Oletetaan, että uusien autojen verotukseen ei kosketa, kun valtio kerran tarvitsee verotuloja juuri sen saman kuin viime vuonna (eikä tyydy autoveron määrään vuodelta 1997).
Selvä juttu, ei kosketa uusien autojen verokantaan, vaan pidetään autovero ja sille alv entisellään, autovero ja alv yhteensä ehkä puolet kokonaishinnasta, tai toisin päin ilmaistuna 100 prosenttia verottoman hinnan päälle. Niin tai näin: ei kosketa siihen, kun verotuloja ei ole varaa menettää, ja EU ei ole harmonisoinut uusien autojen autoveroa. Kaikki selvää, eikö vain?
Samoin käytettynä maahantuotavasta autosta saa periä autoveroa, kunhan veron periminen perustuu Suomessa lakiin. Selvä juttu, tätäkään ei kukaan kiistä.
No, EU nyt kuitenkin määrää, että jos joku haluaa tuoda itselleen käytetyn auton, siitä ei valtio valitettavasti saa yhdessäkään tapauksessa periä autoveroja ja alveja enempää kuin samanlaisessa maassa jo olevassa on jäljellä. Muu menettely rikkoo tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja on kiellettyä.
Tästä seuraa, että on jokaista veropäätöstä varten selvitettävä seuraavat:
1) Mikä on samanlainen auto, onko se samalla ensirekisteröintikuukaudella varustettu samanmerkkinen ja -mallinen samoilla varusteilla varustettu auto, vai jotain muuta, ehkäpä kuluttajan ostopäätöksessä vertailemat autot?
2) Mistä saadaan selville salaperäisen samanlaisen auton arvo, saadaanko se parhaiten isojen uudehkojen autojen myyntiin erikoistuneiden autoliikkeiden pyyntihinnoista vähennettynä kaavamaisella määrällä, vai pitäisikö ottaa huomioon myös pienemmät liikkeet, ja (hui!) kuluttajien väliset kaupat, niissä kun ei ole mukana kuluttajansuojaa, autokauppojen katetoiveita ja muita vastaavia auton arvoon vaikuttamattomia seikkoja. Vai pitäisikö sittenkin käyttää toteutunutta hintaa, ainakin osakemarkkinoilla osakkeen arvona pidetään toteutunutta hintaa, ei ylintä pyyntihintaa.
3) Miten jokainen käytettynä maahan jo tuotu auto vaikuttaa yleiseen hintatasoon?
4) Miten ensirekisteröintiajankohta on määritetty juuri kuukausi kerrallaan, ja miksi mallikohtaiset erot veron osuudessa poikkeavat toisistaan niin paljon? Tiedän kyllä vastauksen, mutta tämä johtaa outoihin tuloksiin.
5) Miten varmistutaan kaiken laskeskelun jälkeen, ettei maassa ole rekisteröitynä yhtään samanlaista ajoneuvoa, jossa veron määrä olisi alhaisempi?
6) Kun verojärjestelmä ei saa syrjiä tuojia, niin miksi luodaan menettely, joka altistuu väitteille jo ensimmäisessä kohdassaan: mitä pidetään auton arvona, josta veroa ryhdytään laskemaan? Eikö olisi helpompaa todeta, että kauppakirjaan merkitty kauppahinta on toteutunut hintataso ostopaikassa, ja siitä on hyvä lähteä haarukoimaan hintatasoa? Jos joku väittää tämän johtavan veropetoksiin, niin loukkaannun sekä omasta että oletettavasti saksalaisen autoliikkeen puolesta, ei sitä usein tule rikoksesta epäillyksi jo etukäteen. Miksi muuten merkkimaahantuojille ko. menettely sallittiin aikoinaan, heillähän oli erinomaiset mahdollisuudet manipuloida myyntihintaa ja veron määrää? Näin teki kai mm. Volvo, joka konsernin sisällä myi Suomeen halvalla, maksoi alhaiset verot ja otti katteen jälleenmyyjälle.
Tästä päästään eteenpäin: jos Suomi ei rikkoisi tavaroiden liikkuvuuden periaatetta, käytettyjen kysynnän suuntautuessa ulkomaille kotimaisten käytettyjen kysyntä laskisi nopeasti -> hinta laskisi, kunnes saavuttaisi tason hinta ulkomailla vero kulut. Itse asiassa pelkän tiedon tästä pitäisi laskea hintaa Suomessa.
Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan käytettyjen hintaeroosio on ollut todella hidasta. Johtuisiko ehkä siitä, että hinnanmääritysmalli estää hinnan liikkumista?
Ehkä?
Selvä juttu, ei kosketa uusien autojen verokantaan, vaan pidetään autovero ja sille alv entisellään, autovero ja alv yhteensä ehkä puolet kokonaishinnasta, tai toisin päin ilmaistuna 100 prosenttia verottoman hinnan päälle. Niin tai näin: ei kosketa siihen, kun verotuloja ei ole varaa menettää, ja EU ei ole harmonisoinut uusien autojen autoveroa. Kaikki selvää, eikö vain?
Samoin käytettynä maahantuotavasta autosta saa periä autoveroa, kunhan veron periminen perustuu Suomessa lakiin. Selvä juttu, tätäkään ei kukaan kiistä.
No, EU nyt kuitenkin määrää, että jos joku haluaa tuoda itselleen käytetyn auton, siitä ei valtio valitettavasti saa yhdessäkään tapauksessa periä autoveroja ja alveja enempää kuin samanlaisessa maassa jo olevassa on jäljellä. Muu menettely rikkoo tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja on kiellettyä.
Tästä seuraa, että on jokaista veropäätöstä varten selvitettävä seuraavat:
1) Mikä on samanlainen auto, onko se samalla ensirekisteröintikuukaudella varustettu samanmerkkinen ja -mallinen samoilla varusteilla varustettu auto, vai jotain muuta, ehkäpä kuluttajan ostopäätöksessä vertailemat autot?
2) Mistä saadaan selville salaperäisen samanlaisen auton arvo, saadaanko se parhaiten isojen uudehkojen autojen myyntiin erikoistuneiden autoliikkeiden pyyntihinnoista vähennettynä kaavamaisella määrällä, vai pitäisikö ottaa huomioon myös pienemmät liikkeet, ja (hui!) kuluttajien väliset kaupat, niissä kun ei ole mukana kuluttajansuojaa, autokauppojen katetoiveita ja muita vastaavia auton arvoon vaikuttamattomia seikkoja. Vai pitäisikö sittenkin käyttää toteutunutta hintaa, ainakin osakemarkkinoilla osakkeen arvona pidetään toteutunutta hintaa, ei ylintä pyyntihintaa.
3) Miten jokainen käytettynä maahan jo tuotu auto vaikuttaa yleiseen hintatasoon?
4) Miten ensirekisteröintiajankohta on määritetty juuri kuukausi kerrallaan, ja miksi mallikohtaiset erot veron osuudessa poikkeavat toisistaan niin paljon? Tiedän kyllä vastauksen, mutta tämä johtaa outoihin tuloksiin.
5) Miten varmistutaan kaiken laskeskelun jälkeen, ettei maassa ole rekisteröitynä yhtään samanlaista ajoneuvoa, jossa veron määrä olisi alhaisempi?
6) Kun verojärjestelmä ei saa syrjiä tuojia, niin miksi luodaan menettely, joka altistuu väitteille jo ensimmäisessä kohdassaan: mitä pidetään auton arvona, josta veroa ryhdytään laskemaan? Eikö olisi helpompaa todeta, että kauppakirjaan merkitty kauppahinta on toteutunut hintataso ostopaikassa, ja siitä on hyvä lähteä haarukoimaan hintatasoa? Jos joku väittää tämän johtavan veropetoksiin, niin loukkaannun sekä omasta että oletettavasti saksalaisen autoliikkeen puolesta, ei sitä usein tule rikoksesta epäillyksi jo etukäteen. Miksi muuten merkkimaahantuojille ko. menettely sallittiin aikoinaan, heillähän oli erinomaiset mahdollisuudet manipuloida myyntihintaa ja veron määrää? Näin teki kai mm. Volvo, joka konsernin sisällä myi Suomeen halvalla, maksoi alhaiset verot ja otti katteen jälleenmyyjälle.
Tästä päästään eteenpäin: jos Suomi ei rikkoisi tavaroiden liikkuvuuden periaatetta, käytettyjen kysynnän suuntautuessa ulkomaille kotimaisten käytettyjen kysyntä laskisi nopeasti -> hinta laskisi, kunnes saavuttaisi tason hinta ulkomailla vero kulut. Itse asiassa pelkän tiedon tästä pitäisi laskea hintaa Suomessa.
Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan käytettyjen hintaeroosio on ollut todella hidasta. Johtuisiko ehkä siitä, että hinnanmääritysmalli estää hinnan liikkumista?
Ehkä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kohdasta 4 pitää myös muistaa että jo perustuslaki ja hallintolaki takaavat kansalaisille yhdenvertaisen kohtelun ja oikeusasiamies otti juuri kantaa asiaan todeten että kuukausittain määritelty mallikohtainen veroprosentti suurine vaihteluineen ei takaa tasavertaista kohtelua, varsinkin kun samaan aikaan toisille merkeille veropäätöksiä tehdään mallisarjakohtaisesti määritellyillä prosenteilla.
Autoverotuksen nykyinen soveltamistapa on tältä osin jo ainakin Suomen omankin lainsäädännön hengen vastainen.
On todellakin vähän outoa käyttää kuukausikohtaisia veroprosentteja, koska ko. auton ollessa uutena myytävänä Suomessa, auton myyntihinta ei takuuvarmasti ole vaihdellut kuukausittain. Miksei voisi käyttää ko. vuoden keskiarvoa.
Käytetyn auton hinta muodostuu markkinoilla joka tapauksessa vuosimallin mukaan eikä sen mukaan paljonko siitä on tarkkaan ottaen maksettu veroa. Se, että jonain kuukautena autosta on maksettu uutena selvästi vähemmän veroa kuin toisena kuukautena, ei näkynyt hinnoissa autojen ollessa uusia eikä se myöskään näy käytettyjen hinnoissa - paitsi tuontiautoilla.
Veroprosenttien vaihteluhan ei johdu siitä, että kuluttajat olisivat saaneet alhaisen prosentin kuukausina autoja halvemmalla vaan siitä, että maahantuojat ovat kikkailleet tuontihinnoilla verojen minimoimiseksi. Miksi kuluttajan pitäisi nyt saada hyötyä jonkin kuukauden poikkeuksellisen alhaisesta veroprosentista, kun sitä hyötyä ei saanut vastaavan auton uutena ostanut kuluttajakaan ? Vuoden keskiarvo olisi paljon parempi ja selkeämpi käytäntö.
sekin keskiarvo SYRJII ka:n toisella puolelle sattuvia tapauksia.
Kerropa miksi tässäkin tapauksessa tällainen SYRJINTÄ ON HYVÄKSYTTÄVÄÄ, vaikka EU sanoo: "ei yhdessäkään tapauksessa..."!!
Veroprosenttien vaihtelu selittyy lisävarusteiden hinnoilla. Tullihallituksen selvitys paljastaa prosenttien määrittelytavaksi tarkistelujakson pienimmän autoveron määrän mitä on tilitetty ko. mallille jaettuna sen hinnaston mukaiselle hinnat alkaen -hinnalla ko. ajanjaksolta.
Autoveron määrässä ei valitettavasti näy eritelty paljonko ko. hinnasta on ollut tehdasvarusteiden osuutta, volyymimalleilta useille kuukausille on riittänyt suomalainen GarvaLakki-malli jossa lisävarusteita on ollut vain nimeksi, näinollen myös vaihtelu on vähäistä ja prosentti vastaa usein todellisuutta.
Kalliimmilla malleilla joita on rekisteröity vain vähän tai ollenkaan on kyseessä usein tilanne että kaikki rekisteröidyt autot ovat olleet kalliisti varusteltuja mikä aiheuttaa suuremman veroprosentin koska varusteiden tehdashinta huomioidaan mutta hinnastohintaa ei. Kaikenlisäksi maahantuojat ovat perinteisesti ottaneet erityisesti Suomessa huomattavat katteet varusteista jolloin todellisen prosentin pitäisi helposti olla GarvaLakki-mallin alle.
Todennäköisesti maahantuojan maksamissa varsinaisissa tehdashinnoissa on ollut vaihtelua vain vähän.
Jaska: Käytetyn auton hinta muodostuu markkinoilla joka tapauksessa vuosimallin mukaan eikä sen mukaan paljonko siitä on tarkkaan ottaen maksettu veroa.
kK: Oleellista on se, että käytetyn hintatason määrää aivan muut tekijät kuin se, minkä prosentin mukaan siitä on joskus menneisyydessä maksettu veroa. Eli sillä historiallisella prosentilla ei saisi olla mitään roolia koko käytettyjen verotuksessa.
Käytetyn hinta määräytyy merkin, mallin, varustetason, iän, ajomäärän, kunnon ym. perusteella ja peruslähtökohtana on uuden samanlaisen auton hinta. Koska hinnan lähtöpiste on kulloinenkin uuden auton hinta, jossa on tietty prosentti autoveroa tai teoriassa voisi eräänä päivänä olla, ettei veroa olisi lainkaan, on merkitystä vain yhdellä prosentilla kerrallaan. Kun uusien veroprosentti muuttu, suhteutuvat myös käytettyjen hinnat samassa suhteessa. Mikäli uusistä vero poistuisi, ei kukaan enää olisi valmis maksamaan käytetystäkään vanhaa verollista hintaa.
Väärä ajattelutapa menneisyydessä maksetun veron säilymisestä käytetyn hinnassa on johtanut veroprosenttien kohdalla sellaiseen suohon, josta ei kuiville päästä, ennenkuin kaikille autoilla määrätään aina sama kulloinkin voimassaoleva prosentti, joita voidaan korottaa tai alentaa täusin vapaasti ilman mitään vaikeuksia hallita tilannetta. Nykyjärjestelmä ei ole mitenkään muuten korjattavissa.
Jaskan havainnot olivat aivan oikeita, mutta johtopäätökset jäivät vielä puolitiehen.
Veroprosenttien arpominen loppuu kyllä ajan kanssa. Vuodesta 2003 lähtien prosentti on ollut kaikilla uusilla autoilla sama. Jos tuontiautojen keski-ikä pysyy kahdeksassa vuodessa, jo vuonna 2011 noin puolet käytetyistä tuontiautoista verotetaan tämän prosentin mukaan...
Tästä olen samaa mieltä:
"Väärä ajattelutapa menneisyydessä maksetun veron säilymisestä käytetyn hinnassa on johtanut veroprosenttien kohdalla sellaiseen suohon, josta ei kuiville päästä, ennenkuin kaikille autoilla määrätään aina sama kulloinkin voimassaoleva prosentti, joita voidaan korottaa tai alentaa täusin vapaasti ilman mitään vaikeuksia hallita tilannetta."
Mitäpä, jos käytettyjen tuontiautojen veroprosentiksi olisi määritelty kaikille yhteisesti 25 %. Kuinka monen tuontiauton prosentti on tämän alle ?
Jaska: Mitäpä, jos käytettyjen tuontiautojen veroprosentiksi olisi määritelty kaikille yhteisesti 25 %. Kuinka monen tuontiauton prosentti on tämän alle ?
kK: Käytännössä näin Kuitunen asian eduskunnalle esitti, mutta se ei mennyt eduskunnassa läpi. Käytettyjen tuontia haluttiin jarruttaa täysin relevantein perustein, mutta tuskin kansanedustajt tajusivat miten mahdotonta historiallisia prosentteja on selvittää. Tulli on todella suurissa vaikeuksissa näiden prosenttien kanssa ja vaikea on arvioida sitäkään, miten tavoiteltu jarrutus on onnistunut. Olisiko käytettyjä tuotu paljon enemmän kiinteällä prosentilla? Todennäköisesti olisi ainakin jonkinverran.
Jos kiinteä prosentti olisi ollut kovin alhainen, käytettyjä olisi varmaankin tuotu enemmän. Toisaalta taas kasvanut tuonti lisäisi paineita laskea suomalaisten autojen hintoja, mikä puolestaan jarruttaisi tuontia. Eli tasapaino löytyisi aika nopeasti.
Niin alhainen kiinteä prosentti ei tietenkään saisi olla, että se vähentäisi uusien autojen myyntiä. Jostain löytyy sellainenkin veroprosentti, millä vähän käytetty tuontiauto tulee houkuttelevaksi vaihtoehdoksi uudelle autolle. Jos vuonna 2003 olisi säädetty kiinteä, esim. 25 % vero, kaikille käytetyille tuontiautoille, kun uusien prosentti oli 28 %, olisi vähän käytetty tuontiauto voinut olla todellinen vaihtoehto uudelle. Ehkäpä tästä löytyy syy siihen, miksei kiinteää prosenttia otettu käyttöön. Kiinteä prosenttihan ei tietenkään voisi olla korkeampi kuin vastaavien autojen veroprosentti on joskus ollut, mutta matalampi se voi olla.
Nyt kun 28 % autoveroprosentti on ollut käytössä jo kolme vuotta, voisi aivan hyvin muuttaa käytettyjen autojen (vuotta 2003 vanhempien) prosentin kiinteäksi vaikka se jäisikin vähän alhaisemmaksi. Näin siksi, että harva uuden auton ostaja pitää yli kolme vuotta vanhaa autoa todellisena vaihtoehtona uudelle.
Jaska: Jos vuonna 2003 olisi säädetty kiinteä, esim. 25 % vero, kaikille käytetyille tuontiautoille, kun uusien prosentti oli 28 %, olisi ....
kK: Myös uusien prosentti on 650/450 vähennyksen jälkeen n. 25%. Olisi pitänyt säätää kaikille sama.
Jaska: Kiinteä prosenttihan ei tietenkään voisi olla korkeampi kuin vastaavien autojen veroprosentti on joskus ollut, mutta matalampi se voi olla.
kK: Vanhoilla prosenteilla ei ole mitään merkitystä, ovatko ne yli vai alle voimassaolevan, koska niillä ei ole vaikutusta nykyiseen hintaan. Veroa voidaan aina nostaa tai laskea, käytettyjen vero-osuus muuttuu automaattsesti mukana. Itse auton hintahan ei veromuutoksista miksikään muutu. Saksassa ja Ruotsissa käytettyjen hinnat pysyvät täsmälleen samoina, vaikka Suomessa autovero poistettaisiin kokonaan tai kymmenkertaistettaisiin. Kun Suomessa käytettyjen hinta seuraisi uusien hintaa, johtuisi se pelkästään hintaan sisältyvästä verovaikutuksesta, ei auton käyttöarvon tms. arvon muutoksesta.
Koko juttu on hyvä-veli systeemin mahdollistamaa kotimaisen autokaupan suojelua ja kansalaisten KUSETUSTA. Näin VOIDAAN tehdä Lipposlovakiassa, jossa VALTA on HARVOILLA ja kansa LAMPAITA!