei ole.
Mutta tietysti jos haluaa valmentaa ja antaa lapsellensa hyvät kantimen ikean kassalle, niin ei se ruotti siinä tapauksessa ole yhtään hullumpi, ruottalaisethan eivät alennu opiskeleen suomea.

Ei ruotsille. kirjoitti:

Lontoon ja ryssän murteesta ko ei ole hyötyä? On kuule pikkasen enempi kuin tuosta ruottista, sattuu koskettamaan hieman suurempaa väestö määrää kuin joku pieni ruotti.
Opiskeleppa insinööriksi ja mee töihin vaikka it-alalle, niin tuut huomaamaan kuinka sitä sujuvaa venäjää ja enkkua tarvitsee, harvemmin ruottia.
Tuo venäjän kielen taito tulee olemaan erittäin suuressa asemassa tulevaisuudessa kehittyvien markkinoiden vuoksi, jota ruotti ei ole.
Mutta tietysti jos haluaa valmentaa ja antaa lapsellensa hyvät kantimen ikean kassalle, niin ei se ruotti siinä tapauksessa ole yhtään hullumpi, ruottalaisethan eivät alennu opiskeleen suomea.

Lue lisää

Ensinnäkin, kyseiseen kouluun HAETAAN. Ketään ei sinne pakoteta - eivätkä kaikki hakeneet edes PÄÄSE.

Täällä Torniossa on enemmänkin kuulunut rutinoita siitä, että vapaaehtoinen ruotsi leikattiin säästösyistä pois eli oppilaat eivät saa lukea ruotsia niin paljon kuin tahtoisivat.

Sinulla voi olla sinun omat mielepiteesi mitä kieliä kannataa lukea. Hyvä niin. Sinulle ei sen sijaan kuulu v*ttujakaan mitä lapset ja heidän vanhempansa täällä Torniossa valitsevat. He saavat lukea ruotsia, norjaa tai vaikka vinkuintian kieltä, jos niin parhaaksi kasvat.

Työ IKEA:n kassanakin on kuitenkin työ ja parempi kuin ei töitä laisinkaan - ja pois muutto IKEA:n kassaksi Espooseen :)

IKEAn liksalla tulee täällä kuitenkin pikkasen paremmin töihin kuin jossain Espoossa kituutellen, missä kaikki maksaa 2x täkäläiseen verratuna - palkka ei kuitenkaan ole 2x.

Mahdollisuuksia on myös vähän vaativampiin tehtäviin jos muut kyvyt riittävät. Tästä on tällä perällä esimerkkejä vaikka kuinka, kuinka pitkälle kaksikieliset ihmiset ovat pärjänneet. En lähde lappamaan niitä asioita sen kummemmin. Otan vain pari esimerkkiä: Lapin kullan nousu 1970-luvulla Suomen johtavaksi olutbrändiksi oli kaksikielisten ihmisten aikaansaannos, samoin kuin se, että Lapin kulta on Suomen eniten viety olut ja Ruotsin suurin tuontiolut. Oli ainakin ihan viime vuosiin asti - nykyinen rappiotila on muiden aikaansaannosta.

Toinen esimerkki on Suomen kunniakonsuli Allan Lehto, joka kelvannee sinulle näpäytyksesi siitä, etteivätkö ruotsalaiset osaisi suomea. Allan Lehdon bisnekset ovat varmasti riittävä todiste siitä, että kun on kyky toimia rajojen yli, niin menestys eikun paranee.

On näitä esimerkkejä muitakin vaikka kuinka. Eräs torniolaiskonepajakin siirtyi osaksi Ruotsiin, koska kykyä on. Erään autotarvikeliikkeen seuraavasta sukupolvesta on vasiten kasvatettu kaksikieliset, koska bisnekset Ruotsissa ja Suomessa tarvitsevat jatkajaa. Näitähän riittää.

Voit mennä trollaamaan jonnekin muualle pakkoruotsistasi. Nämä ovat meidän omia valintojamme, jos me täällä haluamme opiskella ruotsia

Håkan Finne kirjoitti:

Ensinnäkin, kyseiseen kouluun HAETAAN. Ketään ei sinne pakoteta - eivätkä kaikki hakeneet edes PÄÄSE.

Täällä Torniossa on enemmänkin kuulunut rutinoita siitä, että vapaaehtoinen ruotsi leikattiin säästösyistä pois eli oppilaat eivät saa lukea ruotsia niin paljon kuin tahtoisivat.

Sinulla voi olla sinun omat mielepiteesi mitä kieliä kannataa lukea. Hyvä niin. Sinulle ei sen sijaan kuulu v*ttujakaan mitä lapset ja heidän vanhempansa täällä Torniossa valitsevat. He saavat lukea ruotsia, norjaa tai vaikka vinkuintian kieltä, jos niin parhaaksi kasvat.

Työ IKEA:n kassanakin on kuitenkin työ ja parempi kuin ei töitä laisinkaan - ja pois muutto IKEA:n kassaksi Espooseen :)

IKEAn liksalla tulee täällä kuitenkin pikkasen paremmin töihin kuin jossain Espoossa kituutellen, missä kaikki maksaa 2x täkäläiseen verratuna - palkka ei kuitenkaan ole 2x.

Mahdollisuuksia on myös vähän vaativampiin tehtäviin jos muut kyvyt riittävät. Tästä on tällä perällä esimerkkejä vaikka kuinka, kuinka pitkälle kaksikieliset ihmiset ovat pärjänneet. En lähde lappamaan niitä asioita sen kummemmin. Otan vain pari esimerkkiä: Lapin kullan nousu 1970-luvulla Suomen johtavaksi olutbrändiksi oli kaksikielisten ihmisten aikaansaannos, samoin kuin se, että Lapin kulta on Suomen eniten viety olut ja Ruotsin suurin tuontiolut. Oli ainakin ihan viime vuosiin asti - nykyinen rappiotila on muiden aikaansaannosta.

Toinen esimerkki on Suomen kunniakonsuli Allan Lehto, joka kelvannee sinulle näpäytyksesi siitä, etteivätkö ruotsalaiset osaisi suomea. Allan Lehdon bisnekset ovat varmasti riittävä todiste siitä, että kun on kyky toimia rajojen yli, niin menestys eikun paranee.

On näitä esimerkkejä muitakin vaikka kuinka. Eräs torniolaiskonepajakin siirtyi osaksi Ruotsiin, koska kykyä on. Erään autotarvikeliikkeen seuraavasta sukupolvesta on vasiten kasvatettu kaksikieliset, koska bisnekset Ruotsissa ja Suomessa tarvitsevat jatkajaa. Näitähän riittää.

Voit mennä trollaamaan jonnekin muualle pakkoruotsistasi. Nämä ovat meidän omia valintojamme, jos me täällä haluamme opiskella ruotsia

Lue lisää

Olipas kaksikieliset kovia kaljaveikkoja kun nostivat yksinään lapparin Suomen johtavaksi olutbrändiksi :)

Sukulaislastesi heikko koulumenestys ei varmastikaan johtunut kielikoulusta tai lukiosta. Myös keskitasoinen oppilas menestyy lukiossa. Tosin liian suuret käsitykset omista perityistä kyvyistä saattavat muodostua kompastuskiveksi, varsinkin jos koko suku on taustalla vakuuttelemassa, kuinka TEOREETTISESTI lahjakas perillinen on. Suhteellisuudentaju on erinomainen ominaisuus.

Sukulainen itsekin kirjoitti:

Millaista kieltä siellä pitäisi sitten oppia, jos ei jokapäiväistä puhekieltä? Ja miten se suomen kieli rappeutuu? Muuttuuko kotikielikin ruotsiksi?

Kaikki eivät pärjää Suomen lukiossa, vaikka ovat käyneet koko peruskoulunsa Suomessa. Ketäs ja mitäs siinä sitten syytetään?

Lue lisää

ON KUITENKIN TOSIASIA, ETTÄ KAIKKI Tornion PERUSKOULULAISET SAMOINKUIN LUKIOLAISET PAAHTAVAT KAIKKI ILTANSA JA YÖNSÄ LÄKSYJÄÄN. kETÄÄN EI NÄY ENÄÄ MENOPAIKOISSA. Onko Tornio kokenut suuren muodonmuutoksen...

Suomesta. kirjoitti:

Jos minä pänttäisin koko lukuvuoden ruottia päähäni, niin tuskimpa enää lomallani tahtoisin lukea ainoatakaan ruottinkielistä lausetta, saati sitten pilata lomaani ruottissa.
Englantiin ja Venäjään kannattaisi panostaa sitäkin enemmän, mutta niitä kerkiää oppia myöhemminkin ilman että sen vuoksi lapsi joutuu luopumaan hänen ikäisille kuuluvista leikeistä yms.
"investointi" sana kuuluu likaiseen liike-elämään ja viittaa lähes poikkeuksetta materian hankintaan, lapsi on aika kaukana materiasta tai jostain esineestä jota voi aina välillä rempata ja tehdä korjausinvestointeja...

Lue lisää

näin on

Yläasteella jatkuu sama systeemi, eli Haaparanta- ja Tornio-luokat erikseen. Matematiikka on suomeksi, kuten muutkin aineet. Lapsesi voivat valita joitakin kielivalintoja, joita opiskella, esim. lisäenglanti ja saksa. Näistä tulee erillinen arvosana, paitsi ymmärtääkseni lisäenglannin arvosana "sisältyy" normaaliin englantiin. Osa opettajista ei juurikaan puhu suomea, mutta he eivät juurikaan opeta lukuaineita, vaan liikuntaa tai musiikkia. Omalla sukulaistyttärelläni, joka on suomenkielinen, on kuulemma ollut vaikea ymmärtää liikunnanopettajien vähäistä suomen kieltä. Ysiluokalla alkaa valtakunnalliset, jotka ovat rankkoja. Esimerkiksi suomalaiset oppilaat tekevät Suomen ja Ruotsin valtakunnalliset, kun taas ruotsalaiset vain Ruotsin. Ja Ruotsin valtakunnallinen koehan on tietenkin ruotsiksi.

Itseänikin kaduttaa, että laitoin tyttäreni kielikouluun. Esimerkiksi se paperisota, jonka joutuu käymään läpi kun hakee jatko-opiskelupaikkaa. Myös arvosanat ovat melko hankala saada; G on 6-7, VG on 8-9 ja MVG on 10. IG on sama kuin hylätty eli nelonen. Suomalaisetkin oppilaat saavat ruotsalaisen arvosanan.
Esimerkiksi, jos kielikoulussa saa IG:n vaikka englannista, on hyvin mahdollista, että Suomen puolella arvosana olisi ollut 5, millä pääsee läpi. Eli suomalaisilta oppilailta vaaditaan mielestäni liikaa. Eli arvosanat eivät myöskään ole erityisen "tarkkoja".

Molemmat tyttäreni ovat kielikoulussa, toinen ala-asteella ja toinen yläasteella. Nuorempi tyttäreni vaihtaa koulua heti, kun pääsee yläasteelle.

äityli123 kirjoitti:

Yläasteella jatkuu sama systeemi, eli Haaparanta- ja Tornio-luokat erikseen. Matematiikka on suomeksi, kuten muutkin aineet. Lapsesi voivat valita joitakin kielivalintoja, joita opiskella, esim. lisäenglanti ja saksa. Näistä tulee erillinen arvosana, paitsi ymmärtääkseni lisäenglannin arvosana "sisältyy" normaaliin englantiin. Osa opettajista ei juurikaan puhu suomea, mutta he eivät juurikaan opeta lukuaineita, vaan liikuntaa tai musiikkia. Omalla sukulaistyttärelläni, joka on suomenkielinen, on kuulemma ollut vaikea ymmärtää liikunnanopettajien vähäistä suomen kieltä. Ysiluokalla alkaa valtakunnalliset, jotka ovat rankkoja. Esimerkiksi suomalaiset oppilaat tekevät Suomen ja Ruotsin valtakunnalliset, kun taas ruotsalaiset vain Ruotsin. Ja Ruotsin valtakunnallinen koehan on tietenkin ruotsiksi.

Itseänikin kaduttaa, että laitoin tyttäreni kielikouluun. Esimerkiksi se paperisota, jonka joutuu käymään läpi kun hakee jatko-opiskelupaikkaa. Myös arvosanat ovat melko hankala saada; G on 6-7, VG on 8-9 ja MVG on 10. IG on sama kuin hylätty eli nelonen. Suomalaisetkin oppilaat saavat ruotsalaisen arvosanan.
Esimerkiksi, jos kielikoulussa saa IG:n vaikka englannista, on hyvin mahdollista, että Suomen puolella arvosana olisi ollut 5, millä pääsee läpi. Eli suomalaisilta oppilailta vaaditaan mielestäni liikaa. Eli arvosanat eivät myöskään ole erityisen "tarkkoja".

Molemmat tyttäreni ovat kielikoulussa, toinen ala-asteella ja toinen yläasteella. Nuorempi tyttäreni vaihtaa koulua heti, kun pääsee yläasteelle.

Lue lisää

Voi vitsi. Vai on sulla suurin migreeni, että ruotsista ei saa Suomen mallin mukaisia arvosanoja?

Mihin sun lapsesi on hakemassa, amikseenko? :)

Meillä ainakin jatkaa lapset lukioon. Kyllä niitä putkia voi hitsailla ja soppaa keitellä mykkänä siellä keitiössä ilman ruotsinkielen taitoakin.

Paskaakos pistät lastasi lukukouluun (kielikoulu), jos idis on istua luuttuamassa loppuikänsä jotain torniolaiskonepajan lattioita....

Sen sijaan jos tähtää vähän järkevämpiin hommiin liikealalle, suunnitteluun, johtoon, myyntiin, edustamiseen tms niin Kielikoulu on järkevä valinta, koska siellä saa eväitä ihmisten kanssa pärjäämiseen.

Niin muuten kukaan ei muistanut kertoa, että Kielikoulussa panostetaan myös lasten esiintymistaitoon. Oletteko huomanneet?

Aika paljon on spotaania esiintymistä, raportin tekoa ym. projektia. Juuri niitä taitoja millä elämässä pärjätään pitkälle.

On vanhanaikaista suomalaista höpötystä jauhaa tuubaa jostain numeroista. Ei niillä numeroilla elämässä pärjätä. Ja Kielikoulustahan mennään seuraavaksi lukioon. Kielikoulusta kyllä pääsee Eurolukioon Tornioon lukemaan, ei ne nyt niin paskoja siellä ole etteikö Kielikoulun todistusta tunnusta.

Eurolukiosta saakin sitten ihan suomalaisen ylioppilastodistuksen, jolla pääsee aivan minne vain lukemaan. Jos vain arvosanat siinä petterissä riittävät.

Ei peruskoulun petterillä nyt mitään arvoa ole muuta kuin sillä sekunnilla kun sillä haetaan lukioon. Sen jälkeen kun lukioon on päästy, niin sillä paperilla voi pyyhkiä vaikka peppua.

Naurattavaa miten joillakin on hämärtynyt ihan asioiden alkeetkin.

Just joo taas kirjoitti:

Voi vitsi. Vai on sulla suurin migreeni, että ruotsista ei saa Suomen mallin mukaisia arvosanoja?

Mihin sun lapsesi on hakemassa, amikseenko? :)

Meillä ainakin jatkaa lapset lukioon. Kyllä niitä putkia voi hitsailla ja soppaa keitellä mykkänä siellä keitiössä ilman ruotsinkielen taitoakin.

Paskaakos pistät lastasi lukukouluun (kielikoulu), jos idis on istua luuttuamassa loppuikänsä jotain torniolaiskonepajan lattioita....

Sen sijaan jos tähtää vähän järkevämpiin hommiin liikealalle, suunnitteluun, johtoon, myyntiin, edustamiseen tms niin Kielikoulu on järkevä valinta, koska siellä saa eväitä ihmisten kanssa pärjäämiseen.

Niin muuten kukaan ei muistanut kertoa, että Kielikoulussa panostetaan myös lasten esiintymistaitoon. Oletteko huomanneet?

Aika paljon on spotaania esiintymistä, raportin tekoa ym. projektia. Juuri niitä taitoja millä elämässä pärjätään pitkälle.

On vanhanaikaista suomalaista höpötystä jauhaa tuubaa jostain numeroista. Ei niillä numeroilla elämässä pärjätä. Ja Kielikoulustahan mennään seuraavaksi lukioon. Kielikoulusta kyllä pääsee Eurolukioon Tornioon lukemaan, ei ne nyt niin paskoja siellä ole etteikö Kielikoulun todistusta tunnusta.

Eurolukiosta saakin sitten ihan suomalaisen ylioppilastodistuksen, jolla pääsee aivan minne vain lukemaan. Jos vain arvosanat siinä petterissä riittävät.

Ei peruskoulun petterillä nyt mitään arvoa ole muuta kuin sillä sekunnilla kun sillä haetaan lukioon. Sen jälkeen kun lukioon on päästy, niin sillä paperilla voi pyyhkiä vaikka peppua.

Naurattavaa miten joillakin on hämärtynyt ihan asioiden alkeetkin.

Lue lisää

Torniossa ei ole ollut vuosiin eurolukiota. Taidat olla melko tyranni vanhemmaksi kun noin vain laitat lapsesi kouluun heiltä mitään kysymättä.

Kielikoulu ei ole sen kummempi koulu kuin muukaan. Siellä menestyy, jo on motivoitunut ihan samoin kuin Suomen puolen kouluissakin.

sulla vaikeuksia hakea lukioon ? Miten Tornion lukio suhtautuu kielikoulun käynneisiin ?

Kielikoulun opettajista suuri osa on loistavia, varmasti. Mutta osalla ei ole juuri minkäänlaista ammattitaitoa, se on tullut selväksi. Vanhempainneuvostossa ollessani siellä kampanjoitiin melko voimakkaasti erästä opettajaa vastaan, ja hän olikin vain vuoden töissä kielikoulussa. Muitakin tapauksia on. Esimerkiksi koulun maantiedonopettaja oli väittänyt Kyprosta Kreikalle kuuluvaksi saareksi, vaikka tosiasiassahan on Kypros ja Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta. Tästä sitten väännettiin kättä tyttäreni kanssa lomamatkallamme.
Tytärtäni on opettanut (en ole varma opettaako enää) opettaja, jolla ei ole valtuuksia opettaa yläastetta. Kyseinen opettaja opetti kaikenlisäksi ruotsia. Mutta kyllä tyttäreni kokeissa ja sanakokeissa pärjäsi, vaikka opettaja ilmeisesti on/olikin epäkelpo.

Kyllä kielikoulussa on paljon hyvää, mutta valitettavasti myös huonoa - ja sitä on mielestäni liikaa.

Lukio? kirjoitti:

sulla vaikeuksia hakea lukioon ? Miten Tornion lukio suhtautuu kielikoulun käynneisiin ?

Helposti pääsi. Arvosanat ihan hyvät. Pari G 5-6 MVG loput VG. Huonommillakin pääsi. Joustavalla haulla haettiin. Kirjotettiin vain mitä arvosanaa Ruotsin arvosanat vastasivat suomessa (esim. VG = 7-8. En muista tarkasti).

Yläasteen opettajat ovat omasta mielestä ainakin päteviä. Joitain asioita tulee uudestaan vastaan yläasteella, jos ei jää kaikki heti päähän. En sano mitään ala-asteen opettajista. Varmaan ehtineet vaihtua aika monesti. En kyllä sanois tilanteen parantuvan, jos vaihtaa johonkin Tornion kouluista. Jos opetus ei kelpaa, niin muuttakaa etelämmäksi vaikka Helsinkiin.

äityli123 kirjoitti:

Kielikoulun opettajista suuri osa on loistavia, varmasti. Mutta osalla ei ole juuri minkäänlaista ammattitaitoa, se on tullut selväksi. Vanhempainneuvostossa ollessani siellä kampanjoitiin melko voimakkaasti erästä opettajaa vastaan, ja hän olikin vain vuoden töissä kielikoulussa. Muitakin tapauksia on. Esimerkiksi koulun maantiedonopettaja oli väittänyt Kyprosta Kreikalle kuuluvaksi saareksi, vaikka tosiasiassahan on Kypros ja Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta. Tästä sitten väännettiin kättä tyttäreni kanssa lomamatkallamme.
Tytärtäni on opettanut (en ole varma opettaako enää) opettaja, jolla ei ole valtuuksia opettaa yläastetta. Kyseinen opettaja opetti kaikenlisäksi ruotsia. Mutta kyllä tyttäreni kokeissa ja sanakokeissa pärjäsi, vaikka opettaja ilmeisesti on/olikin epäkelpo.

Kyllä kielikoulussa on paljon hyvää, mutta valitettavasti myös huonoa - ja sitä on mielestäni liikaa.

Lue lisää

löit luut kurkkuun näillekin kielikoulun halventajille 11 ällää : lälläläääää Siinäpä haukkujille tekemistä, laittakaa paremmaksi suomen kouluissa HOX Jeren sanojen mukaan : perusteet saatu kielikoulusta :) Eikä hän halua lähteä opiskelemaan suomen kouluihin vaan ulkomaille eli aika kehnoa koulutusta suomessa...

parasparempiparhain kirjoitti:

löit luut kurkkuun näillekin kielikoulun halventajille 11 ällää : lälläläääää Siinäpä haukkujille tekemistä, laittakaa paremmaksi suomen kouluissa HOX Jeren sanojen mukaan : perusteet saatu kielikoulusta :) Eikä hän halua lähteä opiskelemaan suomen kouluihin vaan ulkomaille eli aika kehnoa koulutusta suomessa...

Lue lisää

Ei Suomessa koulutus kehnoa ole. Oletko kuullut yleismaailmallisesti PISA-tutkimuksesta? Lue ja tiedä:

http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa

asdffg kirjoitti:

Ei Suomessa koulutus kehnoa ole. Oletko kuullut yleismaailmallisesti PISA-tutkimuksesta? Lue ja tiedä:

http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa

Lue lisää

PISA mittaa 15-vuotiaiden taitoa. Laadukkaasta korkeakouluopetuksesta se ei varsinaisesti tiedä mitään. Jos nyt ei suorastaan kehnoa, niin ainakin hyvin keskinkertaista se suomalainen korkeakoulutoiminta on. Puhun kokemuksesta, jota minulla on useammasta tiedekunnasta.

Suomalaiset nuoret eivät viihdy koulussa, niin hyvä kuin se onkin.

Ruotsalaisilla on paremmat sosiaaliset taidot.

N.estori kirjoitti:

PISA mittaa 15-vuotiaiden taitoa. Laadukkaasta korkeakouluopetuksesta se ei varsinaisesti tiedä mitään. Jos nyt ei suorastaan kehnoa, niin ainakin hyvin keskinkertaista se suomalainen korkeakoulutoiminta on. Puhun kokemuksesta, jota minulla on useammasta tiedekunnasta.

Suomalaiset nuoret eivät viihdy koulussa, niin hyvä kuin se onkin.

Ruotsalaisilla on paremmat sosiaaliset taidot.

Lue lisää

Yleistys on varmasti oikein kivaa!

N.estori kirjoitti:

PISA mittaa 15-vuotiaiden taitoa. Laadukkaasta korkeakouluopetuksesta se ei varsinaisesti tiedä mitään. Jos nyt ei suorastaan kehnoa, niin ainakin hyvin keskinkertaista se suomalainen korkeakoulutoiminta on. Puhun kokemuksesta, jota minulla on useammasta tiedekunnasta.

Suomalaiset nuoret eivät viihdy koulussa, niin hyvä kuin se onkin.

Ruotsalaisilla on paremmat sosiaaliset taidot.

Lue lisää

Vaikka PISA ei lukiolaisten taitoja mittaisikaan, kertoo se kuitenkin jotain. Tuskinpa opetuksen tai oppilaiden taso lukiossa peruskouluun verrattuna kovin suuresti romahtaa. Onhan se toki totta, että koko maailman mittakaavassa korkeamman tason koulutus ei Suomessa välttämättä pärjää maailman huippukouluille, mutta ei se takuulla ihan pohjasakkaakaan ole.

asdffg kirjoitti:

Ei Suomessa koulutus kehnoa ole. Oletko kuullut yleismaailmallisesti PISA-tutkimuksesta? Lue ja tiedä:

http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa

Lue lisää

Oletko kuullut BKT:stä?

Entä kouluviihtyvyydestä?

Entä itsemurhaluvuista?

Suomessa korkein PISA ja itsemurhaluvutkin.

Suomessa huono viihtyvys työelämässä, kouluissa jne.

Suomessa ei myöskään muita kummallisempi elintaso. BKT ja PISA ei korreloi.

asdffg kirjoitti:

Vaikka PISA ei lukiolaisten taitoja mittaisikaan, kertoo se kuitenkin jotain. Tuskinpa opetuksen tai oppilaiden taso lukiossa peruskouluun verrattuna kovin suuresti romahtaa. Onhan se toki totta, että koko maailman mittakaavassa korkeamman tason koulutus ei Suomessa välttämättä pärjää maailman huippukouluille, mutta ei se takuulla ihan pohjasakkaakaan ole.

Lue lisää

Kannattaa kuitenkin muistaa se, että Kielikoulu on Ruotsin 10. parhaan koulun joukossa oppimistuloksiltaan. Ne yhdeksän muuta on jotain Lundsbergskaa http://www.lundsbergsskola.se/

tai muita Tukholman alueen eliittikouluja, jonne mennään rahalla...siis vanhemmat ovat valmiiksi fiksuja, rikkaita ja menestyneitä.

Aika hyvin minusta pieneltä Kielikoululta från Haparanda, joka ei mitään ihmeempiä tukiaisia tai resursseja mistään saa. Ja jonka oppilaisaines on täältä tavallisten duunareitten keskeltä revittyä.

Katsokaa huviksenne millä resursseilla mällää esim. Lundbergska. Sieltä tulee seuraavan sukupolven pääjohtajat ja pääministerit Ruotsin elinkeinoelämään. Opettajat on parhaita mitä rahalla saa.

PISA PISKAA kirjoitti:

Kannattaa kuitenkin muistaa se, että Kielikoulu on Ruotsin 10. parhaan koulun joukossa oppimistuloksiltaan. Ne yhdeksän muuta on jotain Lundsbergskaa http://www.lundsbergsskola.se/

tai muita Tukholman alueen eliittikouluja, jonne mennään rahalla...siis vanhemmat ovat valmiiksi fiksuja, rikkaita ja menestyneitä.

Aika hyvin minusta pieneltä Kielikoululta från Haparanda, joka ei mitään ihmeempiä tukiaisia tai resursseja mistään saa. Ja jonka oppilaisaines on täältä tavallisten duunareitten keskeltä revittyä.

Katsokaa huviksenne millä resursseilla mällää esim. Lundbergska. Sieltä tulee seuraavan sukupolven pääjohtajat ja pääministerit Ruotsin elinkeinoelämään. Opettajat on parhaita mitä rahalla saa.

Lue lisää

onko mieltä verrata kokonaisen maan yleistä koulutustasoa toisen maan eliittikoulujen tasoon. Hiukan sama kuin sanoisi, että piirikunnallisen sadan metrin juoksun voittaja ei osaa juosta, koska ei ole päässyt olympialaisiin.

. kirjoitti:

onko mieltä verrata kokonaisen maan yleistä koulutustasoa toisen maan eliittikoulujen tasoon. Hiukan sama kuin sanoisi, että piirikunnallisen sadan metrin juoksun voittaja ei osaa juosta, koska ei ole päässyt olympialaisiin.

Lue lisää

Kielikouluhan oli tuon mukaan eliittikoulujen veroinen eli olympiatasoa.

Suomen PISA-tulokst ovat niitä piirikunnan mestareiden tuloksia.

Veikkaan, että Kielikoulu sijoittuisi Suomenkin koulujen listoilla varsin korkealle, jos osallistuisi peruskoulujen valtakunnallisiin kokeisiin. Siitähän kommentissa oli kyse.

Pisa in my ass kirjoitti:

Oletko kuullut BKT:stä?

Entä kouluviihtyvyydestä?

Entä itsemurhaluvuista?

Suomessa korkein PISA ja itsemurhaluvutkin.

Suomessa huono viihtyvys työelämässä, kouluissa jne.

Suomessa ei myöskään muita kummallisempi elintaso. BKT ja PISA ei korreloi.

Lue lisää

Kielikoulu on hyvä koulu! Siellä on vaikka mitä toimintaa ja hyvät opettajat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Minulla ainakaan mitään paperirumpaa jatko-opinnoissa tullut ja kun arvosanoja on "vaikeampi" saada on lukiossa helpompaa. Eikä ainakaan minun aikana MVG 10 ollut. Siihen tarvitaan 90% oikein. Koulumatkojen korvaaminen kyllä hieman tyhmää, mutta se ei ollut Kielikoulun vika, vaan Tornion kaupungin.

Kielikoulussa koulunkäynti paljon rennompaa, mutta kyllä siellä silti töitä tehdään ja pitkiin koulupäiviin on hyvä totutella myöhempää varten. Kielikoulussa kyllä oppii hyvän ruotsinkielen taidon jos haluaa!

Lukio? kirjoitti:

sulla vaikeuksia hakea lukioon ? Miten Tornion lukio suhtautuu kielikoulun käynneisiin ?

"sulla vaikeuksia hakea lukioon ? Miten Tornion lukio suhtautuu kielikoulun käynneisiin ? "

Ottaa sisään kaikki kielikoululaiset, koska kokemus on kuulemma osoittanut, että kielikoululaiset pärjäävät Tyllissä.

Suomen ennätyksen ylioppilaskirjoituksissa kirjoittanut Jere Järlström oli kielikoulun kasvatti.

Älykästä argumentointita. Onnitteluni.

Turha lähteä merta edemmän kalaan.

Kielikoulun Torniolaiset oppilaat noudattavat suomalaista opetussuunnitelmaa. Ruotsalainen koulu ei voi laillisesti myöntää Suomen peruskoulun päättötodistusta, joten kielikoulusta saa ruotsalaisen todistuksen.

Vaatimustaso on kovempi kuin Suomen peruskoulussa, siis osaamisen arvioinnin suhteen. Silti Ruotsi ei menesty PISA tutkimuksessa. Voihan olla, että ruotsalainen koulujärjestelmä painottaa eri osaamista, mitä Pisalla mitataan.

Haaparannan kielikoulu on Ruotsin valtakunnallisissa kokeissa hyvin menestynyt ja on Haaparannan paras koulu. Suomessa perusasteen oppimistuloksiahan ei mitata koulukohtaisesti valtakunnallisesti.

Viime vuosina kielikoulu on kärsinyt tila-ahtaudesta ja siitä johtuvista käytännön ongelmista. Tähän ongelmaan ei ole ratkaisua näköpiirissä aivan pian.

vanhempi5 kirjoitti:

Kielikoulun Torniolaiset oppilaat noudattavat suomalaista opetussuunnitelmaa. Ruotsalainen koulu ei voi laillisesti myöntää Suomen peruskoulun päättötodistusta, joten kielikoulusta saa ruotsalaisen todistuksen.

Vaatimustaso on kovempi kuin Suomen peruskoulussa, siis osaamisen arvioinnin suhteen. Silti Ruotsi ei menesty PISA tutkimuksessa. Voihan olla, että ruotsalainen koulujärjestelmä painottaa eri osaamista, mitä Pisalla mitataan.

Haaparannan kielikoulu on Ruotsin valtakunnallisissa kokeissa hyvin menestynyt ja on Haaparannan paras koulu. Suomessa perusasteen oppimistuloksiahan ei mitata koulukohtaisesti valtakunnallisesti.

Viime vuosina kielikoulu on kärsinyt tila-ahtaudesta ja siitä johtuvista käytännön ongelmista. Tähän ongelmaan ei ole ratkaisua näköpiirissä aivan pian.

Lue lisää

"Vaatimustaso on kovempi kuin Suomen peruskoulussa, siis osaamisen arvioinnin suhteen. Silti Ruotsi ei menesty PISA tutkimuksessa. Voihan olla, että ruotsalainen koulujärjestelmä painottaa eri osaamista, mitä Pisalla mitataan."

Nyt oikaiset kyllä etkä ihan vähän oikaisekkaan. Nimittäin:

Se, ettei Ruotsi menesty PISA:ssa johtuu aivan muista syistä kuin Haaparannan kielikoulusta. Sen kautta on turha yrittää analyseerata Ruotsin menestyksiä. Jos kaikki Ruotsin koulut olisivat Haaparannan kielikoulun tasoa, niin Ruotsi olisi PISA-tutkimuksen ylivoimainen ykkönen.

Kokonaan toinen asia on kyseenalaistaa koko PISA-tutkimus. Mitä kyseinen mittaus on muka mittaavinaan? Onko PISA-tutkimuksen ykkönen mukamas maailman paras maa, jossa on onnellisimmat ihmiset, korkein BKT, alhaisin työttömyys, fiksuimmat päättäjät jne? PISA:n ykkösenhän me tiedämme, se on Suomi. Sitten voitkin ruveta miettimään, onko Suomi maailman vaurain, fiksuin, eteenpäinmenevin maa maailmassa... ja aika äkkiä joudut myöntämään, ettei ole. Ei olla toki huonoinkaan maa maailmassa - mutta aika kaukana kärjestä kumminkin. Sijoitus on lähivuosina menossa pikemminkin alas- kuin ylöspäin.

Kielikoulukin saattaa olla kouluna menossa alaspäin. Tilakysymys on rampauttanut kyseisen koulun aika pahasti.

"Itse en kadu ollenkaan, että kävin kielikoulun. Mutta jos järkevästi ajatellaan, olisi parempi kuitenkin, jos olisin mennyt Suomeen kouluun. Suomen peruskoulutushan on maailman huippua, ihan tutkitusti, joten miksi sitä ei sitten hyödyntäisi? Erään tutkimuksen mukaan Suomen peruskoulutus on maailman parasta, Ruotsi ei mahtunut edes top 20:n joukkoon. Itse en siis laittaisi lastani kielikouluun."

Tuossa logiikassasi ei ole kyllä järjestä tietoakaan.

Vain jos olisit tosiaan käynyt läpi kaikki Ruotsin peruskoulut, voisit asiaa noin perustella. Mutta sinä kävit vain yhden - erään Ruotsin parhaimmista. Suomessakaan ei ole montaa peruskoulua, jotka tasossa hakkaavat Ruotsin kielikoulun.

Suomen ylioppilaskirjoituksen ennätyksenhaltija on Kielikoulun käynyt. Jos em. koulu olisi nin paska kuin väität, niin miten kyseinen kaveri onnistui kirjoittamaan peräti 11 laudaturia!

11 points kirjoitti:

"Itse en kadu ollenkaan, että kävin kielikoulun. Mutta jos järkevästi ajatellaan, olisi parempi kuitenkin, jos olisin mennyt Suomeen kouluun. Suomen peruskoulutushan on maailman huippua, ihan tutkitusti, joten miksi sitä ei sitten hyödyntäisi? Erään tutkimuksen mukaan Suomen peruskoulutus on maailman parasta, Ruotsi ei mahtunut edes top 20:n joukkoon. Itse en siis laittaisi lastani kielikouluun."

Tuossa logiikassasi ei ole kyllä järjestä tietoakaan.

Vain jos olisit tosiaan käynyt läpi kaikki Ruotsin peruskoulut, voisit asiaa noin perustella. Mutta sinä kävit vain yhden - erään Ruotsin parhaimmista. Suomessakaan ei ole montaa peruskoulua, jotka tasossa hakkaavat Ruotsin kielikoulun.

Suomen ylioppilaskirjoituksen ennätyksenhaltija on Kielikoulun käynyt. Jos em. koulu olisi nin paska kuin väität, niin miten kyseinen kaveri onnistui kirjoittamaan peräti 11 laudaturia!

Lue lisää

Mikäs minun logiikassani muka mättää? Tietenkin voin perustella noin, sillä on faktatietoa, että Suomessa on maailman paras peruskoulutus. Minä en ole käynyt Ruotsin peruskouluja läpi, mutta kansainväliset tutkimustulokset puhuvat puolestaan. Itse en laittaisi lastani kielikouluun enkä mihinkään muuhunkaan ruotsalaiseen kouluun. Oletko nyt tyytyväinen? Ja missä kohtaa väitin kielikoulun olevan "paska"? En missään. Kielikoulu ei ole paska koulu, mutta ei myöskään mikään eliittikoulu. Siellä on paljon parannettavaa.

Jere kirjoitti laudaturit Tornion yhteislyseon lukiosta, ei kielikoulusta. Melko invalidi argumentti sinulta.

Ex-kielikoululainen kirjoitti:

Mikäs minun logiikassani muka mättää? Tietenkin voin perustella noin, sillä on faktatietoa, että Suomessa on maailman paras peruskoulutus. Minä en ole käynyt Ruotsin peruskouluja läpi, mutta kansainväliset tutkimustulokset puhuvat puolestaan. Itse en laittaisi lastani kielikouluun enkä mihinkään muuhunkaan ruotsalaiseen kouluun. Oletko nyt tyytyväinen? Ja missä kohtaa väitin kielikoulun olevan "paska"? En missään. Kielikoulu ei ole paska koulu, mutta ei myöskään mikään eliittikoulu. Siellä on paljon parannettavaa.

Jere kirjoitti laudaturit Tornion yhteislyseon lukiosta, ei kielikoulusta. Melko invalidi argumentti sinulta.

Lue lisää

Eihän tuossa jäkätyksessä ole mitään järkeä.

Yksittäisen koulun hyvyyttä tai huonoutta yrität perustella kokonaisen kansankunnan koulujen keskimääräistuloksella.

Tuolla idealla esim. Iso-Britanniassa ei olisi mukamas yhtään kunnollista koulua, koska keskimäärien brittien koululaitos on heikossa jamassa. Todellisuudessa Isossa Britanniassa on monta huippukoulua, jonne rikkaat lähettävät lapsiaan jopa valtamerten takaa käymään koulua.

Minäpä luulen ettet sinä ole kielikoulua tai mitään muutakaan koulua edes nähnyt, mokoma "ex-kielikoululainen". Sen verta daijulta vaikutat.

hukkaan meni koulut kirjoitti:

Eihän tuossa jäkätyksessä ole mitään järkeä.

Yksittäisen koulun hyvyyttä tai huonoutta yrität perustella kokonaisen kansankunnan koulujen keskimääräistuloksella.

Tuolla idealla esim. Iso-Britanniassa ei olisi mukamas yhtään kunnollista koulua, koska keskimäärien brittien koululaitos on heikossa jamassa. Todellisuudessa Isossa Britanniassa on monta huippukoulua, jonne rikkaat lähettävät lapsiaan jopa valtamerten takaa käymään koulua.

Minäpä luulen ettet sinä ole kielikoulua tai mitään muutakaan koulua edes nähnyt, mokoma "ex-kielikoululainen". Sen verta daijulta vaikutat.

Lue lisää

Haluatko tahallaan ymmärtää kaiken mahdollisimman väärin vai onko se tahdosta riippumatonta? Kun puhun Suomen ja Ruotsin peruskoulutuksesta, tarkoitan tietenkin molempia maita, mutta koska tämä keskustelupalsta koskee Torniota ja Haaparantaa, ajattelin, että hieman hitaammallakin käyvät yksilöt tajuavat minun kohdistavan kommenttini erityisesti tämän alueen kouluihin. Ja kyllähän minä muitakin, koulukohtaisia perusteluja annoin tuon todistetun tutkimustuloksen lisäksi.

Itse en laittaisi lastani (edelleenkään) mihinkään ruotsalaiseen kouluun, vaikka tiedän, että Ruotsissa on myös hyviä kouluja. Sinä voit suoltaa noita päättömiä vastaväitteitäsi niin paljon kuin haluat, mutta kiitos Suomen perustuslain 2. luvun 12. momentin, minulla on mielipiteenvapaus, joten parasta vain hyväksyä omakohtaisista kokemuksista ja tutkimustuloksista muodostuvan mielipiteeni. Kyllä, luit (toivottavasti) oikein: "OMAKOHTAISISTA". Eli usko tai älä, olen kielikoulun entinen oppilas.

Mikäli sinua ei hirveästi häiritse, vetäydyn tästä ala-arvoisesta, argumentointivirheitä vilisevästä keskustelusta, sillä eräät eivät selvästi osaa keskustella sivistyneesti. Haukkumisella ja yksilön pilkkaamisella ei ole ikinä saatu aikaan järkevää keskustelua tai kunnollisia argumentteja.

Saat kaikki sympatiani.

383992838938389398 kirjoitti:

"Vaatimustaso on kovempi kuin Suomen peruskoulussa, siis osaamisen arvioinnin suhteen. Silti Ruotsi ei menesty PISA tutkimuksessa. Voihan olla, että ruotsalainen koulujärjestelmä painottaa eri osaamista, mitä Pisalla mitataan."

Nyt oikaiset kyllä etkä ihan vähän oikaisekkaan. Nimittäin:

Se, ettei Ruotsi menesty PISA:ssa johtuu aivan muista syistä kuin Haaparannan kielikoulusta. Sen kautta on turha yrittää analyseerata Ruotsin menestyksiä. Jos kaikki Ruotsin koulut olisivat Haaparannan kielikoulun tasoa, niin Ruotsi olisi PISA-tutkimuksen ylivoimainen ykkönen.

Kokonaan toinen asia on kyseenalaistaa koko PISA-tutkimus. Mitä kyseinen mittaus on muka mittaavinaan? Onko PISA-tutkimuksen ykkönen mukamas maailman paras maa, jossa on onnellisimmat ihmiset, korkein BKT, alhaisin työttömyys, fiksuimmat päättäjät jne? PISA:n ykkösenhän me tiedämme, se on Suomi. Sitten voitkin ruveta miettimään, onko Suomi maailman vaurain, fiksuin, eteenpäinmenevin maa maailmassa... ja aika äkkiä joudut myöntämään, ettei ole. Ei olla toki huonoinkaan maa maailmassa - mutta aika kaukana kärjestä kumminkin. Sijoitus on lähivuosina menossa pikemminkin alas- kuin ylöspäin.

Kielikoulukin saattaa olla kouluna menossa alaspäin. Tilakysymys on rampauttanut kyseisen koulun aika pahasti.

Lue lisää

Olet sie pimmee, mutta jotkut saa vain rippeet ja sehän ei oo saajan vika.

Tuossahan oli edellinen kirjoittaja juuri kertonut nuo asiat: Osaamisen vaatimus taso kovempi Ruotsissa ja silti ei menestytä Pisa tutkimuksessa. Ehkä arvostetaan oppimisessa muita asioita kuin Pisalla mitataan. Eikä niitä arviointikriteerejä Haaparannalla laadita :))

Ex-kielikoululainen kirjoitti:

Haluatko tahallaan ymmärtää kaiken mahdollisimman väärin vai onko se tahdosta riippumatonta? Kun puhun Suomen ja Ruotsin peruskoulutuksesta, tarkoitan tietenkin molempia maita, mutta koska tämä keskustelupalsta koskee Torniota ja Haaparantaa, ajattelin, että hieman hitaammallakin käyvät yksilöt tajuavat minun kohdistavan kommenttini erityisesti tämän alueen kouluihin. Ja kyllähän minä muitakin, koulukohtaisia perusteluja annoin tuon todistetun tutkimustuloksen lisäksi.

Itse en laittaisi lastani (edelleenkään) mihinkään ruotsalaiseen kouluun, vaikka tiedän, että Ruotsissa on myös hyviä kouluja. Sinä voit suoltaa noita päättömiä vastaväitteitäsi niin paljon kuin haluat, mutta kiitos Suomen perustuslain 2. luvun 12. momentin, minulla on mielipiteenvapaus, joten parasta vain hyväksyä omakohtaisista kokemuksista ja tutkimustuloksista muodostuvan mielipiteeni. Kyllä, luit (toivottavasti) oikein: "OMAKOHTAISISTA". Eli usko tai älä, olen kielikoulun entinen oppilas.

Mikäli sinua ei hirveästi häiritse, vetäydyn tästä ala-arvoisesta, argumentointivirheitä vilisevästä keskustelusta, sillä eräät eivät selvästi osaa keskustella sivistyneesti. Haukkumisella ja yksilön pilkkaamisella ei ole ikinä saatu aikaan järkevää keskustelua tai kunnollisia argumentteja.

Saat kaikki sympatiani.

Lue lisää

hassua että kielikoulun entisen oppilaan kommentit ovat koko ketjun viisaimpia :D eihän sen näin pitäisi mennä hahah hah

Jaa... että tuostako sitten pitäisi olla kateellinen :D

Ketä täällä on mollattu? Tässä viestiketjussa kartoitetaan omakohtaisia kielikoulun plussia ja miinuksia. Toivottavasti niitä saataisiin mahdollisimman paljon useilta lukijoilta jotta tästä voisi vetää jonkinlaisen johtopäätöksen.

Sinun koulutukseen ei selkeästi panostettu, tuosta kirjoitustyylistä päätellen... Olet ilmeisesti siis käynyt Kielikoulun?