Koulujen alkua edeltävänä viikonloppuna Helsingissä raportoitiin 700 pahoinpitelyä. Kaupunki muuttui yhdeksi viikonlopuksi villiksi länneksi. Mainittiinko tästä mediassa? Ei mainittu. Mies raiskaa naisen. Mainitaanko tästä mediassa? Kyllä mainitaan.
Mistä mahtaa mahtaa johtua, että miesten välinen väkivalta hyväksytään, kun raiskauksen moraalittomuudesta miltei kaikilla näyttää olevan yhteinen näkemys? Tämä on kummallista, sillä itse laskisin raiskauksen alakäsitteeksi väkivallan yläkäsitteen alle. Ja lisäksi väitän, että pahoinpitely on vakavampi asia kuin raiskaus (raiskaukseen voi tietysti sisältyä pahoinpitelyäkin, mutta siirtäkäämme analyyttiset kysymykset hetkeksi syrjään).
Jos mietitään jonkun teon tuomittavuutta, yleensä otetaan jollakin tavalla huomioon sen seuraukset sekä oliko teko kuinka intentionaalinen, mikä oli tekijän motiivi ja missä määrin hän saattoi olla tietoinen tekonsa seurauksista. Esimerkkinä rikoksesta, jonka seuraukset ovat traagisia, mutta itse teko ei lain silmissä ole kovin vakava, voisi mainita kuolemantuottamuksen. Kuolemantuottamukseen syyllistyvällä ei ensinnäkään ole tarkoitus tappaa uhriaan, hänellä ei ollut siihen motiivia eikä hän myöskään ollut kovin tietoinen tekonsa seurauksista. Tappo ja murha ovat paljon vakavampia rikoksia johtuen juuri tekijän intentionaalisuudesta, ja murha erityisen vakava, sillä siinä murhaajalla on ollut mahdollisuus etukäteen hahmottaa kaikki tekonsa seuraukset. Verratkaamme nyt raiskausta ja pahoinpitelyä toisiinsa. Pahoinpitelyssä kriminaali on hyvin tietoinen tekonsa seurauksista. Jokainen pystyy käsittämään, että nyrkki silmässä ei tunnu kovin kivalta, ja on myös ymmärrettävissä että väkivallalla saattaa olla pysyviä fyysisiä seuraamuksia kuten pysyvä kosmeettinen haitta, toiminnallisia rajoitteita, elinikäisiä vammoja ja jopa kuolema. Nämä mahdolliset seuraukset ovat ilmeisiä ja oitis hahmotettavissa. Entäpä sitten raiskaus? Kun mies raiskaa naisen, pystyykö hän hahmottamaan minkälaista tuskaa hän aiheuttaa naiselle? Sikäli kuin hän syyllistyy väkivaltaan, seuraukset ovat varmasti hahmotettavissa, mutta raiskauksen (kuulemma) pahimmat seuraukset ovat luonteeltaan henkisiä. Henkisiä seuraamuksia ei puolestaan ole mahdollista hahmottaa ilman hyvin kehittynyttä empatiakykyä. Tosin epäilen, ettei tämäkään riitä, sillä miehen on vaikea ymmärtää naisen maailmaa. Itse voin myöntää, etten ymmärrä (muutoin kuin älyllisesti) mikä siinä raiskatuksi tulemisessa on niin traumaattista. Koska raiskauksen seuraamuksia on niin vaikea hahmottaa, tästä kyvyttömyydestä ei voi myöskään rangaista kovemmilla tuomioilla (emmehän katso vammaisuuttakaan raskauttavaksi seikaksi, päinvastoin). Edelleen voidaan kysyä missä määrin raiskaaja on vastuussa henkisistä vaurioista. Fyysisille vauriot ovat mitä ovat, ne eivät ajattelun kurinalaisuudella muutu miksikään. Toisin on henkisten ongelmien laita. Monet raiskuksi tulemiseen liittyvät henkiset ongelmat voidaan ainakin periaatteessa ratkaista uudelleen ehdollistumalla. Voimme myös rinnastaa henkiset ongelmat kiusaamiseen. Kiusaaja pilkkaa yhtä ja toista tyyppiä. Yksi näistä tekee itsemurhan. Onko kiusaaja tästä vastuussa? Pitääkö häntä rangaista sen perusteella, että yksi uhreista päätti tappaa itsensä? Kiusaaminen on toki "tuomittavaa", mutta nähdäkseni kiusaajaa ei voida rangaista hänen uhrinsa henkisistä ongelmista (tämä asia on tosin monisyinen ja vaatii hieman lähempää tarkastelua) vaan itse kiusaamisesta. Sama pätee raiskaukseen, raiskaajaa ei tule rangaista uhrinsa henkisistä ongelmista, vaan itse raiskauksesta.
Edellistä lähestymistapaani voisi kutsua essentialistiseksi, mutta se ei ole ainoa mahdollinen. Yleensä rikoslakia perustellaan utilitaristisilla periaatteilla. Sivistyssanakirja määrittelee utilitarismin seuraavasti: "hyötymoraali....nimitys sille etiikan suunnalle, jonka mukaan toiminnan tarkoitusperänä tulisi olla yleinen hyöty, yleishyvä ("niin paljon määräonnea kuin mahdollista niin monelle kuin mahdollista")" Utilitarismin valosta tietystä rikoksesta pitäisi rangaista sen mukaan kuinka haitallinen ja yleinen tuo rikos yhteiskunnassa on ja kuinka paljon säädetyllä rangaistuksella voidaan vähentää kyseistä rikosta. Alussa mainittujen lukujen valossa (700 ilmoitettua pahoinpitelyä viikonlopussa Helsingissä. Raiskausten lukumäärää en tiedä, mutta se on taatusti pienempi)on selvää, että pahoinpitelyt ovat vakavampi ongelma kuin raiskaukset, ja näin ollen niistä pitäisi myös rangaista ankarammin edellyttäen tietenkin että ankarammat rangaistukset vähentäisivät pahoinpitelyjen määrää. Myös yhteiskunnallisella tasolla pahoinpitelyjen ehkäisemiseen pitäisi puuttua pontevammin. Toimitaanko näin? Ei toimita. Sen sijaan raiskaukset pääsevät otsikoihin ja lehtien mielipidepalstoille kun yleisen edun mukaista olisi käsitellä ja pyrkiä torjumaan väkivaltaa.
Yllä osoitin missä mielessä pahoinpitelyt ovat vakavampia rikoksia kuin raiskaukset ja miksi niiden torjumiseen pitäisi ponnekkaammin pyrkiä. Jostain syystä raiskaukset ovat kuitenkin huomion keskipisteessä. Miksi näin on? Nähdäkseni keskittymällä vain raiskauksiin ja tekemällä niistä isokin ongelma häivytetään todelliset ongelmat pois näkyvistä. Keskittymällä raiskauksiin koko ongelmakenttä redusoidaan yksilön tasolle. Vika on joko väkivaltaisissa miehissä (feministien lempiselityksiä) tai sitten joissakin häiriintyneissä yksilöissä (kokoomuslainen mielipide). Tällä tavoin häipyy näkyvistä väkivaltaisen käyttäytymisen yhteiskunnalliset juuret. Tekemällä ongelmasta erityisesti yksilön ongelman, löydämme "selitykseksi" psykologiasia omalaatuisuuksia, työttömyyttä, syrjäytyneisyyttä, yksinhuoltajaäidin, rikkoutuneen perheen jne. Ja lääkkeeksi löydämme tuttuja ja turvallisia tahoja: perheitä, kouluja, sairaaloita, hoitoa...yksinkertaimmin, valtion. Jos sen sijaan tarkastelisimme yleisemmin väkivallan ongelmaa, voisimme lähteä sen juuria. Tätä ei kuitenkaan juuri harrasteta, ja syykin on selvä. Jos vastaus on ikävä, kannattaa jättää kysymyskin kysymättä. Sillä kysymällä ikävän kysymyksen voisi selvitä, että vika on väkivaltaan perustuvan yhteiskuntamme perusrakenteissa, kulttuurimme perusteissa sinällään. Länsimainen kulttuuri/yhteiskunta on äärimmäisen väkivaltainen eikä kysymys enää olekaan mistään "epäkohdasta" niinkuin raiskauksen tapauksessa vaan itse olemassaolomme tavasta. Tämä yksinkertainen tosiasia häivytetään juuri edellä kuvatulla tavalla; nostalla tarkastelun kohteiksi täysin triviaaleja ongelmia, vaikka paljon polttavampiakin ongelmia on silmien edessä, jos vain ei petä itseään teeskentelemällä ettei näe niitä.
Miksi pahoinpitely on vakavampi rikos kuin raiskaus
10
820
Vastaukset
- Hah
Kun joku raiskaa sinut, varmaan hypit polskat onnesta ja ilosta.
- seuraaja(mies)
Hyvin kirjoitettu. Väkivallan kategorisointi erityyppisiin tekoihin ja seuraamuksiin ei ole täysin yksimielinen juttu. Mutta tuosta aiheesta voi kirjoittaa vaikka kirjan.
Pahoinpitely kuitenkin poikkeaa mielestäni raiskauksesta monin tavoin. Molemmissa yhteistä on väkivallan teko, josta jää enemmän tai vähemmän silmin havaittavat jäljet. Yhteiseksi voidaan tietyin rajauksin katsoa myös henkiset jäljet, joita ei voida mitata ja arvostaa esimerkiksi rahalliseksi kuin näkyviä jälkiä. Nykyaikana raiskauksista on kirjoitettu sen verran, että jokainen tietää raiskauksella olevan henkisiä seuraamuksia naiselle tai miehelle (mieskin voidaan raiskata). Henkisen kärsimyksen "määrää" ei kukaan toisaaltaan voi tietää. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että pahoinpitelyllä väkivalta kohdistetaan ja tarkoitetaan eri tavalla kuin raiskauksessa. Raiskauksessa useammin on kyse vallasta ja toisen alistamisesta. Pahoinpitely pääsääntöisesti on "vedänpä tota vain turpaan" periaatteella.
Koulukiusauksella pyritään toki alistamaan ja sillä saamaan itse valtaa. Koulukiusaus täyttääkin osaltaan mielestäni raiskauksen (henkinen puoli) tunnusmerkit. Siinähän tarkoituksena on nöyryyttää toista. Koulukiusauksella onkin raiskauksen tapaan useammin henkisiä seuraamuksia kuin fyysisiä seuraamuksia. Tässä tarkoitan seuraamuksilla pitkäkestoisia tai ikuisia seuraamuksia.
Itse en ole ollut koulukiusattu enkä miehenä oikein täysin osaa hahmottaa sitä, mitä raiskaus loppujen lopuksi tekee naiselle. Raiskauksen henkinen seuraamus on varmasti myös henkilökohtaista samoin kuin koulukiusaus. Toinen kestää sen paremmin kuin toinen. Koulukiusauksista on selvitty täysin ja raiskauksista on selvitty täysin. Kummankin johdosta on tehty myös itsemurhia.
Luulen, että suurin syy miksi raiskaus pääsee lehtiin ja yksittäinen pahoinpitely ei on juuri kyseisen rikoksen erilaisuudessa. Raiskaus on tarkoin harkittu teko, jolla on tarkoituksena aiheuttaa sekä fyysistä että henkistä tuskaa. Tavallinen turpaan lyönti voi olla humalaisen hetken mielijohde, jonka seuraamukset ovat musta silmä ja pari irtohammasta. Reissu terkkarin kautta hammaslääkäriin ja haavat on hoidettu. Raiskauksessa tuskin selvitään terkkarireissulla. Nykyaikana raiskaus aiheuttaa lisäksi uuden uhan naiselle; sukupuolitauti. Sillä tavalla raiskaaja tartuttaessaan uhriinsa esim. AIDS:n antaa uhrilleen kuolemantuomion. Tässä olisikin eräs paikka ehdottomasti koventaa tuomiota. Mikäli raiskaaja tietää sairaudestaan olisi kyseessä oltava jo jotain muuta kuin pakottaminen seksiin, 1-2v ehdotonta vankeutta.
Nykyaikana jolloin naisen oikeudet ja naisen asiat ovat selvästi esillä on aivan itsestään selvää, että raiskauksiakin nostetaan tapetille. Naisasiaa ajavan naisen intresseihin ei ehkä pidäkkään kuulua teinien tappelut. Koulukiusauksessa puhuttaessa feministi ei kuitenkaan voi tehdä enää samaa eroa. Olisi käsittämätöntä feministin puhua vain tyttöjen kiusaamisesta ja sivuuttaa poikien kiusaaminen tyystin. Lapsi on kuitenkin lapsi ja lapsena käsiteltävänä. Hän ehtii myöhemminkin sukupuolten sotaan mukaan.
Raiskaus ja pahoinpitely eivät ole siis mielestäni välttämättä rinnastettavia asioita sinällään. Molemmissa on lainkin mukaan eri asteita. Tekoja erottaa yleisesti ottaen motiivi, tarkoitus sekä seuraamus. Pahoinpitelyyn ei ainakaan mieletä henkistä seuraamusta kun taas raiskaukseen sen pitäisi osata vähä-älyisimmänkin mukaan. Se minkälainen henkinen seuraamus ja mikä on sen määrä on täysin mahdoton tekijän tietää. Mutta tekijä tietää aiheuttavan henkistä tuskaa ja sehän on osaltaan motiivikin raiskaukseen.
Mutta selvää on, että väkivallan perusongelmaa piilotellaan yhteiskunnassa. Kysymys, mistä väkivalta johtuu saa vastauksia yleensä liittyen lapsuudesta elokuvien vaikutukseen. Nämä kaikki voivat osaltaan pitää paikkansa, mutta totuus on, että väkivalta kuuluu yhteiskuntaamme. Jos väkivalta ei kuulu yhteiskuntaamme niin miksi sitten pidämme niin kovasti väkivalta viihteestä? - poiston kannattaja
Kirjoitus vähättelee raiskausta.
- Hannu
Kirjoituksen mielipide ei ole välttämättä ns. "yleisen linjan mukainen" esittäessään parusteita, että pahoinpitelyihin tulisi suhtautua ankarammin, kuin raiskauksiin. Voit olla kirjoituksesta vapaasti eri mieltä (niin minäkin), mutta miksi se pitäisi poistaa ?
Miksei asiasta saa keskustella ja esittää erilaisia mielipiteitä ?
- Medusa
että raiskauksen nöyryyttävästä luonteesta johtuen vain pieni osa raiskauksista ilmoitetaan?
- seuraaja(mies)
Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus, jossa olisi edes jollain tavalla luotettavasti tutkittu todellinen raiskausten määrä.
Seuraavassa on lainaus eräästä tytsyn kirjoituksesta:
"10 000 RAISKATTUA NAISTA JOKA VUOSI
Kirjoittanut: Tytsy, 5.9.2002 klo 06.03
Suomessa raiskataan 10 000 naista vuodessa, mutta vain 600 raiskausta tulee poliisin tietoon.
Näin sanoo Raiskauskriisikeskus Tukinaisen toiminnanjohtaja Riitta Valkama. "
En tiedä mihin Riitta Valkama pohjaa tämän lukeman. Onko se tutkittua vai onko mutu-luku? En voi kieltää sitä, etteikö raiskauskriisikeskuksessa työskentelevälle muodostuisi jonkinlainen kuva raiskausten määrästä. Mutta jos luku kuitenkin pohjaa mutuun ei voida puhua vielä kovin luotettavasta tiedosta.
En kiellä sitä, etteikö raiskauksia jäisi ilmoittamatta. Juuri raiskauksen luonteen vuoksi niin tapahtuukin. Tunnen itse yhden raiskatun naisen joka ei ole ilmoittanut asiasta minnekkään ja pitää itseään ainakin osittain syyllisenä raiskaukseen. Sitä en lähde analysoimaan nyt, että missä määrin nainen on tai voi olla raiskaukseen "syyllinen".
Joka tapauksessa olisi mukava lukea jonkun muun kuin feministijärjestön tekemä ehkä hieman puolueellinen tutkimus. Tekijä ei myöskään saisi olla poliisi tai muu vastaava viranomainen. Niissäkin tapauksissa voi tapahtua kotiin vetämistä. Tällaisen tutkimuksen pitäisi laatia jonkun kolmannen osapuolen puolueeton taho.
10 000 raiskattua naista joka vuosi... Luku kuulostaa isolta. Se tarkoittaa, että joka päivä raiskataan 27,5 naista. 192,5 raiskausta viikossa. Mutta jos ajatellaan Suomessa olevan n. 2,5 miljoonaa naista, niin naisista raiskataan joka vuosi 0,4%. Käytännössä siis kahdessa vuodessa tulee raiskatuksi yksi nainen sadasta. Tämäkin kuulostaa paljolta.
No joka tapauksessa olisi mukava tietää mihin raiskauskriisikeskus pohjaa tämän luvun ja olisi myös mukava nähdä täysin puolueettoman tahon tutkimus asiasta... - Väkivaltaa Vastaan
En mainitsemasi seikan olennaisesti vaikuttavan asiaan, sillä pahoinpitelyistäkin raportoidaan vain murto-osa. Nähdäkseni tämä johtuu siitä, että virkavalta suhtautuu pahoinpitelyihin "ei voisi vähempää kiinnostaa"-asenteella.
Jos nuo luvut ovat oikein, niin raiskauksista ilmoitetaan 6%, pahoinpitelyistä muistaakseni 10%, mutta en tiedä kuinka luotettava muistikuvani on. - Hannu
seuraaja(mies) kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus, jossa olisi edes jollain tavalla luotettavasti tutkittu todellinen raiskausten määrä.
Seuraavassa on lainaus eräästä tytsyn kirjoituksesta:
"10 000 RAISKATTUA NAISTA JOKA VUOSI
Kirjoittanut: Tytsy, 5.9.2002 klo 06.03
Suomessa raiskataan 10 000 naista vuodessa, mutta vain 600 raiskausta tulee poliisin tietoon.
Näin sanoo Raiskauskriisikeskus Tukinaisen toiminnanjohtaja Riitta Valkama. "
En tiedä mihin Riitta Valkama pohjaa tämän lukeman. Onko se tutkittua vai onko mutu-luku? En voi kieltää sitä, etteikö raiskauskriisikeskuksessa työskentelevälle muodostuisi jonkinlainen kuva raiskausten määrästä. Mutta jos luku kuitenkin pohjaa mutuun ei voida puhua vielä kovin luotettavasta tiedosta.
En kiellä sitä, etteikö raiskauksia jäisi ilmoittamatta. Juuri raiskauksen luonteen vuoksi niin tapahtuukin. Tunnen itse yhden raiskatun naisen joka ei ole ilmoittanut asiasta minnekkään ja pitää itseään ainakin osittain syyllisenä raiskaukseen. Sitä en lähde analysoimaan nyt, että missä määrin nainen on tai voi olla raiskaukseen "syyllinen".
Joka tapauksessa olisi mukava lukea jonkun muun kuin feministijärjestön tekemä ehkä hieman puolueellinen tutkimus. Tekijä ei myöskään saisi olla poliisi tai muu vastaava viranomainen. Niissäkin tapauksissa voi tapahtua kotiin vetämistä. Tällaisen tutkimuksen pitäisi laatia jonkun kolmannen osapuolen puolueeton taho.
10 000 raiskattua naista joka vuosi... Luku kuulostaa isolta. Se tarkoittaa, että joka päivä raiskataan 27,5 naista. 192,5 raiskausta viikossa. Mutta jos ajatellaan Suomessa olevan n. 2,5 miljoonaa naista, niin naisista raiskataan joka vuosi 0,4%. Käytännössä siis kahdessa vuodessa tulee raiskatuksi yksi nainen sadasta. Tämäkin kuulostaa paljolta.
No joka tapauksessa olisi mukava tietää mihin raiskauskriisikeskus pohjaa tämän luvun ja olisi myös mukava nähdä täysin puolueettoman tahon tutkimus asiasta...Jostain muistan lukeneeni kyselytutkimuksen, jonka mukaan n. 10 % naisista kertoi joutuneensa väkisin maatuksi joskus elämänsä aikana - kysymyksen muotoilua en muista. Toi Koska aikuisikäluokka on vajaa 100.000 eli Suomessa on kussakin vuosi-ikäluokassa puolisensataa tuhatta naista. Jos ajatellaan, että jotkut joutuvat elämänsä aikana useammin kuin kerran raiskatuksi, lienee Tytsyn kertaluokka kohtuullisen oikea. Todellisen luvun arvelisin kuitenkin olevan ehkä puolet tuosta määrästä.
Seurustelin yhden naisen kanssa aikanani, joka kertoi joutuneensa raiskatuksi, muttei tehnyt rikosilmoitusta. Minulle on myös kerrottu muutamista muistakin tapauksista. Parikin tuntemaani naista on kertonut joutuneensa raiskatuiksi, mutta rikosilmoitusta ei kukaan kertonut tehneensä...
Toisaalta - muistan itsekin joutuneeni nuorena miehenä pahoinpidellyksi - täysin syyttäni - enkä myöskäään tehnyt rikosilmoitusta.
- MS
Pahoinpitely koskettaa usein uhriaan "vain pintapuolisesti" vaikka seuraukset saattavatkin olla hyvinkin vakavia. Fyysisillä vaurioilla on kuitenkin taipumusta korjautua aikaa myöden (pl. vammautuminen). Toisaalta pahoinpitelyllä on taatusti myös henkisiä vaikutuksia - se, että toinen ihminen ylittää rajan ja osoittaa sinua kohtaan vastaavaa epäkunnioitusta ja vihaa, esim. tai henkisenä vaikutuksena myös trauma ja esim. pelko.
Mutta voiko esim. humalaista tappelua rinnastaa siihen "symbolisesti" hyvin syvään vaikutukseen, joka raiskauksella on ihmiseen?
Raiskaus on irvikuva tapahtumasta, jonka kuuluisi tapahtua kahden toistaan rakastavan ihmisen välillä rakkauden- ja läheisyydenosoituksena (tapahtuupa sitä myös pinnallisemmistakin syistä tietenkin). Tämän vuoksi se viiltää uhriinsa syvät henkiset vammat.
Mikseivät naiset sitten raiskaa miestä? Onhan sekin mahdollista, ainakin teoriassa? "Porttikongissa vain harjaa takapuoleen." Tällä olisi luultavasti sama vaikutus uhriin. Raiskaus on syvällisempi häpäisy kuin muu väkivalta, koska se "symboliikkansa" vuoksi ulottuu ihmisen henkisessä maailmassa paljon syvemmälle.
Väkivalta itsessään on todellakin vallan väärinkäyttöä suhteessa toiseen ihmiseen, alistamista. Tästä raiskaus on raskain muoto.
Mielestäni ei todellakaan voi rinnastaa perinteisen kännijuhlan aikana tapahtuvia nujakoita raiskaukseen! (Tosin keskustelun aloittaja puhuu aluksi juhlaviikonlopun pahoinpitelyistä ja myöhemmin murhista ja tapoista. Näitä kahta ei mielestäni voi rinnastaa! On aivan eri asia verrata murhaa ja raiskausta kuin kännistä tappelua.)
Mitä tulee raiskauksen ja pahoinpitelyn intentionaalisuuden väliseen eroon, niin mielestäni asia on juurikin päinvastoin kuin keskustelun aloittaja esittää. Raiskaus on lähes aina hyvin harkittu teko ja sen intentionaalisuus siksi aivan eri luokkaa kuin juhlapäivänä tapahtunut tappelu - pahoinpitely. Voin väittää, että suurin osa raiskaajista on tekojaan pitkälti harkitsevia ja lähtee liikkeelle sillä idealla, että aikoo raiskata. Taas juhlimaan hyvin harva lähtee tarkoituksenaan tapella.
Voidaan tietenkin pohtia, tajuaako raiskaaja uhrilleen aiheuttamat henkiset vammat? Tajuaako pahoinpitelijäkään ylipäätään mitään kajotessaan toiseen ihmiseen väkivaltaisesti. Henkiset haavat eivät ole uhrin ongelma - tekijää tulee rangaista aina.- Spektaakkeli
"Mutta voiko esim. humalaista tappelua rinnastaa siihen "symbolisesti" hyvin syvään vaikutukseen, joka raiskauksella on ihmiseen?
Raiskaus on irvikuva tapahtumasta, jonka kuuluisi tapahtua kahden toistaan rakastavan ihmisen välillä rakkauden- ja läheisyydenosoituksena (tapahtuupa sitä myös pinnallisemmistakin syistä tietenkin). Tämän vuoksi se viiltää uhriinsa syvät henkiset vammat."
Tällaisen näkemyksen voi tietysti esittää argumenttina raiskauksen vakavuuden puolesta (mutta se menee tekstini ohi). Raiskaus voi juuri kajota ihmisen "pyhimpään", mutta onko tämä "pyhin" jotain universaalia, kulttuurillista vaiko vain yksilöllistä? Esim. minä voin kokea vapauden ja autonomian kaiken inhimillisyyden perustana, mitä pahoinpitely vakavasti loukkaa. Se riistää ihmiseltä hänen arvonsa ihmisenä (eikä vain naisena, tai kykynä jakaa rakkauttaan tms) ja tässä mielessä pahoinpitelyn voi nähdä perustavampana loukkauksena kuin raiskauksen, riippuen tietysti aivan siitä minkälainen tuo loukkaus täsmällisesti oli. Raiskauksessa voi nähdä jotain syvemmälle menevää symboliikkaa, mutta niin voi myös tavallisessa pahoinpitelyssä. Syystä tai toisesta nainen kokee raiskauksen syvästi, mutta ei ole mitään syytä miksi mies ei voisi kokea tavallista pahoinpitelyä yhtä syvästi. Miehen tilanne onkin paljon vaikeampi, sillä jos hän sattuisi ilmaisemaan kuinka pahalle pahoinpidellyksi tuleminen tuntuu, hänelle naurettaisiin.
"Väkivalta itsessään on todellakin vallan väärinkäyttöä suhteessa toiseen ihmiseen, alistamista. Tästä raiskaus on raskain muoto."
Öh, ihanko totta? Miten olisi tappo, murha, kidutus, törkeä pahoinpitely?
Tietenkin on mahdollista tuoda esille kaikenlaisia näkymyksiä miksi raiskaus on erityisen vakava rikos, miksi joku muu, keskittyen teon eri komponentteihin jne, argumentoiden puolesta ja vastaan, mutta tällaisillakaan pohdiskeluilla ei nähdäkseni horjuteta tekstissä esittämiäni kolmea ydinperustetta:
1)ennaltahahmotettavat seuraukset ovat raiskauksessa vaikeammin nähtävissä
2)utilitaristinen peruste; pahoinpitely, fyysinen väkivalta ylipäätään muodostaa paljon laajemman ongelmakokonaisuuden, joka vaatii ratkaisua, kuin raiskaus
3)Pahoinpitely on syytä ottaa erityisen vakavasti, koska siihen on tapana suhtautua kepeästi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 683219
Kerro jotakin hauskaa. :)
Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)753087Mä sanon tän suoraan.
Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.682952On olemassa tiettyjä sääntöjä!
Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle662631Oliko pakko olla taas tyly?
Miksi oot niin tyly mua kohtaan nykyään? Ei edes tunneta kunnolla. Katseita vaihdettu ja varmasti tunteet molemmin puoli442132- 611699
Huomenna heitän järjen
romukoppaan ja annan tunteen viedä. Kerran tässä kuitenkin vain eletään. Muistan myös jonkun minua viisaamman sanoneen,251667Hyvää huomenta
Hyvää huomenta ja alkavaa viikonloppua ihanalle naiselle! Mitä ikinä teetkään, niin täälä sua yksi miekkonen ajattelee.181659- 351655
- 591576