Tuulivoima ja pakkanen

Tuulivoiman hintaa käsitelleessä keskustelussa oli viesti:
"
Nytpä
Kirjoittanut: kysynkin, 9.5.2006 klo 17.02


Korkeapaine pysähtyy luoteiselle Venäjälle,pakkasta 20-30C,tyyntä.Hyvin tyypillinen tilanne Suomessa.Mistä tuulivoimaa vastaava energia otetaan,kun pakkasen takia syntyy muutenkin energiantarpeen lisäys kulutushuippu?
"

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000016279964

Asiaa tuodaan tavan takaa esille, joten se lienee syytä selvittää omassa keskustelussaan.

Kysyjä ei itse esitä yhtään mitään faktaa, joten aloitetaan vaikka kysymällä, että tietääkö kysyjä, mistä johtuu ko. tilanteessa syntyvä kulutushuippu?
331971
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 33

Vanhimmat
Aloittaja
  • Taisi eduskunnassa joku siitä tehdä esityksenkin ? Tuleeko voimaan ja miten & milloin ?

    Äänestä

  • Aloittaja

    Kyselijä kirjoitti:

    Taisi eduskunnassa joku siitä tehdä esityksenkin ? Tuleeko voimaan ja miten & milloin ?

    Ympäristöministeri sitä ehdotteli. Veti takaisin, perusteluna se, että sähkön hinta nousi muutenkin ja lämmitys vähenee sen takia.

    Antoi sitten sähköverohelpotuksia teollisuudelle. Silloin sähkö ei kai sitten saastuta niin paljoo kuin lämmityksessä.

    Äänestä

  • Vaan tuskin sähkölämmityksessä on vika jos tuulimyllyt ei pyöri.

    Äänestä

Aloittaja

"Korkeapaine pysähtyy luoteiselle Venäjälle,pakkasta 20-30C,tyyntä.Hyvin tyypillinen tilanne Suomessa."

Hmmm... vähän kuin Luoteis-Venäjä olisi tietojesi mukaan osa Suomea. Tuskin kuitenkaan ihan sitä tarkoitat. Täytyy olettaa, että 'hyvin tyypillinen' tilanne mielestäsi on tyyni pakkaspäivä Suomessa. Mikä se 'hyvin tyypillinen' tilanne on tietojesi mukaan numeroina kerrottuna

- vuodessa
- talvessa
- pakkaspäivissä
- tunteina

tai jotain muuta asiaa valaisevaa faktaa, oisko?

Äänestä
  • On luoteinen Venäjä,Vorkuta,Petshora,linjalla.Siellä on pakkasta n.50C,Suomeen saakka riittää n.30-20C.Ei ole tärkeää kestääkö seisovat pakkaset kaksi vai kolme viikkoa,kun sähkölämmitys taloja ei voi jättää vuorokaudeksikaan ilman sähköä.Kerro nyt lopultakin mistä sinä sen sähkön otat,jos tuulivoima ei tarvitse kallista varavoimaa.

    Äänestä

  • korkeapaineelle, kirjoitti:

    On luoteinen Venäjä,Vorkuta,Petshora,linjalla.Siellä on pakkasta n.50C,Suomeen saakka riittää n.30-20C.Ei ole tärkeää kestääkö seisovat pakkaset kaksi vai kolme viikkoa,kun sähkölämmitys taloja ei voi jättää vuorokaudeksikaan ilman sähköä.Kerro nyt lopultakin mistä sinä sen sähkön otat,jos tuulivoima ei tarvitse kallista varavoimaa.

    Jännityksellä odotetaan miten vastaaja tästä luikertelee, vai jääkö kokonaan vastaamatta.

    Äänestä

  • korkeapaineelle, kirjoitti:

    On luoteinen Venäjä,Vorkuta,Petshora,linjalla.Siellä on pakkasta n.50C,Suomeen saakka riittää n.30-20C.Ei ole tärkeää kestääkö seisovat pakkaset kaksi vai kolme viikkoa,kun sähkölämmitys taloja ei voi jättää vuorokaudeksikaan ilman sähköä.Kerro nyt lopultakin mistä sinä sen sähkön otat,jos tuulivoima ei tarvitse kallista varavoimaa.

    Yhtenä vesivoimalaitosten erikoisuutena voidaan mainita pumppuvoimalaitos (kuva 2.5), jonka tarkoituksena on tasata kulutusta. Tämä toteutetaan niin, että yöllä, kun kulutus on vähäisempää, pumpataan ylempänä altaaseen vettä ja kulutuksen huippuaikoina se ohjataan turbiinin läpi takaisin. Suomessa ei ole käytössä yhtään pumppuvoimalaitosta, sillä vesistöjemme altaat ovat toistaiseksi riittäneet kohtuulliseen kuormitusten tasoitukseen.


    http://leeh.ee.tut.fi/svtopus/kuvat/kuva2_5.gif

    Vesivoimalaitosten hyötysuhde on yleensä hyvä. Se vaihtelee 80—90% välillä. Turbiinin malli vaikuttaa hyötysuhteen muutokseen, kun ajetaan osatehoilla. Kaplan- ja Pelton-turbiinien hyötysuhteet ovat vielä hyvät ajettaessa viidenneskuormalla, kun taas Francis- ja potkuriturbiinien hyötysuhteet laskevat nopeasti kuorman pienentyessä (kuva 2.6).

    Suomessa vesivoimalaitoksia on rakennettu pääsääntöisesti suuriin jokiin ja isojen vesistöjen virtaaviin kapeikkoihin. Veden määrä ja virtaama vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Tätä luonnollista muutosta on pyritty tasoittamaan säännöstelyllä, jolloin juoksutuksella pidetään säännöstelyaltaan veden pinta sopivalla tasolla. Säännöstelyaltaaksi voidaan rakentaa tekoaltaita (Lokka, Porttipahta) tai käyttää hyväksi olemassa olevia suuria järviä (Saimaa, Oulujärvi, Kemijärvi). Säännöstelylle asetetaan rajoituksia johtuen tulvista, uitoista, kalastuksesta ja virkistyskäytöstä.

    Järjestelmä toimii myös siten, että tuulisilla aikoina pumpataan vettä yläaltaaseen ja tarvittaessa reservitehoja päästetään tubiinien läpi vedet alas. Järjestelmä saadaan jäkevän kokoiseksikin.

    Äänestä

  • korkeapaineelle, kirjoitti:

    On luoteinen Venäjä,Vorkuta,Petshora,linjalla.Siellä on pakkasta n.50C,Suomeen saakka riittää n.30-20C.Ei ole tärkeää kestääkö seisovat pakkaset kaksi vai kolme viikkoa,kun sähkölämmitys taloja ei voi jättää vuorokaudeksikaan ilman sähköä.Kerro nyt lopultakin mistä sinä sen sähkön otat,jos tuulivoima ei tarvitse kallista varavoimaa.

    Ei ole tullut minkäänlaista vastausta.Tämä on kuitenkin tuulisähkön tärkeimpiä kysymyksiä.

    Äänestä

  • TVO3 kirjoitti:

    Yhtenä vesivoimalaitosten erikoisuutena voidaan mainita pumppuvoimalaitos (kuva 2.5), jonka tarkoituksena on tasata kulutusta. Tämä toteutetaan niin, että yöllä, kun kulutus on vähäisempää, pumpataan ylempänä altaaseen vettä ja kulutuksen huippuaikoina se ohjataan turbiinin läpi takaisin. Suomessa ei ole käytössä yhtään pumppuvoimalaitosta, sillä vesistöjemme altaat ovat toistaiseksi riittäneet kohtuulliseen kuormitusten tasoitukseen.


    http://leeh.ee.tut.fi/svtopus/kuvat/kuva2_5.gif

    Vesivoimalaitosten hyötysuhde on yleensä hyvä. Se vaihtelee 80—90% välillä. Turbiinin malli vaikuttaa hyötysuhteen muutokseen, kun ajetaan osatehoilla. Kaplan- ja Pelton-turbiinien hyötysuhteet ovat vielä hyvät ajettaessa viidenneskuormalla, kun taas Francis- ja potkuriturbiinien hyötysuhteet laskevat nopeasti kuorman pienentyessä (kuva 2.6).

    Suomessa vesivoimalaitoksia on rakennettu pääsääntöisesti suuriin jokiin ja isojen vesistöjen virtaaviin kapeikkoihin. Veden määrä ja virtaama vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Tätä luonnollista muutosta on pyritty tasoittamaan säännöstelyllä, jolloin juoksutuksella pidetään säännöstelyaltaan veden pinta sopivalla tasolla. Säännöstelyaltaaksi voidaan rakentaa tekoaltaita (Lokka, Porttipahta) tai käyttää hyväksi olemassa olevia suuria järviä (Saimaa, Oulujärvi, Kemijärvi). Säännöstelylle asetetaan rajoituksia johtuen tulvista, uitoista, kalastuksesta ja virkistyskäytöstä.

    Järjestelmä toimii myös siten, että tuulisilla aikoina pumpataan vettä yläaltaaseen ja tarvittaessa reservitehoja päästetään tubiinien läpi vedet alas. Järjestelmä saadaan jäkevän kokoiseksikin.

    Jos puhut pumppuvoimalaitoksista,älä puhu samaan aikaan vesivoimalan hyötysuhteesta.Ne ovat aivan eri luokkaa.

    Äänestä

  • hukassa, kirjoitti:

    Jos puhut pumppuvoimalaitoksista,älä puhu samaan aikaan vesivoimalan hyötysuhteesta.Ne ovat aivan eri luokkaa.

    kun tuulee paljon ja on ylikapasiteettia tuotannosta ja vähän kulutusta on parempi pistää silloin vesivoiman reserviä talteen. Käytetään silloin kun ei tuule tai on muutoin heikompi tuulista aikaa.

    Äänestä

Aloittaja

Faktatietoa ei näköjään tule, ei sitten millään. Kerrataanpa tähän asti keräämiäni aavisteluja kysyjän esittämän tilanteen lähtökohdista:

- tyyni pakkaspäivä; luonnonilmiö, esiintymistiheys ei tiedossa
- sähkön kulutushuippu; syynä sähkölämmityksen runsaus Suomessa

Ihan noin äkkiä tarkastellen näen tuossa sähkölämmittäjille hyvänkin asian: tyynen ilman. Sen ansiosta rakennusten lämpö ei haihdu niin pian ja sähköä kuluu vähemmän. Mutta se ei varmaankaan ole mikään ongelma, eihän?

Äänestä
  • "Faktatietoa ei näköjään tule, ei sitten millään."

    Mitä muuta faktatietoa sinä kaipaat kuvitteellisesta tilanteesta jota et voisi itse keksiä?


    "Ihan noin äkkiä tarkastellen näen tuossa sähkölämmittäjille hyvänkin asian: tyynen ilman. Sen ansiosta rakennusten lämpö ei haihdu niin pian ja sähköä kuluu vähemmän."

    Tuulella ei ole mitään tekemistä lämmön haihtumisen kanssa. Tuuli jäähdyttää rakenteita, jolloin lämpöä haihtuu enemmän, mutta itse haihtumiseen se ei vaikuta kuten esim. veden haihtumiseen. Lämpösäteily ei tarvitse alipainetta tms. haihtuakseen.


    "Mutta se ei varmaankaan ole mikään ongelma, eihän? "

    Ylipäätään sinulta on jäänyt kertomatta se ongelma mihin haet apua tällä avauksellasi.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Vastailija kirjoitti:

    "Faktatietoa ei näköjään tule, ei sitten millään."

    Mitä muuta faktatietoa sinä kaipaat kuvitteellisesta tilanteesta jota et voisi itse keksiä?


    "Ihan noin äkkiä tarkastellen näen tuossa sähkölämmittäjille hyvänkin asian: tyynen ilman. Sen ansiosta rakennusten lämpö ei haihdu niin pian ja sähköä kuluu vähemmän."

    Tuulella ei ole mitään tekemistä lämmön haihtumisen kanssa. Tuuli jäähdyttää rakenteita, jolloin lämpöä haihtuu enemmän, mutta itse haihtumiseen se ei vaikuta kuten esim. veden haihtumiseen. Lämpösäteily ei tarvitse alipainetta tms. haihtuakseen.


    "Mutta se ei varmaankaan ole mikään ongelma, eihän? "

    Ylipäätään sinulta on jäänyt kertomatta se ongelma mihin haet apua tällä avauksellasi.

    Tietenkään kertaus ei riitä. Sehän oli tarkotettu muistutukseksi avoimista kysymyksistä, joita tästä herää mieleen:

    "Korkeapaine pysähtyy luoteiselle Venäjälle,pakkasta 20-30C,tyyntä.Hyvin tyypillinen tilanne Suomessa.Mistä tuulivoimaa vastaava energia otetaan,kun pakkasen takia syntyy muutenkin energiantarpeen lisäys kulutushuippu?
    "

    ja joita yritin hankkia:

    "Kysyjä ei itse esitä yhtään mitään faktaa, joten aloitetaan vaikka kysymällä, että tietääkö kysyjä, mistä johtuu ko. tilanteessa syntyvä kulutushuippu?"

    "Oliskohan niin, että Suomen runsaan sähkölämmitteisten asuntojen lukumäärän *) vuoksi pakkasella kulutetaan enemmän sähköä?"

    "
    "Korkeapaine pysähtyy luoteiselle Venäjälle,pakkasta 20-30C,tyyntä.Hyvin tyypillinen tilanne Suomessa."

    Hmmm... vähän kuin Luoteis-Venäjä olisi tietojesi mukaan osa Suomea. Tuskin kuitenkaan ihan sitä tarkoitat. Täytyy olettaa, että 'hyvin tyypillinen' tilanne mielestäsi on tyyni pakkaspäivä Suomessa. Mikä se 'hyvin tyypillinen' tilanne on tietojesi mukaan numeroina kerrottuna

    - vuodessa
    - talvessa
    - pakkaspäivissä
    - tunteina

    tai jotain muuta asiaa valaisevaa faktaa, oisko?
    "


    "Ylipäätään sinulta on jäänyt kertomatta se ongelma mihin haet apua tällä avauksellasi."
    Eiolekaan. Teinkin avauksen jonkun toisen puolesta, joka esitti ongelmansa toista aihetta käsitelleessä keskustelussa:

    "
    Tuulivoiman hintaa käsitelleessä keskustelussa oli viesti:
    "
    Nytpä
    Kirjoittanut: kysynkin, 9.5.2006 klo 17.02
    ...
    "




    "Tuulella ei ole mitään tekemistä lämmön haihtumisen kanssa. Tuuli jäähdyttää rakenteita, jolloin lämpöä haihtuu enemmän, mutta itse haihtumiseen se ei vaikuta kuten esim. veden haihtumiseen. Lämpösäteily ei tarvitse alipainetta tms. haihtuakseen."
    Upea havainto. Sovitaanko niin, että tuulisella säällä talo jäähtyy enemmän?

    "
    "Mutta se ei varmaankaan ole mikään ongelma, eihän? "

    Ylipäätään sinulta on jäänyt kertomatta se ongelma mihin haet apua tällä avauksellasi.
    "

    Kysymyksellä tarkoitin sitä, että tyynellä säällä talon vähäisempi jäähtyminen ei kai ole ongelma. ei ainakaan mun mielestä ole.

    Äänestä

No millä ne asunnot pitäis lämmittää tyyninä pakkaspäivinä? Hiilelläkö? Vai haloilla? Mahtaa lähiöt olla sisnisinä savusta pakkasella.

Jos tuulimyllyjä ei tarvita kuin sähkölämmitykseen, niin jos luovumme sähkölämmityksestä, niin pääsemmekö eroon myös maisemat pilaaviista tuulimyllyistä? Eihän niillä tehtaitakaan voi pyörittää, kun sähkön saanti on epävarmaa pakasilla. Teollisuuden pitää pyöriä myös pakkasella.

Äänestä
  • Aloittaja

    "No millä ne asunnot pitäis lämmittää tyyninä pakkaspäivinä?"

    Ei voi olla niin, että asuntoja lämmitetään vain tyyninä pakkaspäivinä. Mun mielestä lämmitystä tarvitaan tuulisinakin pakkaspäivinä ja ihan tavallisinakin syys/kevät/talvi-, joskus jopa kesäpäivinäkin.

    Äänestä

  • Lienee paikallaa todeta, ettei tuulivoimaa voi käyttää sähkölämmityksen edes apuna. Lämmitykseen käytettävä sähkö tuotetaan jollain muulla keinolla, mutta voitaisiin kysyä missä olisi hyvä kulutuskohde tuulisähkölle?

    Mikä voisi olla sellainen kuluttaja, jolle ei ole väliä koska sähköä tulee ja kuinka paljon? Samalla saadaan vastaus siitä kohteesta, jolle kelpaa sateella toimiva sammutusjärjestelmä sekä päivisin toimiva valaistus.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Vastailija kirjoitti:

    Lienee paikallaa todeta, ettei tuulivoimaa voi käyttää sähkölämmityksen edes apuna. Lämmitykseen käytettävä sähkö tuotetaan jollain muulla keinolla, mutta voitaisiin kysyä missä olisi hyvä kulutuskohde tuulisähkölle?

    Mikä voisi olla sellainen kuluttaja, jolle ei ole väliä koska sähköä tulee ja kuinka paljon? Samalla saadaan vastaus siitä kohteesta, jolle kelpaa sateella toimiva sammutusjärjestelmä sekä päivisin toimiva valaistus.

    "Lienee paikallaa todeta, ettei tuulivoimaa voi käyttää sähkölämmityksen edes apuna"

    EI KAI KUKAAN LÄMMITÄ PELKÄSTÄÄN TUULIVOIMALLA!

    Johan tuon nyt luulisi olevan selvää kaikille, joilla on edes otsaluu olemassa! Vain äärimmäisiä poikkeustapauksia voisi joku kehitellä.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    "Lienee paikallaa todeta, ettei tuulivoimaa voi käyttää sähkölämmityksen edes apuna"

    EI KAI KUKAAN LÄMMITÄ PELKÄSTÄÄN TUULIVOIMALLA!

    Johan tuon nyt luulisi olevan selvää kaikille, joilla on edes otsaluu olemassa! Vain äärimmäisiä poikkeustapauksia voisi joku kehitellä.

    "EI KAI KUKAAN LÄMMITÄ PELKÄSTÄÄN TUULIVOIMALLA! "

    Ei tietenkään, eihän se onnistuisi millään. Siksi olisi hyvä keksiä jotain käyttöä tuulivoimalle, eli mikä olisi sellainen kohde jolle ei ole merkitystä milloin sähköä tulee ja kuinka paljon sitä sattuu tulemaan.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Vastailija kirjoitti:

    "EI KAI KUKAAN LÄMMITÄ PELKÄSTÄÄN TUULIVOIMALLA! "

    Ei tietenkään, eihän se onnistuisi millään. Siksi olisi hyvä keksiä jotain käyttöä tuulivoimalle, eli mikä olisi sellainen kohde jolle ei ole merkitystä milloin sähköä tulee ja kuinka paljon sitä sattuu tulemaan.

    "
    "EI KAI KUKAAN LÄMMITÄ PELKÄSTÄÄN TUULIVOIMALLA! "

    Ei tietenkään, eihän se onnistuisi millään."

    Onnistuu kyllä, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe. Tämän keskustelun aihe on esitetty avausviestissä.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    "
    "EI KAI KUKAAN LÄMMITÄ PELKÄSTÄÄN TUULIVOIMALLA! "

    Ei tietenkään, eihän se onnistuisi millään."

    Onnistuu kyllä, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe. Tämän keskustelun aihe on esitetty avausviestissä.

    Taisit itse puhua avauksessasi ja omassa vastauksessasi sihen sekä tuulivoimasta, että sähkölämmityksestä. Nyt sitten rajaat vastauksia pois ja kytket asiat erilleen. On muuten aika perhanan vaikeaselkoinen tuo avauksesi. Siitä on hankala päätellä, mistä yrität keskustella.

    ""EI KAI KUKAAN LÄMMITÄ PELKÄSTÄÄN TUULIVOIMALLA! "
    Ei tietenkään, eihän se onnistuisi millään."
    Onnistuu kyllä, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe. Tämän keskustelun aihe on esitetty avausviestissä. "

    No selitäs nyt alkuun, miten tuulivoimalla lämmitys onnistuu pakkasilla, kun ei myllyt pyöri ja lämmitystehon tarve on suurimmillaan?

    Vastauksestasi voi päätellä, että tuulivoiman rinnalle tarvitaan joku lisälämpösysteemi. Onko se polttopuu ja uunit? Niissä vaan on se ongelma, että tulee niin perkeleest ilmaa pilaavia hiukkasia. Muutenhan ne toimii ja leivinuunia minäkin käytän pakkasilla. Henkeä vaan ahistaa savu ja nokihiukkaset.

    Mihin ja millaiseen sähköntuotantoon tuulivoima sopii? Mikä on sille sopivin varavoima?

    Minusta tuntuu, että tuulimyllyt vois hajottaa vettä vedyksi, jota käytetään kaupunkibussien ja taaja-autojen voimanlähteenä. Asunnot on fiksuinta lämmittää kaukolämmöllä ja missä sitä ei ole tarjolla, ydinsähköllä.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Mikä se mahtaa olla? kirjoitti:

    Taisit itse puhua avauksessasi ja omassa vastauksessasi sihen sekä tuulivoimasta, että sähkölämmityksestä. Nyt sitten rajaat vastauksia pois ja kytket asiat erilleen. On muuten aika perhanan vaikeaselkoinen tuo avauksesi. Siitä on hankala päätellä, mistä yrität keskustella.

    ""EI KAI KUKAAN LÄMMITÄ PELKÄSTÄÄN TUULIVOIMALLA! "
    Ei tietenkään, eihän se onnistuisi millään."
    Onnistuu kyllä, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe. Tämän keskustelun aihe on esitetty avausviestissä. "

    No selitäs nyt alkuun, miten tuulivoimalla lämmitys onnistuu pakkasilla, kun ei myllyt pyöri ja lämmitystehon tarve on suurimmillaan?

    Vastauksestasi voi päätellä, että tuulivoiman rinnalle tarvitaan joku lisälämpösysteemi. Onko se polttopuu ja uunit? Niissä vaan on se ongelma, että tulee niin perkeleest ilmaa pilaavia hiukkasia. Muutenhan ne toimii ja leivinuunia minäkin käytän pakkasilla. Henkeä vaan ahistaa savu ja nokihiukkaset.

    Mihin ja millaiseen sähköntuotantoon tuulivoima sopii? Mikä on sille sopivin varavoima?

    Minusta tuntuu, että tuulimyllyt vois hajottaa vettä vedyksi, jota käytetään kaupunkibussien ja taaja-autojen voimanlähteenä. Asunnot on fiksuinta lämmittää kaukolämmöllä ja missä sitä ei ole tarjolla, ydinsähköllä.

    sitä se vaan oli

    Äänestä

Aloittaja

Pikku hiljaa tässä kysyjän ongelma tarkentuu minullekin. Kyse on siitä, että vuodessa on muutama pakkaspäivä, jolloin sähkölämmitysasuntojen lämmitykseen ei oikein tahdo riittää sähköä.

Ne Pirun hyvät sähkölämmittäjät (ydinvoimalat) eivät voi tuottaa sähköä enempää kuin niiden ylläpitäjien kehittelemä PERUSVOIMA-filosofia sallii. Sen ylittävä sähkön kulutus on tuotettava/hankittava muilla keinoin, tavallisimmin hiililauhdevoimaloilla tai sähkön tuonnilla.

Kirjoittajan kysymys kuului:
"Mistä tuulivoimaa vastaava energia otetaan,kun pakkasen takia syntyy muutenkin energiantarpeen lisäys kulutushuippu?"

Vastaus on hyvin yksinkertainen: tietenkin sieltä mistä muulloinkin. Sähkölämmityksen ongelmat on tuulivoiman ongelma vain siinä mielessä, että sähkölämmitys tehokkaasti jarruttaa kaiken kestävän energiantuotannon kehittämistä, kuten ne Pirun hyvät sähkölämmittimet tekee kaikkialla maapallolla ilman sähkölämmitystäkin. Siksi Ruotsissa ja Tanskassa tuetaan sähkölämmityksestä luopumista.

Sähkölämmittäjille viritetty ansa on toiminut:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000016244559

Äänestä
  • Kysymys: "Mistä tuulivoimaa vastaava energia otetaan,kun pakkasen takia syntyy muutenkin energiantarpeen lisäys kulutushuippu?"

    Vastaaja-vastaus: "Ne Pirun hyvät sähkölämmittäjät (ydinvoimalat) eivät voi tuottaa sähköä enempää kuin niiden ylläpitäjien kehittelemä PERUSVOIMA-filosofia sallii. "



    Voi olla parempi, ettet sittenkään vastaile palstalla esitettyihin kysymyksiin vaan keskityt niihin lehtileikkeisiin ja kopsuihin, jooko?

    Äänestä

  • Tuulisähkö on kuitenkin ainoa näistä energia muodoista,joka on pois pelistä,silloin kun energiaa eniten tarvitaan.Miten suureksi Vastaaja olisi valmis nostamaan tuulisähkön osuuden?

    Äänestä

  • LisääNäitä kirjoitti:

    Kysymys: "Mistä tuulivoimaa vastaava energia otetaan,kun pakkasen takia syntyy muutenkin energiantarpeen lisäys kulutushuippu?"

    Vastaaja-vastaus: "Ne Pirun hyvät sähkölämmittäjät (ydinvoimalat) eivät voi tuottaa sähköä enempää kuin niiden ylläpitäjien kehittelemä PERUSVOIMA-filosofia sallii. "



    Voi olla parempi, ettet sittenkään vastaile palstalla esitettyihin kysymyksiin vaan keskityt niihin lehtileikkeisiin ja kopsuihin, jooko?

    Ei kysymyksen ja vastauksen ymmärtämiseen tarvita tässä kuin otsaluu....


    "Kirjoittajan kysymys kuului:
    "Mistä tuulivoimaa vastaava energia otetaan,kun pakkasen takia syntyy muutenkin energiantarpeen lisäys kulutushuippu?"

    Vastaus on hyvin yksinkertainen: tietenkin sieltä mistä muulloinkin."

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000016297628

    Äänestä

  • näyttää, kirjoitti:

    Tuulisähkö on kuitenkin ainoa näistä energia muodoista,joka on pois pelistä,silloin kun energiaa eniten tarvitaan.Miten suureksi Vastaaja olisi valmis nostamaan tuulisähkön osuuden?

    Vastaajalta et selvää vastausta saa.Näyttää tuossa alempana kallistuvan sille kannalle,että kun propellit seisoo,otetaan sähköä pistorasioista,niin kuin ennenkin.

    Äänestä

Kulutushuippu tulee joka vuosi ja vaikka joka kuukausi tai päivä. Niin että mikäs ongelma oikein on? Ei sähköstä ollut pulaa edes huippukulutuspäivänä 26 tammikuuta vaikka se oli uusi ennätys 14776MW.

Äänestä
  • Aloittaja

    En minäkään heti tajunnut, mutta lopulta selvisi, että sähkölämmitys se on aina vaan ongelmana.

    Kaipa sitä ei vaan haluta myöntää ja tyrkytetään väkipakolla ongelman aiheuttajaksi siihen kaikkein viattominta, eli tuulivoimaa.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    En minäkään heti tajunnut, mutta lopulta selvisi, että sähkölämmitys se on aina vaan ongelmana.

    Kaipa sitä ei vaan haluta myöntää ja tyrkytetään väkipakolla ongelman aiheuttajaksi siihen kaikkein viattominta, eli tuulivoimaa.

    pahoja, kun sähkö tuotetaan jollain muulla menetelmällä kuin tuulivoimalla. Sähkölämmitys hyvä kun tuulivoimala---->sähkölämmitys huono kun ydinvoimalaitos. Dorka mikä dorka.

    Äänestä

  • ovat ainoastaan silloin kirjoitti:

    pahoja, kun sähkö tuotetaan jollain muulla menetelmällä kuin tuulivoimalla. Sähkölämmitys hyvä kun tuulivoimala---->sähkölämmitys huono kun ydinvoimalaitos. Dorka mikä dorka.

    pohdiskelun aikaansaannokseen: KUN VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ AIHEUTTAVA KORVATAAN ENEMMÄN PÄÄSTÖJÄ AIHEUTTAVALLA............................

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    En minäkään heti tajunnut, mutta lopulta selvisi, että sähkölämmitys se on aina vaan ongelmana.

    Kaipa sitä ei vaan haluta myöntää ja tyrkytetään väkipakolla ongelman aiheuttajaksi siihen kaikkein viattominta, eli tuulivoimaa.

    Mitä enemmän meillä kulutetaan sähköä lämmitykseen, sitä suuremmat voimalat rakennetaan vain talvikäyttöä varten, kaikkien tuntemia saasteseurauksia aiheuttamaan. On myöskin itsestään selvää, että suuren osan vuodesta käyttämättömänä seisovat voimalat on suuri kustannus. Sähkönkuluttajat maksavat siitä kuin pelkästä llmakuplasta, ja nyt se kupla on poksahtamassa.

    Äänestä

  • Max Well kirjoitti:

    Mitä enemmän meillä kulutetaan sähköä lämmitykseen, sitä suuremmat voimalat rakennetaan vain talvikäyttöä varten, kaikkien tuntemia saasteseurauksia aiheuttamaan. On myöskin itsestään selvää, että suuren osan vuodesta käyttämättömänä seisovat voimalat on suuri kustannus. Sähkönkuluttajat maksavat siitä kuin pelkästä llmakuplasta, ja nyt se kupla on poksahtamassa.

    Tässä pitäs pikkuhilijaa siirtyvä vetytallouteen niin että ainaki kaupuntien liikenne hoijjettaisiin vetyllä. Kesällä voijjaan ylimääräsellä ytinsähköllä hajottaa vettä vetytankkeihin.

    Ja sitte on vielä sellaneki käyttä jota en näköjään ole huoamnnu. Katoppa kun ihmisten mukavuuven halu kasuvaa koko ajan. Keällä pittää joka asunnossa olla jäähytin ja järvenranta mökeillä kans. Jotta kyllä sille uuvenki ja sitäki seuraavan voimalan puhtaalle ytinsähkölle on mahoton tarve.

    Ja tiolla eteläsessä euroopassa kuuluu kanssa olevan mahoton jäähytyssähkö pula kesäaikaan, myyvään loput sinne, vaikka eipä sitä paljo taia liijjetä myöntiin.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


UPDATE_5836427 kirjoitti:

Tuulivoiman hintaa käsitelleessä keskustelussa oli viesti:
"
Nytpä
Kirjoittanut: kysynkin, 9.5.2006 klo 17.02


Korkeapaine pysähtyy luoteiselle Venäjälle,pakkasta 20-30C,tyyntä.Hyvin tyypillinen tilanne Suomessa.Mistä tuulivoimaa vastaava energia otetaan,kun pakkasen takia syntyy muutenkin energiantarpeen lisäys kulutushuippu?
"

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000016279964

Asiaa tuodaan tavan takaa esille, joten se lienee syytä selvittää omassa keskustelussaan.

Kysyjä ei itse esitä yhtään mitään faktaa, joten aloitetaan vaikka kysymällä, että tietääkö kysyjä, mistä johtuu ko. tilanteessa syntyvä kulutushuippu?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu