Opetusta (evankeliumia) saanut AIKUINEN, tuleva luterilainen messun yhteydessä kastettu , puhkeaa toimituksen yhteydessä puhumaan kielillä.
- - -
a) Kastetapa ei ollut upotus. Pitääkö nyt kastaa uudestaan?
b) Oletammeko, että Jumala herätti hänen uskonsa evankeliumia kuulemalla, vai realisoituiko hänen sydämen uskonsa kastetapahtumassa?
c) Kastettu itse kertoo, että aikuisen ymmärrys oli todella raskas vastus ottaa kaste vastaan. Olivatko etsikkoaika ja Sanan nälkä merkkinä hänen jo ORASTAVASTA uskostaan? Kastettu itse kertoo, että epäilyksiä oli kastealtaalle saakka.
d) Oliko luterilainen tullut uskoon? Vai tuliko luterilainen uskoon kasteessa? Onko hän uskova ollenkaan? Onko hän uudestisyntynyt? Miten määrittelemme uskon syvyyden ja leveyden?
e) Kenelle kielilläpuhuminen oli ENSISIJAISESTI merkkinä: kastetulle itselleen vai seurakunnalle?
f) Kastettu itse sanoo, että kasteesta ALKOI hänen parannuksen tekonsa. Mitä hän tarkoittaa? Tarkoittaako hän, ettei voinut viivyttää kastetta täydellistyttämällä oman uskonsa/ymmärryksensä?
g) Voiko "sakramenttiusko", ymmärrän itse nyt tässä luottamusta esim. kasteen voimaan sellaisenaan "ex opere operato", toimia todellisen hedelmiä kantavan uskon herättäjänä? Onko usko sakramentteihin oikeaa uskoa?
h) Kumpi on suurempi vaara, saada kaste liian nuorena vai luopumus?
i) Jos meillä ei ole EHDOTONTA varmuutta siitä, uskooko hyvin pieni lapsi vai ei, onko vanhemman OMAA epäuskoa Jumalan lupauksia kohtaan olla kastamatta lapsiaan?
- - -
Olisi mukava, jos ehtisitte kukin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Hyvää viikonloppua kaikille!
- - -
a) Kastetapa ei ollut upotus. Pitääkö nyt kastaa uudestaan?
b) Oletammeko, että Jumala herätti hänen uskonsa evankeliumia kuulemalla, vai realisoituiko hänen sydämen uskonsa kastetapahtumassa?
c) Kastettu itse kertoo, että aikuisen ymmärrys oli todella raskas vastus ottaa kaste vastaan. Olivatko etsikkoaika ja Sanan nälkä merkkinä hänen jo ORASTAVASTA uskostaan? Kastettu itse kertoo, että epäilyksiä oli kastealtaalle saakka.
d) Oliko luterilainen tullut uskoon? Vai tuliko luterilainen uskoon kasteessa? Onko hän uskova ollenkaan? Onko hän uudestisyntynyt? Miten määrittelemme uskon syvyyden ja leveyden?
e) Kenelle kielilläpuhuminen oli ENSISIJAISESTI merkkinä: kastetulle itselleen vai seurakunnalle?
f) Kastettu itse sanoo, että kasteesta ALKOI hänen parannuksen tekonsa. Mitä hän tarkoittaa? Tarkoittaako hän, ettei voinut viivyttää kastetta täydellistyttämällä oman uskonsa/ymmärryksensä?
g) Voiko "sakramenttiusko", ymmärrän itse nyt tässä luottamusta esim. kasteen voimaan sellaisenaan "ex opere operato", toimia todellisen hedelmiä kantavan uskon herättäjänä? Onko usko sakramentteihin oikeaa uskoa?
h) Kumpi on suurempi vaara, saada kaste liian nuorena vai luopumus?
i) Jos meillä ei ole EHDOTONTA varmuutta siitä, uskooko hyvin pieni lapsi vai ei, onko vanhemman OMAA epäuskoa Jumalan lupauksia kohtaan olla kastamatta lapsiaan?
- - -
Olisi mukava, jos ehtisitte kukin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Hyvää viikonloppua kaikille!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.