Apostolien tekojen kastekertomukset osoittavat selkeästi, että apostolit ja alkuseurakunnat noudattivat tarkoin Jeesuksen lähetyskäskyä. He noudattivat jumalallista kaavaa: opetus - usko - kaste. Evankeliumi ei ole muuttunut. Tänäänkin on tämä jumalallinen järjestys voimassa ja meitä sitova.
Meidän etuoikeutenamme ja velvollisuutenamme on yhtä hyvin kotimaassa kuin nk. lähetyskentillä noudattaa samaa järjestystä: evankeliumin julistus - usko - kaste. Tämä on lähetyskäskyyn sisältyvä elämänehto, vaihtoehtoa ei ole. ”...saarnatkaa evankeliumia ... Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" (Mark. 16:15). "...he lähtivät ja saarnasivat ... ja Herra vaikutti...” (Mark. 16:20). "Usko- tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta" (Room. 10:17). "...minä teidät synnytin evankeliumin kautta..." (1. Kor. 4: 15). "Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät" (Hebr. 11:6).
Edellä olevat raamatunkohdat osoittavat, mikä on lähetyskäskyn toteutus- ja tapahtumajärjestys. Jotta sana - usko - kaste tulisi kokonaisuudessaan selkeästi huomioitua, poimimme Uudesta testamentista ne kohdat, joissa apostolit ja alkuseurakunnat toteuttivat lähetyskäskyä.
Uskovien kaste
1) Helluntaipäivän saarna- ja kastetapahtuma (Ap.t. 2: 37-41). Huomaa kastetuksi tulemisen edellytykset:
a) evankeliumin kuuleminen (37),
b) usko (41, siihen sisältyvä lupaus, Joh. 1:12, 6:37),
c) parannus (38,40),
d) kaste (41).
2) Herätys Samariassa (Ap.t. 8:5,6,12,13).
a) evankeliumin kuuleminen (6),
b) usko (6,12, "kansa otti vaarin", "he nyt uskoivat"),
c) kaste (12, "ottivat kasteen, sekä miehet että naiset,,”).
3) Hoviherra (Ap.t. 8:26,40).
a) evankeliumin lukeminen ja kuuleminen (28-33),
b) usko (36,37, jakeessa 36 tulee esiin usko, joka on ojentautumista Sanan mukaan, halu tulla kastetuksi; jae 37 kuuluu: "Niin Filippus sanoi hänelle: 'Jos uskot koko sydämestäsi, niin se tapahtukoon.' Hän vastasi ja sanoi: 'Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika".),
c) kaste (38).
4) Saulus Tarsolainen (Ap.t. 9:3-18, 22:6-16).
a) Saulus kohtasi Jeesuksen (3-6, epäilemättä Saulus uskoi nyt Jeesukseen, jota hän ennen vastusti),
b) Herran nimen tunnustaminen ja avuksi huutaminen (22:16),
c) kaste (18).
5) Korneliuksen perhekunta (Ap.t. 10:44-48).
a) evankeliumin kuuleminen (44),
b) usko (44, Pietarin puheen aikana kuulijat uskoivat Jeesukseen),
c) kaste (15).
6) Lvydian perhekunta (Ap.t. 16:14,15).
a) evankeliumin kuuleminen (14),
b) usko (14),
c) kaste (15).
7) Vanginvartijan perhekunta (Ap.t. 16:25-34).
a) evankeliumin kuuleminen (30-32, mahdollisesti vanginvartija kuuli evankeliumin jo aiemmin, 25),
b) usko (34),
c) kaste (33).
8) Krispuksen perhekunta (Ap.t. 18:8).
a) Edellä oli ollut julistus, opetus Kristuksesta. Sitä, missä yhteydessä tämä tapahtui, ei mainita.
b) usko (8),
c) kaste (8).
9) Stefanaan perhekunta (1. Kor. 1:16, 16:15). "He ovat antautuneet pyhien palvelukseen" kertoo lyhyesti heidän tiensä epäuskon tilasta Jeesuksen seuraajiksi.
10) Efeson opetuslapset (Ap.t. 19:1-5). Tässä Paavali ei epäile näiden kahdentoista uskoontuloa (2). Heistä käytetään myös nimitystä opetuslapset (1). heidän tietonsa sekä Johanneksen kasteen merkityksestä että Jeesuksesta messiaana ja Herrana oli niin puutteellinen, että Paavali johdatti heidät kasteessa julkisesti tunnustautumaan Jeesuksen Kristuksen seuraajiksi. Kysymyksessä ei ollut uudestikastaminen.
Kaikki edellä mainitut kastekertomukset osoittavat, että kastettavat olivat tulleet henkilökohtaisesti uskoon Jeesukseen Kristukseen ja itse vapaaehtoisesti ottaneet vastaan kasteen. Myös perhekuntien kohdalla oli kysymys henkilöistä, jotka voivat itse kuulla Sanaa, opetusta, ja itse ratkaista suhteensa Jeesukseen. Kastettavien joukossa saattoi olla lapsiakin, mutta hekin olivat kyllin varttuneita uskoakseen Jeesukseen omasta vapaasta tahdostaan.
Ei tule opettaa lapsi- tai aikuiskastetta, vaan puhua johdonmukaisesti uskovien kasteesta. Kaikki, jotka uskovat Jeesukseen, lapset aikuiset sekä miehet että naiset, kaikki he ovat mahdollisia ottamaan kasteen, koska Raamatusta ei löydy kirkollista lapsikastelua.
Meidän etuoikeutenamme ja velvollisuutenamme on yhtä hyvin kotimaassa kuin nk. lähetyskentillä noudattaa samaa järjestystä: evankeliumin julistus - usko - kaste. Tämä on lähetyskäskyyn sisältyvä elämänehto, vaihtoehtoa ei ole. ”...saarnatkaa evankeliumia ... Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu" (Mark. 16:15). "...he lähtivät ja saarnasivat ... ja Herra vaikutti...” (Mark. 16:20). "Usko- tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta" (Room. 10:17). "...minä teidät synnytin evankeliumin kautta..." (1. Kor. 4: 15). "Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät" (Hebr. 11:6).
Edellä olevat raamatunkohdat osoittavat, mikä on lähetyskäskyn toteutus- ja tapahtumajärjestys. Jotta sana - usko - kaste tulisi kokonaisuudessaan selkeästi huomioitua, poimimme Uudesta testamentista ne kohdat, joissa apostolit ja alkuseurakunnat toteuttivat lähetyskäskyä.
Uskovien kaste
1) Helluntaipäivän saarna- ja kastetapahtuma (Ap.t. 2: 37-41). Huomaa kastetuksi tulemisen edellytykset:
a) evankeliumin kuuleminen (37),
b) usko (41, siihen sisältyvä lupaus, Joh. 1:12, 6:37),
c) parannus (38,40),
d) kaste (41).
2) Herätys Samariassa (Ap.t. 8:5,6,12,13).
a) evankeliumin kuuleminen (6),
b) usko (6,12, "kansa otti vaarin", "he nyt uskoivat"),
c) kaste (12, "ottivat kasteen, sekä miehet että naiset,,”).
3) Hoviherra (Ap.t. 8:26,40).
a) evankeliumin lukeminen ja kuuleminen (28-33),
b) usko (36,37, jakeessa 36 tulee esiin usko, joka on ojentautumista Sanan mukaan, halu tulla kastetuksi; jae 37 kuuluu: "Niin Filippus sanoi hänelle: 'Jos uskot koko sydämestäsi, niin se tapahtukoon.' Hän vastasi ja sanoi: 'Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika".),
c) kaste (38).
4) Saulus Tarsolainen (Ap.t. 9:3-18, 22:6-16).
a) Saulus kohtasi Jeesuksen (3-6, epäilemättä Saulus uskoi nyt Jeesukseen, jota hän ennen vastusti),
b) Herran nimen tunnustaminen ja avuksi huutaminen (22:16),
c) kaste (18).
5) Korneliuksen perhekunta (Ap.t. 10:44-48).
a) evankeliumin kuuleminen (44),
b) usko (44, Pietarin puheen aikana kuulijat uskoivat Jeesukseen),
c) kaste (15).
6) Lvydian perhekunta (Ap.t. 16:14,15).
a) evankeliumin kuuleminen (14),
b) usko (14),
c) kaste (15).
7) Vanginvartijan perhekunta (Ap.t. 16:25-34).
a) evankeliumin kuuleminen (30-32, mahdollisesti vanginvartija kuuli evankeliumin jo aiemmin, 25),
b) usko (34),
c) kaste (33).
8) Krispuksen perhekunta (Ap.t. 18:8).
a) Edellä oli ollut julistus, opetus Kristuksesta. Sitä, missä yhteydessä tämä tapahtui, ei mainita.
b) usko (8),
c) kaste (8).
9) Stefanaan perhekunta (1. Kor. 1:16, 16:15). "He ovat antautuneet pyhien palvelukseen" kertoo lyhyesti heidän tiensä epäuskon tilasta Jeesuksen seuraajiksi.
10) Efeson opetuslapset (Ap.t. 19:1-5). Tässä Paavali ei epäile näiden kahdentoista uskoontuloa (2). Heistä käytetään myös nimitystä opetuslapset (1). heidän tietonsa sekä Johanneksen kasteen merkityksestä että Jeesuksesta messiaana ja Herrana oli niin puutteellinen, että Paavali johdatti heidät kasteessa julkisesti tunnustautumaan Jeesuksen Kristuksen seuraajiksi. Kysymyksessä ei ollut uudestikastaminen.
Kaikki edellä mainitut kastekertomukset osoittavat, että kastettavat olivat tulleet henkilökohtaisesti uskoon Jeesukseen Kristukseen ja itse vapaaehtoisesti ottaneet vastaan kasteen. Myös perhekuntien kohdalla oli kysymys henkilöistä, jotka voivat itse kuulla Sanaa, opetusta, ja itse ratkaista suhteensa Jeesukseen. Kastettavien joukossa saattoi olla lapsiakin, mutta hekin olivat kyllin varttuneita uskoakseen Jeesukseen omasta vapaasta tahdostaan.
Ei tule opettaa lapsi- tai aikuiskastetta, vaan puhua johdonmukaisesti uskovien kasteesta. Kaikki, jotka uskovat Jeesukseen, lapset aikuiset sekä miehet että naiset, kaikki he ovat mahdollisia ottamaan kasteen, koska Raamatusta ei löydy kirkollista lapsikastelua.
Vastaukset 4
Vanhimmat
eikä voida puhua että helluntalaiset, vapikset,ym. ovat väärässä, vaan Jumalan totuus tulee ilmi juuri tuossa järjestyksessä, ja siksi vapaissa onkin julistus Raamatun mukainen, opetus, usko ja kaste.
Ei ole aikuiskastetta, on vain uskovien kaste.
Siksi tämä jankkaus on aivan turhaa jos Sanaa ei tahdota ottaa siten kuin se siellä lukee.
Ihmiset tekevät muita oppejaan, mutta muuta tietä ei Raamattuun ole pantu, Jumlalan Sana on se joka synnyttää elämää, eikä kirkon perinnäissäännöt. Lähtekää ulos siitä mikä ei ole Jumalan Sanasta lähtöisin. On vain oppeja jotka ovat ihmisen omia rakennelmia.
Ihmiselle on annettu valita kahdesta tiestä, lavea ja kaita. Siinä on meidän porttimme joko helvettiin tai taivaaseen. Muuta nimeä ei meille ole annettu kuin Jeesus jossa meidän tulee pelastua.
Uskokaa Jumalan Sanaan, eikä kirkkoon, kirkko ei voi ihistä pelastaan mutta usko Jeesukseen pelastaa. "Anna kastaa itsesi" sanotaan ihmiselle jotka nämä sanat ymmärtää ja kehoitus on nimenomaan Anna, ja ottakoon kukin kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ottakoon, on kehoitus sana. Eikä siinä ole käskymuotoa, kastakaa papin, ja kummien, vanhempien toimesta. Usko on henkilökohtainen asia. Sitä ei voi päättää toisen puolesta koska toinen uudestisyntyy, niinkuin kirkot opettavat. uudestisyntymispäivä on se jolloin ihminen tajuaa tarvitsevansa syntiensä sovittajaa.
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Jeesus ei asettanut mitään ehtoa kastamiselle.
Jeesus ei asettanut mitää ehtoa veden määrälle.
Jeesus ei asettanut mitään ehtoa kastetavalle.
Kaikki mitä lisäiset tuohon Jeesuken kastekäskyyn on järjenpäätelmiä.
ei yli sen mitä kirjoitettu on.
muuttamaan Sanaa, sillä Jeesus sanoo tuossa selkeästi ensin opetuslapseksi ja sitten kastakaa.
Tarkoittaa sitä että uskova kastetaan, ei uskomatonta.
Voiko käydä aikuiskasteella ja kuulua silti ev.lut kirkkoon? Eikö kasteessa hyväksytä myös esim. seurakunnan säännöt/opit.