Paavali ja SPA: väki tukkanuottasilla

Vauh mitä väitteitä.
En usko että ihan tosisassi olet, mutta katsotaan;

Järjestyksessä:

- Naisprofeettoja, tuomareita, ja kansanjohtajiakin Jumalan kansassa olivat tosiasia mm. 2 Moos 15:20, Tuom 4:4, 2 Kun 22:14, Luuk 2:36-38. 1 Kor 14:34-35, Apt 21:9.
Kaikki naisprofeetat eivät ole Raamatussa mainittu, kuten miesprofetatkaan.
Paavali ei tee eroa miehen ja naisen välilä, mutta sen ajan pakanallinen yhteiskunta teki.
Sisi Paavli puhui seurakunnan päänä yhden vaimon miehestä, koska naisista oli mahdotonta puhua.
Gal 3:28.

- Laitan Raamattuopetukseni Paavali ja laki.

- Oli joukko perustelemattomia syytöksiä, joihin on mahtotonta vasta tarkemmin, muuta kuin että ihmettelen mielikuvitustasi, tai väärää tietoasi.

- Adventtikirkko on hyväksytty kristittyjen joukkoon yleisesti Suomessa.
Ihmekös tuo kun Raamattua nin tarkkaan luemme.

Mm. luterilaisen maailmanliiton ja A-kirkon neuvotteluissa on allekirjoitettu asiakirja jossa todetaan molempien kunnioitavan toisia kristittyinä.
Helluntailaisuuteen on lämpimät suhteet, ja muuallekin.

Jumalan siunausta
jari laurila

PAAVALI JA LAKI, Room 10:4, ONKO KRISTUS SIVEYSLAIN LOPPU?
Monet tahtovat tulkita Paavalin sanat “Kristus on lain loppu, niin tulee vanhurskaaksi jokainen joka uskoo, ” (Room 10:4) siten että 10 käskyn siveyslaki olisi lakkautettu?

On huomioitava ensin ettei juutalaisilla silloin ollut vielä aina kaikilla käsitystä Kristuksen vanhurskaudesta. Vapahtajaan perustuvaa vanhurskautta oli opetettava seurakunnille. Paavali halusi lopettaa lakivanhurskauden, johon monet vielä pyrkivät myös fariseusten- ja roomalaispakanallisia lakeja noudattamalla.

Vanhan liiton aikana Jumalan armo ja vanhurskaus ilmoitettiin lain ja profeettojen kautta. Uuden testamentin aikana -Jeesuksen kautta. (Room 3:21-26) Sekä VT:n että UT:n aikana armo perustui uskoon. (mm.Aabraham, Room 4:3, 1 Moos 15:6) Aabraham luettiin vanhurskaaksi myös teoista. (Jaak 2:21-22, 1 Moos 22:16) Aabraham noudatti kaikkia Jumalan käskyjä. (1 Moos 26:5)

Jaakob uudessa liitossa opetti että teot ovat uskon hedelmiä. (Jaak 2:14-26) Ilman uskoa ei ole tekojakaan, ja usko on kuollut. Kysymys on syy-seuraussuhteesta. Jaakob opetti kirjeessään niille, jotka tahtoivat kumota lain. Armo ja laki eivät ole keskenään ristiriidassa koskaan. Ihmisen lihan halut, sekä saatanan pyrkimykset ovat kumonneet lakia aikojen alusta asti.

Armo on ollut totta ilman tekoja Kristuksen tähden jo vanhankin liiton aikana (2 Moos 19:4, 20:2) Armo ja Jumalan ja ihmisen liitot kuuluvat aina yhteen. (2 Moos 34:6-7, Jer 3:12, 1 Moos 3:15, Ps 103:13, Jes 49:13-15, 5 Moos 7:12) Suurena sovituspäivänä kansan synnit poistettiin. (Hebr 9:10, 3 Moos 16:21-22) Kansa oli uhrannut uhrejaan pitkin vuotta. VT:n uhripalvelusjärjestelmä vertauskuvasi tulevaa Karitsaa, joka kuoli ristillä syntiemme sovitukseksi. (Hebr 8:1-2,5, Hebr 10:12, 9:14,26, 10:14,18)

Room 10:4 esiintyvä kreikan sana “telos” tarkoittaa “loppua, ” “täyttymystä” ja “päämäärää.” Jeesus Kristus oli lain lopullinen täyttymys ja päämäärä. (Gal 2:16) Lakia tarvitaan osoittamaan mikä on oikein ja väärin. (Room 3:20, 13:8-10) Näin sanaa on käännetty muuallakin; Esim. 1 Piet 1:9: “- Te saavutatte uskon päämäärän, (“telos”) sielujen pelastuksen.” Paavali ei tietenkään tarkoittanut että pelastus lopettaisi uskon?! Tämä vain yksi esimerkki.

Jeesus Kristus oli uhripalvelusjärjestelmän lakien (“Toorah“) “loppu.” Jeesus oli lain “päämäärä” ja “täyttymys” siten että Jeesus teki lain suureksi, ja noudatti lakia antamalla kristillisen esimerkin kuuliaisuudesta Isän käskyille. Vasta 1700 luvun jälkeen on opetettu virheellisesti historialliskriittisten selittäjien ansiosta, että kysymyksessä olisi siveyslain kumoutuminen.

Paavali puhui sanalla “laki” tarkoittaen useita eri asioita. Asiayhteyden löytää tutkimalla jakeen ympäriltä. Paavali puhui “Mooseksen laista” (1 Kor 9:9) ja Jumalan siveyslaista samalla sanalla; “laki.” Toisinaan hän puhui Mooseksen kirjoista, tai koko vanhasta testamentista sanalla, “laki.” (Room 3:19,21, 1 Kor 14:21) -Myös pakanoiden tajua oikeasta ja väärästä, sanalla “laki” (Room 2:14-15) -Pyhän Hengen johdatukseen elämässä; (8) -Pahan vaikutuksesta elämään, (7:21) -Tekojen laista, ja uskon laista; (3:27) “Välikaikaisesta laista,” eli seremonia-, eli uhripalvelusmenojen lait; (Gal 3:19, Kol 2:14)

Paavali puhui tietenkin siveyslain puolesta, mutta vastusti lain väärinkäyttöä. Hän puhui sitä vastaan, että joku ajattelisi ihmisen vanhurskautuvansa ja pelastuvansa lain tekojen kautta! Pelastuminen perustuu Jeesuksen uhrikuolemaan ansioihin yksin. Ihminen voidaan lukea vanhurskaaksi Jeesuksessa Kristuksessa vain ja yksin Kristuksen ansioiden tähden. Muuta tietä pelastukseen ei ole olemassa.

- “Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia.” (Room 2:13)

- “Laki on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä.” (Room 7:12,14)

- “Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain.” (Room 7:22)

- “Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan mitä synti on.” (Room 3:20)

- “Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme mitä laki sanoo.” (Room 3:31)

- “Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin, eivätkä voikaan alistua.” (Room 8:7)

- “Ellei ole lakia, ei ole rikkomustakaan.” (Room 4:15, 5:13)

- “Lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin.” -ellei laki olisi sanonut, jne. (Room 7:7-8)

- “Lempeys ja itsehillintä, näitä vastaan ei ole laki.” (Gal 5:23)

- “Laki on hyvä jos sitä käytetään lain tarkoituksen mukaisesti. Eihän lakia ole säädetty kunnon ihmisten takia, vaan, jne” (1 Tim1:8-10)

- “ On yhdentekevää onko ihminen ympärileikattu vai ei, tärkeätä on Jumalan käskyjen noudattaminen.” (1 Kor 7:19)

- “Minä kirjoitan lakini heidän sydämeensä“, jne (Hebr 8:10, 10:16)

- “Me jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus.” (Room 8:4)

Nämä seuraavat vahvat opetukset myös vahvistavat lain voimassaolon kaikkina aikoina: (Matt 5:17-18, 7:12, 22:40, Luuk 16:17, Jaak 1:25, 2:10.-12, 4:11, 1 Joh 2:2-3, 3:4, 5:3, Ilm 12:17, 14:12, 5 Moos 5: 1-22, 6:5-9, 2 Moos 20:1-17)

“Lakihenkisyys” tai “lakiuskonto” tarkoittaa tietysti että opetettaisiin, niin että lain ansioilla ihminen voisi pelastua. Ei sitä että ihminen rakastaa Jumalaa, ja on kuuliainen, joka ilmenee käskyjen noudattamisena. (Ilm 14:12, Matt 7:21-23)

Lain noudattamiseen ihminen saa Jumalan Hengen voiman, eikä ketään vaadita, lakia omassa voimassaan noudattamaan. Ihminen ei omassa voimassaan pysty lakia noudattamaan. Pyhä Henki tarvitaan avuksi. (Room 7:15-23, Hes 36:25-27, Hebr 8:9-10, 10:16-17)


PROFETIAN HENGEN LAHJA/ VÄÄRÄT PROFEETAT/ ELLEN G. WHITE
Raamatusta tunnemme monia suuria profeettoja. Kuitenkin Raamattuun ovat päässeet vain hyvin harvat profeetat aikojen alusta asti.

Profeetat ovat aina Jumalan herättämiä. (Ilm 10:7, Aam 2:11, 1 Sam 3:20, 2 Aik 36:15, Joh 1:6) Profeetat toimivat Jumalan valtuuksilla. (Hebr 1:1, Jaak 5:10, Luuk 1:70, 2 Piet 3:2) Jumala itse vahvistaa profeetan sanat, ja profetian lahja toimii aina Pyhän Hengen kautta. (Jes 44:26, Jer 28:9)

Profetian lahja ja Uusi Testamentti:

Jumala asetti profeettoja seurakuntaan, ja profetian lahja onkin siten armolahja. (1 Kor 12:28, Room 12:6) Profeetat toimivat rakennukseksi, kehotukseksi ja lohdutukseksi. (1 Kor 14:3-5)

Profeetallinen sana on hyvin arvokas. (2 Piet 1:19-21) Profeetallista sanaa ei saa väheksyä eikä halveksua. Profeetallinen sana koetellaan Raamatulla, ja pidetään mikä on hyvää. (1 Tess 5:20-21, 1 Joh 4:1, 1 Kor 14:29) Profetian Hengen armolahjaa tulee myös tavoitella. (1 Kor 14:1) Profetian lahja, ja muutkin armolahjat lakkaavat vasta uudessa maassa kun niitä ei enää tarvita. (1 Kor 13:8)

Väärät pofeetat:

Väärä profeetta ei kulje sovussa Jumalan ilmoitetun tahdon kanssa. (Jer 23:11-14, 1 Kun 22:22) Jumalan laki on ainoa varma mittapuu arvostelussa kaikissa "yliluonnollisissa" asioissa ja Hengen muu ilmoitus Raamatussa. (Ilm 13: 13-15, 1 Joh 2:3-5, Luuk 16:17, Matt 5:17-18, Jaak 2:10-12) Profetia ei kumoa koskaan Raamatun sanaa, vaan opettaa Raamattua ja antaa lisää valoa. Väärä profeetta voi olla epäraitis, ja ovat syntisiä, (Jes 28:7, Val 4:13) petollisia, röyhkeitä ja mahtavia, (Sef 3:4) ennustavat omiaan. (Hes 13:3-4, Jer 14:15, 23:30-31,16)

Jeesus ennusti vääristä profeetoista, Matt 7:15-23; He eivät noudata Jumalan lakia. (Matt 24:11) (Jes 8:20, VKR)

Oikean profeetan ennustukset toteutuvat, koska Jumala ei puhu valhetta luoduilleen. (5 Moos 18:21-22, Jer 28:9) Oikea profeetta tunnustaa Jeesuksen lihaksi tulleeksi Jumalan Pojaksi. (1 Joh 4:2-3) Oikean profeetan työ tuottaa hyvää hedelmää. (Matt 7:16-20) Kuitenkin on huomioitava tässä etteivät profeetat aina tienneet ihmisinä kaikkia asioita yleensä, sekä sen että profeetallinen sana jonka he saivat oli usein heillekin käsittämätöntä. Esim. Danielille annettu profetia selvisi vasta lopun aikana 1840 luvulla, (Dan 12:4,9-10) vaikka Daniel saikin lisäselvitystä enkeliltä. (9:21-22) Apostolitkin esim. luulivat että vain juutalaiset pelastuvat. (Apt 10:11, Ef 3:3-6)

On tärkeätä ymmärtää että profeetallinen valo voi aina lisääntyä ajan kuluessa, ja antaa lisää valoa ja ymmärrystä avaten uusia asioita. Myös oman aikakauden yleinen muu tieto, ei aina päde tulevaisuudessa kokonaan välttämättä. Proofetatkin kertovat sanomansa omin sanoin sen ajan oman aikakauden mukaan omaan persoonalliseen tyyliinsä. Heidän sanansa eivät kaikki ole profeetallista ilmoitusta, vaan omaakin ymmärrystä aikakauden ja tiedon mukaan.

Tässä merkityksessä profeetat ovat myös "erehtyneet," kuten jo apostolitkin "erehtyivät." Joskus profeettoja on oikaistu kuten esim. profeetta Naatania, joka ensin hyväksyi kuningas Daavidin suunnitelman Herran temppelin rakentamisessa, mutta Herra oikaisi häntä. Profeetat odottivat myös Jeesusta omana aikanaan? (1 Tess 4:16-17) Paavali kuitenkin oikaisi saatuaan lisää valoa käsitykseen Herran pikaisesta paluusta. (2 Tess 2:3-4) Johannes ajatteli elävänsä viimeisenä aikana? (1 Joh 2:18) Myöhemmin hänkin kertoi lisää.

Ellen G White (1827-1915) ja Profetian lahja:

E. G. White omasi profetian armolahjan saaden noin 2 000 näkyä ja unta. Näyt kestivät 30 sekunnista 4 tuntiin. Hänessä oli merkillistä, ettei hän näkyjensä aikana yleensä hengittänyt lainkaan. Toisinaan hän kannatteli toisessa kädessään 8 kiloa painavaa Raamattua näkytilansa aikana. Kuitenkin hän varotti pitämästä fyysisiä asioita todisteena hengellisesä lahjasta. Lääkärit tutkivat häntä tarkasti. Heidän mukaan mikään sairaus ei ollut kysymyksessä, ja nykyajan lääketieteenkin valossa häneen eivät sovi sairaudet. Paavalin tavoin hän sai katsella taivaallisia ihanuuksia. (2 Kor 12:1-4)

Hän puhui paljon ihmisille, jopa kerran 20 000 kuulijalle. Hän kirjoitti paljon kirjeitä, joista noin 5 000 on säilynyt. Hän oli hengelinen opettaja, joka ei ole joutunut ristiriitaan Raamatun kanssa. Monet ovat ehtineet koetella hänen kirjoituksensa Raamatulla. Elinaikanaan hän kirjoitti kymmeniä tuhansia sivuja. Hänen kirjojaan on julkaistu englannin kielisenä paljon ja suomennettu noin 30.

Ellen G White oli merkittävä terveyden alan uranuurtaja. Hänen neuvonsa ovat näytetty toteen nykyajan terveystohtoreiden tutkimuksissa. Ruokalautanen koostuu samoin kasvisvoittoisesti tänään tohtoreiden mukaan kuin EGW neuvoi. Ruokamääräyksistä ei ole koskaan ollut kyse, vaan aina vapaaehtoisesta terveyskasvatuksesta ja -neuvonnasta.

Naisprofeettoja Raamatun aikakaudella olivat mm. Mirjam (2 Moos 15:20) Tuomari Debora (Tuom 4:4) Hulda (2 Kun 22:14) ja Hanna (Luuk 2:36-38) Kaikki naisprofeettojakaan ei toki ole Raamatussa mainittu.

Ilm 12:217, 19:10, Jooel 3:1, Apt 2: 17-21 todistavat että profetian lahja on totta uudenkin liiton aikana lopun ajan seurakunnassakin. Jumala on tavallisesti ilmoittanut kansalleen neuvoja vahvistukseksi suurien tapahtumien edellä. Näin myös lopun aikana. (Aam 3:7, 2 Tim 3:15-17) Nykyisin kun on hyvät viestintävälineet profeettojen määrä on ollut vähempi kuin esim. alkuseurakunnan aikana.

Profeetta on Herran lahja ihmiselle. Hän avaa paljon uusia näkökulmia Raamatun kirjoituksiin. Syventää leveydessä, korkeudessa, ja pituudessa Raamatun pyhien kirjoituksien ymmärtämistä opettaen kirjoitettua sanaa.

Ellen G White itse sanoi ainoastaan johtavansa suurempaan valoon joka on Raamattu. Hän ei hyväksynyt itselleen kunniaa, vaan korottti aina Jeesusta Kristusta. Hän ei lisännyt Raamatuun sanaakaan, eikä poistanut Raamatusta mitään. (Ilm 22:19) Hän myös sanoi, että jos ihmiset uskoisivat Raamattuun ei hänen tarvitsisi kirjoittaa lainkaan.

Ellen G White opetti yksin Raamattua, ja korotti yksin vain Kristusta.

Muillakin kuin adventistella on ollut naisjulistajia.
Heidän kauttaan usein on ilmenneet "karismaattisiksi" sanotut ilmiöt.
Myös Suomessa on ollut merkittäviä naispersoonia eri herätysliikkeiden näkyvina julistajina ja näkyjennäkijöinä.
Myös näitä pitäisi mielestäni arvioida.

Olisin mielenkiinnosta etsimässä tietoja heidän toiminnastaa.
Mitä nimiä tulee teille mieleen?
Kathryn Kuhlman, Hilja Aaltonen tulee näin äkkiä itselleni mieleen.

Paavali kirjoittaa mm. laista, synnistä, armosta, pelastuksesta uskon kautta, Hengen hedelmistä, hengen armolahjoista, ylösnousemuksesta, Kristuksen paluusta ja iankaikkisesta elämästä. Nämä aiheet ovat varsin keskeisiä adventtiseurakuntaan kuuluvalle uskovalle, seurakunnan jumalanpalvelukselle ja evankeliumin julistukselle.