Natsien miehittämässä Euroopassa elintarvikkeiden säännöstely oli luonnollisesti miehittäjien vastuulla. Saksalaiset jakoivat saatavilla olevan ravinnon rotuoppiensa mukaisesti niin, että Göringin (4.10.1942) antaman määräyksen mukaan saksalaiset saivat 93% (kaloreina) sotaa edeltävästä ravintomäärästä kun taas miehitettyjen maiden asukkaat vähemmän.
Hollantilaisten annostelu oli 70%,
belgialaisten ja puolalaisten 66%,
ranskalaisten 55%,
norjalaisten 54%,
kreikkalaisten 38%
ja juutalaisten 20%
sotaa edeltäneestä kalorien keskimäärästä.
Täytyy muistaa, että sotaa edeltäneessä Euroopassakaan ei oltu eletty aivan samanlaisessa yltäkylläisyydessä kuin nykyään. Nämä luvuthan koskevat siis ns. vapaudessa eläviä, eivät keskitysleiri- eivätkä muitakaan vankeja. Kalorimäärissäkin on otettava huomioon se, että saksalaisten ruoka oli koko ajan vielä suhteellisesti proteiinipitoisempaa kuin muiden.
Ruuan määrän vähäisyyden seurauksena miehitettyjen maiden asukkaiden yleinen terveydentila heikkeni ja kuolleisuus lisääntyi. Lisäksi syntyvyys ”alempiarvoisten” kansojen keskuudessa aleni kuten lapsikuolleisuuskin.
Syntyvyyttä saksalaiset pyrkivät rajoittamaan muillakin keinoilla: esim. Puolassa puolalaisten keskinäiset avioliitot vaativat saksalaisen kuvernöörin (Reichsstatthalter) erityisluvan. Luvan saaminen oli varsin harvinaista. Syntyvyyteen vaikutti tietysti myös se, että miehiä ja naisia pidettiin mahdollisimman erillään pakkotyökomennuspaikoissa. Samaan aikaan saksalaisia rohkaistiin ja kannustettiin tekemään lapsia.
Hollantilaisten annostelu oli 70%,
belgialaisten ja puolalaisten 66%,
ranskalaisten 55%,
norjalaisten 54%,
kreikkalaisten 38%
ja juutalaisten 20%
sotaa edeltäneestä kalorien keskimäärästä.
Täytyy muistaa, että sotaa edeltäneessä Euroopassakaan ei oltu eletty aivan samanlaisessa yltäkylläisyydessä kuin nykyään. Nämä luvuthan koskevat siis ns. vapaudessa eläviä, eivät keskitysleiri- eivätkä muitakaan vankeja. Kalorimäärissäkin on otettava huomioon se, että saksalaisten ruoka oli koko ajan vielä suhteellisesti proteiinipitoisempaa kuin muiden.
Ruuan määrän vähäisyyden seurauksena miehitettyjen maiden asukkaiden yleinen terveydentila heikkeni ja kuolleisuus lisääntyi. Lisäksi syntyvyys ”alempiarvoisten” kansojen keskuudessa aleni kuten lapsikuolleisuuskin.
Syntyvyyttä saksalaiset pyrkivät rajoittamaan muillakin keinoilla: esim. Puolassa puolalaisten keskinäiset avioliitot vaativat saksalaisen kuvernöörin (Reichsstatthalter) erityisluvan. Luvan saaminen oli varsin harvinaista. Syntyvyyteen vaikutti tietysti myös se, että miehiä ja naisia pidettiin mahdollisimman erillään pakkotyökomennuspaikoissa. Samaan aikaan saksalaisia rohkaistiin ja kannustettiin tekemään lapsia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miten puolalaiset olisivat saanet muka noin paljon kuin 60%? Eikö puolalaiset ollut tarkoitus hävittää kokonaan?
Länsimaiden saarto esti Eurooppaa saamasta ruokaa. Luulisi näin yksinkertaisen perusasian olevan tiedossa. Ranska ja Englanti yrittivät saartaa Saksan täysin hyökkäämällä Skandinaviaan ja Balkanille. Tämä oli yksi syy Ranskan valloitukselle. N-liiton pakotettua Saksan hyökkäämään myös viljan tuonti sieltä loppui.
Skandinaviaan?
Huhtikuussa 1940.
Moista hyökkäystä ei koskaan tapahtunut. Vandaalilla on hauska tapa keksiä "historiallisia" tapahtumia jotta hänen harhainen käsityksensä maailmasta pysyisi koossa.
Suomen ja Neuvostoliiton solmittua rauhan Englannin ja Ranskan "avustusretkikunta"-hanke jatkui alkuperäisessä merkityksessään ilman korulauseita: Hyökättiin Norjaan tarkoituksena tunkeutua Ruotsin malmikaivoksille.
Eräs englantilainen esikuntaupseeri muistelee heitä ohjeistetun: "Kun kohtaatte venäläiset Tornio-joella, heitä vastaan ei saa ryhtyä sotatoimiin."
Tämä ohje taisi olla "avustusretkikunnan" aikainen??
Natsien liharuuan jakelu meni näin:
Germans, 100 per cent;
Dutch, 71 per cent;
Poles (Incorporated Poland), 71 per cent;
Lithuanians, 57 per cent;
French, 51 per cent;
Belgians, 66 per cent;
Serbs, 36 per cent;
Poles (General Government), 36 per cent; Slovenes, 29 per cent;
Jews, 0 per cent
Ja vertailu on taas sotaa edeltäneen ajan ravitsemustasoon.
Rajoittamalla ravinnonsaantia natsit saivat miehitettyjen maiden asukkaiden ns. "luonnollisen kuolleisuuden" nousuun niin että esimerkiksi Belgiassa vuonna 1941 kuolleisuus oli 14,5% tuhatta asukasta kohti laskettuna. Tämä siis ravitsemuspolitiikalla, myöhemmin muista tappamiskeinoista.