Täällä eräs kirjoittaja toistuvasti väittää, ettei autovero tuota valtiolle mitään siitä huolimatta, että se tuottaa valtion kassaan n. 1.500.000.000 euroa/vuosi, eli n. 5% valtion verotuloista.
Mitä tapahtuisi jos autovero poistettaisiin?
20.000 euron auton hinnassa on autoveroa 5.000 ja alvia 3.600, eli autoveron poistumisen jälkeen auto maksaisi 13.900. Tällöin ennen valtiolle veroina mennyttä rahaa jäisi autoilijalle 6.100, joka olisi se summa, jonka liikkeet ratkaisevat lopputuloksen.
Täällä esiintyneiden väitteiden mukaan valtion verotulot pysyisivät ennallaan tai jopa lisääntyisivät, eli jotenkin tuo 6.100 pitäisi saada kulkeutumaan uudessakin tilanteessa valtion kassaan.
Selvyyden vuoksi on lähdettävä siitä, ettei autoilijan käytettävissä olevat varat jostain muusta syystä muutu, eli tulot pysyvät samoina ja valtion verovarat riittävät entisen palvelutason turvaamiseen ym. Mikäli autoilija ottaa lainaa ja käyttää enemmän rahaa autoiluun tai muuhun verotettavaan kulutukseen on eri juttu, mutta mikään ei estä häntä tekemästä sitä nykyisessäkin tilnateessa.
Mikäli autoilija laittaakin tuon 6.100 euroa kalliimpaan autoon, menee siitä 3.000 ulkolaiselle autotehtaalle ja toinen 3.000 jää Suomeen, josta n. 1.100, eli 1/6 osa menee suoraan valtiolle alv-tuottona. Mikäli autoilija ostaakin autonsa käytettynä ulkomailta, häviää koko raha sinne. Tätä tietä ei kannata pidempään jatkaa, koska ulkomaille menevä osuus on niin suuri, että valtion osuus ei missään tapauksessa voi nousta 3.000 suuremmaksi.
Mikäli autoilija säästää 6.100 tilillään, saa valtio korosta lähdeveron max. 30 euroa/vuosi. Ei sekään johda samaan verotuottoon, mutta tässä raha ei mihinkään häviä, se vaan on valtion sijasta yksityisellä. Tietenkin autoilija voi sijoittaa rahan osakkeisiin, käyttää asunnon ostoon tms. jossa sen arvo säilyy tai jopa nousee, mutta haetut verotuotot jäävät pieniksi.
Mikäli autoilija ostaa 6.100 eurolla kotimaista tavaraa, tukee hän kotimaista työtä, josta kertyy verotulojakin ja toisaalla säästyy valtion varoja kaiken muun hyvän lisäksi. Rahasta kuitenkin globaalissa taloudessa raaka-aineiden ym. ulkolaisten panosten muodossa osa valuu maasta pois, eikä ole mahdollista, että koko raha palautuisi valtiolle verotuloina.
Siis ikiliikkujaa ei ole. Ainut tapa pitää valtion verotulot ennallaan, on periä se 6.100 euroa muina veroina. Esim. auton käyttömaksuina, jolloin autoilijan kannalta lopputulos on entinen.
Suomessa on n. 2,3 milj. käyttöverotettavaa autoa, eli autoveron tuotto 1,5 mrd jaettuna tasan jokaisen kotteron kesken, tekee n. 650 /kottero nykyinen käyttömaksu 100 dieselvero. Ilman autoveroa CO2-porrastetut käyttömaksut saattaisivat olla jossain 500 - 1500 euron haarukassa kunkin auton CO2-päästöistä riippuen.
Valtiolla on hallinnon tehostamisen (mm. ATK), hyvän suhdannetilanteen, loistavasti onnistuneen talouspolitiikan ym. vuoksi tulevinakin vuosina varaa löysätä veroruuvia ja kevennyksen kohdentamisesta vallitsee autuas yksimielisyys. Palkkaverojen alentaminen lisättynä mahdollisella yritysverotuksen keventämisellä saadaan talouteen dynamiikkaa. Verotus painottuu tulevaisuudessa kulutukseen ja erityisesti ympäristöä rasittavaan kulutukseen kuten autoiluun.
Mitä tapahtuisi jos autovero poistettaisiin?
20.000 euron auton hinnassa on autoveroa 5.000 ja alvia 3.600, eli autoveron poistumisen jälkeen auto maksaisi 13.900. Tällöin ennen valtiolle veroina mennyttä rahaa jäisi autoilijalle 6.100, joka olisi se summa, jonka liikkeet ratkaisevat lopputuloksen.
Täällä esiintyneiden väitteiden mukaan valtion verotulot pysyisivät ennallaan tai jopa lisääntyisivät, eli jotenkin tuo 6.100 pitäisi saada kulkeutumaan uudessakin tilanteessa valtion kassaan.
Selvyyden vuoksi on lähdettävä siitä, ettei autoilijan käytettävissä olevat varat jostain muusta syystä muutu, eli tulot pysyvät samoina ja valtion verovarat riittävät entisen palvelutason turvaamiseen ym. Mikäli autoilija ottaa lainaa ja käyttää enemmän rahaa autoiluun tai muuhun verotettavaan kulutukseen on eri juttu, mutta mikään ei estä häntä tekemästä sitä nykyisessäkin tilnateessa.
Mikäli autoilija laittaakin tuon 6.100 euroa kalliimpaan autoon, menee siitä 3.000 ulkolaiselle autotehtaalle ja toinen 3.000 jää Suomeen, josta n. 1.100, eli 1/6 osa menee suoraan valtiolle alv-tuottona. Mikäli autoilija ostaakin autonsa käytettynä ulkomailta, häviää koko raha sinne. Tätä tietä ei kannata pidempään jatkaa, koska ulkomaille menevä osuus on niin suuri, että valtion osuus ei missään tapauksessa voi nousta 3.000 suuremmaksi.
Mikäli autoilija säästää 6.100 tilillään, saa valtio korosta lähdeveron max. 30 euroa/vuosi. Ei sekään johda samaan verotuottoon, mutta tässä raha ei mihinkään häviä, se vaan on valtion sijasta yksityisellä. Tietenkin autoilija voi sijoittaa rahan osakkeisiin, käyttää asunnon ostoon tms. jossa sen arvo säilyy tai jopa nousee, mutta haetut verotuotot jäävät pieniksi.
Mikäli autoilija ostaa 6.100 eurolla kotimaista tavaraa, tukee hän kotimaista työtä, josta kertyy verotulojakin ja toisaalla säästyy valtion varoja kaiken muun hyvän lisäksi. Rahasta kuitenkin globaalissa taloudessa raaka-aineiden ym. ulkolaisten panosten muodossa osa valuu maasta pois, eikä ole mahdollista, että koko raha palautuisi valtiolle verotuloina.
Siis ikiliikkujaa ei ole. Ainut tapa pitää valtion verotulot ennallaan, on periä se 6.100 euroa muina veroina. Esim. auton käyttömaksuina, jolloin autoilijan kannalta lopputulos on entinen.
Suomessa on n. 2,3 milj. käyttöverotettavaa autoa, eli autoveron tuotto 1,5 mrd jaettuna tasan jokaisen kotteron kesken, tekee n. 650 /kottero nykyinen käyttömaksu 100 dieselvero. Ilman autoveroa CO2-porrastetut käyttömaksut saattaisivat olla jossain 500 - 1500 euron haarukassa kunkin auton CO2-päästöistä riippuen.
Valtiolla on hallinnon tehostamisen (mm. ATK), hyvän suhdannetilanteen, loistavasti onnistuneen talouspolitiikan ym. vuoksi tulevinakin vuosina varaa löysätä veroruuvia ja kevennyksen kohdentamisesta vallitsee autuas yksimielisyys. Palkkaverojen alentaminen lisättynä mahdollisella yritysverotuksen keventämisellä saadaan talouteen dynamiikkaa. Verotus painottuu tulevaisuudessa kulutukseen ja erityisesti ympäristöä rasittavaan kulutukseen kuten autoiluun.
Vastaukset 88
Vanhimmat
kylmäKalle tuntuu laskevan tämän väärin tahallaan. Tuosta laskelmasta puuttuu kokonaan mm kohentuneen työllisyyden vaikutus valtion menoja pienentävästi ja verotuloja suurentavasti, mikä lienee sen suurin yksittäinen virhe.
Kannattaa tutustua edellisen pienen veroalennuksen tulokseen. Koko veronalennus tuli takaisin valtion kassaan! Tai jos haluaa referenssiä, niin kannattaa tutustua Ruotsin tilanteeseen.
Kun katselen kK:n aatoksia, niin toivon, ettei hän ole alalla mitenkään oikeasti vaikuttava henkilö. Lähinnä käy sääliksi.
vain lyhykäisesti:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000016068773
Kpy: Tuosta laskelmasta puuttuu kokonaan mm kohentuneen työllisyyden vaikutus valtion menoja pienentävästi ja verotuloja suurentavasti, mikä lienee sen suurin yksittäinen virhe.
kK: Et kai tosissasi väitä, että autoveron alennus kohentaa työllisyyttä tehokkaammin kuin palkka- ja yritysverotuksen alennus? Miksi kaikki talouden asiantuntijat ovat täysin yksimielisiä veronalennusten oikeasta kohdentamisesta, ellei asia näin ole?
>>Miksi kaikki talouden asiantuntijat ovat täysin yksimielisiä veronalennusten oikeasta kohdentamisesta
Olen nähnyt pohjatyönä tehtyjä tilastoja, vaikka en allalla varsinaisesti olekkaan. Eli en väitä vaan tiedän - vissi ero. Mietin mikä on kK:n motiivi levittää virheellistä tietoa?
kerrotko sen meille. Myös K-K:n sanoma jäi avoimeksi:
"Verotus painottuu tulevaisuudessa kulutukseen ja erityisesti ympäristöä rasittavaan kulutukseen kuten autoiluun."
Kulutusveroja ovat ennenmuuta ALVit kaikissa tuotteissa ja työssä (palveluissa). Siksi suomalaisten kokonaisverotaakka läheneekin mieluummin 70 % kuin jäisi alle 60 %:n (veronmaksajien ilmoitus). Näin käy juuri siksi, että HINNAT NOUSEVAT (vrt. sähkön, bensan, auton ruuan hinta vain muutamia mainitakseni)
Jos kuulut siihen palkansaajien puolikkaaseen, jolle maksetaan alle 1000 eur/kk, kaikki PAKKOPIILOVEROT ovat myrkkyä, ja näiden PAKKOPIILOVEROJEN ainoa tarkoitus on alentaa suurituloisten ylimpiä veromarginaaleja.
VEROTUKSEN PAINOPISTETTA OLLAAN SUUNNITELMALLISESTI SIIRTÄMÄSSÄ MASSOJEN (pienituloisten) SUUNTAAN.
Muista tämä vaaliuurilla.
Ja "kusettajien" vaalikoneisiin itse sommittelemia JOHDATTELEVIA kysymyksiä selaillessasi......
Oleellista verotuksessa on lähitulevaisuudessa nopea eurooppalainen yhdentyminen. Katsokaa vähän taaksepäin, kukaan meistä taviksista ei uskonut, että yhdentyminen olisi tapahtunut näin nopeasti. Valitettavasti se vain tapahtuu tällä hetkellä komission tahdissa ilman kotimaista ohjausta.
Jos haluamme oikeasti vaikuttaa tulevaisuuden verotukseen, vaikutamme EU:n kautta. Verotus yhtenäistyy Saksan ja muiden suurten jäsenmaiden johdolla. Kaikki puhtaasti kotimainen on kosmeettista hipelöintiä. Se vähä, mitä tiedän Saksan verotusjärjestelmästä, ei lupaa hyvää. Yksinkertaisesti sanottuna: järjettömän monimutkainen,kun saman asian voisi hoitaa yksinkertaisemmin ja paljon halvemmalla.
Tässä pelissä tulee olla selvästi tiedostettuna Suomen etu. Meille tärkeintä on painaa Suomen liikenteseen kohdistuva verotus alle Keski-Euroopan tason, koska liikenteen kstannukset kertautuvat täällä syrjässä, pitkien etäisyyksien maassa.
Verokäytäntö muutetaan Saksassakin suomalaistyyppiseksi. Tämä skenaario toteuttuu vain sillä ehdoin, että työllisyys ei Saksassakaan parane.
Tosin Suomen ja Saksan merkittävä ero on siinä, että Saksassa AUTOTEOLLISUUS on merkittävä työllistäjä, suomessa EI.
Korostan edelleenkin TYÖLLISYYDEN merkitystä, sitä poliitikkomme AVOIMESTI SALAILEVAT, koska kehitys tosiasiallisesti on menossa huonompaan suuntaa, vai mitä olet mieltä vaihteeksi "teollisten" työpaikkojen sijaan menetettävista 670 finnarin "palvelualan" työpaikoista?
>>Verokäytäntö muutetaan Saksassakin suomalaistyyppiseksi. Tämä skenaario toteuttuu vain sillä ehdoin, että työllisyys ei Saksassakaan parane.
Vähän aikaa sitten tuli TV:ssä uutispätkä Orthexin tehtaalta. Firma valmistaa muovituotteita. Orthexin toimitusjohtaja totesi, että muovisaavien etc. hintaa joudutaan korottamaan lisääntyneiden kuljetusmenojen vuoksi.
Että kyllä tällä liikenteen verotuksella on välittömiä heijastusvaikutuksia.
Työllisyys on yhtälön tärkein tekijä. En tarkoittanut äskeisessä kirjoituksessani niinkään Saksan verotuksen painopstettä vaan heidän tapaansa tehdä yksinkertaisista asioista monimutkaisia ja hoitaa ne sitten tehokkaalla koneistolla.
Eilisten uutisten mukaan nuo Finskin saneeraukset koskevat nimen omaan tuotantoa, eivät puhdasta palvelutoimintaa. Ajavat alas mm huoltojärjestelmiä sellaisilta konetyypeiltä, joilla eivät enään itse lennä ja joille ei ole pitkäaikaisia huoltosopimuksia.
Yksinkertaisin tapa vaikuttaa tuotannon työpaikkoihin, on perintöveron poisto. Perintövero käytännössä estää kasvuyritysten sukupolvenvaihdokset. Yritykset Suomessa myydään tämän takia ensimmäisessä sopivassa tilaisuudessa ulkomaille. Uusi kiinalainen omistaja siirtää tietotaidon kotimaahan ja ajaa sen jälkeen tuotantolaitokset alas. Tästä on monta esimerkkiä olemassa.
Finnairista vaan sen verran, että nykyään on tapana etsiä irtisanomisille
joku syy, jolla vain minun mielestäni kuulijaa yritetään sumuttaa näkemästä metsä puilta.
Ja se metsä on mielestäni LAMA, "puut" ovat siis nämä irtisanomisten syyt.
Kylmä-kalle totesi mielestäni osuvasti, että jos veroja poistetaan, osa niistä valuu ulkomaille. Miksei siis perintöverostakin.
Varmin tapa pitää verorahoja omassa maassa, on periä niitä hyvätuloisilta suoraan. Näin toimivat Ruotsi ja Tanska ja ko. maissa talous, siis kansalaistenkin, on kodiksessa. Meillä täälä suomessa on 2,5 miljoonaisesta työvoimasta enää vain 1,3 miljoonaa säännöllisessä KOKOPÄIVÄTYÖSSÄ, josta voisi siis olettaa saavansa sen toimeentulon, jolla ehkä uuden autonkin ostaisi.
Mutta missä ovat ne loput 1,2 miljoonaa?????
Veronmaksajien keskusliiton lehdessähän yrittäjien verosuunnittelua on juuri aktiivisesti ohjattu siihen suuntaan, että jos mikään ei sido Suomeen, niin kannattaa siirtää kirjat ja ainakin osa toiminnasta Ruotsiin tai Viroon. Viron ymmärtää jokainen, mutta Ruotsin suosittelu oli erikseen kirjoituksessa perusteltu.
Olet aivan oikeassa, eli Ruotsista tulee yrittäjien verotuksessa ottaa mallia.
Siis sitä Alvia aiotaan nostaa vasta ensi vuoden alusta Saksassa.Asiasta on käyty täällä kovaa poliittista vääntöä ja monet pelkäävät verokorotuksen heikentävän edelleenkin Saksan jo ennestään heikkoa kotimaankysyntää.
Tuo autojen hankintavero on tuskin täällä muutenkaan kovin korkealla agendassa.Päätavoite on tällä hetkellä terveydenhoito-ja eläkejärjestelmän uusimisessa ja tätä kautta palkkojen sivukustannusten alentamisessa,joka on se Saksan suurin talouden ongelma.
"SINUN" lompakollasi ronkkivat tänään muutkin kuin autoverottajat. Sähköyhtiöistä on tulossa toinen merkittävä tekijä, samoin öljy-yhtiöistä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000016062731
Käyttömaksu, jolle ei enää ole mitään perusteita (Nordea on jo ruotsalainen ja menestyy hyvin), on riesanamme edelleen. Siitä huolimatta että
-- Eilinen Hesari 5.5.2006 "dooppaa" kuluttajalle luottamusta taloussivulla: Suomen "talous ennätysvauhdissa". Eikä "dooppaus" jää tähän
-- Hesarin pääkirjoitus toistaa samaa 6.5.2006
Perustuuko "hyvä" valtion talous autoveroihin ja perusteettomina kerättyihin käyttömaksuihin, siis "SINUN RAHOIHISI" ?
Muista kuitenkin: EU-pelisäännöillä Valtion talous pidetään hyvänä, vaikka avoin työttömyys nousisi MILJOONAAN. Saksassa se nousi VIITEEN miljoonaan, eikä budjettivajeista saatu siltikään kuriin.
"HYVÄ" Valtion talous ei siis merkitse sitä, että lampaiden talous olisi kunnossa: päin vastoin, 600 000 työtöntä ja 500 000 pätkätyöläistä puhuvat talouden tilasta aivan jotain muuta.
Kenties tännekin uppoaa "SINUN RAHOJASI", vai mitä G W Bush?
Kiitos kylmis.
tapa lähestyä asiaa.
""Verotus painottuu tulevaisuudessa kulutukseen ja erityisesti ympäristöä rasittavaan kulutukseen kuten autoiluun""
Ns. tila-autot tai city-maasturit edustavat autoilun kasvuajattelussa vain autotehtaiden myynnin kasvun tavoittelua vetoamalla kuluttajan sosioekonomiseen asemaan. Ts.. kun ajan city-maasturilla, olen menestyvä ja minulla on rahaa. Ympäristöajattelu on tässä asetelmassa lattian "luutturätin" asemassa.
Koska tuloerot rajusti kasvavat, saavat rikkaat myös maksaa "öykkäriautoilustaan" enemmän, eikä tätä öykkäröintiä tule kaataa työttömien autoilijoiden niskaan.
Käyttömaksuin koottavat autoverot samoin kuin tasaveroajattelu rokottavat totaalisesti eniten PUOLTA suomalaisesta työvoimasta, jäähän työvoimasta puolet alle 1000 euron kk-tulojen. Tämä on massojen tajuttava, kun ääniuurinille puolen vuoden kuluttua menevät:
Haluaako puolet suomalaisista, jotka siis ovat pienituloisia, niskaansa eliitin tulovertot mutta myös eliitin öykkäröintiautoverot?
Koska maassa on peräti 600 000 työtöntä
"20.000 euron auton hinnassa on autoveroa 5.000 ja alvia 3.600, eli autoveron poistumisen jälkeen auto maksaisi 13.900. Tällöin ennen valtiolle veroina mennyttä rahaa jäisi autoilijalle 6.100, joka olisi se summa, jonka liikkeet ratkaisevat lopputuloksen."
Tehdas korottaisi hintaansa niin että rahaa jäisi vain 4000 euroa. Verratkaa tuon hintaisten autojen hintoja Saksassa ja Suomessa, eroa on usein vain 2-4000e.
Auveron poistaminen ei takaa sitä, että autojen hinnat merkittävästi laskisi.
1) Tehdashintaa olisi välittömästi "varaa" nostaa, koska sen suomen tapauksessa on ollut "maailman halvin"
2) Meillä on riittävästi näyttöä myös siitä, että autoverojen alennukset ovat VÄLITTÖMÄSTI valuneet liikkeiden katteisiin, eikä autojen hinnat ole tosiasiallisesti muuta kuin NOUSSEET.
Vai löytyykö Kpy:ltä tai k-k:lta muuta "tietoa"?
Totta turiset, mutta kirjoituksen tarkoitus ei ollut puuttua mihinkään yksityiskohtiin, vaan valaista sitä, ettei autoveron alennus, kuten ei mikään muukaan veronalennus kustanna itse itseään, ehkä jotain kotityövähennystä lukuunottamatta.
Veronalennusten dynaamisia vaikutuksia ei ole taloustieteessä pystytty selvittämään, koska taloudessa on aina lukemattomia muita samanaikaisesti vaikuttavia tekijöitä. Yhden (muista tekijöistä riippumatonta) vaikutusta ei saada selville. Tällä hetkellä Suomessa uskotaan vahvasti palkka- ja yritysverojen alennusten positiiviseen vaikutukseen vallinneessa taloustilanteessa, eli Vanhasen hallitus saa lähes jakamattoman kiitoksen politiikastaan.
""vaan valaista sitä, ettei autoveron alennus, kuten ei mikään muukaan veronalennus kustanna itse itseään, ehkä jotain kotityövähennystä lukuunottamatta""
Kyllä taloustieteilijät ovat aivan päinvastaistakin tarjonneet. Ovakohan tänäänkään samaa mieltä kanssasi. Vai elävätkö nämä arviot vain suhdanteiden mukaan. Jos oma arviosi olisi oikea, nyt on LAMA. Ja irtisanomisista päätellen näin onkin.
Mutta kuka kustantaisikaan TASAVERON vai vaikkapa vain YLIMPIEN VEROMARGINAALIEN laskun?.
Vastaus taitaa tästä kirjoitteluryväskästä löytyäkin.......
Kun tunnut tietävän hintaeroista Saksassa ja Suomessa, niin paljonko arvioisit käytettyjen autojen halpenevan? Käytettyjä autojahan ostetaan ylivoimaisesti eniten.
Käytetyn auton hinta on oleellinen myös uuden auton kaupan kannalta. Maksetaanhan keskimäärin hieman yli puolet uusien autojen hinnasta vaihtoautolla. Jos ja kun tämän "peltirahan" kurssi putoaa, niin totta kai uusien autojen kysyntä laskee. Autoveron poisto varmastikin aiheuttaisi tässä suuren ja tähän asti nähtyä nopeamman muutoksen.
Tätä kK ei näytä ottaneen huomioon alussa olevassa muutoin realistiselta vaikuttavassa laskelmassaan. Luulen että "peltirahan" kurssin muutos vaikuttaisi vielä enemmän kuin autoverosta johtuvien matalien tehdashintojen purkaantuminen ylöspäin. Ainanakin tämä on selkeämmin arvioitavissa oleva asia. JOS esim. 20000 hintaisen auton tehdashinta olisi esim. 6000 euroa, ja "suomietu" 15 % (ehkä yläkantissa), niin tämä tekisi vain 900 + verovaikutukset sille, eli vähän toista tonnia. JOS ko auton ostoon käytettäisiin 10000 e "peltirahaa", tämän kurssi puotoisi noin sormituntumalla helpostikin luokkaa 3000 e, eli vaikutus olisi tuplasti se, mikä seuraisi tehdashintojen noususta.
Valitettavasti vaan nämä molemmat ovat saman suuntaisia, eli pois uusien autojen ostajien kukkarosta. Karkeasti arvioiden siis kK:n laskelman 6100 eurosta luokkaa 4000 euroa tulisi syötyä jo tällä tavoin. Eipä siinä paljoa valtion pussiin jää verokertymien mahdollisuutta, jos realisteja ollaan.
suu suppuun tai kerro mihin perustat väitteesi että auton valmistajat voivat nostaa tehdashintoja. Kerrotko minkä automerkin osalta tai millä valmistajilla on varaa tehdä näin ja mielellään millä perusteella. Lisäksi kiinnostaisi tietää näkemyksesi siihen, miten muut auton valmistajat reagoivat hintoja nostaneiden auton valmistajien toimenpiteeseen.
Kannattaa muistaa että uuden auton hakee Virosta n. 200 - 300 Euron hintaan, Ruotsista 400 - 500 Euron hintaan ja Saksasta sellasen saa tilattua kotiovelle 500 - 600 Euron hintaan.
Ainut mikä hommaa tällä hetkellä hillitsee on Suomen syrjivä autovero ja ostajien yleinen tietämättömyys.
Nosteleppa EU -alueella jossain maassa poskettomasti hintoja ja katso kuinka bisneksellesi käy?
Nostappa vaikka bemun hintaa ja valmistaudu seuraamaan sivusta kun mesen ja audin myyjät hykertelee matkalla pankkiin.
Esim. Bemu ja Audi tappelee verisesti markkinaosuuksista ns. pienten prenium autojen luokassa. Jompi kumpi on vuoden lopussa Euroopan, Saksan jne.. kunkku. Kumpikaan ei ole valmis vaarantamaan tavoitteitteitaan pelaamalla jollain vain Jaskan ja muutamaan muun hörhön kehittämällä Suomen korotusvara kortilla.
Pieni vihje. Kannattaisi jopa tällä Suomi 24 saitilla miettiä mitä esittää, millä "äänenpainolla" ja miten pystyy väitteensä perustelemaan.
KK sumuttaa ja sotkee asioita virkatyönään. KK:n mr HYDE -side (Jaska2) googlettaa ja laskeskelee maailman menoa menoa siihen mallin että tunnustusta ja kunnia mainintoja tuskin irtoaisi edes esikoulusta.
ja edelleen, sadannen kerran:
Valtaosalla, siis VALTAOSALLA, on vanha auto, joka on jotenkin hävitettävä ennen uuden ostoa. Viroon vai Ruotsiin?
Heko heko...
Täällä koko ajan pauhataan miten uudet & käytetyt halpenevat, kun verot poistuu. Niin kuin halpeneekin, entäs miten käy välirahan?
kaupan tekijä: Tätä kK ei näytä ottaneen huomioon alussa olevassa muutoin realistiselta vaikuttavassa laskelmassaan. Luulen että "peltirahan" kurssin muutos vaikuttaisi vielä enemmän kuin autoverosta johtuvien matalien tehdashintojen purkaantuminen ylöspäin. Valitettavasti vaan nämä molemmat ovat saman suuntaisia, eli pois uusien autojen ostajien kukkarosta. Karkeasti arvioiden siis kK:n laskelman 6100 eurosta luokkaa 4000 euroa tulisi syötyä jo tällä tavoin. Eipä siinä paljoa valtion pussiin jää verokertymien mahdollisuutta, jos realisteja ollaan.
kK: Aivan oikein. Unohdin asian pelkistämiseksi tahallani erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat siten, ettei autoveron poisto korvaudu muilla verotuotoilla. Esitin kaikki korostetusti siihen suuntaan, että korvaavia verotuottoja syntyisi, mutta vaikka miten niitä hakisi, vähäisiksi ne jäävät.
Tietenkin mikäli vaihtoehtona olisi vain nykyinen autovero ja sen poistaminen, ei verotuottojen menetys tietenkään ole täysin autoveron tuoton suuruinen. Kyllä korvaavia tuottoja jonkin verran tulee, joskin ne lähes kokonaan vaativat lisää rahaa autoilijoilta, mutta toki autoilijat saavat silloin myös enemmän-/parempa autoja lisäpanostuksensa katteeksi.
Mutta mikäli vaihtoehtoina pidetään, kuten oikeassa elämässä on, palkka- ja yritysverojen alennusta ja autoveron alennusta, on tietenkin palkkaverojen alennusten positiiviset vaikutukset eri aivan tasoa kuin autoveron alentaminen.
Ei ole välttämättä selvää, että palkkaverotuksen alentaminen olisi edes työllisyyden kannalta paras ratkaisu. Kokonaisveroaste ja verojen vaikutukset hintoihin ovat loppujen lopuksi ne, joita pitää alentaa. Autoveron poistamisella on tärkeä sivuvaikutus: käytettyjen autojen kartellien
Autoverotuottojen laskemisessa unohdetaan yleensä, niinkuin tässäkin, se, että autovero on nykyisellään syrjivä. Käytettyjen autojen maahantuonti ei ole todellisuudessa vapautunut niinkuin olisi pitänyt tapahtua. Tällä taas on kansantaloudellista merkitystä, kun kansakunnan liikkumiskustannuksia saadaan alennettua.
Tarkkoja arvioita kansalaisten ostokäyttäymisen muutoksista ei ole olemassa eikä niillä spekuloiminen ole edes kovin hyödyllistä. Yleisen kansantaloustieteen mukaisesti BKT kasvaa enemmän kuin tehottomia käytäntöjä jatkamalla. Koska verot tai autovero erityisesti eivät ole ainoita BKT:hen vaikuttavia tekiöitä, on mahdotonta luoda yksitotisen kamreeriajattelun vaatimia laskelmia.
häviäminen.
Koko ketjun tarkoitus on näemmä saada tämä junttiporukka tajuamaan se että autoilijat ovat se ryhmä joilta veroja täytyy kerätä, ja tuntuu hyvin menevän läpi.Ehdottavat tollot vielä uusia tapoja saada tämä aikaiseksi.
Jos noilla toimenpiteillä autoilun verotulot vähenevät tässä pari juttua joilla asia korjataan:
- Valtion virkamiehistä 1/3 pois
- loput valtion virkamihet pakkolomalle 3kk ajaksi seuraavan 5 ajan
ja kas puuttuva summa on kasassa.
Kommentti tähän:
"Tietenkin mikäli vaihtoehtona olisi vain nykyinen autovero ja sen poistaminen, ei verotuottojen menetys tietenkään ole täysin autoveron tuoton suuruinen. Kyllä korvaavia tuottoja jonkin verran tulee, joskin ne lähes kokonaan vaativat lisää rahaa autoilijoilta, mutta toki autoilijat saavat silloin myös enemmän-/parempa autoja lisäpanostuksensa katteeksi."
Lisäpanostus, minkä autoilijat laittaisivat autoihin, olisi muusta kulutuksesta pois eikä se näin ollen lisäisi verotuloja ollenkaan. Millään verolla ei päästä lähellekään autoveron tuottoa. ALV on 18 % tuotteen myyntihinnasta, autoveron 42 %. Jotta 22 %:n ALV:lla saataisiin kerättyä sama määrä veroja kuin 25 000 euron hintaisella uudella autolla, pitäisi tuotteita ostaa 58 000 eurolla.
Verotuksella mm. hillitään rahan kiertonopeutta kansantaloudessa. Otetaan esimerkki:
100 euroa kierto 1 siitä alv on 22euroa
100 eur kierto 3 siitä alv on 66eur.
Eli jos kiertonopeutta hillitään niin myös esim alv kertymä pienenee samoin muiden kulutusverojen. Jossain kohdassa on menee se optimi.
Suuntaa:
a. Verohelpotukset niille diesel-autoille joissa on partikkelisuodatin.
b. Käyttömaksun määrä. Ihmisiä ei tule pelotella ylisuurilla käyttömaksuilla. Täällä tonnin maksuista on vitsailtu, mutta myös esitetty vakavissaan arvioita.
c. Se mikä tässä hommassa vaivaa/vituttaa on se, että tuosta aiheuttamisperiaatteen toteuttamisesta ei ole mitään tietoa.
Se joka ajaa runsaasti, saastuttaa paljon ja hänen tulee maksaa. Mutta toteutus, GPS - paikantimet ?
Tuleeko tästäkin floppi ?
d. Siirtymäaika-pelottelu. Siis että pidettäisiin kahta kallista järjestelmää rinnakkain usean vuoden ajan. Siis hankintavero käyttömaksut rinnakkain kauan.
Allekirjoitan
kK:
” Verotus painottuu tulevaisuudessa kulutukseen ja erityisesti ympäristöä rasittavaan kulutukseen kuten autoiluun.”
Vero-oikeuden professori on täysin eri mieltä kuin sinä ja valtionvarainministeriö.
”Vero-oikeuden professori Esko Linnakangas pitää kestämättömänä, että Suomi voisi jatkossa kerätä yli kuusi miljardia euroa liikenteestä vuosittain. Hän sanoo Aamulehdessä, että vuosittaiset päästömaksut kohoaisivat mahdottomiin summiin, mikäli valtiovarainministeriö ei aio vähentää tavoitettaan liikenteen verotuloista.”
http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=76260&hakusanat=autovero
Sinun ja valtionvarainministeriön pitääkin alkaa viimeistään nyt tekemään oikeaa työtä tämän autoveroasian kuntoon saattamiseksi. Me emme maksa valtionvarainministeriölle palkkaa siitä hyvästä, että autoveroasiassa vain selitellään vuodesta toiseen jopa keskustelupalstoja myöten.
Onko täällä tosiaankin valtiovarainministeriön puheenvuoroja? Kerro tyhmälle, missä?
Tässä alkuun 824 viestiä.
http://tinyurl.com/jotq8
Olet ilmeisesti samaa mieltä kirjoituksestani, kun ei muuta kysyttävää ole.
paha.
Nyt osui ja upposi.
KK on VM:n versio Saddamin tiedotusministeristä.
Mutta kannattaisi kK:nkin muistaa propagandan perusteet: totta pitää olla siteeksi.
kK aiemmin:
”Rekisteröintivero on itsessään EY90:n (syrjintäkielto) vastainen, eli aina kun rekisteröintiveroa peritään, löytyy useita syrjiviä elementtejä.”
kK:
”Mitä tapahtuisi jos autovero poistettaisiin?”
Syrjivät elementit poistuisivat, oikeudenmukaisuus lisääntyisi ja kansa saisi sen minkä se on demokraattisella vaalilla äänestänyt vuonna 1994.
Ei voi paljoa auttaa mutta liikennetekniikkaan perehtyminen auttaisi laajentamaan näkökulmaa.
Täytyy muistaa että liikenne on välttämätöntä myös investointimielessä.
Liikkumisesta on aina tietty osa bisnestapahtumia, tietty osa palveluja (myös yhteiskunnan) ja vain pieni osa huviajoa. Tuo huvittelupuoli on myös tärkeää yhteiskunnassa. Leipää ja sirkushuveja. Jälkimmäinen on päässyt viimeaikoina retuperälle.
Autoveron poistolla olisi monia vaikutuksia, olettaen että ajoneuvoveron taso pysyy kohtuuden rajoissa. Ja pakkohan sen on pysyä, koska maassamme on paljon pienituloisia työssäkäyviä ihmisiä, joiden talous ei kestäisi kovia vuosimaksuja, vaan heille olisi järkevämpää luopua autostaan JA työstään, kuin tehdä pienipalkkaista työtä ja kulkea sinne autolla (julkista liikennettä kun käytännössä ei ole kuin parin kaupungin keskustassa).
Muutamia vaikutuksia:
Autokanta nuortuu (kukaan ei huvikseen aja vanhalla ruostekotterolla)-->
Ilmanlaatu paranee, hiilivety - ja typenoksidipäästöt pienenevät. -> ihmisten terveys paranee
Tieliikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden (työikäisten ihmisten !) määrä vähenee. -> Valtion menot pienenevät (sairaanhoito, työkyvyttömyyseläkkeet) ja tulot kasvavat (valtio ei menetä veronmaksajia)
Suomi voisi kutsua itseään EU:n jäseneksi ihan oikeasti.
Ihmisten arki olisi parempaa.
"julkista liikennettä kun käytännössä ei ole kuin parin kaupungin keskustassa"
Missä Suomessa on julkista liikennettä muualla kuin Helsingin keskustassa ja sinne johtavilla kolmella syöttöraiteella?
"Ilmanlaatu paranee, hiilivety - ja typenoksidipäästöt pienenevät. -> ihmisten terveys paranee "
Tämäkin on käytännössä ongelma vain pk-seudulla reilulle miljoonalleihmiselle.
"Suomi voisi kutsua itseään EU:n jäseneksi ihan oikeasti.
Ihmisten arki olisi parempaa."
Nuo molemmat pitävät paikansa ja suurin ihmisen arkea parantava asia olisi työllisyyden parantuminen. Kun autojen myynti lisääntyy, tarvitaan koko ketjuun enemmän työntekijöitä. Nämä verotulot kK jakumppanit unohtavat säännöllisesti "laskelmistaan". Tästä on olemassa tutkittua tietoa Suomestakin, mutta jos ei usko suomalaisia tutkimuksia, niin voi kysyä ruotsalaisilta.
"Kun autojen myynti lisääntyy, tarvitaan koko ketjuun enemmän työntekijöitä."
Tämä varmasti pitää paikkaansa, en kiistä sitä. Mutta kuinka paljon työpaikkoja syntyy ja mikä niiden vaikutus kokonaisuutena on verrattuna autoveron tuottoon. Väitän, että se on aivan olematon.
Autoveron poistaminen tarkoittaisi sitä, että käytettyjen autojen arvot romahtaisivat sille tasolle, missä ne muualla ovat. Silloin väliraha uuteen ei juurikaan muuttuisi. Käytännössä siis uusien autojen myynti voisi kasvaa vain hieman ilman lisäpanostusta autoihin. Lisäpanostus autoihin laskisi muuta kysyntää, jolloin autokauppaan syntynyt uusi työpaikka voisi olla muualta pois.
Kasvaa se siltikin vaikkei väliraha juurikaan muuttuisi.
* Monille tulee ensimmäistä kertaa mahdolliseksi sen uuden auton osto kun asiallinen auto maksaakin 30 000e sijaan 23 255e, ja tarjouksesta voi saada huomattavastikin edullisemmin. (EU-hintaindeksi 129, keskieuroopassa vuoden vanhaa varastoa usein myynnissä jopa -20%.)
* Monet alkavat myös ostaa 2. ja 3. autoja kun en nen on sinnitelty yhdellä.
* Monille tulee ensimmäistä kertaa käytetyn osto mahdolliseksi kun asiallinen kulkine irtoaa huomattavasti edullisemmin, parantunut kysyntä lisää myös omistajien intoa vaihtaa oma autonsa uuteen.
"Kasvaa se siltikin vaikkei väliraha juurikaan muuttuisi."
Ilmeisesti tarkoitat tällä, että autojen myynti kasvaisi. Niinhän se varmaan tekisi, en kuitenkaan tarkoittanut etteikö myynti kasvaisi.
Tarkoitin, että myynti voi kasvaa jonkin verran ilman lisäpanostusta eli samalla kokonaisrahamäärällä kuin ennenkin saataisiin ostettua jonkin verran enemmän autoja kuin ennen. Ei kuitenkaan kovin paljon enempää, koska välirahat eivät juurikaan pienenisi.
Huomattava myynnin kasvu tarkoittaisi sitä, että autoihin pitäisi laittaa rahaa enemmän kuin ennen ja tämä raha olisi muusta kysynnästä pois. Siksi osa autokauppaan syntyneistä työpaikoista voisi olla muualta pois.
http://66.249.93.104/search?q=cache:AVVywj1pEssJ:www.tieh.fi/tn/tnpdf/tn_201i.pdf liikenne bruttokansantuote oecd&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=12
Netistä löytyy nykyään paljon ihan asia tietoa kun viitsii vähänkin laittaa hakusanoja googleen.
Esimerkiksi oheisessa linkissä on selostettu vähän liikenteen merkityksestä bkt:hen.
Puhuminen 1.5 miljardin valtion tulon menetyksestä on herjausta vaikka esittäjä olisi kuinka arvovaltainen taho.
Eli kk kun painotat liikenteen ongelmia, pitäisi myös rehellisyyden nimissä kertoa samalla paljon tälläiset painotukset maksavat. Autoveron kuristavat vaikutukset saattavat olla myös kokonaisuudessaan negatiivisia kansantaloudelle.
Kertauksen vuoksi. Hyvinvointivaltion arkkitehdit hakevat autoverolla tuloerojen tasausta. Kustannuksia ei ole tässä päätöksessä huomioitu, joten valtion tulojen pienenemisiä ei autoveron poiston yhteydessä tarvitse spekuloida.
Nykyisin muuten aletaan puhua PAREMMINVOINTIYHTEISKUNNASTA. Siinä pyritään ottamaan myös kustannuksia ja moniarvoisuutta huomioon. Insinöörit arskat rassaavat pyörillä liikkuvia vehkeitä. Toiset tykkäävät pitsinnypläyksestä. Kaikki pitäisi olla sallittua.
Bkt:kasvaessa liikenne kasvaa ja sama toimii myös toisin päin. Liikennettä helpotettaessa autoveron poistolla myös bkt kasvaa ja tulot valtiole kasvavat tätä kautta. Tämä ihan perustietoutta.
...rautalangasta päättäjille?
Muistan hyvin kun Vanhanen kommentoi asiaa tv:ssä viimevuonna.
"Autoverolla on tietty fiskaalinen merkitys"
Silmäkulma nyki tavallista enemmän...
50 vuotta maksettu tyhjästä.
Enää on muuten mahdotonta tiputtaa autoveron poistolla liikenteen verotuottoja vuoden 2002 tasolle muuten kuin kiristämällä autonhankintaveroa entiselleen.
Mitenkään muuten ei päästä siihen lähtötilanteeseen joka oli 0.7 miljardia euroa viellä muutama vuosi sitten. Että shilleen. On sillä tietty fiskaalinen vaikutus...
"Mitenkään muuten ei päästä siihen lähtötilanteeseen joka oli 0.7 miljardia euroa viellä muutama vuosi sitten."
Kerropa, mistä olet keksinyt tämän "lähtötason" ? Mikä on vuosi ja paljonko silloin myytiin uusia autoja ? Olet tainnut tarkoitushakuisesti etsiä sen vuoden, jolloin uusien autojen myynti oli pohjalukemissa ja kutsut sitä lähtötasoksi.
Mitä ihmettä yrität tällä sanoa:
"Enää on muuten mahdotonta tiputtaa autoveron poistolla liikenteen verotuottoja vuoden 2002 tasolle muuten kuin kiristämällä autonhankintaveroa entiselleen."
0.7 miljardia. Talousuhdanne normaali. Ei lamaa. Tämän jälkeen alennettu autoveroa.
Kokonaisverotuotot tällä hetkellä yli 6 miljardia euroa.
Autoveroa alentamalla tai kokonaan poistamalla ei ole enää mahdollista päästä yhtä alhaisiin verotuottoihin kuin v. 2002.
Liikenteen verotuotot kasvavat muutenkin hyvän talouskehityksen vuoksi.
Autoverokertymä vuonna 2002 oli 1022 miljoonaa, ei 700 miljoonaa kuten väität.
Sen näkee vaikka täältä:
http://www.valtiokonttori.fi/public/download.aspx?id=60690&guid={1f18375a-1a36-47de-ac06-586d4026816b}
2001 900 milj. euroa.
Pointti on kuitenkin se että autoveroa alentamalla tai kokonaan poistamalla ei päästä enää näihin lähtötilanteen lukuihin. Tuottoja tulee talouskasvusta johtuen koko ajan enemmän.
Mielenkiintoista olisi kokeilla autoveron laskulla että missä vaiheessa se alkaisi vähentää nyt jo kohonneita verotuottoa. Edellinen veronlaskuhan lisäsi tuottoja.
Lähtötilanteeseen ei ole enää pääsyä muuten kuin hirmuisilla veronkorotuksilla.
Talouskasvun lisäksi yksi selitys viime vuosien verotuottojen nousuun löytyy täältä: http://www.taloussanomat.fi/etusivu/5674069.asp
Autoveron laskulla tai nostolla ei sensijaan ole vähäisintäkään tekemistä verotulojen kasvun kanssa.
Faktat jotka tiedämme ovat talouskasvu, velanotto, kulutuskysynnän kasvu ja autoverotuottojen kasvu muiden muuassa. Miten erottelet kulutuskysynnästä esim talouskasvun ja velanoton kokonaisuudet? Sanoisin, että yhden hintatekijän alennus ja hyödykkeen hinnan alennus lisäsi kulutuskysyntää ja kasvanut volyymi kompensoi ko. hintatekijän alennuksen. Siihen suuntaan puhtaasti lopputulosta tarkastellen pääsisi. Täytyypä kun jaksan hieman syöttää vanhaan kunnon foraika -malliin...
>>Autoveron laskulla tai nostolla ei sensijaan ole vähäisintäkään tekemistä verotulojen kasvun kanssa.
Eipa ole asia aivan noin yksinkertainen. Hyodykkeen hinta kun on muuttuja mika vaikuttaa hyodykkeen myyntiin.
Yksinkertaisissa malleissa joita opetetaan esim. lukiossa usein ajatellaan etta hyodykkeen hinta on tekija josta saadaan jollain suoraviivaisella funktiolla menekki. Kokonaistule myynnista seuraa menekista hinnan tulona ja on yksinkertaistetussa mallissa muodoltaan kaannetty paraabeli.
Esim:
menekki = b - a * hinta
Josta myynti = b * hinta - a * hinta^2
Selvakielella liian korkea hinta johtaa menekin pienemisen kautta liikevaihdon laskuun ja vastaavasti liian alhainen hinta ei tuota madollisimman suurta liikevaihtoa.
>>Autoveron laskulla tai nostolla ei sensijaan ole vähäisintäkään tekemistä verotulojen kasvun kanssa. enemmän myytyjä autoja
-> autoista suoraan kerättävä alv kasvaa ja korvaa suuren osan autoverosta
-> tarvitaan lisää autoalan henkilöstöä = työpaikkoja
-> lisää työllistyneitä ja enemmän veroja sekä vähemmän sosiaalikuluja
Tämä on raa'asti yksinkertaistetuna ja pääosa dynamiikasta unohdettuna. Mutta yksinkertaisille täytyy vastata yksinkertaisesti. Itse asiassa nostamalla autoveroa saataisiin verotuotot laskuun.
Kyllä tämä ja edellinen ovat lähempänä totuutta kuin kylmäkallen suoraviivainen veto veroasteesta ja verokertymästä.
Verokertymään vaikuttaa oleellisesti myös kansantaloudessa aikayksikössä käytettävissä oleva raha, jota verotus nimenomaan pienentää. Tämä raha ei ole esim x euroa vaan x euroa kertaa kiertonopeus. Hyvin yksinkertaistettuna verotusta kiristämällä nousukausia tasoitetaan (=vähennetään rahan kiertonopeutta) ja lamassa verotusta kevennetään (=lisätään kierroksia). Pyritään siis siihen, että kansantalous olisi kokoajan sopivassa kasvussa mm. veropolitiikalla.
Kyllä tämä puoli kylmäkallelta on täysin kadoksissa, vaikka muuten ansiokkaasti kirjoittaakin.
liikenteen bkt vaikutuksia?
Liikenne on kaikissa maissa, on verojärjestelmä mikä tahansa, tietty osa bkt:stä. Taitaa olla suunnilleen 15%.
Toteutettua veropolitiikkaa kiitellään yleiseti asiantuntijoiden piirissä. Eli tässä palstan keskustelussa on 2 ryhmää, asiantuntijoiden mielipiteeseen yhtyvä ryhmä, johon itse kuulun ja sitten tämä Lipposlovakia ym. selkeästi asennoitumista kuvaavia termejä viljelevä ryhmä, joiden kirjoitustyyli jo osoittaa, ettei muulla ole merkitystä kuin sillä, mitä mobile.de:stä katselluista autoista olisi maksettava veroja. Ilmeisesti he eivät edes ole milloinkaan autoa ostaneet, kunhan nyt "kärsivät" siitä, että pyhää lehmää verotetaan.
>>Eli ryhmistä ei tule yksimielisiä, vaikka maailman tappiin täällä kirjoitettaisiin. Kommentoin nyt kuitenkin tuota raa´asti yksinkertaistettua mallia myös yksinkertaistaen:
Elikä rautalangasta autoveron lasku:
-> enemmän myytyjä autoja
kK: Vaatii ostajilta lisää rahaa (velkaa)
-> autoista suoraan kerättävä alv kasvaa ja korvaa suuren osan autoverosta
kK: Vain 18,03% palautuu veroina. Valtaosa lisärahasta poistuu maasta lopullisesti.
-> tarvitaan lisää autoalan henkilöstöä = työpaikkoja
kK: Autoala on erittäin pääomavaltainen ala. Yhteen työpaikkaan vaaditaan ostajilta paljon lisää rahaa. Suurin osa lisärahasta poistuu maasta lopullisesti.
-> lisää työllistyneitä ja enemmän veroja sekä vähemmän sosiaalikuluja
Keskeisin asia autoverotuksen korjaamistarpeessa on syrjivyyden poistaminen. Sen seurauksena hintataso suomessa asettuu EU-hintatason mukaiseksi. Mobile.de on siis se oikea lähde, josta hintatiedot pitääkin etsiä. Oikean asiantuntijan pitää tämä pystyä tunnustamaan vaikka omat tai lobbauskohteen edut muuta vaatisivatkin.
Olet oikeassa täällä on selvästi kaksi ryhmää "besserwisserit" kuten sinä ja Jaska2 ....ja sitten me muut jotka emme ymmärrä.
laskeskelija: Eipa ole asia aivan noin yksinkertainen. Hyodykkeen hinta kun on muuttuja mika vaikuttaa hyodykkeen myyntiin. Selvakielella liian korkea hinta johtaa menekin pienemisen kautta liikevaihdon laskuun ja vastaavasti liian alhainen hinta ei tuota madollisimman suurta liikevaihtoa.
kK: Tuohan on täysin totta, mikäli asia viimeiseen saakka yksinekrtaistetaan. Autokaupassa on kuitenkin hyvin paljon erityispiirteitä muihin kulutushyödykkeisiin verrattuna. Mainitsemasi tekijä on luonnollisesti autokaupassakin mukana. Halpa hinta lisää myyntiä ja päinvastoin.
Mutta kun suora verotuotto auton verottomasta hinnasta on nyt n. 80%/uusi auto ja autoveron poiston jälkeen 22%/uusi auto, voidaan suoraan laskea, että uusia autoja pitäisi myydä nelinkertainen määrä verotuoton säilyttämiseksi. Käytetystä tuontiautosta ei autoveron poiston jälkeen kertyisi veroa senttiäkään.
Kun lisäksi otetaan huomioon se, että tehdashinnat nousevat ja välirahat eivät alene läheskään uuden auton hinnanalennksen määrää, on kansan otettava todella paljon lisää velkaa tai käytävä sukanvarsisäästöillä, että verotuotto edes jonkintasoisena säilyisi. Muutenkaan autoja ei kuluteta tiettyä määrää enempää. Suomen oloissa luonnollinen yläraja olisi pitkässä juoksussa jossain 200 000 vuosimyynnissä, jolloin keski-iäksi tulisi jo lähellä autoteollisuusmaiden yleistä tasoa oleva n. 7-8 vuotta. Keskimääräinen romutusikä n. 12 v.
Mihin ryhmään kuuluvat ne, jotka haluaisivat toteuttaa EU:n periaatteita tavaroiden liikkuvuuden ja verotuksen syrjimättömyyden suhteen ?
Kuuluvatko he rahvaaseen mobile.de - ryhmään, mahdollisesti ?
Entä ne jotka kiittelevät Suomen talouspolitiikkaa, mutta jotka samalla ovat protektionisteja ? Mikäs ryhmä tämä on ? Minulle tulee mieleen sana suomettuminen, en osaa kirjoittaa sitä saksaksi rahvaanomaisuuteni ja mobile.de - taustani vuoksi.
Suomi ei pääse irti tästä "uus-suomettuneisuudestaan".
Uus-suomettuneisuus = kaikenlainen kansalaisten oikeuksien polkeminen yhteisen hyvän nimissä.
Verotuksessa tämä tulee esiin poliitikkojen kyvyttömyytenä keksiä muita verotuskohteita kuin auton hankinta. Alkaa itkettää, kun katselee noita hallituksen tanttadaaroja ja nukkavieruja ukkoja.
>>....ja sitten me muut jotka emme ymmärrä.
"autoista suoraan kerättävä alv kasvaa ja korvaa suuren osan autoverosta"
Kun uusia autoja myydään vuodessa noin 150 000 kpl, saadaan niistä 25 000 euron keskihinnalla verotuloja (ALV mukana) noin 1.6 miljardia euroa. Rahaa näiden autojen ostoon tarvitaan 3.9 miljardia.
Ilman autoveroa 25 000 euron hintainen auto maksaisi vähän alle 18 000 euroa. Samalla 3.9 miljardin euron summalla saisi ostettua 220 000 kpl sen hintaista autoa. Niistä valtio saisi ALV:a noin 700 miljoonaa euroa eli verotuloja 900 miljoonaa vähemmän kuin nyt.
Tässä on siis oletettu, että verojen poisto siirtyisi suoraan hintoihin. Oikeasti näin ei kävisi vaan kaupan jokainen porras (autotehdas, maahantuoja, myyjä) ottaisi pienen siivun itselleen. Koska myös käytettyjen hinnat putoaisivat, välirahat pysyisivät lähes ennallaan ja rahaa uusien ostoon tarvittaisiin lähes yhtä paljon kuin ennenkin. Käytännössä siis 220 000 kpl:een vuosimyynti tarkoittaisi, että autojen ostoon tarvittaisiin lisärahaa, mikä olisi muusta kulutuksesta pois. Osa edellä lasketusta 700 miljoonan euron ALV-tuotosta olisi siis muualta pois.
Uusien työpaikkojen synnystä kertyvät verot ja mahdolliset säästöt sosiaalikuluissa ovat mitättömiä verrattuna 900 miljoonan euron pudotukseen verotuloissa.
On myös huomattava, että suurin osa lisääntyneestä uusien autojen myynnistä tulisi käytettyjen autojen puolelta. Käytännössä siis käytettyjen autojen myyjiä siirtyisi myymään uusia autoja. Kaikki uusien autojen myyntiin tulevat työpaikat eivät siis olisi uusia. Mikä olisi todellinen nettolisäys työpaikoissa - sitä on mahdoton arvioida.
Jos vielä ottaa huomioon sen, että autoveron tilalle tulisi hyvin todennäköisesti vuosittaiset käyttöverot, voi puheet autoveron korvautumisesta "dynaamisilla" vaikutuksilla unohtaa aivan täysin.
Autoveron poisto ei ole mahdollista muuta kuin kahdella tavalla:
1. Pienennetään valtion menoja (käytännössä jokseenkin mahdotonta)
2. Laitetaan autoveron tilalle jokin muu autoilijoilta kerättävä vero
t.h: Mihin ryhmään kuuluvat ne, jotka haluaisivat toteuttaa EU:n periaatteita tavaroiden liikkuvuuden ja verotuksen syrjimättömyyden suhteen ?
kK: He ovat lähinnä naiveja. Koska 16:ssa EU-maassa peritään hankintaveroja, joista komissio on yleisesti todennut, että ne muodostavat itsessään tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteen, voidaan todeta, että tältäkin osin nuo EU:n kauniit periaatteet odottavat toteutumistaan (hamassa tulevaisuudessa). Jokainen EU:n jäsenmaa pyrkiin luonnollisesti hyötymään yhteismarkkinoista maximaalisesti ja maksamaan siitä minimaalisesti.
Tämä vuoksi järkeviä päätöksiä on erittäin vaikea saada aikaan, josta yksi esimerkki on autoilun verotuksen jonkinasteinen yhtenäistäminen, joka on voimakkaasti ollut tapeetilla runsaat 10 vuotta. Direktiiviehdotukseen saakka on edetty, mutta jo etukäteen varutuen siihen, ettei se tule hyväksytyksi ja nyttemminhän on jo käytännössä varmistunut, ettei sitä tulla hyväksymään. Arveluja on esitetty, että Suomi sen kuitenkin ottaisi puheenjohtajakaudellaan käsittelyyn. Suomen osaltahan direktiiviesityksen liittyvä valmistelu on loppuunsaatettu, eli Eduskunta on kantansa asiaan muodostanut (suuri valiokunta).
Tähän vielä vähän talousteoriaa kaveriksi, kukin saa tällä kertaa itse vetää omat johtopäätöksensä asioista.
Jos aloitetaan veronalennuspolitiikan parhaimmasta esimerkistä Reaganin ajalta, niin negativiinen takaisinsyöttö Reaganin veronalennuksissa oli reilu 30%. Liikenteen kustannukset heijastuvat yhteiskunnan joka kolkkaan.
Kun ei jaksa kahlata alan kirjallisuutta, niin Wikipediasta poimittuja mielenkiintoisia referaatteja ovat:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lafferin_k%C3%A4yr%C3%A4
"Käyrän perustelu nojaa siihen, että verotus paitsi kasvattaa verokertymää myös aiheuttaa työttömyyttä, tehottomuutta ja veronkiertoa"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuotantopuolen_taloustiede
"Jos viimeisten tuntien verotus on kuitenkin kovaa ja palveluiden arvonlisäverotus korkea, kannattaa lääkärin pikemminkin lähteä töistä tuntia aikaisemmin ja tehdä työt itse, työnteon siirtyessä epäviralliselle sektorille. Tässä yhteiskunta on kahden tunnin lääkärin töitä köyhempi."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusklassinen_taloustiede
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keynesil%C3%A4inen_taloustiede
'Markkinoiden toiminta yleensä on Keynesin mukaan liian kaukana täydellisestä, ja sen takia syklejä tulee tasoittaa, jotta lamat eivät olisi niin syviä ja markkinat toimisivat pikaisemmin. Uusklassisen mallin mukaan valtion kulutus kuitenkin laskee kokonaiselintasoa pidemmällä aikavälillä. Vastauksena pidemmän aikavälin vaikutuksiin Keynes antoi toteamansa "pidemmällä aikavälillä olemme kaikki kuolleet".'
http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4valtalainen_taloustiede
Varsin mielenkiintoinen näkemys kokonaisuuteen.
Tässä tarkastelussa oleellisempaa kuin yksittäinen vero on kokonaisveroaste jonka osa autoverokin on.
Sekä tietenkin myös koko mikrotaloustieteen alue:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrotalous
Ja tältä pohjalta voi paremmin miettiä autoveron kulutusta ohjaavia vaikutuksia.
Naivismin voi hyväksyä autoverosta kokonaan luopumisen osalta, muttei syrjimättömyystavoitteen osalta. Mikään taho kun ei voi estää oikeutta toteutumasta, ei edes politiikka.
Olet muuten väärässä tuon mobile.de - ryhmän luonnehdinnan osalta. Suuri osa mobile.de - ryhmästä on valveutuneita henkilöitä, joita on alkanut ärsyttää suomalainen autoverohallinto.
Pohjoismaisen yhteiskuntamallin tulokset ovat olleet pitkään kaikkien ihailtavissa ja kadehdittavissa. Mallin yksi perusjuttu on -amerikkalaisittain nähtynä - täystuhoa tuottavan korkea veroaste, joka edelleen on Ruotsissa ja Tanskassa n. 50 %. Suomessa n. 43% ja Norjassa tais olla Suomen luokkaa. Joskushan on leikillisesti määritelty sosialismiksi se, kun veroaste menee yli 50%:n, eli yhteiskunta päättää suurimmaksi osaksi palkkarahojesi käytöstä. Suomi ei siinäkään suhteessa ole ollut milloinkaan sosialistinen maa.
Pitäisi ymmärtää edes sen verran että liikenne on talouden perustekijä. Samalla tavalla kuin koulutus, sairaanhoito, tieverkko jne.
Ihan turhaa pelleilyä verrata johonkin kulutustarvikkeeseen.
Kyllä ne sossun tädit ovat sinnekkin sen ilmaisen laajakaistan ja laitteet henkilöautolla tuoneet.
Yksinkertaistus tälle tasolle mitä esität toimii vain suunnitelmatalouksissa. Eli noin pitkälle yksinkertaistaminen johtaa vain harhaan ja väärin johtopäätöksiin.
.... viisas ja valaiseva kommentti! Näin sitä pitää asioita ajatella.
Hyvinvointivaltio ei tarkoita sitä että kaikki yhteiskunnan sektorit olisivat hyvässä hoidossa. Ei myöskään sitä että korkea autovero kuuluu siihen. Myös Saksa kuuluu hyvinvointivaltioiden ryhmään.
Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan tutkimus, jossa vertailtiin verotuksen tehokkuutta 17 OECD-maassa:
Norjassa kerätään selvästi suurempaa kokonaistuottoa kuin Suomessa, vaikka kokonaisveroaste on vuodesta riippuen yli viisi prosenttiyksikköä matalampi. Norja on poikkeava myös verorakenteensa puolesta, sillä Norjan verorakenteessa kulutusverotuksella on vertailumaiden suurin paino.
Kurjenoja toteaa, että Suomen verojärjestelmä ei kaikilta osiltaan näytä tehokkaalta.
- Verotuotot jäävät pienemmiksi, kuin mitä veroprosentin perusteella voisi olettaa. Tutkimuksen perusteella syy tehottomuuteen on luonnollisten henkilöiden tuloverotuksessa.
- Kireästä palkka- ja eläkeverotuksesta huolimatta verotuotot ovat suhteellisen pieniä. Todennäköisiä syitä tähän ovat korkea työttömyys, alhainen työllisyys sekä matalahko tulotaso.
- Norjan esimerkistä voimme nähdä, että hyvä verotuotto ei välttämättä vaadi kireää verotusta. Suomella on selvästi tehostamisen varaa, Kurjenoja toteaa.
kK: Norjassa kulutusverot, erityisesti autovero ovat korkeat ja palkkaverot alemmat. Suomessa ollaan ottamassa Norjasta mallia, eli palkkaveroihin suunnataan kevennysvara. Sieltä se veronkevennysten dynamiikka löytyy.
Norjassa on öljyä. Suomessa ei vastaavia ilmaisia luonnonrikkauksia ole.
Norjassa on melkoisella varmuudella korkeammat palkat kuin suomessa. Vrt. sairaanhoitajien lähtö Norjaan kruunuja vuolemaan.
Norjalaisilla on ostovoimaa, ja he saavatkin pitää autoveronsa. Meillä on 600.000 työtöntä ja surkea ostovoima.
Ottikohan Kurjenoja huomioon ansiotasojen erot ?
Vai olenko taas väärässä ?
Omasi oli korkeintaan samaa luokkaa, piti vain avata sun silmiä ei kirjoittaa nobelia.
t.h: Ottikohan Kurjenoja huomioon ansiotasojen erot ? Vai olenko taas väärässä ?
kK: Jälleen tuo huvittava kysymys.
http://www.veronmaksajat.fi/asp/empty2.asp?P=105&VID=default&SID=882827001734812&S=2&A=closeall&C=24383
Onko valtiotieteiden tohtori vaiko t.h. väärässä? Onko KHO:n 8 tuomaria (oik.tieteen tohtoreita porukassa) vai t.h. väärässä? Epäileeköhän tuota joku muukin?
Kurjenojan tutkimus kuvaa ansiokkaasti veronalennusten vaikutuksia. Ainakin palkansaajien tutkijat ovat heränneet keskustelemaan voimallisesti veroista.
Perusvirhe Kallella on vertaaminen autoveroa kulutusveroihin. Pitäisi mieluummin puhua peruskestokulutustarvikkeista.
Henkilöauto pitäisi mieluummin rinnastaa esimerkiksi elintarvikkeisiin.
Molempiin voitaisiin soveltaa alempaa alvia, esimerkiksi 8%, koska kysymys on perushyödykkeistä. Perusoikeus vapaaseen liikkumiseen on tärkeänä kohtana perustuslaissa.
Arabimaissa valtio kustantaa kansalaisilleen tälläiset perusasiat kuten asunnot ja autot.
http://www.veronmaksajat.fi/uploads/vemmlp.pdf
Muistatko Kurjenojan viimekertaisen "laskuvirheen"?
Ei muuten ihan pieni ollutkaan.
Ja samainen tohtori oli silloinkin keksinyt oikein nipun hyviä perusteluja, miksi laskelman lopputulos "luonnollisesti" on juuri se.
Ja joka myöhemmin osoittautui olevan täysin puutaheinää. Siis sekä laskelma että ne laskelmaa tukevat perustelut.
Osoittaa kiistatta, ettei pelkät oppiarvot paljon paina.
Olihan öljykin loppumassa kaikkien oppineiden mielestä jo 70-luvulla...
Norjaa on pidetty rikkaana, mutta tämä on harhaa:
http://www.stabu.net/rikasnor.html
Joten Veronmaksajat lienee oikeassa.
Kaikilla norjalaisilla on mukana töissään matpakke (kotieväät) ja he ajelevat vanhoilla romu-autoilla. Sekä käyvät Ruotsissa ruoka-ostoksilla.
Myytti murrettu.
Myös Norjassa öljyrahat menevät jonnekin mafian pussiin.
Kansalaiset eivät ole eivätkä tule hyötymään varoista. Sumutus hyvinvointivaltion suojissa.
Autovero luokiteltiin myös ympäristöveroksi koska sillä rajoitetaan liikennettä. Uusi tieto näin julkiseksi julkaisuksi.
Autoveron johdosta Suomen autokanta eu:n saastuttavin...
Eli kannattaisi mennä valtavirran mukaan liikenteen verottamisessa ettei tule tehtyä näitä suuren luokan virheitä.
Autoveron rajun pudotuksen ei vaikuta paljon tarvittavan välirahan suuruuteen. Se pysyisi lähes samana. Vuoden kuluessa se voisi jopa kasvaa, koska käytettyjä autoja olisi liikaa markkinoilla. Koska kukas hassu se käytetyn ostaisi jos saisi uuden "halvalla".
Meillä Suomessa on Länsieuroopan huonoimpia ostovoimia.
Palkat sinänsä ovat huonoa keskitasoa mutta hinnat ja verot ovat niin korkeat, ettei kulutusvaraa juuri ole.
Poliitikoiden tulisi näin vaalien alla ankarasti miettiä millä keinoin kansan pahoinvointia mahdollisimman tehokkaasti pienennetään.
Jos palkkoja ei voida nostaa eikä palkkaveroja alentaa, täytyy sitten autoveron kaltaisten erikoistehokkaiden ostovoimaa ja kansantalouden dynaamisuutta alentavien verojen oikeutus saada pikimmiten yleisen keskustelun alle ja vaaliteemaksi.
Äänestäjät sitten tekevät päätökset.
Ei toimi,koska virkamiehistö (lue todelliset päättäjät) VVM / tulli suojelevat "reviiriään" ja tietenkin autokauppiaat (koska pelkäävät markkinahäiriöitä = myynnin laskua) pyrkivät vaikemaan asian ja siitä keskustelun kuoliaaksi toteamalla että mitään ei ainakaan lähiaikoina (ennen vuotta 201..) tule tapahtumaan.
Eikä aihe tunnu mediaakaan muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta kiinnostavan. Vai onkohan kyseessä yllä mainittuja etupiirejä suojelevasta "suomettumisesta"?