Eduskunnassa äänestys Suomalaisuuden Päivänä EU:n perustuslin hyväksymisestä.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on saamassa eduskunnalta sitä, mitä hän on viime päivinä toivonut: laajan enemmistön tuen EU:n perustuslakisopimukselle.
EU-selonteon palautekeskustelussa keskiviikkona kolme suurinta puoluetta keskusta, Sdp ja kokoomus pitivät perustuslakisopimusta hyväksyttävänä ja kannattivat sopimuksen ratifiointia Suomessa. Samaan joukkoon liittyi varauksitta myös Rkp.
Vihreätkin olisivat valmiit hyväksymään sopimuksen, mutta he haluaisivat järjestää kansanäänestyksen. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja suuret puolueet taas torjuivat sen.
Sopimusta vastustavat keskustelun perusteella vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, ja varsin tiukasti. Ratifioinnin vastustajiin liittyi keskiviikon keskustelussa myös joitakin keskustalaisia. Toisaalta Suvi-Anne Siimes oli jälleen eri mieltä kuin vasemmistoliiton ryhmä.
Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä piti selvänä, ettei kahdessa kansanäänestyksessä hylätty sopimus tule koskaan sellaisenaan voimaan. Siksi sopimuksen vahvistaminen olisi "outo päätös".
"Voiko kuolleen ratifioida?" Toimi Kankaanniemi (kd) kyseli.
Eduskunta äänestää suhtautumisesta sopimukseen ja sen ratifiointiin perjantaina.
Pääministeri Vanhanen ilmoitti, että hallitus harkitsee nopeasti äänestysten jälkeen, tuoko se perustuslain ratifiointiesityksen ennen kesää eduskuntaan.
Vanhanen esitti pitkän listan syitä, joiden takia sopimus kannattaisi nyt ratifioida. Vahvistamatta jättämiselle hän ei keksinyt yhtään syytä.
Suurten puolueiden EU-sopuiluun tuli vähän säröä, kun Hanna-Leena Hemming (kok) syytti yhtäkkiä Vanhasen hallitusta "EU-apatiasta", ja Kimmo Sasi (kok) "haparoinnista".
Presidentti Tarja Halosen äskeinen jarruttelupuhe taas todistaa Hemmingin mielestä, että EU-politiikasta on punainen lanka kadoksissa.
"Tässä asiassa en ota kritiikkiä vastaan", Vanhanen ilmoitti ja ryhtyi selittämään, mitä kaikkea Suomi sai aikaan sopimusneuvotteluissa.
"Mitä olisi pitänyt tehdä toisin, kokoomus?" Antti Kaikkonen (kesk) lähes huusi.
Liisa Jaakonsaaren (sd) mielestä apatiaa oli se, ettei kokoomuksen edustaja allekirjoittanut EU-konventin perustuslakiesitystä.
"Lopputulos ei ollut tyydyttävä", entinen konventtiedustaja Jari Vilén (kok) selitti.
Lisää aiheesta:
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on saamassa eduskunnalta sitä, mitä hän on viime päivinä toivonut: laajan enemmistön tuen EU:n perustuslakisopimukselle.
EU-selonteon palautekeskustelussa keskiviikkona kolme suurinta puoluetta keskusta, Sdp ja kokoomus pitivät perustuslakisopimusta hyväksyttävänä ja kannattivat sopimuksen ratifiointia Suomessa. Samaan joukkoon liittyi varauksitta myös Rkp.
Vihreätkin olisivat valmiit hyväksymään sopimuksen, mutta he haluaisivat järjestää kansanäänestyksen. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja suuret puolueet taas torjuivat sen.
Sopimusta vastustavat keskustelun perusteella vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, ja varsin tiukasti. Ratifioinnin vastustajiin liittyi keskiviikon keskustelussa myös joitakin keskustalaisia. Toisaalta Suvi-Anne Siimes oli jälleen eri mieltä kuin vasemmistoliiton ryhmä.
Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä piti selvänä, ettei kahdessa kansanäänestyksessä hylätty sopimus tule koskaan sellaisenaan voimaan. Siksi sopimuksen vahvistaminen olisi "outo päätös".
"Voiko kuolleen ratifioida?" Toimi Kankaanniemi (kd) kyseli.
Eduskunta äänestää suhtautumisesta sopimukseen ja sen ratifiointiin perjantaina.
Pääministeri Vanhanen ilmoitti, että hallitus harkitsee nopeasti äänestysten jälkeen, tuoko se perustuslain ratifiointiesityksen ennen kesää eduskuntaan.
Vanhanen esitti pitkän listan syitä, joiden takia sopimus kannattaisi nyt ratifioida. Vahvistamatta jättämiselle hän ei keksinyt yhtään syytä.
Suurten puolueiden EU-sopuiluun tuli vähän säröä, kun Hanna-Leena Hemming (kok) syytti yhtäkkiä Vanhasen hallitusta "EU-apatiasta", ja Kimmo Sasi (kok) "haparoinnista".
Presidentti Tarja Halosen äskeinen jarruttelupuhe taas todistaa Hemmingin mielestä, että EU-politiikasta on punainen lanka kadoksissa.
"Tässä asiassa en ota kritiikkiä vastaan", Vanhanen ilmoitti ja ryhtyi selittämään, mitä kaikkea Suomi sai aikaan sopimusneuvotteluissa.
"Mitä olisi pitänyt tehdä toisin, kokoomus?" Antti Kaikkonen (kesk) lähes huusi.
Liisa Jaakonsaaren (sd) mielestä apatiaa oli se, ettei kokoomuksen edustaja allekirjoittanut EU-konventin perustuslakiesitystä.
"Lopputulos ei ollut tyydyttävä", entinen konventtiedustaja Jari Vilén (kok) selitti.
Lisää aiheesta:
Vastaukset 3
Vanhimmat
nekrofiliaan
EU on ikuisesti ajankohtainen.
Jos Suomi on huomenna "viimeistä päivää itsenäisenä", kuten änkyrät valehtelevat, ette enää tarvitse teidän Itsenäisyyspuoluettanne ja Perussuomalaisia. Heidän nimensä eivät enää teidän logiikkanne mukaan vastaa todellisuutta.
Nyt on hyvä tilaisuus lakata änkyröimästä ja sopeutua EU:n maassamme harjoittamaan rauhanpolitiikkaan!
Miksei Suomessa ole Yhteistyöpuoluetta, johon voisi perustajajäseniksi tulla SDP:n, Kokoomuksen, Rkp:n ja Keskustan edustajia ja johtajistoa.