Olli-Serbia: 1. puoliaika 6-0

EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehnin toiminta Serbian EU-lähentymisen pysäyttämisessä ansaitsee kiitokset.

Euroopan unionin toimintatapa lähentymis- ja liittymisvaiheessa oleviin maihin on viime vuosina vaihdellut liian paljon suurvaltasuhdanteiden mukaan, niin että EU on ollut valmis tinkimään jopa jäsenyyskriteereistä, jos kyseessä on ollut Natoon myönteisesti suhtautuva maa. Talouden ja ihmisoikeuksienkin tilaa on tällöin katsottu sormien läpi. Tällaisessa hengeessä etenkin NATO-maiden jäsenet tervehtivät Kostunican valintaa Milosevicin paikalle. Pian kävi kuitenkin ilmi, että Kostunica toimitti Haagiin vain sen verran vanhaa regiimiä, että saattoi tuntea olonsa turvalliseksi. Vastaavia esimerkkejä riittää toki muitakin.

Barroson komission aikana suuntaus on muuttunut. Laajentumiskomissaari Olli Rehn on edustanut oikeusvaltioajattelua Euroopassa ja kotimaassa koko poliittisen uransa. Hän on jo nyt komissaarina ehtinyt mm. laittaa Turkin tosiasioiden eteen kirjailija Orhan Pamukin syyteasiassa, tiukentaa suhtautumista Romanian ja Bulgarian aiemmin löperösti käsiteltyihin laiminlyönteihin ja nyt katkaista Serbian lähestymisprosessin, kun maa ei kykene toimittamaan Haagiin Euroopan etsityimpiä sotarikollisia. Suomessahan Olli pesi Supon tutkijat Rusi-asiassa niinikään puhtaasti 6-0.

Keskusta on pääministeripuolue Suomen hoitaessa EU:n puheenjohtajuutta tämän vuoden loppupuoliskon. On tärkeää, että myös neuvostossa omaksutaan tällöin terästetty linja: EU ei kaipaa jäsenikseen sellaisia maita, jotka eivät osoita haluavansa tai kykenevänsä jäsenyyden kriteerien täyttämiseen.