huomata että kirkonihmisten asenne tällä palstalla on vaihtunut muutamassa vuodessa ylimielisestä vähättelystä lähinnä epätoivoon. Avainsana tuntuu olevan kaikkea kirkosta eroamiseen liittyvässä, sana "trendi". Hyvänä kakkosena on sana "maallistuminen" (mitä ihmettä sekin tarkoittaa?). Jos maallistuminen = omien aivojen käyttöä, se sopii minulle ihan hyvin. Oikeastaan minulle on aivan sama mitä kukin selittää ja millä sanoilla, sillä kirkosta eroaminen on tätä päivää, eikä sille voi kukaan yhtään mitään!
positiivista
m.susi
4301
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jo toisessa viestissä ystävämme Weijo kyseli onko kukaan eronnut. Tähän vastasi havainto "yks eros, mutta tuli takas!!! - nimittäin tuhlaajapoika"
Kirkosta lähtijät eivät suinkaan ole enää tuhlaajapoikia vaan pikemminkin hyvin koulutettuja ja varakkaita ihmisisä, joitka tuskin tulevat häntä koipien välissä kolkuttamaan kirkon ovia.
Paljon on muuttunut parissa vuodessa, kristillinen lähimmäisenrakkaus on pysynyt kuitenkin samanlaisena. Kolmannessa viestiketjussa Ketokaa!! kirjoitti: "Kirkosta eronneet, jotka täällä vastustatte kaikkea u-kirjaimella alkavaa. Kertokaa omaisillenne, että ette halua pappia haudallenne. Säännöllisesti kirkosta eronneille OMAISET (jotka usein ovat kirkon jäseniä) pyytävät kirkollista hautausta. ("Kyllä hän ihan Jumalaan uskoi, eikä mitään kirkkoa vastaan ollut, erosi vain verojen takia"). Jos kieltäydymme toimituksesta, tulee syytös: "Pitääkö hänet sitten haudata niin kuin koira". Merkittävä osa pappien työajasta menee kirkosta eronneiden hautauksiin. Se on pois seurakuntalaisten palveluista, jotka sentään haluavat osallistua vastuunkantamiseen toiminnasta. Ottakaa myös lapsenne pois seurakunnan päiväkerhoista, nyt menee paikka niiltä, jotka hoitavat vastuunsa. Vapaamatkustajuus ei ole tässäkään reilua."
Lainaus: "Merkittävä osa pappien työajasta menee kirkosta eronneiden hautauksiin".
Pappeja on n. 1 kahta tuhatta ihmistä kohti. Kuolleisuus 2000 ihmistä kohti vuodessa on noin 20. Noista 20:stä yli 80 % eli 16-18 kuuluu kirkkoon. Näin ollen papille jää KOLME HAUTAUSTA VUODESSA (tai oikeampi luku lienee 2), jossa vainaja ei kuulu kirkkoon. Jokainen voi päätellä, onko tuo merkittävä osuus papin työajasta.
Lisäksi kirkkoon kuulumattomat osallistuvat kirkon rahoitukseen yhteisöveron muodossa, mitä perustellaan juuri hautauksen yhteiskuntavastuulla.
Mielestäni siis kirkollisveroa maksavilla ei ole mitään syytä piipittää uskonnottomien kirkon resurssien tuhlaamisesta, koska näinhän asia ei ole.
Olen toki itse sanonut, että haluan tunnustuksettomaan maahan ilman kristillistä liturgiaa.
Valtaosa suomalaisista kuuluu kirkkoon. Kirkon asema on vahva. Silti on hyvä, että ne, jotka haluavat erota, saavat erota.
En inä ainakaan ajattele, että vakaumuksen mukainen ratkaisu olisi paha asia.
Menemme kohti moniarvoista yhteiskuntaa. Kirkko on siinä vain yksi uskonnollinen tekijä. Mutta se tulee olemaan vahva vielä pitkään, ennen kuin islamin, hinduvihreiden ja muiden tosiuskovien laumat valtaavat sen uskonnollisen tyhjiön, joka suurten ikäluokkien valtionkirkolta jää.
Menemme kohti erikoisia aikoja, joissa myöskään vanhakantaisilla, kirkonvastaisilla ateistikerhoilla on lähinnä kuriositeetin asema.
Ei näytä maallistuminen olevan ainakaan omien aivojen käyttöä - se on ainakin aivan totta kun katselee maailmanmenoa niin ei tässä näytä olevan mitään järkeä. Ymäpäristöä pilataan ja tavarapaljoudesta haetaan onnea ja porukka raadetaan hengiltä ja jos kirkko tai uskonnot yrittävät jotakin järkevämpää kuin itsekeskseisyyttä tuoda tähän niin sekin murjotaan maanrakoon. Mutta tämähän lukee jo Raamatussa eli ei se mikään ihme ole... Maallistuminen on omien alkukantaisimpien tunteiden pyhittämistä ja itsensä korottamista kykeneväksi tietämään jotakin äärettömyydestä! Paska paikka tämä maailma!