Kaikelle uskonnollisuudelle tuunnusomainen ajattelu on sellaista, että jotain fantasiaa pidetään totena. Olen sitä mieltä, että jos ihminen vähänkään tiedostaa itsessään tällaista ajattelua, hänen tulisi pitää se sisällään tai ainakin korostaa, että tämä on uskomus, eikä mikään tieteellinen fakta.
Lestadiolaisuudessa monet ajattelevat, että uskon vastakohta ei ole usko vaan epäusko.
Substanssin vastakohtana pidetään aksidenssia, joka vaatii jonkin substanssin ollakseen olemassa.
Esim. sana punainen vaatii kappaleen, jossa punaisuus on.
Kun tätä teoriaa sovelletaan sanaan epäusko, niin huomataan, että se vaatii substanssikseen uskon. Jotta voidaan määritellä epäusko, on ensin määriteltävä usko.
Löytyykö uskon olemusta täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lestadiolaisuus
Mikä on uskon olemus?
Lestadiolaisuudessa monet ajattelevat, että uskon vastakohta ei ole usko vaan epäusko.
Substanssin vastakohtana pidetään aksidenssia, joka vaatii jonkin substanssin ollakseen olemassa.
Esim. sana punainen vaatii kappaleen, jossa punaisuus on.
Kun tätä teoriaa sovelletaan sanaan epäusko, niin huomataan, että se vaatii substanssikseen uskon. Jotta voidaan määritellä epäusko, on ensin määriteltävä usko.
Löytyykö uskon olemusta täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lestadiolaisuus
Mikä on uskon olemus?
Vastaukset 51
Vanhimmat
Jotkut luulevat kenties olevansa viisaita ja ovat tyhmiksi tulleet. Kaanaankin kieli on helppotajuisempaa.
Se on sitä, että uskonnollisiin väittämiin luotetaan sokeasti ilman hyviä perusteluja.
Valitettavasti en ole löytänyt kaanaankielestä sille vastinetta. Ryhdyn käyttämään välittömästi, jos sellaisen joku minulle esittää.
sillä pääsemme kerran ikuiseen lepoon ja iloon kunnian taivaaseen. Joten kannattaa uskoa, on suuri palkan makso eessämme, täällä ajassa ei ketään kruunata mutta kerran uskomme muuttuu näkemiseksi ja ikuseksi riemuksi kaikkien Jumalanlasten kanssa.
Löytyi 6 jaetta Biblia 1776 tekstistä.
Ps. 73:26
Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.
2. Kor. 2:3
Ja sen minä olen teille kirjoittanut, etten minä tultuani saisi niistä murhetta, joista minun tulis ilo saada; sillä minulla on senkaltainen uskallus kaikkein teidän tykönne, että minun iloni kaikkein teidän ilonne on.
2. Kor. 3:4
Mutta senkaltainen uskallus on meillä Kristuksen kautta Jumalan puoleen.
Ef. 3:12
Jonka kautta meillä on uskallus ja tykökäymys kaikella rohkeudella, uskon kautta hänen päällensä.
Filem. 1:8
Sentähden vaikka minulla on suuri uskallus Kristuksessa käskeä sinua, mitä sinun tehdä tulee,
Hepr. 11:1
Mutta usko on vahva uskallus niihin, joita toivotaan, ja ei näkymättömistä epäile.
>>>>Se on sitä, että uskonnollisiin väittämiin luotetaan sokeasti ilman hyviä perusteluja. >>>>
Usko ei ole järjen asia, usko on USKON ASIA. USKOT VAAN. Ni-in yksinkertaista se on. Hm..Hm.
Mitä näiden Raamatuntekstien pohjalta tulisi mielestäsi uskoa? En oivalla, mikä on se substassi, johon mainitsemasi tekstit liittyvät. Riittääkö uskomiseksi se, että osaa noita litanioita ulkoa tai löytää ne Raamatusta?
Voiko kukaan olla uskomatta? Eri asia mitä uskon.
Mitä siis oikein tulisi uskoa?
Nuo ovat pikemminkin niitä asioita, jotka pitäisi perustella.
Tieto on mielekäs tosiuskomus.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Epistemologia
Oikea usko syntyy kokemusperäisen tiedon kautta.
Kreikankielinen sana "pistis" on suomennettu Raamatussa "usko", kuten muillekin Euroopan kielille. "Pistis" tarkoittaa kokemusperäistä tietoa. Kun omaa tällaista tietoa, seuraa siitä myös usko.
http://www.teosofia.net/pe/paavali.htm#pistis
Tuon perusteella epistemologiaa ja siihen pohjaavaa tietoa voidaan pitää tärkeämpänä kuin Raamatun ja siionin opetuksia.
usko perustuu siis kokemusperäiseen tietoon jumalallisesta hengestä itsessään.
Luin tuolta aiemmasta avauksesta kuinka tämä itseään pettävä huijari väitti, ettei usko muutu todeksi.
No usko on sekin usko, se on nimeltään epäusko. Kerran se usko muuttuu valitettavasti iankaikkiseksi vaivaksi, koska hylkäsi Jumalan tajoaman pelastuksen.
Kristuksen toinen tuleminen ei merkitse Jeesuksen toista ruumiillista tulemista vaan Kristuksen sisäistä läsnäoloa uudestisyntyneessä ihmisessä. Kristus ei ole mikään ihminen vaan Jumaluus jokaisessa ihmisolennossa.
Jeesuksen opetuslapset eivät monestikaan ymmärtäneet häntä vaan tulkitsivat Jeesusta konkreettisesti suhteessa aineelliseen maailmaan, eivätkä nähneet henkistä, näkymätöntä sisältöä. Sama kuolleen kirjaimen palvonta jatkuu tänäkin päivänä. Se on uskonnollista materialismia.
.. erehdys. Jeesus Kristus ei ole missään ruumiillisesti eikä ole tulossakaan ruumiillisesti. Paavali nuhtelee Galatalaisia ja sanoo: "aloitettuaan hengessä(=uskomalla Kristuksen henkeen) päättävät lihassa(=uskomalla ruumilliseen Kristukseen).
Ymmärrätkö sen.
Materialismi on oikeutettua ja hyvä asia. En hyväksy ajatusta uskonnollisesta materialismista. Sellainen ei kertakaikkiaan ole mahdollista.
olevasi varmasti oikeassa??
voi tehdä varmoja johtopäätöksiä?
Alkuperäistekstiin verrattuna välissä on monta uudelleenkäännöstä ja varsinkin tulkintaa. Koska Raamatun sanat eivät useinkaan ole suoraan käännettävissä, on aikojen saatossa "päätetty", mitä ne merkitsevät.
"Päätöksiä" on sitten tehnyt yksi jos toinenkin ja useimmiten tarkoitushakuisesti
On kyllä äärimmäisen uskaliasta vetää Ramatun teksteistä "varmoja" johtopäätöksiä, varsinkin kun eri uskonnontutkijat ovat jatkuvasti erimielisiä niistä, aivan perusasioita myöten.
Jeesuksen fyysistä ilmestymistä maan kamaralle odetetaan isolla joukolla. Olisin kyllä äärimmäisen hämmästynyt, jos se tapahtuisi.
On paljon helpompi selittää Jeesuksen toinen tuleminen vain "henkiseksi", koska silloin se voi tapahtua milloin vain, eikä kukaan taaskaan voi olla varma, tapahtuiko vaiko ei.
Uskonto on hauskaa. Parempaa ajanvietettä kuin jääkiekon mm.
Kunpa olisin koulun nukuttavan pitkäveteisillä uskontotunneilla tajunnut tämän puolen uskonnosta. Tosin klassisen lyseon opettajia ei voinut kertakaikkiaan kyseenalaistaa: olisi tullut kalossin kuva takamukseen.
Vastausta siihen kannattaa hakea täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Epistemologia
Eikä ole sana pettänyt. Jeesus Kristus tulee fyysisesti kunniassaan.
Matt. 24:48 Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: 'Minun herrani viipyy',
Matt. 24:49 ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa,
Matt. 24:50 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa,
Matt. 24:51 ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille.
Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."
--------------
Jos joku ymmärsi todella Jeesusta, se oli Johannes(jota Jumala rakasti). Kaikkea ei pidä ottaa todesta, ei Raamatussakaan.
Tuota ei kannata ottaa vakavasti.
Satujen pitäöminen todellisuutena on harhaa, vai mitä?
" kohdassa mitään mun mokaa ollut. Tarkoitan uskovaisilla juuri kuvaamaasi
vl:ksi nimettyä joukkoa. Lasket luonnollisesti kaikki uskovaisiksi ateisteja
ja vastaavia lukuun ottamatta. Raamatussa on monissa kohdissa esimerkkejä
"vääristä opettajista". Kyseinen viittaus kuten muukin Jumalan sana aukeaa vasta,
kun ihminen on saanut syntinsä anteeksi. "
Tässä eräs esimerkki. En tietenkään voi olla varma, kuinka vakavissaan kirjoitettu.
En ymmärrä, miksi ihmiset tulisi jakaa uskovaisin ja epäuskoisiin, vaikka tosin itsekin käytän sanaa epäuskoinen, kun puhutaan liikkeen ulkopuolisista. En kuitenkaan ajattele sen tarkoittavan juuri mitään muuta.
Epäsukoiset ovat mielestäni yhtä taivaskelpoisia kuin uskovaiset.
Mutta miksi et käytä jotain muuta sanaa kuvaamaan liikkeen ulkopuolista? Käyttämäsi sana sisältää itsessään jo loukkauksen.
Miksi siis haluat yhä loukata sanoillasi?
Ulkopuolisten kanssa voin puhua maallisemmilla ja käytännönläheisemmillä termeillä. Onhan tämä kyllä hiukan epäeettistä, mutta jos puhuisin liikkeen sisällä vain maallisilla termeillä, minua pidettäisiin helposti epäuskoisena. Uskonto on ihmisen äidinkieli.
mutta mielestäni ihmisen erityislaatuisuutta muihin eläinlahjeihin nähden ei voida selittää sattumalla. itse pidän todennäköisenä että jokin suuri, niin mahtava tietoisuus on kaiken takana, että sitä ei ihminen voi ymmärtää. ymmärtääkö muurahainen ihmisen olemassaolon? todennäköisesti ei, mutta kyllä se aistii ihmisen askeleet.
oletko koskaan seissyt keskellä metsää kännykkä kädessä ja selannut wappia samalla kun katsot oravaa joka vie käpyjä pesäänsä, ja ihmetellyt miksi se tekee noin, ja samalla tajunnut jotain ihmeellistä? tämä ateismista...
meni nyt kyllä asian vierestä mutta sana on kai vapaa
Ihmisen erityislaatuisuutta ei oikeastaan voi muuten selittääkkään kuin sattumalla, jota evoluutio lähinnä on.
Me sanomme Isäksemme taivaissa tuota omassa itsessämme olevaa jumaluutta. Monet pysyvät vain tietämättöminä siitä huolimatta sakramenteista, huulten rukouksista, uskonopeista. Ja ovatkin siten uudestisyntymättömiä pakanoita.
Ei se kuitenkaan sitä tarkoita, että fantasioilla voidaan korvata tiedon puute. Paremminkin tulisi hyväksyä se, ettei tiedä.
Ei sitä tiedä vaikka jotkut muutkin eläinlajit pitäisivät omaa lajiaan ainutlaatuisena. Tosin tämä spekulointi menee jo fantasian puolelle.
Tuossa se taas nähtiin. Vaikka uskotkin melko loogisesti, niin käytät käsitteitä hiukan väärissä semattisissa kentissä. Substansseja sentään näytät ymmärtävän melko hyvin.
on ihmisen pyrkimys, tämä ilmenee mm tieteellisessä tutkimuksessa.
"...että fantasioilla voidaan korvata tiedon puute"
Ihminen haluaa pikemminkin vaihtaa todellisen tiedon omiin fantasioihinsa.
Jos tutkijat (jotka ovat erehtyviä ihmisiä) hyväksyisivät sen että kaikkea ei todellakaan voi selittää vaikka kaikkea voikin tutkia, niin meidän tietomme olisi toisenlaista. Näyttää, että ihminen ei halua myöntää omaa ylimielisyyttään sen edessä jota hän tutkii. Tämä sama asia kuvaa myös ihmisen suhdetta Luojaan.
Tämä näkyy esim. uskonnollisten instituutioiden piirissä silloin kun ne eivät (vaikka toista puhuvatkin) halua luopua omaksumistaan "oikeista opeista ja traditioista", jonka he ajattelevat olevan oikeaa elämää.
Uskonnollisia käsitteitä voi käyttää itsekukin, kuten haluaa. Haluan nähdä ja löytää kristinuskossa yleismaailmallista jumalallista viisautta. Sitä oli ennen kristillistä järjestelmää.
Tässäpä eräältä www-sivulta:
Harvat kristityt maallikkojen kesken edes tietävät, mikä sanan Khristos todellinen merkitys on. Gnoosis, jonka tilalle tuli kristillinen järjestelmä, oli yleismaailmallinen. Se oli alkuaikaisen, koko ihmiskunnan perintönä käyneen viisaususkonnon kaikua; ja sen tähden voidaan todella sanoa, että puhtaasti metafyysiseltä puoleltaan Kristuksen Henki (Jumalallinen Logos) oli läsnä ihmiskunnassa alusta lähtien. Saammehan tietää evankeliumista Luukkaan mukaan, että »arvolliset» olivat ne, jotka olivat vihityt Gnoosiksen mysteerioihin ja joita »katsottiin arvollisiksi» saavuttamaan »kuolleista ylösnousemisen» tässä elämässä... »ne, jotka tiesivät, etteivät enää voineet kuolla, koska he olivat enkelein kaltaisia Jumalan poikina ja ylösnousemuksen poikina». [Ks. esim. Luuk. XX: 34-38. — P. E.] Toisin sanoen, he olivat jokaisen uskonnon suuria adepteja; ja samat sanat sopivat kaikille niille, jotka olematta vihittyjä pyrkivät ja persoonallisten ponnistustensa kautta onnistuvat elämään elämää ja saavuttamaan luonnostaan tulevan henkisen valistuksen yhdistämällä persoonallisuutensa (»Pojan») yksilölliseen jumalalliseen henkeensä (»Isäänsä»), heissä asuvaan Jumalaan. Sellainen yksilö on Kristus-ihminen. Toiselta puolen ne, jotka mieluummin pysyvät tietämättöminä Kristuksesta (prinsiipistä) itsessään, ovat tuomitut kuolemaan uudestisyntymättöminä pakanoina — huolimatta kasteesta, sakramenteista, huulten rukouksista ja dogmiuskosta. »Khreestos» merkitsee varmasti enemmän kuin pelkkä »hyvä ihminen», »oivallinen ihminen», kun taas »Khristos»-nimeä ei koskaan omistettu yhdellekään elävälle ihmiselle, vaan ainoastaan jokaiselle Vihitylle hänen toisen syntymänsä ja ylösnousemuksensa hetkellä. »Totisesti, totisesti sanon teille: jollei ihminen synny uudestaan, ei hän näe Jumalan valtakuntaa.» (Joh. III: 4.) Tässä tarkoitetaan syntymistä ylhäältä, henkistä syntymää, joka saavutetaan korkeimmassa ja viimeisessä vihkimyksessä. Joka löytää Khristoksen itsessään ja tuntee tämän ainoaksi »tiekseen», hänestä tulee Kristuksen apostoli ja seuraaja, vaikkei hän koskaan olisi joutunut kastetuksi tai kohdannut »kristittyä» tai vielä vähemmin nimittänyt itseään siksi.
http://www.teosofia.net/teos/hpb-kr-tt.htm
Mistä oikein tuon luojan tempaisit?
Mitä olet teosofiasta saanut?
Teosofia on auttanut ymmärtää esim., että kaikki uskonnot ovat opettaneet samaa. Ne ovat ulkokohtaisuuksiltaan ja muodoiltaan erilaisia. Uskonnot käyttävät vain erilaisia käsitteitä, symboleita ja vertauskuvia saman sisällön ilmaisemiseen. Niiden pääasiallinen tehtävä on ihmisen vapahtaminen tai vapauttaminen.
Onko uskonnollisuuden käytettävyyttä tutkittu. Olen joskus kuullut puhuttavan menestyksen teologiasta? Ei minua ainakaan haittaisi, jos kuuluisin lahkoon joka auttaa minua menestymään.
tässä yhteydessä tarkoittaa mm sitä tosiasiaa että Elämä on suurempi kuin kaikki elävät, (ihminen mukaanluettuna) eli koko se elämä (todellisuus) jonka ihminen voi havaita ja tutkia.
Se, mitä Luojasta sanotaan/määritellään/kerrotaan, on eri asia.
Se, että Elämällä on alku, jota ihminen ei tiedä ja Elämällä on ominaisuuksia joita ihminen ei hallitse/tiedä liittyy siihen mitä sanotaan Luojaksi.
Tietenkin eo:n ajatuksen voi kieltää mutta sen kieltäminen onkin kiintoisaa; miksi kieltää se joka on?
Onko ihmisellä oltava tieto jostakin olemassaolevasta ennenkuin hän hyväksyy ko asian/ilmiön?
Jos tieto jostakin olemassaolevasta pitää saada ennen hyväksymistä, siinä tapauksessa usko on merkityksetön sana ja ilmiö ihmiselle.
Usko voisi tarkoittaa sitä että ihminen hyväksyy sen tosiasian että hän tietää vain vähän tai ei oikeastaan mitään siitä mikä kuitenkin on (totta/todellisuutta).
Suurimmalle osalle maailman ihmisistä se ei sano. En väitä etteikö Joulupukkia ole olemassa, mutta en silti usko siihen.
Jumalaan, onko se sama asia kuin "pitää totena"?
Jos ON, vastaus kysymykseen Jumalan olemassaolosta on myöntävä.
Jos EI OLE, vastausta Jumalan olemassaolosta ei tarvita, koska se joka kieltää Jumalan olemassaolon ei tarvitse tietoa sellaisesta.
Ihminen voi kuitenkin kieltää vain sellaisen joka on; mitään sellaista jota ei ole olemassa, ei näinollen voida kieltääkään.
"En väitä etteikö Joulupukkia ole olemassa, mutta en silti usko siihen."
Onko kyse uskosta jos hyväksyy jonkun tosiasian? (joulupukki)
Fideismi on luottamista uskonnolliseen tietoon, jota ei voi todistaa oikeaksi. Jos Jumala=totuus, niin periaatteessa sanaa Jumala ei silloin kannata käyttää, koska se on harhaan johtava.
ei tarvitse todistaa oikeaksi, tai ylipäätänsä todistaa millään tavalla, kuten lause
"luottamista uskonnolliseen tietoon, jota ei voi todistaa oikeaksi"
kertoo.
"Jos Jumala=totuus, niin periaatteessa sanaa Jumala ei silloin kannata käyttää, koska se on harhaan johtava."
Samalla tavalla kuin totuus on ihmiselle salattu, on myös Jumala salattu.
Sana totuus on arkielämässä yleisesti hyväksytty sana kuvaamaan sellaista ilmiötä ja/tai asiaa jonka ajatellaan olevan paikkansapitävä (tosiasia).
Totuus absoluuttuisessa mielessä on asia jonka voi ajatella olevan olemassa, mutta samalla se on jotakin sellaista jota kukaan ei (täysin) tunne, vaikka tietääkin sen olevan olemassa.
Uskotko siis kaikkiin salaliittoteorioihinkin. Nehän ovat sitä uskottavampia, mitä vähemmän todisteita niiden olemassa olosta on.
Jos jostakin ei ole mitään todisteita, ei silloin ole myöskään hyvää syytä uskoa.
on hänellä joka väittää jotakin lausumaa/ajatusta totuudeksi; hän joka epäilee lausumaa virheelliseksi, voi tehdä niin ilman todisteita.
"Jos jostakin ei ole mitään todisteita, ei silloin ole myöskään hyvää syytä uskoa."
Jeesuksen vastaus tuohon lauseeseen on "autuas se joka uskoo vaikka ei näe". (Jeesuksen kanssa voi toki olla erimieltäkin.)
Se, mikä on olemassa/ilmeistä, ei tarvitse todistamista, riittää että sen hyväksyy: ei-hyväksyminen on ihmiskunnan ongelma, sillä ihminen ajattelee että ilmiötä/objektia/havaintoa/posiitivista tulosta ei ole, ellei saada riittävää näyttöä kohteesta.
Jumalan poissaolo todistaa että Jumalaa ei ole?
Senkin voi "uskoa", että Jumalaa ei ole.
Näyttää siltä että Jumala on.
Näyttää siltä että Jumalaa ei ole.
(Molemmat lauseet tarkoittavat että niiden sisältämät ajatukset ovat mahdollisia)
Ihminen epäilee totuutta valheeksi; milloinkahan ihminen huomaa epäilevänsä valhetta totuudeksi; puhumattakaan siitä mahdollisuudesta että hyväksyisi totuuden ja pitäisi valhetta valheena.
Esim maailman alkuräjähdyksestä käytetään nimitystä "vakiintunut selitys", se kuvaa sitä asiantilaa että ko ilmiötä ei ole voitu todistaa. Vakiintuneen selityksen voi hyväksyä (uskoa) ilman vastaväitteitä tai hylätä (kieltää) koska epäilee ko "vakiintunutta selitystä".
Meillä on täällä Suomessa ihan käyttökelpoinen kieli, jota sopii myös käyttää näillä palstoilla.
Henkilökohtaisesti minulle jäi vähän epäselväksi se, oliko avaajan tarkoitus sanoa jotain merkityksellistä vai kenties vain esitellä kaikki äskettäin oppimansa hienot (?) sanat.
Vinkki: Mitä selkeämmin asiasi ilmaiset, sitä todennäköisemmin sinua ymmärretään oikein.
Todella älykkäät henkilöt osaavat esittää asiansa niin, että yksinkertaisinkin sen ymmärtää.
Myönnän kuuluvani edellämainittuihin::)
Filosofiset käsitteet ovat usein melko abstrakteja, joten niille ei ole välttämättä edes mahdollista keksiä mitään kansantajuista vastinetta. On vain perehdyttävä semanttiseen kenttään, johon sana viitaa eli sanan merkitykseen.
Minulla ei missään nimessä ollut tarkoitus mitenkään ylentää itseäni. Päinvastoin, haluan auttaa lukijoitani tulemaan viisaammiksi. Uusien käsitteiden opettelu tekee ihmisestä viisaamman.
Tarkoitukseni oli todella sanoa jotain merkityksellistä. Haluan kertoa, mitä merkitsevät nämä äsken oppimani hienot sanat. Koet olevasi älykäs, joten minun lienee turha selittää sinulle noiden sanojen merkityksiä. Osaat varmasti ne itsekin selvittää, jos kerran olet niin älykäs.
Minun olisi tietenkin pitänyt heti alkajaisiksi selittää nämä uudet käsitteet.
Mitä oikein halusit sanoa?
Kävipäs vanhanaikaisesti. Kompastuin omaan näppäryyteeni, ja viittasin loppukaneetissani väärään sanaan. Tarkoitukseni oli korostaa kuuluvani yksinkertaisiin, ei älykkäisiin. Siksi otin niin tulta avauksestasi.
Kun ei koko viestin tarkoitus avautunut akateemisen kielen vuoksi, niin tuli hermostuminen.
Anteeksi töppäilyni ja epäonnistunut sarkasmi.
Jatkakaa keskustelua asialinjalla!
Siunausta!