Mäkikuismasta

Mäkikuisma on eri asia kuin cipralex, eli mäkikuisman tehottomuudesta ei voida päätellä mitään cipralexin tehoamisesta. En ole yllättynyt että mäkikuisma ei ole tehonnut, mäkikuisma on todella tehoton. Vaikkakin silloin kun se henkilön kohdalla tehoaa niin se on toki hyvä "lääke".

Älä jää tässä asiassa lääkäreiden ohjaukseen, masennus ja muut vastaavat on voitettava omalla aktiivisuudella. Älä kuitenkaan sivuuta lääkärin mielipidettä vaan kokeile rohkeasti lääkkeitä ohjeiden mukaan ja mikäli lääke ei sinulle sovi niin kerro se myös lääkärille.

Diagnoosin oikeellisuudesta me emme voi tietää.

Käsittääkseni mäkikuismasta on olemassa erilaisia tutkimustuloksia, joissa osassa on saatu esille lievä masennusta korjaava ominaisuus. Onhan kuvattu toisaalta myös mahdolliseksi serotoniinisyndrooman kehittyminen yhdessä mäkikuisman ja antidepressiivin kanssa, tai tästä ainakin varoitettu. Mahdolliset ristiriitaiset tutkimustulokset mäkikuisman antidepressiivisestä tehosta eivät yllätä siinä mielessä, että tutkimuksissa käytetyt valmisteet lienevät vaihdelleet, eikä luontaistuotteiden vaikuttavien aineiden koostumus, pitoisuus ja valmisteiden yhdenmukaisuus ole sillä lailla selvä asia kuin lääkkeissä.

Kuitenkin keskeinen seikka mäkikuisman kanssa on, ettei sitä käytetä minkään lääkkeen kanssa yhdessä! Ohje onneksi löytyy myös valmisteen pakkauksesta. Tämä on pääsääntö ylipäätään lääkkeiden ja luontaistuotteiden yhteiselon suhteen.

Kiitos kommenteista! Mieltäni askarrutti Cipralexin madollinen hyöty, kun mäkikuisma ei muuttanut tilannetta lainkaa. Epäilen diagnoosia ylipäänsä, enkä siksi ollut innostunut aloittamaan määrättyä lääkettä. Päätin kuitenkin "kokeilla kepillä jäätä" luontaistuotteella, muuta lääkitystä en ole syönyt. Sain hyvin tietoa, kiitos.

Haluan kertoa tässä oman kokemukseni ensinnäkin mäkikuismasta ja sittemmin Cipramilista.

Havaitsin itsessäni vuonna 2001 vakavan masennuksen merkkejä ja ennen lääkäriin pääsyä (yli kuukauden jonotus omalle lääkärille) ajattelin myös kokeilla mäkikuismaa, koska olin kuullut, että voisi auttaa masennukseen. No, eipä auttanut, vaan kävi päinvastoin. Oloni paheni ja ahdistus lisääntyi. Lopetin käytön.

Päästyäni sitten lääkäriin, hän totesi minulla masennuksen ja määräsi lääkkeeksi Cipramilin. Lisäksi hän laittoi lähetteen mielenterveystoimistoon ja siellä diagnoosiksi varmistui keskivaikea masennus. Kävin säännöllisesti kerran viikossa terapiassa, nyt enää harvemmin kontrollikäynneillä.

Cipramilista täytyy sanoa, että kyllä on ollut ERINOMAINEN LÄÄKE. Ainut huono puoli oli aluksi se, että vaikutuksen alkaminen kesti todella kauan (mulla n. 3-4 kuukautta). Myöhemmin syyksi on kyllä paljastunut se, että aloitin liian pienellä annostuksella ja että mun masennus oli ehtinyt edetä hoidon alkaessa jo aika pitkälle.

Haluan tässä korostaa, että voit kyllä ihan rohkeasti kokeilla tuota lääkärin määräämää Cipralexia. Itse en usko luontaistuotteiden tehoon masennuksen hoidossa (jos sulla nyt sitten ylipäätään on masennus), vaikka moneen muuhun vaivaan auttaisivatkin. Masennus on kuitenkin vakava sairaus ja vaatii "kunnollista" lääkehoitoa.

Ps. Syön edelleen Cipramilia, vaikka mitään masennusoireita ei enää olekaan. Käytän sitä lähinnä ns. estolääkityksenä, ettei masennus puhkea uudestaan. Mulla nimittäin on masennus uusinut kahdesti ennen tätä.