Hormoonikierukka

Moi!

Minäkin suosittelen hormonikierukkaa. Käsittääkseni sterilisaatio ei poista kuukautisia eikä niiden runsautta, mutta hormonikierukka kyllä.

Itselleni laitettiin reilut viisi vuotta sitten nimenomaan erittäin runsaiden ja kivuliaiden kuukautisten takia (kolme synnytystä) hormonikierukka, ja sen alun 3 kk tiputteluvuodon jälkeen ei ole ollut kuukautisia kuin pari kertaa, ja joskus pientä tiputtelua. Siis pikkuhousunsuojalla olen pärjännyt reilut viisi vuotta.

Toinen kierukka vaihdettiin juuri helmikuun alussa, ja sen jälkeen ei tätä 3 kk tiputtelua ollut, vain noin viikon. Olen erittäin tyytyväinen! Mullekaan eivät pillerit sopineet, mutta kierukka ei ole aiheuttanut samoja oireita kuin pillerit. Halut ovat päinvastoin lisääntyneet. :D Joitain finnejä on ajoittain tullut, mutta esim. painoon mulla ei ole vaikuttanut ollenkaan. Rinnat ehkä kasvaneet, mutta sitä pidän positiivisena myös.

Hae haulla, saat lukuisia viestejä hormonikierukasta. Joillekin se ei sovi lainkaan., useimmille kuitenkin käsittääkseni sopii. Jos sulle kuitenkin sopii yhtä hyvin kuin mulle, matkoista nautit jatkossa taatusti enemmän ja elämästä yleensäkin. Olen itse 42-vuotias.

Tsemppiä, mihin ratkaisuun sitten päädytkin.

Tuolla "Pahentaako kuparikierukka" -ketjun aloittajalla hormonikierukka on ilmeisesti aiheuttanut samanlaisia mielialaongelmia kuin pilleritkin. Tietenkin kaikki on yksilöllistä. Itse vaatisin kyllä sen sterilisaation jos ikää vain olisi ja hormonit tai kuparikierukka ei sopisi.

No, nuorempana kokeilin kaikenlaisia pillereita, eivät käyneet, itketti ja olin hermostunut. Tietysti sitten kortsuja, mutta en tykänny silloin niitten kanssa leikkiä. 30kymppisenä, kahden lapsen synnytyksen jäleen laitettiin kuparikierukka, ei käynyt oli liian runsaat kuukautisvuodot. Kolmannen lapsen synnytyksen jälkeen 35-vuotiaana, otin hormoonikierukan, aloin lihota, lihoin n. 5 kg ja oli sellainen turvonnut ja ahdistunut olo sydämmessäkin. Siis otettiin parin vuoden päästä pois. Gynekologi sanoi, että olin vielä niin nuori, että on omaa estrogeenituotantoa vielä niin paljon että lihominen voi johtua siitä. Yleensä n. 40-vuotiaalla alkaa tuotanto hiipua, ehkä. Sitten elämässä tuli vaihe 37-41 v.ettei ollut mitään ehkäisyä, mies ruiski "seinille", tietysti se haittasi että pelkäsi tuleeko raskaaksi.En nimittäin tykkää kortsuista, ankä muistakaan, naturel vaan. Kertaakaan en ole tullut tahtomatta raskaaksi. Ja kun olen tullut raskaaksi, on tärpännyt eka kerralla. No nyt 41v. jälkeen olen ihmetellyt kun oon niin pirun kärtysä, en saa nukutuksi, itkettää, vituttaa, väsyttää...kuulin että vika voipi olla alhaisessa estrogeenitasossa. Kokeilin ystävältä hormoonilaastaria, rauhoitun, nukuin kuin pieni porsas ym. No, massin gynekologille, otettiin verikoe sormen päästä ja selvä tapaus. Vaihdevuosioireita nelikymppisellä. Estrogeenitasot ovat asteikolla 1-10, minulla oli 2. Sain estr.geeliä, jota sivelen viikkoa ennen kuukautisia iholle ja elämä pelastui. PMS-oireetkin poistuivat. Meillä nykyajan naisilla monella voivat alkaa vaihdevuosioireet jo jopa 35 vuoden isässä ja suosittelen koko perheen kannalta, hakekaa apua. Minä ainakin ajattelin miestäni ja kanssaihmisiä ettei niiden tarvitse kärsiä kärttysestä akasta. Moni nainenhan ei halua käyttää estrogeenia, mutta minä haluan ainakin elää laadukkaampaa elämää kuin vittuilla lopun elämää kaikille kärtyisenä ja pyöriä unettomana sängyssä turhanpäiten.