Sanotaan, että talouskasvun loppuminen olisi 'maailmanloppu'.
Sanotaan, että ilman kulutusta talouskasvu loppuu.
Sanotaan, että kulutamme maapallomme loppuun.
Eli onko talousideologien syöttämä 'Pyhän Ikuinen Talouskasvun' välttämättömyys kuitenkin vain omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneiden veruke ahneudelleen? Tuleeko maailmanloppu jos kulutus vähenee?
Ainakin Suomessa liikenteen kasvu on irtautumassa taloudesta. Tämä voi olla merkki siitä, että talouskasvu voi jatkua kulutuksen pienentyessäkin:
"
TIIVISTELMÄ: TALOUDEN JA LIIKENTEEN KASVUN IRTIKYTKENTÄ ON ALKANUT SUOMESSA
Liikennealan kirjallisuus on pitkään edustanut näkemystä, jonka mukaan liikennemäärät korreloivat voimakkaasti bruttokansantuotteen kanssa (BKT). Viime vuosina on huomattu myös, että tieliikenteen polttoaineenkulutus on kasvanut samaa tahtia liikenteen määrän kanssa, erityisesti henkilöautojen osalta. Tämä julkaisu sisältää tilastotietoa vuosilta 1996-2001 BKT:n, tieliikennesuoritteen ja tieliikenteen hiilidioksipäästöjen (CO2) yhteydestä Suomessa. Tieliikennesuorite on kasvanut selkeästi BKT:a hitaammin eli talouden immaterialisaatio on alkanut liikennealalla. Irtikytkentä voidaan havaita myös tieliikennesuoritteen ja tieliikenteen CO2-päästöjen välillä, eli talouden dematerialisaatio on alkanut uudelleen liikennealalla oltuaan lähes pysähdyksissä vuosina 1978-1996.
...
"
Petri Tapio
DECOUPLING HAS BEGUN IN FINLAND
Economic growth, traffic volume growth and the CO2 policy of EU15 and Finland 1970-2001
TUTU PUBLICATIONS 5/2003
Sanotaan, että ilman kulutusta talouskasvu loppuu.
Sanotaan, että kulutamme maapallomme loppuun.
Eli onko talousideologien syöttämä 'Pyhän Ikuinen Talouskasvun' välttämättömyys kuitenkin vain omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneiden veruke ahneudelleen? Tuleeko maailmanloppu jos kulutus vähenee?
Ainakin Suomessa liikenteen kasvu on irtautumassa taloudesta. Tämä voi olla merkki siitä, että talouskasvu voi jatkua kulutuksen pienentyessäkin:
"
TIIVISTELMÄ: TALOUDEN JA LIIKENTEEN KASVUN IRTIKYTKENTÄ ON ALKANUT SUOMESSA
Liikennealan kirjallisuus on pitkään edustanut näkemystä, jonka mukaan liikennemäärät korreloivat voimakkaasti bruttokansantuotteen kanssa (BKT). Viime vuosina on huomattu myös, että tieliikenteen polttoaineenkulutus on kasvanut samaa tahtia liikenteen määrän kanssa, erityisesti henkilöautojen osalta. Tämä julkaisu sisältää tilastotietoa vuosilta 1996-2001 BKT:n, tieliikennesuoritteen ja tieliikenteen hiilidioksipäästöjen (CO2) yhteydestä Suomessa. Tieliikennesuorite on kasvanut selkeästi BKT:a hitaammin eli talouden immaterialisaatio on alkanut liikennealalla. Irtikytkentä voidaan havaita myös tieliikennesuoritteen ja tieliikenteen CO2-päästöjen välillä, eli talouden dematerialisaatio on alkanut uudelleen liikennealalla oltuaan lähes pysähdyksissä vuosina 1978-1996.
...
"
Petri Tapio
DECOUPLING HAS BEGUN IN FINLAND
Economic growth, traffic volume growth and the CO2 policy of EU15 and Finland 1970-2001
TUTU PUBLICATIONS 5/2003
Vastaukset 18
Vanhimmat
"Sanotaan, että talouskasvun loppuminen olisi 'maailmanloppu'. "
Missä niin sanotaan?
"Sanotaan, että ilman kulutusta talouskasvu loppuu. "
Eikö niin tapahtuisi?
"Sanotaan, että kulutamme maapallomme loppuun. "
Kuka niin sanoo?
"Eli onko talousideologien syöttämä 'Pyhän Ikuinen Talouskasvun' välttämättömyys kuitenkin vain omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneiden veruke ahneudelleen? "
Millainen ihminen ei ole kiinnostunut omasta tai läheistensä hyvinvoinnista?
"Tuleeko maailmanloppu jos kulutus vähenee? "
Älä jankuta kysymyksiäsi, "Vastaaja". Mistä sinä tuon keksit?
"Ainakin Suomessa liikenteen kasvu on irtautumassa taloudesta."
Tieliikenne. Tieliikenne. Tieliikenne. Menikö perille?
IAEAn skenaarioissa (täällä käyty uusin keskustelu /1/) eräs tekijä on energian kulutuksen ja talouskasvun välinen yhteys. Skenaarioissa voimakas talouskasvu lisäsi myös energian tuotannon tarvetta, eikä sitä kyetty riittävästi kattamaan vähäpäästöisellä ydinenergialla (70% lisäys vuoteen 2030 mennessä), vaan fossiilisten käyttö kasvoi huomattavan paljon enemmän. Heikomman talouskasvun skenaario johti siihen, että fossiilisten polttoaineiden käyttö pysyi lähes ennallaan.
Mutta onko talouskasvun ja energian kulutuksen välinen yhteys jotenkin kiinninaulattu? Eikö talouskasvu muka voi jatkua vaikka energian kulutus pienenee?
Energian tuotannon ja kulutuksen tehostaminen on mielestäni oiva keino ainakin hidastaa maapallon raaka-aineiden loppuunkulumista. Tuhlaaminen ei ikuisesti voi olla talouskasvun pohjana.
1: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000016070469
Tuon skenaarion verukkeella väität /1,2,3,4,5,6,7,8,9,10 ja 11/ milloin mitä sattuu huvittamaan.
Yritätkö pilata tämän palstan tuolla rettelöinnillä?
/1/ http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000016185538
/2/ http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000016070469
/3/ http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000016108989
/4/ http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000016177887
/5/ http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006026312#22000000006026312
/6/ http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006023884
/7/ http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006414514#22000000006414514
/8/ http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006203135#22000000006203135
/9/ http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006202529
/10/ http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006264347#22000000006264347
/11/ http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000016267397
Hyi, häpeä!
Talouskasvun vaatima kulutus on tappio ympäristölle ainakin niin kauan, kuin kulutus pohjautuu luonnon raaka-aineiden tuhlaukseen.
"
Ympäristö häviää
1. Ympäristön tuhoutuminen voimavarojen liiallisen käytön seurauksena
Talouskasvu ja kulutus kulkevat käsi kädessä. Ihmiset yksinkertaisesti ostavat enemmän ja halvempia tuotteita ollessaan taloudellisesti varmalla pohjalla. Lisääntynyt kulutus johtaa voimavarojen käytön lisääntymiseen, joka tarkoittaa ympäristötuhoja, elinalueiden vähenemistä ja lajien sukupuuttoa. Perinteinen kauppateoria ei ota huomioon tätä suhdetta eikä siksi suojaa voimavarojen kestävää hallinointia.
"
http://www.globalisaatio.net/ymparisto.html
"Talouskasvu ja kulutus kulkevat käsi kädessä."
Tätä meille on aina opetettu. Tuolla verukkeella on mahdollista tuottaa valtavia kertakäyttökamajätevuoria (vaatii halpaa luonnon raaka-aineista tuotettua energiaa), joiden valmistus, kuljetus, kauppa ja jätteenä kuljettaminen kivasti kasvattavat taloutta, bruttokansantuotetta BKT. Järkevääkö?
Kulutus ei aiheuta ympäristöongelmia.
Tavaroiden ja tuotteiden kulutuksella on ratkaiseva osuus energiankulutukseen ja siten energian tuotantoonkin. Ennenkuin kulutushyödyke on kuluttajalla, sen suunnitteluun, materiaalin habkintaan, valmistamiseen, markkinointiin on käytetty paljon energiaa. Lopuksi energiaa kuluu vielä hyödykkeen (tai turhakkeen) toimittamisessa jätehuoltoon.
Suunnittelu, materiaalin hankinta, valmistaminen, markkinointi ja kaupustelu eivät ole kuluttamista. Nämäkin voidaan tehdä pienillä panostuksilla uusiutumattomia varoja.
Itse kuluttaminen, eli hyödykkeen ostaminen ja käyttäminen ei ole välttämättä ollenkaan kuluttavaa energian tai raaka-aineiden suhteen. Jos tuote kuluttaa vaikkapa sähköä tai vettä, se ei aiheuta suuria päästöjä jos sähkö tuotetaan jollain puhtaalla menetelmällä.
Lopuksi kun hyödyke poistetaan käytöstä, se palaa energioineen ja raaka-aineineen takaisin luonnolliseen kiertoon. Joskus kiertoon palaaminen tapahtuu hitaasti, joskus energia käytetään välittömästi hyödyksi ja joskus materiaali.
Mutta onko ongelmasi kuluttamisen suhteen siinä, että et hyväksy muiden rikastumista vai haluaisitko itsellesi siitä siivun?
Vaikka kuluttaminen ja tuottaminen olisivatkin kuluttavaa kuten vaikkapa 50 vuotta sitten, materiaali ja energia eivät vähene vaan muuttavat vain muotoa. Monet kaltaisesi ajattelevat itsekkäästi mutta aasinsillan kautta, että jonkin aineen hyödyntäminen kaupallisesti ovat jotenkin luonnolta pois. Kulutus on luonnollista ja on aivan sama onko materiaali tai energia maaperässä, ilmassa tai vedessä, se on häviämätöntä. Se kiertää ikuisesti vaikka sinä itse et siitä aina pääse voittoa keräämään.
Sähkön runsas kuluttaminen ei näyttäisi tuovan kansalle hyvinvointia, ainakaan jos mittarina on BKT ja työttömyysprosentit. Suomi ja Tanska on siinä hyvä vertailukohta, koska tanskalaisten sähkönkulutus/asukas on vain puolet suomalaisten kulutuksesta (lähde: Tilastokeskus):
Maa; BKT/as.USD;(ostovoimakorjattu);tyött.%;infl.%; Sähkön kulutus/as. kWh
Suomi ; 32 790; (29 560) ; 8,8; 0,1 ; 16 273
Tanska; 40 650; (31 550) ; 5,6; 1,2 ; 8 173
Sähkön kulutus vuodelta 2001, taulukko 'Energiankäyttö' ladattavissa:
http://www.stat.fi/tup/maanum/hakemisto.html
muut tiedot vuodelta 2004:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_ulkomaat.html
Kun Suomen sähkönkulutus on kaksinkertainen Tanskaan verrattuna, niin miksi meidän CO2-päästöt ovat ainoastaan 15% korkeammat? Olemmeko jotenkin tehokkaampia vai onko tanskalaisilla jotenkin saastuttavampi menetelmä sähkön tuottamiseksi?
Tosiaan: Tanskassa korkeampi BKT ja pienemmät khk-päästöt!
Siis VÄLTTÄMÄTTÄ korkeampi kansantuote ei merkitse suurempia päästöjä. Järkevästi toimien on mahdollista kääntää riippuvuus toisinpäin!
Kun Suomen sähkönkulutus on kaksinkertainen Tanskaan verrattuna, niin miksi meidän CO2-päästöt ovat ainoastaan 15% korkeammat?
Asiaa on vatvottu ihan vähän aikaa sitten, kato vaikka
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000015015024
ja sieltä alapuolelta vaikka
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000015061138
Eli tanskalaisten heikko tilanne päästöjen ja sähköntuotannon suhteen johtuu hiilivoimasta? Vai ydinvoiman puuttesta? Vai mistä?
Outoa kun Tanskassa on tuulivoimaa, CHP-laitoksia ja ties mitä, mutta silti häviävät noin rankasti päästöt/tuotanto vertailussa Suomeen.
"Eli tanskalaisten heikko tilanne päästöjen ja sähköntuotannon suhteen"
Eikös juuri tullut selväksi, että päästöjä on vähemmän, sähkönkulutus pienempi ja BKT parempi Tanskassa? Vahvuuttahan se on, ainakin talouden kannalta, mutta myös työllisyys oli parempi kuin Suomessa.
"johtuu hiilivoimasta? Vai ydinvoiman puuttesta? Vai mistä?"
Päästöt ylipäätään johtuu energian tuotannosta, kulutuksesta, liikenteestä, maataloudesta jne jne. Ydinvoiman puuttuminen energiantuotantomenetelmistä näyttää pikemminkin olevan etu sekä luonnolle että Tanskalaisille.
"Outoa kun Tanskassa on tuulivoimaa, CHP-laitoksia ja ties mitä, mutta silti häviävät noin rankasti päästöt/tuotanto vertailussa Suomeen."
Täytyiski katsoa tuo kokonaistuotanto, mutta päästöjen kannalta katsoen Suomi sotkee luontoa luontoa enemmän. Luonto ei tiedä, mistä kaikki myrkyt ja kakat tulee, eikä BKT:stäkään.
"Luonto ei tiedä, mistä kaikki myrkyt ja kakat tulee, eikä BKT:stäkään."
Lienee kuitenkin luonnon kannalta parempi, etteivät Suomi ja muut pienemmän päästö/tuotanto suhteen omaavat maat siirry käyttämään Tanskalaista tapaa tuottaa energiaa. Vai näyttäisikö sinusta paremmalta, että Suomi päästäisi 100% enemmän CO2-päästöjä kuin Tanska nykyisen 15%:n tilalla?
Ihmiskunnan tulee ottaa mallia 1uonnosta ja nauttia puhtaista luonnon antimista.
Puhdas, kestävä energiatuotanto alle %-yksikkö BKT:sta
"
...
Maapallon ilmastomuutoksen torjunta edellyttää puhdasta ja kestävää energiateknologiaa suuressa mittakaavaassa noin puolessa vuosisadassa. Epäilijät toteavat vakuuttavasti, että muutos on liian kallis. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan uusi teknologia kuitenkin tunkeutuu selvästi nopeammin markkinoille kuin vanhat energialähteet ja panokset niiden kaupallistamiseksi olisivat itse asiassa samaa suuruusluokkkaa kuin vanhojen energialähteiden kohdalla. Jos julkiset toimet kaupallistamisessa ovat aktiivisia ja innovatiivisia, lisälasku ilmaston pelastamisesta uuden ja ekotehokkaamman teknologian kautta jäisi johonkin prosentin osaan talouskasvusta.
...
"
Peter Lund, teknillisen fysiikan professori, TKK; Euroopan komission energianeuvonantajaryhmän puheenjohtaja, 12.11.2005
http://www.2astetta.net/main/view_article/3