Rengaskoon vaikutus

kyseessä varttimaili eli 0 - 400 m?

oliskohan kirjoitti:

kyseessä varttimaili eli 0 - 400 m?

12.5 sekuntiin GTI varttimailia kiihtyä,
vaikka ihan pirteä auto onkin...:)

tai sitten kyseessä on lastutettu GTI. 0-160Km/h kahteentoista sekunttiin tuon painoisessa autossa vaatii ainakin sen 300 kaakkia.

Miten niin outo juttu? Tottakai leveä rengas on hitaampi, koska vierintävastus on suurempi ja samoin pyörän massa (vanne rengas). Pitohan on periaatteessa sama kaikilla noilla renkailla, riippumatta leveydestä.

Jos mittauksissa on renkaasta riippumattomat tekijät eliminoitu, niin selityksenä on se että ajat seuraavat melko suoraan renkaiden vierintäkehän pituutta, eli kokonaisvälityssuhde muuttuu kun laitetaan erikokoinen rengas alle.

niin outo? kirjoitti:

Miten niin outo juttu? Tottakai leveä rengas on hitaampi, koska vierintävastus on suurempi ja samoin pyörän massa (vanne rengas). Pitohan on periaatteessa sama kaikilla noilla renkailla, riippumatta leveydestä.

Vierintävastus ja massa eivät riipu renkaan leveydestä.

..oikein kirjoitti:

Vierintävastus ja massa eivät riipu renkaan leveydestä.

Väitän että ko testissä olleiden pyörien painoissa on eroa ja ne suurimmat ja leveyimmät pyörät ovat painavimmat.
Lisäksi uskoisin leveän renkaan vierintävastuksen olevan suuremman kuin kapeamman renkaan, kun puhutaan ko. testistä. (Ja samoin leveän renkaan suurempi ilmanvastus pitää huomioida tässä asiassa). Jos massa ja vierintävastus eivät riipu ollenkaan renkaan leveydestä, niin miksi polkupyörissä käytetään niin kapeita renkaita?

eikö? kirjoitti:

Väitän että ko testissä olleiden pyörien painoissa on eroa ja ne suurimmat ja leveyimmät pyörät ovat painavimmat.
Lisäksi uskoisin leveän renkaan vierintävastuksen olevan suuremman kuin kapeamman renkaan, kun puhutaan ko. testistä. (Ja samoin leveän renkaan suurempi ilmanvastus pitää huomioida tässä asiassa). Jos massa ja vierintävastus eivät riipu ollenkaan renkaan leveydestä, niin miksi polkupyörissä käytetään niin kapeita renkaita?

Jos verrataan vaikka 235/40-18 ja 235/30-20 renkaita, niin niiden painot tuskin paljon poikkeavat toisistaan.
Rengas on selvästi kevyempi ja vanne painavampi, paljonko ja kumpaan suuntaan kokonaispaino muuttuu on hieman hämärää, mutta ero on auton painoon tai pyörintähitauteen verrattuna niin marginaalinen, että se ei selitä aikaeroa.

Ilmanvastushan noissa on suunnilleen sama ja sentin muutos renkaan leveyteen ei sekään kokonaisvastuksena taida olla kellolla mitattavissa.

Vieintävastuksesta on joskus matalaprofiilirenkaiden yleistyessä tehty mittauksia ja yllättäen matalaprofiilirenkaiden vastus oli pienempi, jota seliteltiin sillä että kosketuspinnan muoto on erilainen ja vastuksen kannalta lyhyt ja leveä pinta olisi parempi kuin kapea ja pitkä ?
Miten sitten lienee ?

Polkupyörän renkaita on hieman vaikeaa verrata auton renkaisiin, niiden toiminta ja muodonmuutos kuormankantokyky poikkeaa vyörenkaan vastaavasta ja vastustakin pienennetään moninkertaisilla paineilla verrattuna auton renkaisiin.

Pysyn siis edelleen kannassani, että renkaiden paino tai ilmanvastus ei voi olla selityksenä aikaeroihin.

eikö? kirjoitti:

Väitän että ko testissä olleiden pyörien painoissa on eroa ja ne suurimmat ja leveyimmät pyörät ovat painavimmat.
Lisäksi uskoisin leveän renkaan vierintävastuksen olevan suuremman kuin kapeamman renkaan, kun puhutaan ko. testistä. (Ja samoin leveän renkaan suurempi ilmanvastus pitää huomioida tässä asiassa). Jos massa ja vierintävastus eivät riipu ollenkaan renkaan leveydestä, niin miksi polkupyörissä käytetään niin kapeita renkaita?

kiihdytysautoissa on niin tolkuttoman leveet renkaat takana, ku luulis et semmoset 10cm leveet riittäis.

ni miks kirjoitti:

kiihdytysautoissa on niin tolkuttoman leveet renkaat takana, ku luulis et semmoset 10cm leveet riittäis.

Aivan eri asia. Jos renkaan leveys ei vaikuta vierintävastukseen millään tavalla, niin miksi kiihdytysautossa on edessä onnettoman kapeat renkaat?
Takana kyllä ymmärtää renkaan leveyden, koska kapea rengas ei kestä sitä voimaa, joka johdetaan renkaan avulla tiehen. Pito on kyllä sama kapeassa renkaassa, mutta kapea rengas ei vain kestä, koska kosketuspinta-ala on niin pieni, mutta pintapaine suhteessa suurempi.

-seurailija- kirjoitti:

Jos mittauksissa on renkaasta riippumattomat tekijät eliminoitu, niin selityksenä on se että ajat seuraavat melko suoraan renkaiden vierintäkehän pituutta, eli kokonaisvälityssuhde muuttuu kun laitetaan erikokoinen rengas alle.

0-160km/h on 0-160km/h PISTE.

Mikäli mittaus on tämä mitä väitetään, erot johtuvat lähinnä renkaan vierintävastuksesta.

Jos ei, niin ei ole mittattu todellista, vaan mittarinopeutta ja kyseessä on lähinnä mittarivirheen mittaustuloksia, eli toisilla renkaalla onkin todellisuudessa kiihdytetty 0-159km/h toisilla 0-162km/h jne.

Renkaan kehä ei merkittävästi muutu, jos renkaat ovat laillisia kokoja, eli halkaisijaa ei muuteta. Tottakai pieniä eroja on renkaissa, jopa samankokoisissa eri valmistajan renkaissa. Tai jos rengas on kulunut.... Pienet heitot renkaan koossa ei vaikuta suorituskykyyn havaittavasti.

old_profile_18714 kirjoitti:

0-160km/h on 0-160km/h PISTE.

Mikäli mittaus on tämä mitä väitetään, erot johtuvat lähinnä renkaan vierintävastuksesta.

Jos ei, niin ei ole mittattu todellista, vaan mittarinopeutta ja kyseessä on lähinnä mittarivirheen mittaustuloksia, eli toisilla renkaalla onkin todellisuudessa kiihdytetty 0-159km/h toisilla 0-162km/h jne.

Renkaan kehä ei merkittävästi muutu, jos renkaat ovat laillisia kokoja, eli halkaisijaa ei muuteta. Tottakai pieniä eroja on renkaissa, jopa samankokoisissa eri valmistajan renkaissa. Tai jos rengas on kulunut.... Pienet heitot renkaan koossa ei vaikuta suorituskykyyn havaittavasti.

"Mikäli mittaus on tämä mitä väitetään, erot johtuvat lähinnä renkaan vierintävastuksesta. "

Kova väite, joka pitäisi jotenkin myös perustella.

Vertaile vaikka noita samanlevyisiä renkaita keskenään, niin ei tarvitse puuttua ilmanvastukseen ym, ja profiilisuhteen pienentyessä vierintävastuksen pitäisi myös pienentyä.

Oletuksenahan tässä on että rengas on saman valmistajan samaa tyyppiä, muutenhan koko mittauksessa ei ole mitään järkeä ja tuo vierintävastuksen väheneminen renkaan korkeuden pienetessä on yleisesti tiedossa oleva fakta.
Linkkejä en viitsi kaivella.

Jostakin syystä ajat kuitenkin kasvavat samanlevyisilläkin renkailla kun profiilia madalletaan ?

Olisiko sittenkin mahdollista, että renkaan vierintämatkalla olisi asiaan jotain merkitystä, ne kun ko. renkaissa kasvavat suunnilleen samassa suhteessa kuin ajatkin.

Niin ja ero vierintämatkoissa on enimmillään liki 5 cm, mutta voihan siitäkin sanoa että se on aivan merkityksetön.

Jos pidät omaa teoriaasi oikeana, niin olisi hauska kuulla edes jotain muutakin perusteita kuin toisesta suupielestä heitettyjä luuloon perustuvia herjoja.

Samoin jos tarinani on mielestäsi horinaa, niin jonkinlaiset perusteet myös sille olisi hauska kuulla, jotta voisi tulevaisuutta silmälläpitäen oppia erehdyksistään

Jäänpä mielenkiinnolla odottelemaan vastaustasi .

-seurailija- kirjoitti:

"Mikäli mittaus on tämä mitä väitetään, erot johtuvat lähinnä renkaan vierintävastuksesta. "

Kova väite, joka pitäisi jotenkin myös perustella.

Vertaile vaikka noita samanlevyisiä renkaita keskenään, niin ei tarvitse puuttua ilmanvastukseen ym, ja profiilisuhteen pienentyessä vierintävastuksen pitäisi myös pienentyä.

Oletuksenahan tässä on että rengas on saman valmistajan samaa tyyppiä, muutenhan koko mittauksessa ei ole mitään järkeä ja tuo vierintävastuksen väheneminen renkaan korkeuden pienetessä on yleisesti tiedossa oleva fakta.
Linkkejä en viitsi kaivella.

Jostakin syystä ajat kuitenkin kasvavat samanlevyisilläkin renkailla kun profiilia madalletaan ?

Olisiko sittenkin mahdollista, että renkaan vierintämatkalla olisi asiaan jotain merkitystä, ne kun ko. renkaissa kasvavat suunnilleen samassa suhteessa kuin ajatkin.

Niin ja ero vierintämatkoissa on enimmillään liki 5 cm, mutta voihan siitäkin sanoa että se on aivan merkityksetön.

Jos pidät omaa teoriaasi oikeana, niin olisi hauska kuulla edes jotain muutakin perusteita kuin toisesta suupielestä heitettyjä luuloon perustuvia herjoja.

Samoin jos tarinani on mielestäsi horinaa, niin jonkinlaiset perusteet myös sille olisi hauska kuulla, jotta voisi tulevaisuutta silmälläpitäen oppia erehdyksistään

Jäänpä mielenkiinnolla odottelemaan vastaustasi .

Miten profiilisuhteen madaltuminen vaikuttaa mielestäsi vierintävastusta alentavasti ?

Jäi tuo sinulta perustelematta.
Ymmärrän hyvin:
ei sitä voikaan perustella.

Et ymmärrä mitään renkaan rakenteesta tällaisia sammakoita suustasi päästellessä.

Ensin esität perustelematonta paskaa ja sitten vaadit, että muiden pitää perustella paskaväitteesi vääräksi.


Ohhoijaa !

-seurailija- kirjoitti:

"Mikäli mittaus on tämä mitä väitetään, erot johtuvat lähinnä renkaan vierintävastuksesta. "

Kova väite, joka pitäisi jotenkin myös perustella.

Vertaile vaikka noita samanlevyisiä renkaita keskenään, niin ei tarvitse puuttua ilmanvastukseen ym, ja profiilisuhteen pienentyessä vierintävastuksen pitäisi myös pienentyä.

Oletuksenahan tässä on että rengas on saman valmistajan samaa tyyppiä, muutenhan koko mittauksessa ei ole mitään järkeä ja tuo vierintävastuksen väheneminen renkaan korkeuden pienetessä on yleisesti tiedossa oleva fakta.
Linkkejä en viitsi kaivella.

Jostakin syystä ajat kuitenkin kasvavat samanlevyisilläkin renkailla kun profiilia madalletaan ?

Olisiko sittenkin mahdollista, että renkaan vierintämatkalla olisi asiaan jotain merkitystä, ne kun ko. renkaissa kasvavat suunnilleen samassa suhteessa kuin ajatkin.

Niin ja ero vierintämatkoissa on enimmillään liki 5 cm, mutta voihan siitäkin sanoa että se on aivan merkityksetön.

Jos pidät omaa teoriaasi oikeana, niin olisi hauska kuulla edes jotain muutakin perusteita kuin toisesta suupielestä heitettyjä luuloon perustuvia herjoja.

Samoin jos tarinani on mielestäsi horinaa, niin jonkinlaiset perusteet myös sille olisi hauska kuulla, jotta voisi tulevaisuutta silmälläpitäen oppia erehdyksistään

Jäänpä mielenkiinnolla odottelemaan vastaustasi .

>> " Niin ja ero vierintämatkoissa on enimmillään liki 5 cm, mutta voihan siitäkin sanoa että se on aivan merkityksetön."

-seurailija- kirjoitti:

"Mikäli mittaus on tämä mitä väitetään, erot johtuvat lähinnä renkaan vierintävastuksesta. "

Kova väite, joka pitäisi jotenkin myös perustella.

Vertaile vaikka noita samanlevyisiä renkaita keskenään, niin ei tarvitse puuttua ilmanvastukseen ym, ja profiilisuhteen pienentyessä vierintävastuksen pitäisi myös pienentyä.

Oletuksenahan tässä on että rengas on saman valmistajan samaa tyyppiä, muutenhan koko mittauksessa ei ole mitään järkeä ja tuo vierintävastuksen väheneminen renkaan korkeuden pienetessä on yleisesti tiedossa oleva fakta.
Linkkejä en viitsi kaivella.

Jostakin syystä ajat kuitenkin kasvavat samanlevyisilläkin renkailla kun profiilia madalletaan ?

Olisiko sittenkin mahdollista, että renkaan vierintämatkalla olisi asiaan jotain merkitystä, ne kun ko. renkaissa kasvavat suunnilleen samassa suhteessa kuin ajatkin.

Niin ja ero vierintämatkoissa on enimmillään liki 5 cm, mutta voihan siitäkin sanoa että se on aivan merkityksetön.

Jos pidät omaa teoriaasi oikeana, niin olisi hauska kuulla edes jotain muutakin perusteita kuin toisesta suupielestä heitettyjä luuloon perustuvia herjoja.

Samoin jos tarinani on mielestäsi horinaa, niin jonkinlaiset perusteet myös sille olisi hauska kuulla, jotta voisi tulevaisuutta silmälläpitäen oppia erehdyksistään

Jäänpä mielenkiinnolla odottelemaan vastaustasi .

....mitä leveämpi rengas, sitä isompi on vierintävastus, jos renkaan muut ominaisuudet ovat samat.

old_profile_18714 kirjoitti:

....mitä leveämpi rengas, sitä isompi on vierintävastus, jos renkaan muut ominaisuudet ovat samat.

Niin ?

Lieneekö kukaan päinvastaista väittänytkään.

Väitin että profiilisuhdetta pienennettäessä vierintävastus vähenee ja perustelen sillä että vastus syntyy kulutuspinnan ja sivujen muodonmuutostyöstä.

Kun samanlevyisillä renkailla profiilisuhde pienenee, niin ilmatila ja sivujen korkeus pienenee, sivujen kudos on jäykempi ja jousto pienempi, rengas on "kovempi", joka tarkoittaa vähäisempää muodonmuutosta eli pienempää vierintävastusta.

Yleensä vyörenkaiden vierintävastuskerroin Cr, on välillä 0.007 - 0,010, johon haarukkaan sopii käytännöllisesti katsoen kaikki em kokoluokan renkaat.
Mikäli kysymyksessä on jotkut erikoisemmat renkaat, niin Cr -arvot voivat poiketa, mutta erot eivät kyseisillä kokomuutoksilla varmuudella ylitä em. > 40 % .

Annetussa esimerkissä auto kiihtyy 0..160 km/h n. 13 sekunnissa joka vastaa keskimääräistä kiihtyvyyttä 3.42 m/s^2. ja edellisten Cr arvojen mukainen vaikutus kiihtyvyyteen käytettävään voimaan / aikaan olisi näin ollen välillä 2,0 ja 2,9 % .

Muutos voisi siten olla 0.9 % ja kun aikojen ero on yli 11 %, niin voit itsekin vetää johtopäätökset esittämästäsi väitteestä että aikaerot johtuisivat vierintävastuksista.

Kehoituksesi vierintävastuksen selvittämisestä taisi vahingossa kohdistua minuun vaikka oli kai tarkoitettu realistille, mutta toistan edelleen aikaisemman kirjoitukseni pari viimeistä lausetta..

Korjataan sitten. Tuo olikin 0-160...

Mitäköhän tuollaisella tiedolla tekee? Jotain järkeä on 0-60 tai vaikka 100-140 kiihtyvyyksillä.

Tai edes 0-100, sillä asteikolla kun yleensä nuo kiihtyvyydet kuvataan.

Taitaa olla aika tarkoitushakuinen tutkimus.

The Rat kirjoitti:

Korjataan sitten. Tuo olikin 0-160...

Mitäköhän tuollaisella tiedolla tekee? Jotain järkeä on 0-60 tai vaikka 100-140 kiihtyvyyksillä.

Tai edes 0-100, sillä asteikolla kun yleensä nuo kiihtyvyydet kuvataan.

Taitaa olla aika tarkoitushakuinen tutkimus.

huomaa että lukemat ovat puuta heinää golffi ei noin hyvin liiku