Moni uskonto väittää hieman vaihtelevin sanakääntein, että olemme maan päällä koeteltavina. Meille on syntymässä annettu vapaa tahto valita, ja erinäisten valintojen takia meidät lopulta tuomitaan - joku Jumaluus meitä siis palkitsee tai rankaisee. Meillä on täysi vastuu omista teoistamme, ajatuksistamme ja niin poispäin. Joudumme siis lopulta tilille vastuumme takia.
Jokin tässä ajattelussa mättää, monestakin syystä. Ensinnäkin, en minä ainakaan pyytänyt päästä tänne maan päälle koeteltavaksi ja lopulta tavalla tai toisella tuomittavaksi. Muistaako joku pyytäneensä? Mikä idea tässä pakotetussa koettelemuksessa muka on?
Toiseksi, on hyvin kyseenalaista olemmeko oikeasti 100-prosenttisesti itse vastuussa omista teoistamme. Jos olen syntynyt äkkipikaisuuden geenit poikittain suussani, kasvanut väkivaltaisessa kodissa, tullut syrjityksi ja kiusatuksi vuosikymmenien ajan ja lopulta joku idiootti öykkäri tulee repimään rinnuksista varsin persiilleen menneen väsyttävän päivän jälkeen, niin olenko ihan oikeasti ihan ITSE vastuussa siitä, mitä sille öykkärille teen?
Kolmanneksi, koettelemuksen pitäisi olla mieluiten tasa-arvoista. Otetaanpa esim. tuo edellisen kappaleen ressukka ja verrataan häntä johonkin papin poikaan, joka on syntynyt lauhkeaksi, älykkääksi, sydämelliseksi ja viisaaksi. Häntä kasvatetaan rakastavasti humaanissa ympäristössä monimuotoisten hyvän tekemisen arvojen ympäröimänä eikä hän koskaan elämänsä varrella joudu tilanteeseen, jossa olisi edes lähellä tehdä jotakin todella väärää. Missä oikeudenmukaisuus?
Neljänneksi, jos teoilla ei lopulta olekaan merkitystä, kuten jotkut väittävät, niin usko ja uskon sanoman kuuleminenkaan ei taida olla kovin oikeudenmukaisesti jakautunut tällä planeetalla. Leikitäänpä, että on jokin uskonlahko ABC kymmenen miljoonan kannattajan voimin, jonka sanomaan uskominen on juuri SE oikea tie ikuisille aurinkorannoille. Kuka kehtaa väittää, että jollakin totaalisen toisen uskonlahkon vaikutusvaltaan syntyneellä, joka on imenyt vaikutteita ympäristöstään jo kehdosta asti ja joka ei ole koskaan kuullutkaan ABC:stä kuin ehkä yhden kerran jonkin lyhyen halventavan kommentin - että hänellä olisi oikeudenmukainen mahdollisuus pelastumiseen verrattuna lahkon ABC parissa eläneeseen?
Ja jos tuo neljäs vaihtoehto kuitataan sillä, että kuoleman jälkeen annetaan jokaiselle vielä tilaisuus kääntyä siihen yhteen ja ainoaan ABC-uskoon, niin mitäpä itse tekisitte siinä tilanteessa? On tullut herätyksi kuolleista, edessä siintää avoin portti valoisaan vehreään paratiisiin, ja jokin mahtava henkiolento esittää pari yksinkertaista vaihtoehtoa. Menetkö johonkin tulijärveen vaiko sisään porteista? Vaikea valinta, todella.
Tässäpä muutamia näkökulmia. Keksi itse lisää.
Ei... Ei tuossa ensimmäisen kappaleen sisällössä ole mitään ideaa. Ei sitten niin mitään. Koko juttu haisee kuin kuukauden käytössä olleet urheilusukat.
Jokin tässä ajattelussa mättää, monestakin syystä. Ensinnäkin, en minä ainakaan pyytänyt päästä tänne maan päälle koeteltavaksi ja lopulta tavalla tai toisella tuomittavaksi. Muistaako joku pyytäneensä? Mikä idea tässä pakotetussa koettelemuksessa muka on?
Toiseksi, on hyvin kyseenalaista olemmeko oikeasti 100-prosenttisesti itse vastuussa omista teoistamme. Jos olen syntynyt äkkipikaisuuden geenit poikittain suussani, kasvanut väkivaltaisessa kodissa, tullut syrjityksi ja kiusatuksi vuosikymmenien ajan ja lopulta joku idiootti öykkäri tulee repimään rinnuksista varsin persiilleen menneen väsyttävän päivän jälkeen, niin olenko ihan oikeasti ihan ITSE vastuussa siitä, mitä sille öykkärille teen?
Kolmanneksi, koettelemuksen pitäisi olla mieluiten tasa-arvoista. Otetaanpa esim. tuo edellisen kappaleen ressukka ja verrataan häntä johonkin papin poikaan, joka on syntynyt lauhkeaksi, älykkääksi, sydämelliseksi ja viisaaksi. Häntä kasvatetaan rakastavasti humaanissa ympäristössä monimuotoisten hyvän tekemisen arvojen ympäröimänä eikä hän koskaan elämänsä varrella joudu tilanteeseen, jossa olisi edes lähellä tehdä jotakin todella väärää. Missä oikeudenmukaisuus?
Neljänneksi, jos teoilla ei lopulta olekaan merkitystä, kuten jotkut väittävät, niin usko ja uskon sanoman kuuleminenkaan ei taida olla kovin oikeudenmukaisesti jakautunut tällä planeetalla. Leikitäänpä, että on jokin uskonlahko ABC kymmenen miljoonan kannattajan voimin, jonka sanomaan uskominen on juuri SE oikea tie ikuisille aurinkorannoille. Kuka kehtaa väittää, että jollakin totaalisen toisen uskonlahkon vaikutusvaltaan syntyneellä, joka on imenyt vaikutteita ympäristöstään jo kehdosta asti ja joka ei ole koskaan kuullutkaan ABC:stä kuin ehkä yhden kerran jonkin lyhyen halventavan kommentin - että hänellä olisi oikeudenmukainen mahdollisuus pelastumiseen verrattuna lahkon ABC parissa eläneeseen?
Ja jos tuo neljäs vaihtoehto kuitataan sillä, että kuoleman jälkeen annetaan jokaiselle vielä tilaisuus kääntyä siihen yhteen ja ainoaan ABC-uskoon, niin mitäpä itse tekisitte siinä tilanteessa? On tullut herätyksi kuolleista, edessä siintää avoin portti valoisaan vehreään paratiisiin, ja jokin mahtava henkiolento esittää pari yksinkertaista vaihtoehtoa. Menetkö johonkin tulijärveen vaiko sisään porteista? Vaikea valinta, todella.
Tässäpä muutamia näkökulmia. Keksi itse lisää.
Ei... Ei tuossa ensimmäisen kappaleen sisällössä ole mitään ideaa. Ei sitten niin mitään. Koko juttu haisee kuin kuukauden käytössä olleet urheilusukat.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tekstisi ei haise yhtään, kaikki siinä esitetyt kysymykset ovat mielestäni hyvinkin oikeutettuja ja muutenkin harvinaisen selväjärkistä pohdintaa.
En tiedä kuinka paljon olet seurannut tämän palstan aikaisempia tekstejä, mutta niistä saa aika hyvän kuvan mikä on karman laki ja mitä on pelastus.
Se on kuitenkin selvää, että olemme 100 % vastuussa omista teoista. Se miten ne viimeisellä tuomiolla (sinä itse tuomitset itsesi) käsitellään otetaan taustat huomioon. Olethan ne itse loppupeleissä valinnut.
Tekstisi oli hyvä. Siinä oli ajateltu ja mietitty asioita. Yritän nyt kommentoida sitä sikäli kuin kykenen.
>>Moni uskonto väittää hieman vaihtelevin sanakääntein, että olemme maan päällä koeteltavina. Meille on syntymässä annettu vapaa tahto valita, ja erinäisten valintojen takia meidät lopulta tuomitaan - joku Jumaluus meitä siis palkitsee tai rankaisee. Meillä on täysi vastuu omista teoistamme, ajatuksistamme ja niin poispäin. Joudumme siis lopulta tilille vastuumme takia. >Jokin tässä ajattelussa mättää, monestakin syystä. Ensinnäkin, en minä ainakaan pyytänyt päästä tänne maan päälle koeteltavaksi ja lopulta tavalla tai toisella tuomittavaksi. Muistaako joku pyytäneensä? Mikä idea tässä pakotetussa koettelemuksessa muka on? >Toiseksi, on hyvin kyseenalaista olemmeko oikeasti 100-prosenttisesti itse vastuussa omista teoistamme. Jos olen syntynyt äkkipikaisuuden geenit poikittain suussani, kasvanut väkivaltaisessa kodissa, tullut syrjityksi ja kiusatuksi vuosikymmenien ajan ja lopulta joku idiootti öykkäri tulee repimään rinnuksista varsin persiilleen menneen väsyttävän päivän jälkeen, niin olenko ihan oikeasti ihan ITSE vastuussa siitä, mitä sille öykkärille teen? >Kolmanneksi, koettelemuksen pitäisi olla mieluiten tasa-arvoista. Otetaanpa esim. tuo edellisen kappaleen ressukka ja verrataan häntä johonkin papin poikaan, joka on syntynyt lauhkeaksi, älykkääksi, sydämelliseksi ja viisaaksi. Häntä kasvatetaan rakastavasti humaanissa ympäristössä monimuotoisten hyvän tekemisen arvojen ympäröimänä eikä hän koskaan elämänsä varrella joudu tilanteeseen, jossa olisi edes lähellä tehdä jotakin todella väärää. Missä oikeudenmukaisuus? >Neljänneksi, jos teoilla ei lopulta olekaan merkitystä, kuten jotkut väittävät, niin usko ja uskon sanoman kuuleminenkaan ei taida olla kovin oikeudenmukaisesti jakautunut tällä planeetalla.>Tässäpä muutamia näkökulmia. Keksi itse lisää.
Miten joku voi puhua Jumalasta ja sielunvaelluksesta ja uskoa molempiin.. ja sitten vielä että itse voi päättää tuleeko uudelleen elämään maan päälle vai lopettaako "kierroksen"... Kyllä se on yksi ja ainut elämä joka meille annetaan! Helppohan se on riettailla ja ajatella että seuraavassa elämässä sitten uusi mahdollisuus... harhaa!
Kysyt:
>>Miten joku voi puhua Jumalasta ja sielunvaelluksesta ja uskoa molempiin.. ja sitten vielä että itse voi päättää tuleeko uudelleen elämään maan päälle vai lopettaako "kierroksen"
Mitä tämä viimeinen "tuomio" pitää sisällään niinkuin aivan konkreettisesti? Käydäänkö kaikki tapahtumat vauvasta kuolinhetkeen läpi vai mitä se on?
Tuo viimeinen tuomio on todellakin kuvaamasi kaltainen loppuraportti. Siinä elämä käydään läpi vauvasta kuolinhetkeen, ja siinä käydään läpi kaikki, mitä olet tehnyt, ajatellut, sanonut tai aikonut. Sekä omalta kannaltasi - että myös niiden ihmisten kannalta, jotka ovat olleet tekojesi, sanojesi, ajatustesi ja aikeittesi kohteina. Juuri kuten Raamatussa kuvataan - mikään ei pysy salattuna.
Pelottavinta on se, että saamme kokea kaiken, paitsi omalta kantiltamme, myös nähdä toisten silmillä, kuulla toisten korvilla ja tuntea heidän tunteillaan. Se on suoraansanoen pelottava tilanne!
Mutta Jumalan rakkaus on lohduttavana läsnä. Hän tietää, että tämä on vaikea koulu, eikä Hän rankaise meitä - me rankaisemme itse itseämme, tavallisimmin liian ankarasti. Samalla minulle ainakin selvisi, miksi kultainen sääntö on niin tärkeä.
Me kaikki olemme yhtä ja samaa substanssia. Vaikka olemme yksilöitä ja meillä on yksilöllinen minuus, emme ole eristeisiä emmekä saaria. Kaiken sen, minkä teemme toisillemme, teemme viime kädessä samalla itsellemme. Tämä on se suurin opetus.
Käydäänkö tuossa loppuraportissa millään tavalla läpi edellisien elämien oppiläksyjä ym? Saitko sinä tietoa edellisistä elämistäsi rajatilakokemuksesi aikana?
Ei käyty. Loppuraportti koski vain tämänkertaista elämääni. Sen jälkeen sain yhteyden edelliselämiini, mutta sillä ehdolla, että muistot niistä pyyhittäisiin pois tänne palatessani. Niin kävikin.
Tiedän vain, että olen ollut täällä ennenkin. Jumala on täydellinen tietoturvapäällikkö; kaikki muistot siitä, kuka olen ollut aiemmin ja millaisia aiemmat elämäni ovat olleet, poistettiin mielestäni siinä samalla, kun jouduin palaamaan tänne. Jälkeenpäin ajatellen syy on selvä: jos muistaisimme edelliselämiämme, emme kykenisi keskittymään tämänkertaiseemme.
Mutta tuonpuoleisessa saamme yhteyden edellisten elämiemme muistoihin, kokemuksiin ja oppimääriimme. Ne ovat osa meitä.
"Tiedän vain, että olen ollut täällä ennenkin. Jumala on täydellinen tietoturvapäällikkö; kaikki muistot siitä, kuka olen ollut aiemmin ja millaisia aiemmat elämäni ovat olleet, poistettiin mielestäni siinä samalla, kun jouduin palaamaan tänne."
Mielenkiintoista, sinulle jätettiin kuitenkin muisto siitä, että sinulle näytettiin edelliset elämät. Mikähän mahotoi olla sen tarkoitus? :-)
En tiedä! Ehkä sen tarkoitus oli tehdä minulle selväksi, että olettamus "vain yhdestä elämästä" on väärä, ja samoin myös itämainen käsite "pakotetusta" jälleensyntymästä tai sielunvaelluksesta on väärä.
Olen pohtinut tuota sinun tapaustasi ja epäilen että osittain sen kokemuksen tarkoitus oli se, että kerrot siitä meille muille ihmisille. Sinulla kun on tuo kirjoitustyyli niin selkeä ja ymmärrettävä, etkä kovin helposti provosoidu. Tiedät myös todella paljon eri uskonnoista ja niiden näkemyksistä.
Minulle on selkiytynyt moni asia tätä palstaa ja etenkin sinun kirjoituksia lukiessa. Kiitos siitä kun olet viitsinyt tuoda näkemyksesi esiin.
Myös minulle on selkiytynyt moni asia varsinkin "...":n kirjoituksia lukiessa :)
Ihanaa, että meillä on täällä keskuudessamme henkilö, joka on viisas, ja joka voi opettaa meitä muita tietämättömämpia.
Itse toivon, että pääsen pian Oikeaan kotiini, koska tunnen, etten kuulu tänne fyysiseen maailmaan, ja näin ollen koti-ikävä on kova.
Mutta saa nähdä kuinka paljon läksyjä on vielä opeteltavana- toivottavasti ei paljoa ;)
KUKA USKOO SE PELASTUU::::::::USKOTKO SINÄ?? MIHIN SINÄ USKOT::??MITÄ JEESUS SINULLE MERKITSEE:?? MITÄ IISRAEL SINULLE MERKITSEE::?? MITÄ JUUTALAISET SINULLE MERKITSEE::??...KUKA ON PAKANA?? KUKA ON SYNTINEN::?? MITÄ ON HARHAOPPI::??===SE ON EKSYTYSTÄ==/// ETTÄ EKSYISIT OIKEALTA TIELTÄ:: IKÄÄN KUIN ET PYSYISI TOTUUDESSA ELI ET OLE REHELLINEN ITSELLESI ET MUILLE (// ET JEESUKSELLE JUMALAN AINOALLE POJALLE¤¤¤ SINÄ VOIT SIITÄ HUOLIMATTA PELASTUA SAADA SYNTISI " ANTEEKSI"" VOIT OMASSA KODISSASI AUTOSSA LENKKIPOLULLA TIES MISSÄ RUKOILLA TEKMISIÄSI ANTEEKSI KUN TUNNET¤¤¤¤¤SIIHEN OLEVAN TARVETTA.TAI MENNÄ KRISTILLISEEN TILAISUUTEEN::::ET OLE YKSIN JOS MENET SANAN JA RUKOUKSEN ILLOISSA , KOKOUKSEN LOPUSSA ON MAHDOLLISUUS MENNÄ PYYTÄMÄÄN RUKOUSTA PAINAVIEN ASIOIDEN PUOLESTA""""""""&&&&& ""NIIN¤¤ALHAALLA" KUKAAN EI KULJE ETEIkÖ SIELLÄ JEESUSTA OIS##"".ok
1. Olet itse pyytänyt päästä tänne, et vain muista. Tänne maailmaan pääsy on lahja, ja mikset ole siitä kiitollinen?
2. Olet itse vastussa elämästäsi. Jos saat huonot lähtökohdat elämään, niin joudut kilvoittelemaan enempi. Olet itse saanut aikoinaan valita lähtökohtasi, muttet sitä muista.
3. Oikeudenmukaisuutta on se, että molemmat voivat pelastua; papin poika ja liimanhaistelija raggari. Pelastus täytyy vain ottaa vastaan.
4. Sydämesi kertoo kyllä, että mikä usko on oikea. Oikeaa uskoa on vain yksi ja ainoa, ja kaikki muut johtavat kadotukseen. Valitse tarkasti!
Viimeisellä tuomiolla katsotaan, että oletko ollut oikeassa uskossa ja vaikka olisit elänyt elämäsi virheettömästi, mutta ollut väärässä uskossa, niin tulijärvi kutsuu sinua. Myöskin syntiset ajatukset ja vaikka masturbointi ovat suorin tie tulijärveen.
Ykkönen ja kakkonen menivät suunnilleen oikein. Kakkosesta vielä sen verran, että mitä heikommat lähtökohdat ovat olleet ja mitä paremmin tavoitteet on ylitetty, sitä parempi myös lopputulema.
Kolmonen ja nelonen menivät pieleen. Ensinnäkin meistä jokainen oletusarvoisesti "pelastuu" (= palaa turvallisesti Taivaan kotiin); siihen, että EI pelastu, tarvitaan omaa aktiivisuutta. Eli joko eletään todella huono elämä, eletään piittaamattomasti sekä rakkauden kaksoiskäskystä että kultaisesta säännöstä, selkeästi sanoudutaan irti Jumalasta tai eletään itsekästä ja hedonistista elämää muista piittaamatta. Meidät arvostellaan lopultakin tekojemme, ei uskomme, mukaan.
Kolmosesta vielä sen verran, että Isä antaa kyllä anteeksi, ja olettaa meidänkin antavan anteeksi. Jos on onnistunut vetämään hommat pieleen pahemman kerran, niin pelastus tapahtuu sillä, että tunnustaa menneensä pieleen, rukoilee ja pyytää Jumalalta apua. Tämä ei useimmille taviksille ole tarpeen, mutta ei siitä varmasti haittaakaan ole.
Nelonen meni sekin pieleen. Se usko on oikea, mikä omalta kohdalta vie lähimmäksi Jumalaa. Kuolemakokemusten mukaan jokainen sellainen monoteistinen uskonto, jonka jumala on Rakkaus, on oikea. Sellaiset uskonnot, jotka eivät täytä näitä kriteerejä, eivät ole valideja. En väitä, että ne johtaisivat kadotukseen, mutta hyvin suurella mahdollisuudella kyllä eroon Jumalasta.
Viimeisellä tuomiolla oman kokemukseni mukaan EI katsota, oletko ollut oikeassa uskossa, vaan siinä katsotaan MITÄ OLET SAANUT AIKAAN niin teoillasi, ajatuksillasi kuin aikomuksillasi. Jumala ei ole vastenmielinen pilkunviilaaja, vaan Hän on Rakkaus. Jos olet elänyt elämäsi virheettömästi, sillä ei ole merkitystä, jos olet ollut väärässä uskossa. Toisaalta mikään usko ei hyvitä silloin, jos olet elänyt hyvin tekopyhää, vihamielistä ja alhaista elämää ja saanut lähinnä pelkkää vahinkoa aikaan.
Tulijärvi ei ole niitä varten, jotka epäonnistuvat tuolla viimeisellä tuomiolla (heitä varten on jälleensyntymä). Tulijärvi on niitä varten, jotka a) elämässään joutuvat eroon Jumalasta ja b) jotka uskovat tulijärveen.
Kadotus merkitsee eroa Jumalasta, ja sinne joudutaan _ennen_ Viimeistä Tuomiota. Jokaisella ihmisellä on oma persoonallinen kadotuksensa, jonka hän itse luo alitajunnassaan. Ne, jotka uskovat helvettiin, kokevat helvetin. Ne, jotka eivät usko helvettiin, kokevat absurdin, harmaan tyhjön, jossa ollaan täysin oman alitajuntansa ja kaikkien sen hirviöiden kanssa.
Kadotuksesta pelastuu huutamalla Jumalaa avuksi. Tosin sen jälkeen on kohdattava Viimeinen Tuomio, ja oltava henkisesti valmis palaamaan uudelleen tähän murheen alhoon, ja aloittamaan kaiken alusta.
On muistettava, ettei Jumala ole mikään kosminen despootti tai hirmuvaltias, kuten kristinusko antaa liian usein olettaa. Suurin oikeudenmukaisuus on usein suurin vääryys, ja Jumalalla on sekä tolkku että huumorintaju. Me kaikki olemme Hänen lapsiamme, ja Hän rakastaa meitä. Me halusimme tulla tänne maan päälle omasta tahdostamme, ja meille annettiin se mahdollisuus. Jos kerralla ei onnistu, sitä toistetaan niin kauan kunnes olemme täysinoppineita.
Entäs osaako jumala erottaa ns provoviestit muista viesteistä? ;)
Osaa toki. Mutta vakavilla asioilla ei pidä provoilla.
Kritisoin provovastauksellani sitä, että monet uskontokunnat väittävät että vain ja ainoastaan he ovat niitä oikeita, ja kaikki muut (99.99% maailman väestä) ovat tuhoon tuomittuja. Lisäksi kritisoin sitä, että eipä tämä nykyinen elämäkään anna kovin tasapuolisia mahdollisuuksia ihmisille olla hyvä ja jalo. Kuten tuo viestiketjun aloittajakin totesi, jos olet syntynyt äkkipikaiseksi ja koet elämässä paljon vastakoinkäymisiä (ilman omaa syytä), niin tuskin näiden jälkeen tekee mieli olla hyvä ja rakastava.
Nimim. vastauksen tietävä kirjoitti: "Viimeisellä tuomiolla katsotaan, että oletko ollut oikeassa uskossa ja vaikka olisit elänyt elämäsi virheettömästi, mutta ollut väärässä uskossa, niin tulijärvi kutsuu sinua."
Mitenkähän sinä olet Raamattusi lukenut? Minun Raamatussani ei lue niin vaan:
Ilm 20:13. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.
Varo vähän mitä opetat, sillä: "Ilm. 22:18. Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan".
Raamatussa ei ole yhtään kohtaa, jossa ihmiset tuomittaisiin uskon perusteella. Tuomio on aina tekojen mukaan - siltä voi tosin pelastua huutamalla Jumalaa avuksi: "Room 10:13. Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
aivan liian uskottava. Minäkin menin halpaan. Tunnenpa itseni nyt hölmöksi...