Jos ihmiset alkaisivat meditoida, väittely uskonasioista vähenisi, kun he itse pääsisivät kosketuksiin syvemmän todellisuuden kanssa. Sopisi empiiriselle nykyihmiselle, joka haluaa kokea itse, eikä vain uskoa/ei uskoa mitä muut sanovat.
Meditaatiosta
Pohdiskelija
10296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kannatetaan.
meditoivat ja asiat vain mutkistuvat..Usko Jeesukseen auttaa.
Oletko varma että meditaatiossa on kyse jostakin syvemmästä todellisuudesta?
Uskon kyllä että hiljentyminen ja johonkin yksittäiseen ajatukseen keskittyminen voi luoda outoja tuntemuksia. Ehkä se on jopa jollain tavalla kehittävää.
Mutta miksi kyse olisi jostain sen syvällisemmästä?
Meditaatiokokemuksia on hyvin vaikea selittää, ne pitää kokea itse.
itse meditoin usein ja tiedän miltä se tuntuu.
Silti minusta Eero kysyi erittäin hyvän kysymyksen. Miksi uskot että kyse on jostain syvällisemmästä todellisuudesta?
Mitä ylipäätään tarkoitat "syvällisellä"?
Olen pari kertaa kokeilumielessä katsonut netistä ohjeet ja yrittänyt meditoida mutta ilmeisesti en ole ymmärtänyt niitä ohjeita oikein tai sitten sitä pitäisi harjoitella enemmän. Noina muutamina kertoina ei ainakaan tuntunut kovin erikoiselta.
Buddhalaisessa meditaatiossa on erilaisia "asteita", dhyana-tiloja, joita perinteisessä kirjallisuudessa on kuvattu. Aloittelija kokee lähinnä mielen tyyneyttä ja rauhaa. Mitä pidemmälle edistyy ja mitä syvemmälle meditaatiossa pääsee, sitä vaikeammin kuvattavaksi ja samalla yhä vaikuttavammaksi ja todemmaksi kokemus käy. Todellisuus on jossakin sanojen ja ajatusten tuolla puolen.
Esimerkiksi käsitteen "rakkaus" syvyys ja laajuus on saanut mielessäni täysin uusia ulottuvuuksia meditaation syvenemisen myötä. Minä en siis tätä "usko" tai "uskottele" vaan kyse on ihan omasta kokemuksesta.
Itse ainakin minun on länsimaalaisena helpompi uskoa omaa kokemustani kuin toisaalta ateistien ja toisaalta kristittyjen juupas-eipäs-väitteitä asiassa, jota on tieteellisin metodein ainakin toistaiseksi mahdoton todistaa.
Jos asia oikeasti kiinnostaa, voi lukea vaikka Flora Courtoisin ja Eckhart Tollen kirjoja. Ainakin niistä saa enemmän kuin vaikkapa tämän palstan lukemisesta, noin keskimäärin, tosin hyviäkin kirjoituksia täällä joskus on.
Meditaatiossa oleellista on säännöllinen, jatkuva harjoitus, jos haluaa saada tuloksia. Ja parempi on pidemmän päälle hankkia hyvä opettaja kuin yrittää yksin, hän ohjaa eteenpäin.
Ei syvempien meditaatiotilojen saavuttaminen mitenkään mahdotonta ole suomalaiselle tavikselle,
ei tosiaan tarvitse olla mikään munkki. Suomalaisesta sisusta on jopa apua.
Katso myös ylläoleva vastaus.
Näinhän se juuri on, että sanojen tuolla puolen on intensiivinen kokemus.
Minua vaivaa tässä kokemuksen ja todellisuuden sekoittaminen. Voin kokea syvästi ja pitää kokemaani totena, mitä se tietenkin minulle onkin, mutta missään objektiivisessa mielessä en pääsen yhtään lähemmäs tai "syvemmälle" todellisuuteen. En myöskään näe meditaatiolla mitään yhteyttä jumala-kysymykseen.
Itse en puhuisi mistään todellisuuden syvällisestä kokemisesta, vaan ainoastaan oman kokemuksen vaikuttavuudesta, mikä on täysin subjektiivinen asia. Uskon itse että on myös olemassa omasta kokemuksesta riippumaton objektiivinen todellisuus.
Tolle on kyllä tuttu.
Todellisuus on myös kokemus tai mitä tahansa joku väittää todellisuudeksi on myös vain väittäjän kokemus. Et varmaan pääse yhtään syvemmälle todellisuuteen kuin miten syvänä todellisuuden koet. Mitä on riipumaton objektiivinen todellisuus? Sitä että lämmin ilma nousee ylöspäin ja valo kulkee pitkän matkan sekunnissa?