Perustelkaapas, miten tällainen äärikapitalistinen ilmiö on parempi kuin suojatun sekatalouden malli:
1. Suojatussa sekataloudessa kunnat tai valtio omistavat vesilaitokset. Raaka-aine eli vesi tulee suoraan Suomen omasta maaperästä ja järvistä, joten sitä ei tarvitse ostaa mistään. Sitä toimitetaan kuluttajille omakustannushintaan eli pumppaus- ja puhdistuskulut sekä jäteveden käsittelyn kustannukset ko. laitteistojen kunnossapidon kustannukset. Joka ikinen euro jää tukemaan kotimaan taloutta, paitsi ehkä koneistoon ulkomailta hankittavat osat.
2. Kyseisiä laitoksia ylläpitää ja hoitaa ulkomainen alaan erikoistunut jätti, jonka tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon ulkomaisille omistajilleen. Kohdan yksi kustannusten lisäksi yhtiö kerää voittoja, jotka kotiutetaan ulkomaisille omistajille, jolloin vesi- ja jätevesimaksut ovat kaksinkertaiset kohtaan yksi verrattuna. Kilpailua hinnan laskemiseksi ei synny, koska kunta ei tietenkään myönnä kenellekään lupaa rinnakkaisen vesi- ja jätevesiverkon rakentamiseksi. Vesi- ja jätevesisopimustakaan ei voi irtisanoa, koska laki määrää verkon alueella olevan kiinteistön olevan liitetyn verkkoon. Vaikka vettä ei kuluttaisi lainkaan, kustannukset ovat yhtä korkeat kuin kohdassa yksi kaikkinen kulutuksineen, koska hinta on palasteltu siirto- ja kulutusmaksuihin, joista siirtomaksu on noin puolet..Ja vettähän on kuitenkin käytettävä, eikä omia kaivoja/jätekaivoja saa verkon alueella rakentaa. Lisäksi yhtiö pumppaa suomalaista vettä ja myy sitä ulkomaille, käärien meidän maaperästämme ilman korvausta ottamastaan "raaka-aineesta" hyvät voitot. Tämä järjestely on siis muutoin aivan samanlainen kuin kohdan yksi järjestely; suomalaiset tekevät pumppaus- ym. työn, suomalaisten kuluttajien maksamilla vesimaksuilla ylläpidetään ja rakennetaan laitokset, mutta niistä aiheutuvien kustannusten/muodostuvan hinnan lisäksi maksamme ulkomaille esim. 3€/kuutio vesi- ja jätevesimaksuja.
Koittakaas selvittää, miksi kohdan kaksi järjestely on Suomen kansalaisille parempi kuin kohdan yksi järjestely? Mitä järkeä on maksaa ulkomaalaiselle "sijoittajalle" siitä, että tekee kaiken työn itse, tuottaa laitosten rakentamis- ja ylläpitokustannukset ja raaka-aineetkin ovat omia??
Kuten jo tekstin alkuosastakin käy ilmi, en kannata sosialismia, vaan järkevin pelisäännöin ohjattua sekataloutta, jossa tietyt tärkeät perusasiat hoidetaan yhteiskunnan toimesta, etenkin kun niiden tuottamiseen ei voida synnyttää kunnollista kilpailua ja markkinataloutta säädellään esim. lainsäädännöllä siten, että kilpailu toimii kuluttajan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisessa sekataloudessa esim. asuntojen ja vuokrien hinnannousua voidaan säädellä varsin mainiosti yhteiskunnallisella rakentamisella ja vuokra-asuntotarjonnalla. Jos asuntoja ei rakenneta tarpeeksi ja hinnat meinaavat karata liian suurien katteiden vuoksi (tarjonnan puute), yhteiskunta rakentaa kohtuu katteella myytäviä asuntoja niin paljon, että kysynnän ja tarjonnan balanssi pysyy kunnossa. Lisäksi yhteiskunta voisi kaavoittaa tonttimaata esim. kehäkolmosen sisältä ja tuntumasta (täyttä maaseutua) niin paljon, että yksityinenkin rakentaminen kiihtyisi = hinnat laskisivat. Lisäksi yhteiskunta voisi rakentaa halvennelle tonttimaalle (tai omistamalleen) esim. ruuhka-alueille kuten kehäkolmosen tuntumaan niin paljon vuokra-asuntoja, että kysynnän ja tarjonnan epätasapaino korjaantuisi, hinnat laskisivat.
Yhteiskunnan kannattaisi omistaa kaikki puhelin- ja sähköverkot, niiden kautta myytävät palvelut kuten operaattoritoiminnot ja energian myynti voitaisiin kilpailuttaa ja vapauttaa, jolloin kilpailua tulisi lisää ja se palvelisi kuluttajia/kansalaisia.
Lainsäädännöllä on mahdollista pistää kapitaali palvelemaan kansalaisia niin, että helpon rahan reikiä ei löydy, ei monopoleja tms. Jos yritykset pystyvät maksamaan mielettömiä osinkoja (Fortum), ei ala ole kilpailtu tarpeeksi, jotain on pielessä, eikä se palvele kuluttajan etua.
1. Suojatussa sekataloudessa kunnat tai valtio omistavat vesilaitokset. Raaka-aine eli vesi tulee suoraan Suomen omasta maaperästä ja järvistä, joten sitä ei tarvitse ostaa mistään. Sitä toimitetaan kuluttajille omakustannushintaan eli pumppaus- ja puhdistuskulut sekä jäteveden käsittelyn kustannukset ko. laitteistojen kunnossapidon kustannukset. Joka ikinen euro jää tukemaan kotimaan taloutta, paitsi ehkä koneistoon ulkomailta hankittavat osat.
2. Kyseisiä laitoksia ylläpitää ja hoitaa ulkomainen alaan erikoistunut jätti, jonka tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon ulkomaisille omistajilleen. Kohdan yksi kustannusten lisäksi yhtiö kerää voittoja, jotka kotiutetaan ulkomaisille omistajille, jolloin vesi- ja jätevesimaksut ovat kaksinkertaiset kohtaan yksi verrattuna. Kilpailua hinnan laskemiseksi ei synny, koska kunta ei tietenkään myönnä kenellekään lupaa rinnakkaisen vesi- ja jätevesiverkon rakentamiseksi. Vesi- ja jätevesisopimustakaan ei voi irtisanoa, koska laki määrää verkon alueella olevan kiinteistön olevan liitetyn verkkoon. Vaikka vettä ei kuluttaisi lainkaan, kustannukset ovat yhtä korkeat kuin kohdassa yksi kaikkinen kulutuksineen, koska hinta on palasteltu siirto- ja kulutusmaksuihin, joista siirtomaksu on noin puolet..Ja vettähän on kuitenkin käytettävä, eikä omia kaivoja/jätekaivoja saa verkon alueella rakentaa. Lisäksi yhtiö pumppaa suomalaista vettä ja myy sitä ulkomaille, käärien meidän maaperästämme ilman korvausta ottamastaan "raaka-aineesta" hyvät voitot. Tämä järjestely on siis muutoin aivan samanlainen kuin kohdan yksi järjestely; suomalaiset tekevät pumppaus- ym. työn, suomalaisten kuluttajien maksamilla vesimaksuilla ylläpidetään ja rakennetaan laitokset, mutta niistä aiheutuvien kustannusten/muodostuvan hinnan lisäksi maksamme ulkomaille esim. 3€/kuutio vesi- ja jätevesimaksuja.
Koittakaas selvittää, miksi kohdan kaksi järjestely on Suomen kansalaisille parempi kuin kohdan yksi järjestely? Mitä järkeä on maksaa ulkomaalaiselle "sijoittajalle" siitä, että tekee kaiken työn itse, tuottaa laitosten rakentamis- ja ylläpitokustannukset ja raaka-aineetkin ovat omia??
Kuten jo tekstin alkuosastakin käy ilmi, en kannata sosialismia, vaan järkevin pelisäännöin ohjattua sekataloutta, jossa tietyt tärkeät perusasiat hoidetaan yhteiskunnan toimesta, etenkin kun niiden tuottamiseen ei voida synnyttää kunnollista kilpailua ja markkinataloutta säädellään esim. lainsäädännöllä siten, että kilpailu toimii kuluttajan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisessa sekataloudessa esim. asuntojen ja vuokrien hinnannousua voidaan säädellä varsin mainiosti yhteiskunnallisella rakentamisella ja vuokra-asuntotarjonnalla. Jos asuntoja ei rakenneta tarpeeksi ja hinnat meinaavat karata liian suurien katteiden vuoksi (tarjonnan puute), yhteiskunta rakentaa kohtuu katteella myytäviä asuntoja niin paljon, että kysynnän ja tarjonnan balanssi pysyy kunnossa. Lisäksi yhteiskunta voisi kaavoittaa tonttimaata esim. kehäkolmosen sisältä ja tuntumasta (täyttä maaseutua) niin paljon, että yksityinenkin rakentaminen kiihtyisi = hinnat laskisivat. Lisäksi yhteiskunta voisi rakentaa halvennelle tonttimaalle (tai omistamalleen) esim. ruuhka-alueille kuten kehäkolmosen tuntumaan niin paljon vuokra-asuntoja, että kysynnän ja tarjonnan epätasapaino korjaantuisi, hinnat laskisivat.
Yhteiskunnan kannattaisi omistaa kaikki puhelin- ja sähköverkot, niiden kautta myytävät palvelut kuten operaattoritoiminnot ja energian myynti voitaisiin kilpailuttaa ja vapauttaa, jolloin kilpailua tulisi lisää ja se palvelisi kuluttajia/kansalaisia.
Lainsäädännöllä on mahdollista pistää kapitaali palvelemaan kansalaisia niin, että helpon rahan reikiä ei löydy, ei monopoleja tms. Jos yritykset pystyvät maksamaan mielettömiä osinkoja (Fortum), ei ala ole kilpailtu tarpeeksi, jotain on pielessä, eikä se palvele kuluttajan etua.
Vastaukset 16
Vanhimmat
muutakun korkeintaan allekirjoittaneilta. Kuten Mauri Pekkarinen FORTTUM-osakkeiden omistajana torppaa kilpailevan neukkusähkökaapelin, kilpailutamme me allekirjottaneet mattia ja maijjaa ja korjaamme saadun hyödyn omille henkilökohtaisille pankkitileillemme:
Mutta ei vaaraksi asti työreformittajalle ja muullekaan elitille:
Ben Zyskowits (kok): Työelämän jäykkyyksiä on purettava.
Mitä sana "jäykkyys" tarkoittaa Benin lausumana?
Se tarkoittaa kaikkia niitä rahallisia tukia, joita työtön saa ja joita tulee Benin mielestä juuri poistaa.
Samalla Benin mielestä työttömät (560 000) pitää saada töihin kunnallisille äyrikuninkaille 370 euron kk-palkalla. Siis jokseenkin "kiinalaisin" työehdoin.
Tähän puliveivaukseen ovat demaritkin lähteneet täysillä mukaan, sillä onhan tämä toiminta (600 000 työttömän saamatta jääneet palkat) mahdollistaneet eliitin ennennäkemättömän keikaroinnin. Ja EU:hun luotamme kuin vuoreen.
TASAVEROA 29 % kaipaamme siitä syystä, että verotuksemme KEVENISI PERÄTI 20 parhaimmilla jopa 28 %. JÄTTIVERONKEVENNYS ELIITILLE SIIS:
VASTAPANOKSI ROKOTAMME NOIDEN 560 000 LUUSERIN TULOJA: VEROTUS NIILLÄ KIRISTYY, jopa 10 %, ja kaikki tämä on sitä eu-kilpailukykyä. Näin saamme eu-eliittiä maahamme lisää. niin ainakin uskomme me eu-mieliset:
Helsingin Sanomien päätoimittaja 15 000 eur/kk
( 90 000 mk/kk)
Tasavallan Presidentti 130 000 + 100 000 eur/v (huom. VEROTTOMIA, 780 000 mk/v + 600 000/v mk)
Hallitus 15-20 000 eur/kk (90 000-120 000 mk/kk)
Kansanedustajat 10 000 eur/kk + ilmaismatkoja (60 000 mk/kk)
Ne 560 000 päätä, 370 eur/kk (2220 mk/kk)
------------------------
Eheei, turpiin vaan ja onnea !
Siinä se, aivan kuten kokoomuksen Jan Vapaavuorenkin teesi.
Ei hallitus tehtaita perusta työllistämiseksi.
Päinvastoin, jakaa kenkää, julkkissektorilla.
Työkkärissä kerrotaan muutamien kuukausien kypsyttelyn jälkeen, että ryhdy yrittäjäksi.
Jos ryhdyit, synnytit uuden työpaikan.
Ja saatat päästä entisiin hommiinkin jälleen, mutta vasta KILPAILUTTAMISEN kautta. Ja tiesithän mikä siinä alenee: no luonnollisesti työstä saatu korvaus.
Näin se menee, yrittäjien keskipalkat ovatkin hyvässä laskussa, kiitos hallituksen uuden työllistämisohjelman.
Ja kun rahaa julkkisektorilla näin säästyy, voidaan sitä käyttää moniin tarkoituksiin:
Ylimpien virkojen palkkaus 1999 ja 2003
Punaiset numerot sarakkeissa tarkoittavat, että viranhaltija on vaihtunut joulukuun 1999 jälkeen, jolloin vertailu edellisen kerran on tehty.
VIRASTO VIRKA VIRKAMIES palkka 2003 palkka 1999 ) korotus %
Valtion teknillinen tutkimuskeskus Pääjohtaja Leppävuori Erkki 8 902 5764 54,4
Korkein hallinto-oikeus KHO:n presidentti Hallberg Pekka 9 563 6955 37,5
Korkein oikeus KKO:n presidentti Sevón Leif 9 563 7029 36,1
Rahoitustarkastus Rahoitustarkastuksen johtaja Jännäri Kaarlo 13 269 9967 33,1
Valtiontalouden tarkastusvirasto Pääjohtaja Leskinen Tapio 8 498 6408 32,6
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Aho Matti 6 850 5240 30,7
Kansaneläkelaitos Johtaja Pesola Helena 1) 8 091 6223 30,0
Kansaneläkelaitos Johtaja Morri Pekka 1) 8 085 6223 29,9
Kansaneläkelaitos Johtaja Puhakka Matti 1) 8 736 6728 29,9
Liikkuva poliisi Päällikkö Veijalainen Teuvo 6 156 4762 29,3
Suomen ympäristökeskus Pääjohtaja Kauppi Lea 7 446 5764 29,2
Valtioneuvoston kanslia Valtiosihteeri Volanen Risto 8 925 6934 28,7
Valtakunnansyyttäjänvirasto Apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske Jorma 7 408 5764 28,5
Puolustusvoimat Operaatiopäällikkö Jäppilä Olavi 6 694 5240 27,7
Rahoitustarkastus Apulaisjohtaja Kallio Kaiju 8 646 6830 26,6
Liikenne- ja viestintäministeriö Osastopäällikkö Caven Harri 6 820 5392 26,5
Sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Leppo Kimmo 7 334 5802 26,4
Puolustusvoimat Pääesikunnan päällikkö Rimpi Kari 8 723 6939 25,7
Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtakunnansyyttäjä Kuusimäki Matti 8 097 6538 23,8
Ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Mansala Arto 7 134 5772 23,6
Rahoitustarkastus Apulaisjohtaja Tuominen Anneli 8 013 6486 23,5
Rikosseuraamusvirasto Pääjohtaja Salminen Markku 7 243 5865 23,5
Tullilaitos Pääjohtaja Erling Tapani 8 336 6751 23,5
Tilastokeskus Pääjohtaja Jeskanen-Sundström Heli 8 325 6743 23,5
Eduskunta Pääsihteeri Tiitinen Seppo 9 563 7750 23,4
Teknologian kehittämiskeskus Pääjohtaja Saarnivaara Veli-Pekka 8 902 7232 23,1
Keskusrikospoliisi Päällikkö Ranta Rauno 6 605 5382 22,7
Edusk. oikeusasiamiehen kanslia Oikeusasiamies Paunio Riitta-Leena 9 563 7868 21,5
Valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Brunila Anne 7 350 6055 21,4
Valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Nyberg Peter 7 549 6223 21,3
Matkailun edistämiskeskus Ylijohtaja Lehtonen Jaakko 6 515 5382 21,1
Edusk. oikeusasiamiehen kanslia Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen 8 116 6706 21,0
Ympäristöministeriö Osastopäällikkö Kangas Pekka 7 017 5811 20,8
Ympäristöministeriö Osastopäällikkö Jalkanen Pekka 7 017 5811 20,8
Edusk. oikeusasiamiehen kanslia Apulaisoikeusasiamies Rautio Ilkka 8 116 6723 20,7
Maa- ja metsätalousministeriö Kansliapäällikkö Vaittinen Jarmo 8 925 7400 20,6
Säteilyturvakeskus Pääjohtaja Laaksonen Jukka 7 693 6391 20,4
Kansaneläkelaitos Johtaja Apukka Asko 1) 7 488 6223 20,3
Sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Klemola Arto 7 207 5993 20,3
Ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Majanen Pertti 7 134 5961 19,7
Ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Lintu Pekka 7 134 5961 19,7
Ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Laajava Jaakko 7 134 5961 19,7
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Pääjohtaja Taipale Vappu 7 693 6428 19,7
Kansaneläkelaitos Pääjohtaja Huuhtanen Jorma 1) 10 061 8409 19,6
Valtakunnansovittelijain toimisto Valtakunnansovittelija Salonius Juhani 8 034 6717 19,6
Oikeusministeriö Osastopäällikkö Nurmi Pekka 6 903 5782 19,4
Liikenne- ja viestintäministeriö Osastopäällikkö Pursiainen Harri 6 820 5718 19,3
Liikenne- ja viestintäministeriö Osastopäällikkö Haapasalo Samuli 6 820 5718 19,3
Sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Pukkila Tarmo 7 346 6169 19,1
Työministeriö Kansliapäällikkö Wallin Markku 8 925 7506 18,9
Oikeusministeriö Kansliapäällikkö Rissanen Kirsti 8 925 7506 18,9
Liikenne- ja viestintäministeriö Kansliapäällikkö Korpela Juhani 8 925 7506 18,9
Sisäasiainministeriö Kansliapäällikkö Kilpi Pekka 8 925 7506 18,9
Ympäristöministeriö Kansliapäällikkö Hautojärvi Sirkka 8 925 7506 18,9
Puolustusministeriö Kansliapäällikkö Ahola Matti 8 925 7506 18,9
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Lyra Markus 6 681 5624 18,8
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Kuosmanen Antti 6 681 5624 18,8
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Kourula Erkki 6 681 5624 18,8
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Wuoristo Pekka 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Store Jan 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Serenius Maria 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Länsipuro Yrjö 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Lähteenmäki Maija 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Luostarinen Päivi 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Kyröläinen Hannu 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Jolkkonen Ritva 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Helenius Harry 6 247 5271 18,5
Työministeriö Ohjelmajohtaja Skog Harri 7 371 6223 18,4
Oikeuskanslerinvirasto Apulaisoikeuskansleri Jonkka Jaakko 8 167 6905 18,3
Oikeuskanslerinvirasto Oikeuskansleri Nikula Paavo 9 563 8105 18,0
Puolustusvoimat Puolustusvoimien komentaja Kaskeala Juhani 9 563 8105 18,0
Valtiovarainministeriö Budjettipäällikkö Sukselainen Tuomas 7 549 6408 17,8
Kilpailuvirasto Ylijohtaja Purasjoki Matti 6 158 5227 17,8
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Havu Seppo 6 671 5663 17,8
Suojelupoliisi Päällikkö Nevala Seppo 6 548 5559 17,8
Ympäristöministeriö Osastopäällikkö Särkijärvi Jouni 6 803 5776 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Osastopäällikkö Turunen Taisto 6 787 5762 17,8
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Kotkasaari Timo 6 749 5730 17,8
Sisäasiainministeriö Poliisiylijohtaja Naulapää Reijo 7 898 6706 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Osastopäällikkö Kekkonen Timo 6 842 5809 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Osastopäällikkö Eriksson Bo Göran 6 842 5809 17,8
Opetusministeriö Ylijohtaja Kivistö Kalevi 7 246 6152 17,8
Sisäasiainministeriö Pelastusylijohtaja Partanen Pentti 6 723 5708 17,8
Opetushallitus Pääjohtaja Lindroos Kirsi 7 648 6494 17,8
Valtiovarainministeriö Valtion työmarkkinajohtaja Metsäpelto Teuvo 7 329 6223 17,8
Valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Arvela Lasse 7 329 6223 17,8
Valtiovarainministeriö Valtiosihteeri Sailas Raimo 10 300 8746 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Osastopäällikkö Korhonen Kalle 6 893 5853 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Kansliapäällikkö Virtanen Erkki 8 925 7579 17,8
Opetusministeriö Kansliapäällikkö Linna Markku 8 925 7579 17,8
Ulkoasiainministeriö Valtiosihteeri Arto Mansala 8 925 7579 17,8
Sisäasiainministeriö Osastopäällikkö Visanen Pentti 6 641 5639 17,8
Sisäasiainministeriö Osastopäällikkö Sevón Cay 6 641 5639 17,8
Opetusministeriö Ylijohtaja Jäppinen Arvo 7 447 6324 17,8
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Ruska Ilkka 7 130 6055 17,8
Valtioneuvoston kanslia Alivaltiosihteeri Aaltonen Heikki 7 130 6055 17,8
Valtiovarainministeriö Alivaltiosihteeri Turunen Juhani 7 922 6728 17,8
Ilmailulaitos Pääjohtaja Talvitie Mikko 9 763 8293 17,7
Tasavallan presidentin kanslia Neuvonantaja Viinanen Jarmo 7 114 6048 17,6
Sosiaali- ja terveysministeriö Kansliapäällikkö Lehto Markku 8 925 7595 17,5
Sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Hurmalainen Mikko 6 787 5779 17,4
Sisäasiainministeriö Osastopäällikkö Kavonius Veijo 6 800 5836 16,5
Tasavallan presidentin kanslia Linnanvouti Ahokas Erkki 6 049 5240 15,4
Verohallitus Pääjohtaja Tammi Jukka 8 391 7301 14,9
Valtiovarainministeriö Alivaltiosihteeri Hetemäki Martti 7 900 6896 14,6
Tasavallan presidentin kanslia Kansliapäällikkö Kalela Jaakko 8 541 7474 14,3
Valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Karjalainen Jorma 6 780 6055 12,0
Suomen Pankki Johtokunnan jäsen Louekoski Matti 16 651 14874 11,9
Suomen Pankki Pääjohtaja Vanhala Matti 18 692 16791 11,3
Merenkulkulaitos Pääjohtaja Hirvelä Jukka 7 605 6881 10,5
Suomen Pankki Johtokunnan jäsen Hakkarainen Pentti 14 079 12998 8,3
Tiehallinto Pääjohtaja Karjaluoto Eero 8 452 7814 8,2
Suomen Pankki Johtokunnan jäsen Salo Sinikka 13 988 13197 6,0
Metsähallitus Toimitusjohtaja Heino Jan 9 413 Ei tied. ..
Puolustusvoimat Ilmavoimien komentaja Pystynen Jouni 8 831 Ei tied. ..
Valtiokonttori Pääjohtaja Wuolijoki Jukka 8 655 Ei tied. ..
Maanmittauslaitos Pääjohtaja Ratia Jarmo 8 340 Ei tied. ..
Viestintävirasto Ylijohtaja Hagman Rauni 8 329 Ei tied. ..
Vakuutusvalvontavirasto Ylijohtaja Salomaa Hely 8 148 Ei tied. ..
Korkein oikeus KKO:n jäsen (Kaikki oikeuden jäsenet) 8 100 Ei tied. ..
Korkein hallinto-oikeus KHO:n jäsen (Kaikki oikeuden jäsenet) 8 100 Ei tied. ..
Evankelisluterilainen kirkko Arkkipiispa Paarma Jukka 7 977 Ei tied. ..
Patentti- ja rekisterihallitus Pääjohtaja Enäjärvi Martti 7 854 Ei tied. ..
Helsingin yliopisto Rehtori Niiniluoto Ilkka 7 833 Ei tied. ..
Kansanterveyslaitos Pääjohtaja Huttunen Jussi 7 693 Ei tied. ..
Ratahallintokeskus Ylijohtaja Niemimuukko Ossi 7 605 Ei tied. ..
Kansaneläkelaitos Johtaja Forss Mikael 1) 7 488 Ei tied. ..
Suomen Akatemia Pääjohtaja Vihko Reijo 7 388 Ei tied. ..
Teknillinen korkeakoulu Rehtori Pursula Matti 7 388 Ei tied. ..
Ilmatieteen laitos Pääjohtaja Taalas Petteri 7 343 Ei tied. ..
Valtion asuntorahasto Ylijohtaja Ijäs Teuvo 7 317 Ei tied. ..
Lääkelaitos Ylijohtaja Wahlroos Hannes 7 228 Ei tied. ..
Metsäntutkimuslaitos Ylijohtaja Pohtila Eljas 7 145 Ei tied. ..
Maa- ja elintarviketalouden tutk.keskus Ylijohtaja Kemppainen Erkki 7 145 Ei tied. ..
Valtioneuvoston kanslia EU-asioiden valtiosihteeri Peltomäki Antti 7 077 Ei tied. ..
Ajoneuvohallintokeskus Ylijohtaja Ritvala Jyrki 7 073 Ei tied. ..
Geologian tutkimuskeskus Ylijohtaja Matikainen Raimo 6 886 Ei tied. ..
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Reunala Aarne 6 877 Ei tied. ..
Merentutkimuslaitos Ylijohtaja Mälkki Pentti 6 792 Ei tied. ..
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Ylijohtaja Hjerppe Reino 6 739 Ei tied. ..
Museovirasto Pääjohtaja Lilius Henrik 6 735 Ei tied. ..
Väestörekisterikeskus Ylijohtaja Viljanen Ritva 6 723 Ei tied. ..
Puolustusvoimat Läntisen maanpuol.al. komentaja Ilkka Kylä-Harakka 6 694 Ei tied. ..
Puolustusvoimat Pohjoisen m.puol.al. komentaja Heikki Tilander 6 694 Ei tied. ..
Kauppakorkeakoulu Rehtori Eero O. Kasanen 6 674 Ei tied. ..
Turvatekniikan keskus Ylijohtaja Tuominen Seppo 6 629 Ei tied. ..
Pirkanmaan työvoima- ja elink.keskus Johtaja Varpe Riitta 6 622 Ei tied. ..
Kaakkois-S:n työv.- ja elinkeinokeskus Johtaja Pirhonen Jarmo 6 622 Ei tied. ..
Pohj.-Savon työvoima- ja elink.keskus Johtaja Kekoni Jaakko 6 622 Ei tied. ..
Puolustusvoimat Itäisen. maanpuol.al. komentaja Kämäri Vesa 6 510 Ei tied. ..
Tasavallan presidentin kanslia Neuvonantaja Tuovinen Timo 6 351 Ei tied. ..
Lähteet: 2003 tiedot valtiovarainministeriö, keskusvirastot, korkeimmat oikeudet, kansaneläkelaitos, eduskunta, korkeakoulut, puolustusvoimat. Vuoden 1999 tiedot Ilta-Sanomat 2.12.1999.
1) Kansaneläkelaitos ei julkistanut johtokuntansa palkkaustietoja 1999, jolloin vertailu edellisen kerran on tehty. Vuoden 1999 palkkaustieto Kansaneläkelaitoksen osalta perustuu Ilta-Sanomien arvioon 2.12.1999.
Ei tied. = Viran palkkaustieto 1999 ei ole tiedossa.
.. = Korotusta ei ole voitu laskea vuoden 1999 vertailutiedon puuttuessa
PRESIDENTIN PALKKAUS
2.2. Palkkio ja eläke
Tasavallan presidentin palkkio vahvistetaan jokaiseksi toimikaudeksi
etukäteen eduskunnan säätämällä lailla. Palkkiota ei voida toimikauden
aikana muuttaa. Toimikaudeksi 1.3.1994 - 1.3.2000 tasavallan presidentin
vuotuiseksi palkkioksi vahvistettiin 14.1.1994 annetulla lailla (39/94)
558.000 markkaa ja asetettiin edustustarkoituksiin käytettäväksi 900.000
mk. Tämän lisäksi presidentille kuuluu asunto, jonka kunnossapito, lämmitys,
valaistus ja sisustus sekä tarpeellinen henkilökunta kustannetaan valtion
varoilla. Presidentin puoliso ei saa mitään palkkiota tai muuta korvausta
asemansa johdosta.
Tasavallan presidentin eläke vahvistetaan myös lailla samanaikaisesti kuin
palkkiokin.Vuotuiseksi eläkkeeksi on viimeksi vahvistettu 14.1.1994
annetulla lailla (40/94) 334.800 markkaa. Tämän eläkkeen saa vähintään
kuusi vuotta presidenttinä toiminut henkilö (täysi eläke). Jokaisesta
puuttuvasta täydestä vuodesta eläkkeen määrä vähenee kuudenneksella,
Suomi, “YHTEINEN” “YRITYS”
"Työväen" presidenttimme sanoo, että suomi on yhteinen yritys, mutta mitä tekevät "työväen" presidenttimme ydinedustajat, seuraavassa muutama esimerkki:
1) Nokian Jorma Ollila nostaa ensimmäisen 100 miljoonan optiopottinsa v. 2000 lopulla. Seuraukset "yhteisessä" yrityksessä: Ensin satoja nokialaisia irtisanotaan, ja sitten muutama sata vielä perään, eikä se siihen jää...
2) TJ Group vedättää osakettaan. Johtjat myyvät osakkeitaan kiivaasti 2001. Kurssi romahtaa. TJ Groupista ei taida olla jäljellä kuin konkurssipesä
3) Valtion "lippulaiva" Sonera ajautuu konkurssiin. Saksalaisille meni 30 mrd mk "lippulaivan" rahoja. Kansallinen kultamuna saatetaan ruotsalaisille 3 mrd mk tukiasin veronmaksajien kukkarosta. Ja kilometritehtaalle, sinne lähtee satoja soneralaisia, suomiyrityksestä. Rellu rahasti Sonerasta 100 miljoonaa......matti ja maija kortistoon. Soneran konkurssipesän saatto ruotsalaisille ei ratkaissut suomi"yrityksen" ongelmia. Lopputilejä on luvassa lisää.
4) Yhteinen "yritys" Elisa on samassa jamassa kuin Sonera. Elisa on ulosheittänyt satoja, eikä se tähän jää.......
5) Optioiden ja kannattavuuden tavoittelun nimissä Niinistöläiset "työläiset" ovat tehostaneet toimintojaan noin 30 - 50 000 tuhannen ulosheitetyn duunarin vuosivauhtia. Eikä loppua ole näköpiirissä
5) Kansa velkaantuu hurjaa vauhtia. Samaan aikaan Björn Wahlroos on kuitannut käsittämättömät tienestit. Sampo-rymän ämmät ovat saaneet tuta Nallen kalossin. Pahinta Nallen toimissa on se, että Nallen Samporyhmittymä (asuntovälitys PSW, If-vakuutus,ja Sampopankki) ovat Niinistöläisen Nordea-ryhmän kanssa samassa juonessa vedättämässä KARTELLINOMAISESTI asuntojen hintoja. Kuten näet Wahlroosin 150 milj mk:n vuosituloista, Nalle rellestää matin ja maijan velkarahalla. Kuinkahan tässä pelissä matin ja maijan käy????......
6) "Yhteisessä yrityksessä" peritään takaisinmaksetut sosiaalietuudet, pistetään pimestä työstä vankilaan "malliksi muille" ja jaetaan köyhyyspakettejakin, summa oli 30 miljoonaa euroa. Forttum-optiot olivat kokonaisuudessaan 500 MILJOONAA EUROA......350 lle henkilölle..lle...lle.....Kiivain optiopuolustaja näyttää olevan KEPUn Mauri Pekkarinen.....ja näitä optioitahan on todella vaikea periä takaisin....
7) Sähkön hinta on v:sta 2000 noussut 40 %, Öljyn hinta on vastaavana aikana noussut vähintään 35 %. Matti ja maija maksaa, Sammosta saadulla velkarahalla.......3 %:n korko...vielä.......vähän aikaan
8) Asuntovälittäjät (ne Nallenkin käskyläiset) yhteen ääneen, että asuntojen hinnat nousevat edelleen. Matti ja maija maksaa.........toivottasti jaksaa, eikä saa kenkää...........
9) ja jäähän vähän vielä virkamiehillekin:
Sauli, Ben ja muut demari-kokoomuslaiset: jäykkyyksiä on purettava ja tuloeroja kasvatettava:
Eheei, turpiin vaan ja onnea !
Siinä se, aivan kuten kokoomuksen Jan Vapaavuorenkin teesi. ………
Monopolit eivät ole liioin tervettä markkinataloutta.
Jokin yhteisö voi keskuudessaan päättää, että vettä tuotetaan kaivamalla ja puhdistamalla. Mutta sitten joillekin voi olla edullisempaa ostaa muuten.
Pienissä yksiköissäkin syntyy byrokratiaa ja sitähän Suomessa riittää, missä valtio kilpailee esimerkiksi matkailualalla naurettavalla tavalla.
Vain ulkomaiset yritykset pystyvät sen kanssa kilpailemaan.
Jotenkin voi käsittää rautatie- ja lentoyhtiön valtion toimialaan, mutta että pienellä katteella toimivat matkatoimistotkin ovat sitten lentoyhtiön omistuksessa. Ei hyvältä näytä.
äärikapitalismissa.
Kuten monessa muussakaan ääri-.
ääri- vai maltillinen.
millainen olisi äärikapitalismi:
DDR-stasityyppinen SAUDI-ARABIA.
Käyppä katsomassa, kuinka kansan varallisuus sanan mukaisesti RYÖSTETÄÄN diktatuuria hyväksi käyttäen.
Yö- ja päiväsähkön hinnanero kaventunut
Halvan yösähkön ja kalliimman päiväsähkön ero on supistunut lähes olemattomiin.
Hinnanerojen kaventuminen käy muun muassa ilmi VaasaEmg:n keräämistä tiedoista yli kuuden vuoden ajalta. VaasaEmg on Vaasan yliopiston yhteydessä toimiva energiamarkkinoihin erikoistunut tutkimusyksikkö.
Yösähköllä lämpiää Suomessa lähes 650 000 pientaloa, joiden asukkaat joutuvat varautumaan tulevaisuudessa yhä isompiin lämmityskuluihin. Varsinkin talviaikojen uhkana on, että jossain vaiheessa yösähkön hinta saattaa nousta päiväsähköä kalliimmaksi.
Normaalikokoisen sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuinen kulutus on noin 18 000 kilowattituntia. Se on neljä kertaa enemmän kuin kaukolämmöllä tai öljyllä lämpiävän pientalon sähkönkulutus.
http://savonsanomat.fi/index.php?XEFTL=647eac916c37454cda2bce4f3d7d07b51&mode=module&uid=74148&top=
Suomessa mennään kohti äärikapitalismia, kuten koko maailmassa. Kuvaamani vesilaitosesimerkki voi olla totta täälläkin jo 10 vuoden kuluttua. Äärikapitalismissahan työn tekijää palkitaan vähemmän hänen tuottamastaan lisäarvosta, esim. sata ihmistä voi tuottaa lisäarvoa vaikka 500.000 euron edestä kuukaudessa, mutta palkkoina he saavat vain 50-100 tuhatta euroa kuukaudessa, jolla kituuttavat elää nipin napin, kun tuon lopun 400 tuhatta hyödyntää muutama ihminen. Näinhän on osin jo asian laita esim. USA:ssa, jossa pienituloiset tekevät jopa useaa työtä, mutta saavat tuottamastaan lisäarvosta niin pienen siivun, että elävät sillä nippanappa, koska valtaosa heidän tuottamastaan lisäarvosta menee harvojen ökyrikkaiden hyödyksi. Seurauksena onkin sitten köyhyyttä, kurjuutta, rikollisuutta, huumeongelmia jne.
sitä kymmentä vuotta, taisi puoli vuotta riittää.
Kapitalismikin on vain atte, joka on kehitetty jossain. Sen jälkeen se on tietoisesti ajettu yhteiskunnan perus-talousmalliksi. Se on osoittautunut suhteellisen hyväksi, kuitenkin äärimmäisyyksiin mentäessä idea alkaa ainka taantumaan, kuten myös kapitalismissa nykyään, jopa Suomessa.
Jos joku keksisi jonkun paremman talouden rakenteen/mekanismin, niin olisi tietysti hyvä..
Joku vähän eri kuin perinteiset kommunismi-sosialismi-kapitalismi. Pitäisi perustaa työtyhmä suunnittelemaan uusi talousmalli.
Sekatalous, jossa on yhteiskunnan omistusta ja jossa lakisääteisesti kielletään tärkeillä osa-alueilla yksityisomistus, on osoittautunut toimivammaksi. Tällainen oli pohjoismaissa ennen.
Siis esim. vesilaitokset ovat yhteiskunnan omistuksessa ja vettä/jätevesihuoltoa tuotetaan omakustannushintaan. Joitakin toimintoja voidaan teettää yksityisillä yrittäjillä (esim. jätteenkuljetus), niitä siis kilpailuttaen, mutta perushomma on yhteiskunnan käsissä. Tällöin emme koskaan joudu maksamaan maaperästämme otettavasta vedestä voittoa kenellekään ulkopuoliselle. Palvelee parhaiten kansalaisten etua.
Sähkö- ja puhelinverkko, kuten tiestökin, tulisi olla yhteiskunnan omistuksessa. Niissä tarjottavia palveluita, kuten sähkön tuottamista ja myyntiä, puhelinoperaattoripalveluita, voitaisiin tuottaa yksityisten yritysten toimesta, jolloin kilpailuhyöty saataisiin kuluttajille. Näin varmistettaisiin verkkojen kunnossapito ja se, että niillä ei tuotettaisi voittoa, koska kilpailevia verkkoja (esim. sähkölinjat) ei käytännössä ole eikä tule.
Maanomistus pitäisi säätää niin, että ulkomaiset eivät voi omistaa maata eikä metsiä, eivätkä näin ollen myöskään kaivaa maastamme ilmaiseksi luonnonvaroja. Työtä voidaan kilpailuttaa yrityksillä esim. malmin kaivamisessa, mutta raaka-aine pitää olla Suomen ja suomalaisten omaa.
Asuntojen hintoja voidaan hillitä esim. julkisella asuntotuotannolla silloin, jos kysyntä ja tarjonta ei ole tasapainossa. Parhaiten esim. tuottamalla lisää vuokra-asuntoja, jos hinnat karkaavat liiaksi. Eli vaikutetaan omakustanteisella asuntotarjonnalla markkinamekanismien kautta. Tähän liittyy olennaisena osana kaavoitus.
Työlainsäädännöllä ja verotuksella voidaan pitää huoli siitä, että työn tuottamasta lisäarvosta riittävän suuri osuus palautuu työn tekijälle, se stimuloi parhaiten työmotivaatiota ja talouden aktiviteettiä.
Tämän hetken globaalissa maailmantaloudessa noita ei voida toteuttaa ilman, että oma talous on sopivalla sääntelyllä suojattu.
että Suomen puheenjohtajakaudella tapahtuisi tosiaan muutoksia, jotka mahdollistaisivat tuollaisen lainsäädännön.
Sekatalouden lisäksi voisi olla muuntyyppisiäkin uudistuksia, kuten esim liian hyväpalkkaisten pestien jakaminen useammille henkilöille, esim verotuksellisten muutosten avulla.
Sekataloushan on vain yksi esimerkki. Joskus käy niin, että pikku pohdinnalla löytyykin yllättävän yksinkertainen ratkaisu johonkin monimutkaiseen ongelmaan. Sen sijaan, että korjataan vanhaa systeemiä sitä monimutkaistamalla, säätämällä poikkeuksia ja poikkeuksien poikkeuksia, voisi myös miettiä, olisiko olemassa jotain yksinkertaista ratkaisua, joka korjaisi kerralla kaikki ongelmat.
Kuulostaa utopistiselta, mutta usein on niin, että kun muuttaa jotain asiaa, jota pidetään yleisenä totuutena/pysyvyytenä, käykin niin, että koko kokonaisuus korjaantuu. Ihmisen erottaa eläimestä juurikin se, että hän osaa ratkaista ongelmia puuttumalla asioihin, jota eläin pitää epäolennaisena.
Vaistoni (heh, HEH.) sanoo, että myös talouspolitiikassa voi olla joku tällainen aiemmista kehityssuunnista eroava yksinkertainen mekanismi, joka korjaisi ehkä myös globaaleja kroonisia nykyisten ja tulevien sukupolvien ongelmia.
"Suomalaisten velat kasvavat tuloja nopeammin
06.05.2006
Kello 09:00
Suomalaiset ovat yhä velkaisempia. Osuuspankkikeskuksen pääekonomisti Timo Lindholm arvioi pankin kiinteistömarkkinoita käsittelevässä katsauksessa, että ensi vuonna velkaantumisaste ylittää sadan prosentin rajan.
Suomen pankkiyhdistys ennakoi Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksessaan, että tänä vuonna suomalaisilla on vielä hieman enemmän tuloja suhteessa lainoihinsa ja velkaantuneisuus kohoaa 96,5 prosenttiin.
Viime vuonna se oli ennakkotietojen mukaan hieman alle 90 prosenttia.
Velkojen määrä on kasvanut ripeästi, sillä vielä 90-luvun loppuvuosina velan määrä suhteessa tuloihin oli keskimäärin noin 60 prosenttia.
Velanotto on pitkään perustunut siihen, että lainojen korot ovat alentuneet samaan aikaan, kun laina-ajat ovat pidentyneet."
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/5674069.asp
[quote]Yhteiskunnan kannattaisi omistaa kaikki puhelin- ja sähköverkot, [/quote]
Kenen kannalta kannattaisi? Ja millä aikajanalla? Yhteiskunnan? Katsos kun asia on niin että jos kysytään yhteiskuntaa johtavilta poliitikoilta, niin Suomeen ei olisi tehty Imatrankosken voimalaitoksen jälkeen ensimmäistäkään sähkövoimalaa saati johtoa. Senkin rakentamisesta päätti Tsaari. Niin että se yhteiskunta, niin hienolta kuin sosialistista se kuulostaakin, ei ole mikään ainoa ja autuaaksitekevä organisaatio. Usein se on väistämättömän kehityksen ja muutoksen jarru.
[quote]
niiden kautta myytävät palvelut kuten operaattoritoiminnot ja energian myynti voitaisiin kilpailuttaa ja vapauttaa, jolloin kilpailua tulisi lisää ja se palvelisi kuluttajia/kansalaisia.[/quote]
Tuo perustuu oletukseen joka on oletusarvoisesti väärä. Kilpailuttaminen on monimutkaisempaa ja hankalampaa kuin mitä alunperin näyttää. Samoin tuo omistamisen ja operoimisen välinen suhde. Siis mieti uudestaan. Yhteiskunta omistaisi jotain, jota mallissasi operoisi kilpailuttamisen nimissä joku muu kuin omistaja ?
Se että kunta myy esimerkissäsi tuottavan vesilaitoksen ulkomaiselle omistajalle, joka vuorostaan rokottaa kuntalaisia armottomasti ja ankarasti ei ole äärikapitalismia. Se on tyhmää politiikkaa josta kuntalaisia rangaistaan. Kuntalaiset äänestivät sosialisteja, vihreitä ja kokoomusta tms ja tämän seurauksena kunta, kattaakseen lakisääteisiä menoja, myy lypsylehmänsä.
Toiseksi, maaraakaaineet, vesi tms eivät ole ilmaisia. Ne ovat omaisuutta. Niillä on oma henkinen, fyysinen ja taloudellinen arvonsa. Ns suojatussa sekatalousmallissasi julistat että yhtäkkiä niillä ei olisikaan arvoa. Koska vesi pulppuaa maasta, sillä ei saisi olla ostoarvoa. Se hyvä toveri on kommunismia. Ja kyllä tiedämme kommunismin vaikutuksesta puhtaan veden saantiin. Toveri-sikala raakaveden muodostusalueelle ja sitten ihmetellään kun lähde pulppuaa sianpissahajuista ja makuista vettä. Kiitos ei.
"Närvä sanoo, että pörssiin verrattuna sähkölämmittäjien hinta on alihintaista. Samoin hinnoittelu voi olla joillekin yhtiöille kestämätöntä.
Hän kuitenkin huomauttaa, ettei kukaan myy tappiokseen eikä Suomessa yksikään sähköyhtiö ole mennyt konkurssiin.
- Markkinahintoja on jopa tiettyyn pisteeseen asti voitu käyttää tekosyynä hinnankorotuksiin passiivisilla markkinoilla.
Hän kaipaisikin Suomeen tiukempaa hintakilpailua sähköyhtiöiden välille. Toivottavinta olisi saada yksi tai kaksi hyökkäävästi toimivaa kilpailijaa, jotka tosissaan lähtisivät haastamaan vanhat yhtiöt.
Myös kuluttajat voisivat alkaa kilpailuttaa yhtiöitä entistä hanakammin, sillä Suomessa vain noin 15 prosenttia kuluttajista on vaihtanut yhtiötä.
- Sähköyhtiöt eivät ole onnistuneet hankkimaan uusia asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Onnistunein tapa hankkia uusia asiakkaita onkin ollut toisen sähköyhtiön ostaminen, Närvä sanoo.
Myös kuluttajien pitäisi terästäytyä vaihtamaan yhtiötä edes periaatteen vuoksi.
- Jos yhtiö korottaa hintaansa esimerkiksi 20 prosenttia, sen voittomarginaali voi tuplaantua. Jos yhtiöltä lähtee kymmenen prosenttia asiakkaista, se tekee luultavasti edelleenkin paljon enemmän rahaa kuin ennen hinnankorotusta. Yhtiötä vaihtaneiden määrä pitäisi olla niin suuri, että kipuraja tulee vastaan, Närvä patistaa."
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=90963
Minkäs sille voi että kansa on niin tyhmää ja saamatonta että maksaa ihan mitä vain pyydetään.
"Kenen kannalta kannattaisi? Ja millä aikajanalla? Yhteiskunnan?"
Yhteiskunta olemme me ihmiset, niin ainakin pitäisi olla. Ja kun yhteiskunta hyötyy, hyötyjiä pitäisi olla sen kansalaiset, eikö vain. Tsaarinaikaisiin vertauksiisi en ota kantaa, koska ne ovatkin todella "tsaarinaikaisia" asioita ja päätöksiä, eivät demokratiaa eivätkä nykyaikaa.
Puhelin- ja sähköverkkojen yhteiskunnalliselle omistukselle on kiistattomat perusteet, joista kaksi syytä ovat tärkeimmät:
1. Yksityisen yrityksen omistuksessa on liian suuri realinen riski sille, että nämä yhteiskunnan toiminnan kannalta lähes elintärkeät toiminnot voivat vaarantua, kun yksityinen yritys maksimoi voittoja omistajilleen. Sähkö- tai puhelinverkon kunnossapito voi mennä retuperälle. Tämä on yksi syy USA:n taannoisiin sähköverkon ongelmiin, myös Suomessa toimitusvarmuus on heikentynyt, kun sähkölaitokset on yksityistetty. Lontoon metron kunto meni kuralle samasta syystä. Kun sähkö/puhelinverkko on yhteiskunnan omistuksessa, sille voidaan asettaa sen kunnon ja toimitusvarmuuden osalta halutut kriteerit ja ylläpitää ne. Toiminnan ei tarvitse tuottaa voittoa, mutta ei tappiotakaan. Verkkoon voidaan sitten päästää vapaasti kilpailemaan sähkön toimittajia sekä puhelinoperaattoreita, joita kyllä tulee jonoksi asti, eikä niille tarvitse asettaa mitään toimilupavaatimuksia, ainoastaan tekniset laatuvaatimukset. Nämä yritykset maksavat sitten verkon käytöstä yhteiskunnan(omistajan) määräämän hinnan. Näin saadaan markkinavoimat palvelemaan kansalaisia, verkon kunnon rapautumisesta ei ole riskiä eikä tarvita verkon ylläpitäjän valvontaa siitä, että se ei yritä tehdä voittoa verkon ylläpidolla tai käytä alueellisen verkon hallintaansa kilpailuetuna omalle sähkönmyyntibisnekselleen.
2. Toinen syy on se, että rinnakkaisia sähkö- ja puhelinverkkoja ei kannata eikä usein voikaan rakentaa. Niinpä kilpailevia verkkoja ei käytännössä synny.
"Tuo perustuu oletukseen joka on oletusarvoisesti väärä."
Ei ole. Se on oletusarvoisesti oikea ja erittäin hyvä ratkaisu, perusteet ylempänä.
"Kilpailuttaminen on monimutkaisempaa ja hankalampaa kuin mitä alunperin näyttää."
Kilpailuttaminen ei ole lainkaan hankalaa. Esim. sähköverkko on yhteiskunnan omistuksessa ja se laskuttaa sen käytöstä omakustanneperustaisen maksun joko asiakkailta (kuten nytkin siirtomaksu) tai sitten suoraan yrityksiltä. Mitään varsinaista kilpailuttamista ei tarvita, vaan sähkön toimittajat saavat myydä sähköä yksityis- ja yritysasiakkaille tuon verkon yli, samoin puhelinverkkoon voisi tulla vaikka kuinka monta puhelinpalveluiden/puheluiden välittäjää tarjoamaan palvelua asiakkaille. Kysehän ei ole sen kummemmasta kuin siitä, kun nyt tavara liikkuu yhteiskunnan omistamia teitä pitkin myyjiltä ostajille. Ainoa ero olisi se, että yhteiskunta perisi puhelin- ja sähköverkon käytöstä omakustanteisen maksun joko myyjältä tai ostajalta. Selkeää ja toimivaa sekä asiakkaan kannalta paljon parempi ratkaisu. Kilpailua siis siinä, missä kilpailu on mahdollista.
"Samoin tuo omistamisen ja operoimisen välinen suhde. Siis mieti uudestaan. Yhteiskunta omistaisi jotain, jota mallissasi operoisi kilpailuttamisen nimissä joku muu kuin omistaja?"
Ei sen ongelmallisempaa kuin nytkään siirto- ja kulutusmaksujen kanssa sähköverkossa. Sähkön kulutus Suomessa on vuositasolla koko ajan melko tarkasti tiedossa. Niinpä sähköverkon käytöstä pitäisi yhteiskunnalle maksaa (myyjä tai ostaja) tietty hinta kwh/kohden, kuten nytkin, mutta ratkaisten yllämainitut ongelmat. Sama periaate puhelinliiketoiminnassa.
"Se että kunta myy esimerkissäsi tuottavan vesilaitoksen ulkomaiselle omistajalle, joka vuorostaan rokottaa kuntalaisia armottomasti ja ankarasti ei ole äärikapitalismia."
Kyllä on. Viittaat taitamattomaan politiikkaan ja siinä olet oikeassa, mutta taitamattoman politiikan seurauksena kunta myy vesilaitoksensa jos/kun yhteiskunnan lainsäädäntö sen sallii eli lainsäädäntö antaa mahdollisuuden äärikapitialismin negatiivisille vaikutuksille kansalaisten kannalta.
"Toiseksi, maaraakaaineet, vesi tms eivät ole ilmaisia. Ne ovat omaisuutta. Niillä on oma henkinen, fyysinen ja taloudellinen arvonsa. Ns suojatussa sekatalousmallissasi julistat että yhtäkkiä niillä ei olisikaan arvoa. Koska vesi pulppuaa maasta, sillä ei saisi olla ostoarvoa. Se hyvä toveri on kommunismia."
En ole puhunut siitä, että maaraaka-aineilla ei olisi arvoa. Kun vesilaitos on kunnallinen, se pumppaa yleensä aina vettä yhteiskunnan omistamalta maa-alueelta tai järvestä ja myy sen yhteiskunnan jäsenille omakustannushintaan (tuotantokustannukset). Jos voittoa syntyy joskus, se tulee yhteiskunnan (meidän) hyödyksi. Eikä yhteiskunta ilmaiseksi sitä ota kenenkään yksityisen mailta, vaan maat hankitaan yleisesti. Mutta mitä järkeä on liukua systeemiin, jossa tästä omasta toiminnasta avaukseni mukaisesti maksetaan rahaa jonnekin ulos? Meillä on ollut koko itsenäisyytemme ajan yhteiskunnan ylläpitämät vesilaitokset, eikä Suomi ole ollut yhtäkään päivää kommunistinen suunnitelmatalous, joten puheet kommunismista ovat väärien käsitteiden käyttöä, joten kauhuskenaariosi ja vertailusi kommunistiseen suunnitelmatalouteen ovat aivan perusteettomia. Kun sinun kotikuntasi omistaa vesilaitoksen, sinä maksat vedestä ja jätevedestä vain tuotanto- ja käsittelykustannusten arvon. Mikä hinku sinulla olisi muuttaa systeemi avaukseni kaltaiseksi, jossa sinä maksaisit siitä esim. tuplahinnan, koska puolet maksamastasi hinnasta menisi jonkun ulkomaisen "omistajan" taskuun? Haloo.
Sekatalous, jossa tietyt tärkeät asiat on ja pysyy yhteiskunnan omistuksessa, on ensinnäkin itsenäisyyden kulmakivi, koska ei sellainen maa ole itsenäinen, jonka maan ja luonnonvarat omistavat tai voivat omistaa ulkomaalaiset. Toisekseen sekataloudessa voidaan turvata tiettyjen asioiden toiminta ja toimia niin, että markkinavoimat toimivat mahdollisimman tehokkaasti maan kansalaisia hyödyttäen. Sekatalous mahdollistaa myös sen, että markkinoiden toimimattomuuteen voidaan puuttua monin mahdollisin keinoin, vaikkapa kaavoituksella ja jopa yhteiskunnan rakentamisella. Ymmärrän toki sen, että joku puolustaa puhdasta markkinataloutta, jos hänellä on erittäin isot pääomat ja ennenkaikkea valtavat voitot siinä kiinni, mutta miksi tavallinen kansalainen muutoin puolustaisi uskonnonomaisesti sellaista markkinataloutta, jossa markkinavoimat eivät tuota parhaalla mahdollisella tavalla hyvinvointia kansalaisille.
Sähkömarkkinoiden nykyisen kaltainen tilanne on kuluttajan ja kansalaisen kannalta huono. Esittämäni ratkaisumalli tehostaisi markkinavoimien roolia kansalaisten palvelijana, mutta samalla varmistaisi sähköntoimitusvarmuuden.
Aiemmin, kun sähköverkot olivat yhteiskunnan hallinnassa, niiden kunnossapidolle asetettiin tietyt kriteerit. Nyt, kun ne ovat yksityisten yhtiöiden hallussa, on verkon kunto ja toimitusvarmuus heikentynyt, onhan yhtiöiden yritettävä maksimoida omistajien voitot=minimoida kulut. Toki yhteiskunta asettaa tiettyjä vaatimuksia verkonhaltijoille.
Kilpailevia sähköverkkoja ei synny, koska rinnakkaisten sähköverkkojen rakentaminen olisi liian kallista ja joka tapauksessa resurssien haaskaamista. Niinpä sähköverkkojen välillä ei voi syntyä kilpailua. Yhteiskunta asettaa verkon hallinnalle tietyt normit esim. voittojen suhteen, mutta sen valvonta on erittäin vaikeaa, kustannusten jyvitysten seuranta on lähes mahdotonta ja myös turhaa työtä.
Vain energian myynnillä voidaan kilpailla ja sitä yhteiskunta taas rajoittaa tarpeettomasti, vaikka nimenomaan sillä voitaisiin saada kuluttajille etua.
Kansalaisten eli meidän kannalta olisi järkevintä, että sähköverkko olisi yhteiskunnan omistuksessa ja se ylläpitäisi sen kuntoa/toimitusvarmuutta omien asetettujen laatukriteerien pohjalta. Sähkön kulutustaso on kokolailla tiedossa, joten verkon kustannukset voitaisiin vyöryttää sähkön hintaan kwh -perustaisesti omakustannusperiaatteella. Kilpailua sähkön myyjien kesken sen sijaan voitaisiin tehostaa, koska se on ainut asia, jolla tuossa voidaan kilpailla. Sähkön myyminen voisi periaatteessa olla täysin vapaata, mutta toki sähkön laatua ja tuotantolaitosten turvallisuutta valvottaisiin viranomaisten taholta aivan samoin kuin muutakin luvanvaraista toimintaa. Yksityinen toimija voisi myydä sähköä vaikka pienestä vesivoimalastaan, yhtä hyvin kuin iso peluri rakentamastaan ydinvoimalasta. Toki ydinvoimalan rakentamiseen tarvittaisiin rakennuslupa, kuten yleensäkin rakentamiseen ja sen tekninen kunto tarkastettaisiin viranomaisen toimesta säännöllisesti, kuten muutkin vaativat tekniset laitokset (jopa autot). Näin kilpailu pantaisiin palvelemaan kuluttajia.
Sama voitaisiin toteuttaa puhelinverkossa vielä helpommin, koska siinä ei ole niin paljon turvallisuuskysymyksiä. Yhteiskunnan omistama omakustanteinen matkapuhelinverkko ja täysi vapaus , tässä tapauksessa ilman erillistä luvanvaraisuutta, perustaa matkapuhelinoperaattorifirma, joka tarjoaisi haluamiin puhelinverkossa myytäviä palveluita, olivatpa nämä sitten puhelunvälitystä tai laajempia palvelupaketteja. Sama homma internetissä. Kas kun puhelinverkoissa on sama tilanne kuin sähköverkoissa, että rinnakkaisia kilpailevia verkkoja ei käytännössä ole, eikä voi kannattavasti pitää, mutta verkossa tarjottavia palveluita voidaan kilpailuttaa ja toimijoita voisi olla aika paljon ja ne olisivat tasavertaisessa asemassa, koska kukaan ei voisi yrittää saada kilpailuetua oman alueensa verkon omistajan asemassa.
Tässä on järkeä ja en usko, etteikö sitä jokainen tajua. Ymmärrän kyllä, että kaikki eivät sitä hyväksy, mutta silloin onkin kyse jo uskonnonomaisesta suhtautumisesta puhtaaseen kapitalismiin sen sijaan, että ajattelisi asioita ihmisten ja kansalaisten edun maksimoimisen kannalta.