Koska KePu lopettaa hallitusyhteistyön RKP:n kanssa?
Suomen hallitukset, joissa RKP ollut mukana
Pääministeri Aika Hallituspäivät Hallitustyyppi
1. Svinhufvud 27.11.1917 - 27.5.1918 182 enemmistö
2. Paasikivi 27.5.1918 - 27.11.1918 185 enemmistö
3. Ingman 27.11.1918 - 17.4.1919 142 enemmistö
4. Castren K. 17.4.1919 - 15.8.1919 121 vähemmistö
6. Erich 15.3.1920 - 9.4.1921 391 enemmistö
11. Ingman II 31.5.1924 - 31.3.1925 305 vähemmistö
18. Svinhufvud II 4.7.1930 - 21.3.1931 261 enemmistö
19. Sunila II 21.3.1931 - 14.12.1932 635 enemmistö
20. Kivimäki 14.12.1932 - 7.10.1936 1394 vähemmistö
22. Cajander III 12.3.1937 - 1.12.1939 995 enemmistö
23. Ryti 1.12.1939 - 27.3.1940 118 enemmistö
24. Ryti II 27.3.1940 - 4.1.1941 284 enemmistö
25. Rangell 4.1.1941 - 5.3.1943 791 enemmistö
26. Linkomies 5.3.1943 - 8.8.1944 523 enemmistö
27. Hackzell 8.8.1944 - 21.9.1944 45 enemmistö
28. Castren U. 21.9.1944 - 17.11.1944 58 enemmistö
29. Paasikivi II 17.11.1944 - 17.4.1945 152 enemmistö
30. Paasikivi III 17.4.1945 - 26.3.1946 344 enemmistö
31. Pekkala 26.3.1946 - 29.7.1948 857 enemmistö
33. Kekkonen 17.3.1950 - 17.1.1951 307 vähemmistö
34. Kekkonen II 17.1.1951 - 20.9.1951 247 enemmistö
35. Kekkonen III 20.9.1951 - 9.7.1953 659 enemmistö
36. Kekkonen IV 9.7.1953 - 17.11.1953 132 vähemmistö
37. Tuomioja 17.11.1953 - 5.5.1954 170 virkamies
38. Törngren 5.5.1954 - 20.10.1954 169 enemmistö
40. Fagerholm II 3.3.1956 - 27.5.1957 451 enemmistö
41. Sukselainen 27.5.1957 - 29.11.1957 187 vähemmistö
44. Fagerholm III 29.8.1958 - 13.1.1959 138 enemmistö
45. Sukselainen II 13.1.1959 - 14.7.1961 914 vähemmistö
47. Karjalainen 13.4.1962 - 18.12.1963 615 enemmistö
49. Virolainen 12.9.1964 - 27.5.1966 623 enemmistö
51. Koivisto 22.3.1968 - 14.5.1970 784 enemmistö
53. Karjalainen II 15.7.1970 - 29.10.1971 472 enemmistö
56. Sorsa 4.9.1972 - 13.6.1975 1013 enemmistö
58. Miettunen II 30.11.1975 - 29.9.1976 305 enemmistö
59. Miettunen III 29.9.1976 - 15.5.1977 229 vähemmistö
60. Sorsa II 15.5.1977 - 26.5.1979 742 enemmistö
61. Koivisto II 26.5.1979 - 19.2.1982 1001 enemmistö
62. Sorsa III 19.2.1982 - 6.5.1983 442 enemmistö
63. Sorsa IV 6.5.1983 - 30.4.1987 1456 enemmistö
64. Holkeri 30.4.1987 - 26.4.1991 1458 enemmistö
65. Aho 26.4.1991 - 13.4.1995 1449 enemmistö
66. Lipponen 13.4.1995 - 15.4.1999 1464 enemmistö
67. Lipponen II 15.4.1999 - 17.4.2003 1464 enemmistö
68. Jäätteenmäki 17.4.2003 - 24.6.2003 69 enemmistö
69. Vanhanen 24.6.2003 - 1012 enemmistö
http://www.pulliainen.net/ep/html/157.html
RUOTSALAISTEN YHDISTYS - POLITIIKAN KUMMAJAINEN
Kolumni Koillissanomissa huhtikuussa 2003
Erkki Pulliainen
Minulla on ollut kunnia olla kolme kertaa hallitustunnusteluissa ja kaksikertaa itse hallitusneuvotteluissa. Ne ovat yleensä olleet varsin älyllisiä tilaisuuksia. Jokaisen mukaan päässeen puolueen edustajat ovat pyrkineetperustelemaan ideologisista tai käytännöllisistä lähtökohdista - asiasta riippuen - hankkeita tai lausumia, jotka haluavat saada mukaan hallitusohjelmaan. Vaikka käytännön arkipäivässä näyttääkin aika ajoin siltä, että puolueet ovat politiikaltaan hyvin samanlaisia, niin tuossa hallitusneuvottelutilanteessa erot tulevat selvästikin esiin.> Sanottu koskee todellisia poliittisia puolueita. Neuvotteluissa on joka kerta ollut mukana myös ryhmittymä, joka poikkeaa täydellisesti muista. Se on Ruotsalainen kansanpuolue, rkp. Olin vuonna 1999 talousryhmässä mukana. Kun muut neljä puoluetta argumentoivat välillä varsin kiivaastikin, niin yksi porukka sanoi, että "meille käy kaikki, kunhan päästään mukaan hallitukseen". Se oli juuri tuon rkp:n edustaja. Neljä vuotta ei ole tilannetta muuksi muuttanut. Nyt rkp vaati vain yhden virkkeen hallitusohjelmaan: "Ruotsinkieliset palvelut turvataan". Heille riittää kuulemma yksi ministerinsalkku, eikä senkään laadulla ole väliä. Näin heppoiset ehdot sopivat luonnollisesti kahdelle muulle, demareille ja kepulaisille, jotka nyt voivat sopia keskenään hallitusohjelmatekstistä. Jämä ministeriys, esim. kansliaministeriys, annetaan lopuksi rkp:lle, joka joutuu puheidensa jälkeen siunaamaan kaikki mitä kaksi muuta ovat sopineet. Rkp ei oikeastaan ole puolue laisinkaan. Se on ruotsinkielinen ruotsinkielisten yhdistys, joka valvoo siinä missä mikä tahansa etujärjestö ruotsinkielisen vähemmistön etuja. Eivät ne vähäisiksi ole jääneetkään. Tekemällä monipuoluehallituksissa kauppoja oikeiden puolueiden kanssa, rkp on voinut junailla ruotsinkielisille sellaisiakin etuja, joista ei hallitusohjelmassa oltu sovittu. Siis todella toimiva etujärjestö! Huippuunsa saakka edut on turvattu Ahvenanmaan maakunnalle. Olen ollut niitä hyväksymässä, koska sillä lunastetaan oikeus olla mukana muussa kansallisessa yhteiskunnallisessa keskustelussamme. Ei ihme, että Ahvenanmaan uusi kansanedustaja Jansson ilmoitti äänestävänsä aina hallituksen puolesta, olivat siellä edustettuina mitkä puolueet tahansa! 1970-luvulla hallituksessa oli SAK-ministereitäkin, joten ei se mitään ainoalaatuista ole, että siellä on etujen kesto kerääjänä rkp:kin. Se tässä kiusallista on, että varsinaiset poliittiset puolueet eivät voi käydä poliittista keskustelua tämän kestohallituspuolueen kanssa. Se vain otetaan täydennysjoukkona hallituksiin ja sillä siisti. No, ei todellakaan kovin siistiä mutta realiteetti kuitenkin.
Vappupuheessa Kuopion torilla 1.5.2003
KEPU PETTÄÄ AINA
http://www.pulliainen.net/ep/html/161.html
Suomen hallitukset, joissa RKP ollut mukana
Pääministeri Aika Hallituspäivät Hallitustyyppi
1. Svinhufvud 27.11.1917 - 27.5.1918 182 enemmistö
2. Paasikivi 27.5.1918 - 27.11.1918 185 enemmistö
3. Ingman 27.11.1918 - 17.4.1919 142 enemmistö
4. Castren K. 17.4.1919 - 15.8.1919 121 vähemmistö
6. Erich 15.3.1920 - 9.4.1921 391 enemmistö
11. Ingman II 31.5.1924 - 31.3.1925 305 vähemmistö
18. Svinhufvud II 4.7.1930 - 21.3.1931 261 enemmistö
19. Sunila II 21.3.1931 - 14.12.1932 635 enemmistö
20. Kivimäki 14.12.1932 - 7.10.1936 1394 vähemmistö
22. Cajander III 12.3.1937 - 1.12.1939 995 enemmistö
23. Ryti 1.12.1939 - 27.3.1940 118 enemmistö
24. Ryti II 27.3.1940 - 4.1.1941 284 enemmistö
25. Rangell 4.1.1941 - 5.3.1943 791 enemmistö
26. Linkomies 5.3.1943 - 8.8.1944 523 enemmistö
27. Hackzell 8.8.1944 - 21.9.1944 45 enemmistö
28. Castren U. 21.9.1944 - 17.11.1944 58 enemmistö
29. Paasikivi II 17.11.1944 - 17.4.1945 152 enemmistö
30. Paasikivi III 17.4.1945 - 26.3.1946 344 enemmistö
31. Pekkala 26.3.1946 - 29.7.1948 857 enemmistö
33. Kekkonen 17.3.1950 - 17.1.1951 307 vähemmistö
34. Kekkonen II 17.1.1951 - 20.9.1951 247 enemmistö
35. Kekkonen III 20.9.1951 - 9.7.1953 659 enemmistö
36. Kekkonen IV 9.7.1953 - 17.11.1953 132 vähemmistö
37. Tuomioja 17.11.1953 - 5.5.1954 170 virkamies
38. Törngren 5.5.1954 - 20.10.1954 169 enemmistö
40. Fagerholm II 3.3.1956 - 27.5.1957 451 enemmistö
41. Sukselainen 27.5.1957 - 29.11.1957 187 vähemmistö
44. Fagerholm III 29.8.1958 - 13.1.1959 138 enemmistö
45. Sukselainen II 13.1.1959 - 14.7.1961 914 vähemmistö
47. Karjalainen 13.4.1962 - 18.12.1963 615 enemmistö
49. Virolainen 12.9.1964 - 27.5.1966 623 enemmistö
51. Koivisto 22.3.1968 - 14.5.1970 784 enemmistö
53. Karjalainen II 15.7.1970 - 29.10.1971 472 enemmistö
56. Sorsa 4.9.1972 - 13.6.1975 1013 enemmistö
58. Miettunen II 30.11.1975 - 29.9.1976 305 enemmistö
59. Miettunen III 29.9.1976 - 15.5.1977 229 vähemmistö
60. Sorsa II 15.5.1977 - 26.5.1979 742 enemmistö
61. Koivisto II 26.5.1979 - 19.2.1982 1001 enemmistö
62. Sorsa III 19.2.1982 - 6.5.1983 442 enemmistö
63. Sorsa IV 6.5.1983 - 30.4.1987 1456 enemmistö
64. Holkeri 30.4.1987 - 26.4.1991 1458 enemmistö
65. Aho 26.4.1991 - 13.4.1995 1449 enemmistö
66. Lipponen 13.4.1995 - 15.4.1999 1464 enemmistö
67. Lipponen II 15.4.1999 - 17.4.2003 1464 enemmistö
68. Jäätteenmäki 17.4.2003 - 24.6.2003 69 enemmistö
69. Vanhanen 24.6.2003 - 1012 enemmistö
http://www.pulliainen.net/ep/html/157.html
RUOTSALAISTEN YHDISTYS - POLITIIKAN KUMMAJAINEN
Kolumni Koillissanomissa huhtikuussa 2003
Erkki Pulliainen
Minulla on ollut kunnia olla kolme kertaa hallitustunnusteluissa ja kaksikertaa itse hallitusneuvotteluissa. Ne ovat yleensä olleet varsin älyllisiä tilaisuuksia. Jokaisen mukaan päässeen puolueen edustajat ovat pyrkineetperustelemaan ideologisista tai käytännöllisistä lähtökohdista - asiasta riippuen - hankkeita tai lausumia, jotka haluavat saada mukaan hallitusohjelmaan. Vaikka käytännön arkipäivässä näyttääkin aika ajoin siltä, että puolueet ovat politiikaltaan hyvin samanlaisia, niin tuossa hallitusneuvottelutilanteessa erot tulevat selvästikin esiin.> Sanottu koskee todellisia poliittisia puolueita. Neuvotteluissa on joka kerta ollut mukana myös ryhmittymä, joka poikkeaa täydellisesti muista. Se on Ruotsalainen kansanpuolue, rkp. Olin vuonna 1999 talousryhmässä mukana. Kun muut neljä puoluetta argumentoivat välillä varsin kiivaastikin, niin yksi porukka sanoi, että "meille käy kaikki, kunhan päästään mukaan hallitukseen". Se oli juuri tuon rkp:n edustaja. Neljä vuotta ei ole tilannetta muuksi muuttanut. Nyt rkp vaati vain yhden virkkeen hallitusohjelmaan: "Ruotsinkieliset palvelut turvataan". Heille riittää kuulemma yksi ministerinsalkku, eikä senkään laadulla ole väliä. Näin heppoiset ehdot sopivat luonnollisesti kahdelle muulle, demareille ja kepulaisille, jotka nyt voivat sopia keskenään hallitusohjelmatekstistä. Jämä ministeriys, esim. kansliaministeriys, annetaan lopuksi rkp:lle, joka joutuu puheidensa jälkeen siunaamaan kaikki mitä kaksi muuta ovat sopineet. Rkp ei oikeastaan ole puolue laisinkaan. Se on ruotsinkielinen ruotsinkielisten yhdistys, joka valvoo siinä missä mikä tahansa etujärjestö ruotsinkielisen vähemmistön etuja. Eivät ne vähäisiksi ole jääneetkään. Tekemällä monipuoluehallituksissa kauppoja oikeiden puolueiden kanssa, rkp on voinut junailla ruotsinkielisille sellaisiakin etuja, joista ei hallitusohjelmassa oltu sovittu. Siis todella toimiva etujärjestö! Huippuunsa saakka edut on turvattu Ahvenanmaan maakunnalle. Olen ollut niitä hyväksymässä, koska sillä lunastetaan oikeus olla mukana muussa kansallisessa yhteiskunnallisessa keskustelussamme. Ei ihme, että Ahvenanmaan uusi kansanedustaja Jansson ilmoitti äänestävänsä aina hallituksen puolesta, olivat siellä edustettuina mitkä puolueet tahansa! 1970-luvulla hallituksessa oli SAK-ministereitäkin, joten ei se mitään ainoalaatuista ole, että siellä on etujen kesto kerääjänä rkp:kin. Se tässä kiusallista on, että varsinaiset poliittiset puolueet eivät voi käydä poliittista keskustelua tämän kestohallituspuolueen kanssa. Se vain otetaan täydennysjoukkona hallituksiin ja sillä siisti. No, ei todellakaan kovin siistiä mutta realiteetti kuitenkin.
Vappupuheessa Kuopion torilla 1.5.2003
KEPU PETTÄÄ AINA
http://www.pulliainen.net/ep/html/161.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
rasisti-isän perintöjä!
... tilanne, että 4-5 prosenttinen vähemmistö pystyy vaatimaan muun kansan opettelemaan heidän kielensä. Tämmöistä ei ole missään muualla maailmassa. Esimerkiksi Sveitsi, jossa kansa jakaantuu saksan, italian, ja ranskan kielisiin ei edellytetä, että kaikki olisivat velvollisia opettelemaan kaikki nuo kielet.
On tosiaan totta, että RKP haluaa olla aina hallituksessa, jolloin muut puolueet sitoutuvat turvaaman ruotsin älyttömän aseman. Olen esittänytkin näillä sivuilla, että seuraavan hallitukseen ei pidä ottaa ruotsalaisia ja hoitaa Suomen kieliolot normaaliin järjestykseen. Se ei tarkoita, että ruotsalaisten oikeudet käyttää kieltään kiellettäisiin, vaan sitä, että jokaista ilomantsilaista ei tule pakottaa opiskelemaan ruotsia kunnassa, jossa ei asu yhtään ruotsinkielistä.
...suomalainen teollisuuspääoma on pääosin ruotsinsuomalaisten perheiden hallussa.
Kyllä se aina hallituspaikan tarvitsee, että kapitaalin ääni kuuluu demareille muualtakin kuin EK:n suunnasta SAK:hon päin.