Sydämessäni synnyinmaani Suomi!
Pimeän talven jälkeen kevätauringon häikäisevä valoisuus saa taas aikaan luomakunnan uuden heräämisen. Kristallinkirkkaat jääpuikot räystäillä tiputtavat kimaltelevia vesipisaroitaan. Sulanut jää ja lumi synnyttää solisevia puroja. Poikasena ohjasimme nuo purot tahtomiimme uomiin, joissa sitten uitimme veistelemiämme kaarnalaivoja.
Kesä tulee taas Pohjolan Suomeen.
Suomi! Minun synnyinmaani ja isieni maa.
Kesällä Suomen riippakoivut hehkuvat hempeänvihreää vehreyttään. Katselen juhannuksena kesäyön tähtitaivasta ja kuutamoyötä. Metsien kuuset ja hongat huminoivat ylväinä kertoen omaa tarinaansa: Vapaita me olemme. Vapaina humisemme taivaan tuulessa. Vapaus on voimamme. Suomen luonto moninaisuudessaan. Metsän aluskasvullisuus. Eläimet ja linnut. Keltaiset voikukat ja leskenlehdet. Sini- ja valkovuokot. Päivien kimallus. Illan viileys. Kesäyön kauneus. Aamun sarastus ja aamukasteen vihannoiva raikkaus kesäyön sateen jälkeen.
Kesällä Suomen tuhannet järvet hehkuvat raikasta ja lempeää sinisyyttään. Taivas on sininen ja valkoinen. Sinisen taivaan valkoiset pilvenhattarat muodostavat mitä ihmeellisimpiä satumuodostelmia. Niiden tarkkaaminen on sielun lepoa.
Rukous ja kiitos Jumalalle, kaiken Luojalle, nousee istuessani yksin metsäkalliolla. Tämä paikka on kaikkia ihmisten tekemiä alttareita pyhempi. Täällä kohtaan ikiaikojen Jumalan. Saan tuntea, että iankaikkiset käsivarret nostavat, kantavat ja pelastavat. Katselen tältä aitiopaikaltani, miten mehiläiset lentävät kukasta kukkaan keräten hunajaa kennoihinsa. Perhoset tekevät arvokasta pölytystyötään. Lokit kirkuvat sinisellä taivaalla. Neitoperhonen esiintyy kukkakedolla mitä ihmeellisimmissä väreissään. Sudenkorentokin tulee aivan kuin tarkoituksella ihmeteltäväkseni. Luojan suuruus ja ihanuus on käsin kosketeltavaa.
Muurahaiset, nuo ahkeruuden perikuvat kantavat kukin kortensa kekoon esimerkkinä meille, ettemme laiskuuteen taipuisi. ”Yhdessä saamme paljon aikaan”, on niiden sanoma meille, etenkin Jumalan seurakunnalle.
Kesän pääskyset jaksavat näyttää vapautta ilmentävää taitolentoa pihapiirissä.
Ojan pientareella laulurastas esittää taitojaan.
Tunnen Suomen raikkaan ja puhtaan kesätuulen kosketuksen kasvoillani. Tämä on elämää! Puhdasta nautintoa Jumalan hyvyydestä luotuaan kohtaan.
Tahdon kävellä Suomen metsässä tutkien sammalmättäitä ja niiden monimuotoisia pieniä eliöitä. Istahdan kannolle. Voin siinä veistää vanhasta männyn kuoresta pienen kaarnaveneen.
Loppukesällä sadon runsautta lainehtivat keltaiset viljapellot.
Satumaisen kaunis sateenkaari liiton merkkinä. Meistä pidetään huolta.
Kiittäen rukoilen kaiken Luojaa.
Sitten syksyn värit. Keltaisesta punaiseen. Karu syksyn viileys ja tummuus. Pimeä vuodenaika. Kirpeä ensimmäinen pakkasaamu.
Lumisateet alkavat. Miten valoisa lumi tuntuukaan hyvältä synkän pimeyden jälkeen. Pimeys vaihtuu hohtavien hankien kimallukseen.
Paukkupakkaset purevat ja saavat terveen punan poskille. - Kunnes ympyrä taas sulkeutuu. Luonto alkaa osoittaa kevään merkkejä. Kevätauringon loisto puhtaalla lumihangella, tuo puhtauden vertauskuva, kertoo miten puhdasta onkaan sen sydämessä, jonka synti on anteeksi annettu.
Kiitän Jumalaa tästä hyvästä maasta, jonka Hän on asuttavakseni suonut!
Mutta edessäpäin odottaa oikea, pysyvä isänmaamme, Taivaan kotimaa. Sitä odotellessamme saamme täysin siemauksin nauttia Jumalan meille antamasta hyvästä kotimaasta.
Taivaskotia odotellessamme voimme nyt laittaa asiamme kuntoon Jumalan kanssa. Nyt on aika huolehtia siitä, että olemme Kotitiellä, että ylösnoussut Jeesus on Ystävämme ja henkilökohtainen Vapahtajamme, syntiemme sovittaja.
Sinua siunaten,
http://[email protected]
Pimeän talven jälkeen kevätauringon häikäisevä valoisuus saa taas aikaan luomakunnan uuden heräämisen. Kristallinkirkkaat jääpuikot räystäillä tiputtavat kimaltelevia vesipisaroitaan. Sulanut jää ja lumi synnyttää solisevia puroja. Poikasena ohjasimme nuo purot tahtomiimme uomiin, joissa sitten uitimme veistelemiämme kaarnalaivoja.
Kesä tulee taas Pohjolan Suomeen.
Suomi! Minun synnyinmaani ja isieni maa.
Kesällä Suomen riippakoivut hehkuvat hempeänvihreää vehreyttään. Katselen juhannuksena kesäyön tähtitaivasta ja kuutamoyötä. Metsien kuuset ja hongat huminoivat ylväinä kertoen omaa tarinaansa: Vapaita me olemme. Vapaina humisemme taivaan tuulessa. Vapaus on voimamme. Suomen luonto moninaisuudessaan. Metsän aluskasvullisuus. Eläimet ja linnut. Keltaiset voikukat ja leskenlehdet. Sini- ja valkovuokot. Päivien kimallus. Illan viileys. Kesäyön kauneus. Aamun sarastus ja aamukasteen vihannoiva raikkaus kesäyön sateen jälkeen.
Kesällä Suomen tuhannet järvet hehkuvat raikasta ja lempeää sinisyyttään. Taivas on sininen ja valkoinen. Sinisen taivaan valkoiset pilvenhattarat muodostavat mitä ihmeellisimpiä satumuodostelmia. Niiden tarkkaaminen on sielun lepoa.
Rukous ja kiitos Jumalalle, kaiken Luojalle, nousee istuessani yksin metsäkalliolla. Tämä paikka on kaikkia ihmisten tekemiä alttareita pyhempi. Täällä kohtaan ikiaikojen Jumalan. Saan tuntea, että iankaikkiset käsivarret nostavat, kantavat ja pelastavat. Katselen tältä aitiopaikaltani, miten mehiläiset lentävät kukasta kukkaan keräten hunajaa kennoihinsa. Perhoset tekevät arvokasta pölytystyötään. Lokit kirkuvat sinisellä taivaalla. Neitoperhonen esiintyy kukkakedolla mitä ihmeellisimmissä väreissään. Sudenkorentokin tulee aivan kuin tarkoituksella ihmeteltäväkseni. Luojan suuruus ja ihanuus on käsin kosketeltavaa.
Muurahaiset, nuo ahkeruuden perikuvat kantavat kukin kortensa kekoon esimerkkinä meille, ettemme laiskuuteen taipuisi. ”Yhdessä saamme paljon aikaan”, on niiden sanoma meille, etenkin Jumalan seurakunnalle.
Kesän pääskyset jaksavat näyttää vapautta ilmentävää taitolentoa pihapiirissä.
Ojan pientareella laulurastas esittää taitojaan.
Tunnen Suomen raikkaan ja puhtaan kesätuulen kosketuksen kasvoillani. Tämä on elämää! Puhdasta nautintoa Jumalan hyvyydestä luotuaan kohtaan.
Tahdon kävellä Suomen metsässä tutkien sammalmättäitä ja niiden monimuotoisia pieniä eliöitä. Istahdan kannolle. Voin siinä veistää vanhasta männyn kuoresta pienen kaarnaveneen.
Loppukesällä sadon runsautta lainehtivat keltaiset viljapellot.
Satumaisen kaunis sateenkaari liiton merkkinä. Meistä pidetään huolta.
Kiittäen rukoilen kaiken Luojaa.
Sitten syksyn värit. Keltaisesta punaiseen. Karu syksyn viileys ja tummuus. Pimeä vuodenaika. Kirpeä ensimmäinen pakkasaamu.
Lumisateet alkavat. Miten valoisa lumi tuntuukaan hyvältä synkän pimeyden jälkeen. Pimeys vaihtuu hohtavien hankien kimallukseen.
Paukkupakkaset purevat ja saavat terveen punan poskille. - Kunnes ympyrä taas sulkeutuu. Luonto alkaa osoittaa kevään merkkejä. Kevätauringon loisto puhtaalla lumihangella, tuo puhtauden vertauskuva, kertoo miten puhdasta onkaan sen sydämessä, jonka synti on anteeksi annettu.
Kiitän Jumalaa tästä hyvästä maasta, jonka Hän on asuttavakseni suonut!
Mutta edessäpäin odottaa oikea, pysyvä isänmaamme, Taivaan kotimaa. Sitä odotellessamme saamme täysin siemauksin nauttia Jumalan meille antamasta hyvästä kotimaasta.
Taivaskotia odotellessamme voimme nyt laittaa asiamme kuntoon Jumalan kanssa. Nyt on aika huolehtia siitä, että olemme Kotitiellä, että ylösnoussut Jeesus on Ystävämme ja henkilökohtainen Vapahtajamme, syntiemme sovittaja.
Sinua siunaten,
http://[email protected]
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jumalan ilmoitus luonnossa:
1. Veisuunjohtajalle. Daavidin psalmi.
2.Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanavaruus kertoo hänen teoistaan.
3.Päivä sanoo päivälle, ja yö ilmoittaa yölle.
4.Se ei ole puhetta eikä kieltä, jonka ääni ei kuuluisi.
5.Niiden ääni* kuuluu yli kaiken maan ja niiden sanat maanpiirin ääriin. Auringolle hän on tehnyt sinne majan.
6.Se on kuin ylkä, joka tulee kammiostaan, se riemuitsee kuin sankari rataansa juostessaan.
7.Se nousee taivasten ääristä ja kiertää niiden toisiin ääriin, eikä mikään voi lymytä sen helteeltä.
8.Herran sanan siunauksia
Herran sanan opetus* on täydellinen. Se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan.
9.Herran ohjeet ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen. Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät.
10.Herran pelko on puhdas, se pysyy ainiaan. Herran säädökset ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat.
11.Ne ovat kalliimmat kultaa, puhtaan kullan paljoutta, makeammat hunajaa ja mehiläisen mettä.
12.Palvelijasi ottaa niistä vaarin, niiden noudattamisesta on suuri palkka.
13.Erehdykset kuka ymmärtää? Anna anteeksi salaiset syntini.
14.Varjele palvelijasi myös julkeasti eksyttäviltä*. Älä anna heidän saada minua valtaansa. Niin minä pysyn nuhteettomana ja olen monesta synnistä vapaa.
15.Kelvatkoot suuni sanat ja sydämeni ajatukset sinun edessäsi, Herra, minun kallioni ja Lunastajani.
[Jumalan Kansan Raamattu: Ps. 19:1-15]
Jotkut Psalmit ovat lempeitä. Mutta pelastus löytyy Jeesuksesta, joka on meille ilmoitettu Pyhän Raamatun Uudessa Testamentissa. Tässä siis jollekin lukijalle uskoontulo-ohje.
http://www.jeesusonherra.net/uskoontulo.htm
Vielä ensimmäiselle kirjoittajalle, suo anteeksi, että teknillinen neuvo tulee julkisena
Alla oleva osoitelainauksesi ei toimi suoraan.
>http://[email protected]
Täytyy erottaa toisistaan www joka on aina jokin www sivun osoite ja sitten email, joka on sähköposti. Eli sinä voit ilmoittaa osoitteesi
näin
mailto:[email protected]
tai
email:[email protected]
Sitten vielä näissä julkisissa teksteissä on se vaara, että jos täällä ilmoittaa sähköpostiosoiteen, se voi alkaa kerätä ns. roskapostia. Eli osoitteen voi ilmoittaa näin.
email:weijo.lindroos (at) pp.inet.fi
(kirjoita osoite oikeaan muotoon laittaen @ merkki ja poistamalla siitä välilyönnit.
Jumalan Siunausta sinulle Weijo.
Onko nyt siis jo toinenkin samanlainen osoite ilmestynyt?
Eräiden julkisten sivujen osoite on ollut vuodesta 2000 asti
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Sehän on uskovien alkuperäinen "uskontunnustus" (Filip.2).
Edellisen sivun voitte laittaa linkiksi teidän sivuillenne.
PS. jeesusonherra/uskoontulo sivuston selvitys uskoon tulosta oli siihen asti oikein hyvä. Luukas 24:47. Mutta apostolien opettamaan uskoon tulemiseen liittyi aina myös parannuksen tekeminen ja kaste. Eli pelastusta estsiville ja kyseleville ihmisille annettiin vastaus:
"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen Nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan" (Apt.2:38).
"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin..." (Apt. 2:41).
Raamattu opettaa siis yksiselitteisesti, että kun ihminen on ottanut vastaan syntien anteeksiantamuksen Jeesuksen Nimessä ja veressä, niin hänen tulee sen jälkeen välittömästi antaa kastaa itsensä.
Näin antoi Jeesus lähetyskäskynsä:
"Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille! Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen!" Markus 16:15-16.
Tätä ei siis voida mitätöidä!
Myös Pyhän Hengen kasteen saaneet käskettiin kastaa Jeesusken Kristuksen Nimeen:
"Ja hän KÄSKI kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen Nimeen" (Apt. 10:48).
Siunausta kaikessa hyvässä ja oikeassa!
______________________________________