IC ja raskaus

minä vain

Onko kellään kokemuksia raskautumisesta/raskaana olemisesta samalla kun sairastaa interstitielliä kystiittiä? Millaisia vaikutukisa on ollut puoleen sun toiseen? Minulle meinaan lääkäri sanoi, että raskauden aikana oireiden pitäisi olla helpommat..?

11

2342

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ava

      Hei! "minä vain", toivon että tästä on sulle jotain apua...Olen 27-vuotias nainen ja sairastanut kyseistä vaivaa jo 15-vuotta, tosin oireet pahenivat melkoisesti 3 vuotta sitten.Oireina on pakonomainen virtsaamistarve,kivut alavatsassa ja yhdynnän aikana kipu on joskus sietämätöntä.Yöllä ei tarvitse oikeastaan koskaan herätä.Olen käynyt rakon laajennuksessa 11/05, rakkohuuhteluita aloitettiin tekemään kesällä /05 ja lopetettiin kun tulin raskaaksi 1/07.Huuhteluita ei lääkäri suositellut ensimmäiseen 3 kk:een, koska sillä haluttiin välttää mahdolliset riskit.Lääkäri sanoi ennen raskautta, että ei jatka hoitoja sen enempää ennen kuin lapset on tehty, koska ikäkin on jo sellainen, että lapset sopisi jo tulla.Raskaus oli kyllä siis harkittu ja toivottukin tähän elämän tilanteeseen.Itseäni pelotti sairauden takia asia ihan suunnattomasti ja meinasin jo päätyä kipujen takia aborttiin vkolla 10.

      No, huuhteluista ja venytyksestä ei ole paljoa ollut apua ennen raskautta, mutta huuhtelut veivät itseltäni aina kivun tunteen pois, se oli ainoa hyvä asia.Kun huuhteluissa oli ollut taukoa n. 4 kk:tta alkoi aivan mieletön kivun tunne!Pääsin rakkohuuhteluun, tosin uudella lääkeaineella, muistaakseni uracyst C tai joku sellainen ja se vei kyllä kivun uudestaan pois, mutta pakonomainen pissantunne on pysynyt ja voimistunut raskauden aikana, oloni on huomattavasti tukalampi kuin aiemmin.Lääkäri sanoi, että raskaus saattaa poistaa oireet(mahdollisuus 50-50), mutta näin ei todellakaan käynyt vaan esimerkiksi juuri tämä jatkuva pissahädäntunne on vaan voimakkaampi ja alavatsa tuntuu joskus räjähtävän.Olen nyt viikolla 23 ja laskettu aika 19.9.Sain sairaalasta tositteen, jolla äitiysneuvolan kautta minulle tilattiin Tenan suojat /imee 5 dl) ja pelkään pahoin joutuvani käyttämään niitä loppuajasta.Kävely ja pyöräily lisäävät pissahädän tunnetta ja välillä tuntuu, että kun on fyysisesti hyvässä kunnossa ja haluaisi ylläpitää sitä myös raskauden aikana, niin sitten ei siihen kykene, koska pakotus on alavatsassa ja rakossa niin valtaisa.Jumppaan kotona ja vältän pitkiä kävelylenkkejä, 2-3 km on maksimimatka ja sitten pitää jo tulla puolijuoksua kotiin takaisin, eli kyllä tämä rajoittaa!!!Jos olisin tiennyt miten tämä raskaus vaikuttaa sairauteen, olisin ehkä halunnut ensin hoidoilla saada parempia tuloksia.Oman lapsen saaminen on tietysti maailman hienoin asia.Mies ymmärtää,ja ei ymmärrä.Haluaisi kaksi tai kolme lasta, mutta tiedän, etten ryhdy tähän uudestaan, koska itselläni ainakin stressi ja kiukkuisuus on kasvanut ja jatkuvan paineen tunteen ja kivun kanssa eläminen on itseni kohdalla tehnyt ihmisestäkin erilaisen ja osittain eristäytyneen, mitä en todellakaan normaalisti ole. Työni on ihmisten ongelmien selvittämistä, jolloin itseni pitäisi olla skarppina.Äitiysloman olen kuitenkin halunnut aloittaa vasta 30 pvää aiemmin.Katsotaan miten käy.Mutta muista, että tämä on vain yksi kertomus siitä miten on mennyt, ja toivon todellakin, että saat hoitavalta lääkäriltäsi riittävästi tietoa ja hoitoa sairauden suhteen ja mitkä hoitomuodot sinulle tehdään raskauden aikana.Lähtökohta ja sairauden aste voivat meilläkin olla tietysti erilaiset.Itseäni helpottaa ajatus siitä, että kun tämä raskaus on ohi, pääsen toiseen rakon laajennukseen ja toivon saavani vahvempia lääkkeitä ja hoitoja, mutta se selviää lääkäriajalla 14.6.Kaikkea hyvää sinulle ja toivon, että raskautesi onnistuu!Se on kuitenkin lyhyt aika elämässä ja lopputulos palkitsee.

    • Ava

      Niin ja sellanen vielä, että käyn edelleen raskauden aikana rakkohuuhteluissa pari kertaa/kk ja kerran viikkookin saan mennä jos siltä tuntuu.Hoitopaikkani on TAYS.Hoitajat ovat todella mukavia ja ymmärtäväisiä.Hoitojen jälkeen ei paineen tunne kuitenkaan katoa, mutta ehkä se on vaan sellanen psyykkinen juttu, kun tuntuu ettei kroppa ja pää enään kestä.

      • minä vain

        Kiitos kovasti vastauksestasi! ( Vaikka se ei ollutkaan mikään kovin kannustava :) ) Tosin juuri muutama minuutti sitten tein taas negatiivisen testin. :( Mulla vaivat ovat muuten samat, paitsi tuota kovaa kipua (muuten kuin yhdynnässä) ei ole. Sellaista poltetta vain, varsinkin aamuisin. Mulla on ensimmäinen rakkohuuhtelu muutaman päivän päästä TAYS:ssa myös. Saa nyt sitten nähdä auttaako se mullakaan tohon hädän tunteeseen.. Mieli on nyt vähän maassa, koska en ole raskaana, mutta edelleen olen sitä mieltä, että kestän sen 9kk kyllä, kunhan se mahdollisuus nyt minulle annettaisiin..

        Mutta todellakin kiitos kokemuksistasi ja jaksamista sulle( tai teille ). Ole kuitenkin onnellinen kun saat olla raskaana! :)


      • IC-potilas jo yli 20 vuotta
        minä vain kirjoitti:

        Kiitos kovasti vastauksestasi! ( Vaikka se ei ollutkaan mikään kovin kannustava :) ) Tosin juuri muutama minuutti sitten tein taas negatiivisen testin. :( Mulla vaivat ovat muuten samat, paitsi tuota kovaa kipua (muuten kuin yhdynnässä) ei ole. Sellaista poltetta vain, varsinkin aamuisin. Mulla on ensimmäinen rakkohuuhtelu muutaman päivän päästä TAYS:ssa myös. Saa nyt sitten nähdä auttaako se mullakaan tohon hädän tunteeseen.. Mieli on nyt vähän maassa, koska en ole raskaana, mutta edelleen olen sitä mieltä, että kestän sen 9kk kyllä, kunhan se mahdollisuus nyt minulle annettaisiin..

        Mutta todellakin kiitos kokemuksistasi ja jaksamista sulle( tai teille ). Ole kuitenkin onnellinen kun saat olla raskaana! :)

        Hei! Itselläni kävi, kuten lääkäri oli ennustanutkin, eli IC:n oireet helpottuivat raskauden aikana. Koko raskausajan pärjäsin ilman hoitoja ja lääkityksiä.

        Hieman jännitti, että mitä synnytys sitten tekee tuolle virtsarakolle; alatiesynnytys ei sitten parin päivän yrittämisen jälkeen lähtenyt käyntiin, joten päädyttiin sektioon. 3 päivää synnytyksen jälkeen virtsasin lähes verta (virtsarakko pitää kuulemma siirtää edestä sivuun sektion ajaksi), eli ilmeisesti hiukan ärsyyntyi tuosta käsittelystä. IC ei kuitenkaan ärhäköitynyt edes tuosta, vaan pysyi rauhallisena noin puolisen vuotta senkin jälkeen.

        Joten onnea vain koitokseen, toivottavasti tärppää pian!

        PS. Itselläni eivät ole rakkolaajennukset auttaneet, rakkohuuhteluista olen saanut avun. Tällä hetkellä olen pelkästään neuropaattiseen kipuun tarkoitetun lääkkeen varassa, en käy edes rakkohuuhteluissa. Tosin tuota lääkettä ei muistaakseni saa ottaa raskauden aikana.


      • minä vain
        IC-potilas jo yli 20 vuotta kirjoitti:

        Hei! Itselläni kävi, kuten lääkäri oli ennustanutkin, eli IC:n oireet helpottuivat raskauden aikana. Koko raskausajan pärjäsin ilman hoitoja ja lääkityksiä.

        Hieman jännitti, että mitä synnytys sitten tekee tuolle virtsarakolle; alatiesynnytys ei sitten parin päivän yrittämisen jälkeen lähtenyt käyntiin, joten päädyttiin sektioon. 3 päivää synnytyksen jälkeen virtsasin lähes verta (virtsarakko pitää kuulemma siirtää edestä sivuun sektion ajaksi), eli ilmeisesti hiukan ärsyyntyi tuosta käsittelystä. IC ei kuitenkaan ärhäköitynyt edes tuosta, vaan pysyi rauhallisena noin puolisen vuotta senkin jälkeen.

        Joten onnea vain koitokseen, toivottavasti tärppää pian!

        PS. Itselläni eivät ole rakkolaajennukset auttaneet, rakkohuuhteluista olen saanut avun. Tällä hetkellä olen pelkästään neuropaattiseen kipuun tarkoitetun lääkkeen varassa, en käy edes rakkohuuhteluissa. Tosin tuota lääkettä ei muistaakseni saa ottaa raskauden aikana.

        Kiitos myös tuosta toisesta kokemuksesta, se oli jo paljon valoisampi! :)

        Mietin vain nyt sitä, että kun mulla on kuitenkin edelleen pikkiriikkinen mahdollisuus olla raskaana (koska testasin aika varhain), niin uskallanko minä nyt kuitenkin mennä siihen huuhteluun? Vai voiko se aiheuttaa raskaudenkeskeytymisen (vaikka en tosiaan tiedä että olisin raskaana..??)?

        Stressaan ehkä suotta, mutta ajattelin kysyä kuitenkin..


      • Ava
        minä vain kirjoitti:

        Kiitos myös tuosta toisesta kokemuksesta, se oli jo paljon valoisampi! :)

        Mietin vain nyt sitä, että kun mulla on kuitenkin edelleen pikkiriikkinen mahdollisuus olla raskaana (koska testasin aika varhain), niin uskallanko minä nyt kuitenkin mennä siihen huuhteluun? Vai voiko se aiheuttaa raskaudenkeskeytymisen (vaikka en tosiaan tiedä että olisin raskaana..??)?

        Stressaan ehkä suotta, mutta ajattelin kysyä kuitenkin..

        Minulle lääkäri Taysissa ei suositellut rakkohuuhteluita ensimmäisen kriittsen 12 vkon aikana, sen jälkeen kyllä olen saanut käydä.


      • Ava
        IC-potilas jo yli 20 vuotta kirjoitti:

        Hei! Itselläni kävi, kuten lääkäri oli ennustanutkin, eli IC:n oireet helpottuivat raskauden aikana. Koko raskausajan pärjäsin ilman hoitoja ja lääkityksiä.

        Hieman jännitti, että mitä synnytys sitten tekee tuolle virtsarakolle; alatiesynnytys ei sitten parin päivän yrittämisen jälkeen lähtenyt käyntiin, joten päädyttiin sektioon. 3 päivää synnytyksen jälkeen virtsasin lähes verta (virtsarakko pitää kuulemma siirtää edestä sivuun sektion ajaksi), eli ilmeisesti hiukan ärsyyntyi tuosta käsittelystä. IC ei kuitenkaan ärhäköitynyt edes tuosta, vaan pysyi rauhallisena noin puolisen vuotta senkin jälkeen.

        Joten onnea vain koitokseen, toivottavasti tärppää pian!

        PS. Itselläni eivät ole rakkolaajennukset auttaneet, rakkohuuhteluista olen saanut avun. Tällä hetkellä olen pelkästään neuropaattiseen kipuun tarkoitetun lääkkeen varassa, en käy edes rakkohuuhteluissa. Tosin tuota lääkettä ei muistaakseni saa ottaa raskauden aikana.

        Hei, oli mukava lukea positiivinen kirjoitus siitä, että raskaus on tämän sairauden kanssa mennyt jollakin hyvin:)
        Ajattelin nyt kuitenkin kysyä sen verran, kun itselläni on totta tosiaan melkoinen kammo alatiesynnytykseen juuri sen takia, että se jollakin tavoin voisi vahingoittaa rakkoa (vaikka eihän siinä tietenkään virtsarakolla ponnisteta), niin onko pelossani mitään syytä? Lähituttavien/sukulaisten puolelta kaikki sanovat, että alateitse tietysti synnytät ja että pelkoni ovat ihan naurettavia, mutta enempi pelkään juuri sen takia, että oireet ovat vaan pahentuneet ja ennen raskautta ei lainkaan olevia vihlovia kipuja ja ärtyneisyyttä on rakossa ja alapäässä.Pelkään omaa jaksamistani lapsen kanssa, jos jostain syystä jokin menee alatiesynnytyksessä pieleen.Mielummin kärsin leikkausarvet ja siitä johtuvat kivut ja säryt kuin lisään tämän olemassaolevan elämää rajoittavia tekijöitä.


      • siinäpä pulma...
        Ava kirjoitti:

        Hei, oli mukava lukea positiivinen kirjoitus siitä, että raskaus on tämän sairauden kanssa mennyt jollakin hyvin:)
        Ajattelin nyt kuitenkin kysyä sen verran, kun itselläni on totta tosiaan melkoinen kammo alatiesynnytykseen juuri sen takia, että se jollakin tavoin voisi vahingoittaa rakkoa (vaikka eihän siinä tietenkään virtsarakolla ponnisteta), niin onko pelossani mitään syytä? Lähituttavien/sukulaisten puolelta kaikki sanovat, että alateitse tietysti synnytät ja että pelkoni ovat ihan naurettavia, mutta enempi pelkään juuri sen takia, että oireet ovat vaan pahentuneet ja ennen raskautta ei lainkaan olevia vihlovia kipuja ja ärtyneisyyttä on rakossa ja alapäässä.Pelkään omaa jaksamistani lapsen kanssa, jos jostain syystä jokin menee alatiesynnytyksessä pieleen.Mielummin kärsin leikkausarvet ja siitä johtuvat kivut ja säryt kuin lisään tämän olemassaolevan elämää rajoittavia tekijöitä.

        Hei! Itselläni IC-potilaana oli ihan samanlainen pelko, olisin halunnut leikkauksen, koska pelkäsin, että alatiesynnytys voisi pahentaa sairautta. Penäsin siis leikkausta lääkäriltä juuri tästä syystä, mutta hän ei siihen suostunut; menin jopa niin pitkälle, että otin selvää USA:n IC-potilaiden keisarinleikkausmääristä (luvun löysin netistä), mutta eihän se lääkäriä vakuuttanut. Mutta, mutta, minun tapauksessani sitten yritettiin alatiesynnystä, joka ei sitten lopulta onnistunutkaan, joten päädyttiin joka tapauksessa keisarinleikkaukseen.

        Suosittelisin kuitenkin, että puhut asiasta neuvolassa tai lääkärin kanssa, jos se sinua painaa. Ehkä sinulla ei ole yhtä jääräpäinen mieslääkäri...


      • Ava
        siinäpä pulma... kirjoitti:

        Hei! Itselläni IC-potilaana oli ihan samanlainen pelko, olisin halunnut leikkauksen, koska pelkäsin, että alatiesynnytys voisi pahentaa sairautta. Penäsin siis leikkausta lääkäriltä juuri tästä syystä, mutta hän ei siihen suostunut; menin jopa niin pitkälle, että otin selvää USA:n IC-potilaiden keisarinleikkausmääristä (luvun löysin netistä), mutta eihän se lääkäriä vakuuttanut. Mutta, mutta, minun tapauksessani sitten yritettiin alatiesynnystä, joka ei sitten lopulta onnistunutkaan, joten päädyttiin joka tapauksessa keisarinleikkaukseen.

        Suosittelisin kuitenkin, että puhut asiasta neuvolassa tai lääkärin kanssa, jos se sinua painaa. Ehkä sinulla ei ole yhtä jääräpäinen mieslääkäri...

        Kiitos vastauksestasi, mistä osoitteesta löysit IC-potilaiden tilastot synnytystavoista? Tapaan (mies)lääkärini ensi viikolla.Katsotaan mitä hän sanoo, toivottavasti ainakin hän voisi pyydettäessä laittaa lähetettä pelkopolille.Itseäni pelottaa kaikista eniten tuon paineen tunteen kanssa, koska kävely,pyöräily ja pelkkä istuminenkin tekee pahoja kipuja ja sitten sitä vaan miettii, että mitä kun synnytyksessä on kai (?) jonkinlaista paineentunnetta mukana ihan normistikin?Ihan kuin jokin nyrkki painaisi alavatsaa koko ajan.huh, vielä ois 14 vkoa jäljellä...raskaudenaikainen liikunta, ai, mitä se on...


    • Vertaistukea?

      Hei, tietääkö kukaan onko suomessa ic-potilaiden perustamaa mitään vertaistukiryhmää tms??

      Olisin kiinnostunut perustamaan jonkunlaisen foorumin/ryhmän/yhteisön/sähköpostitukiverkoston IC-potilaille.

      Itse sairastuin 2011 jouluna kyseiseen hel****seen tautiin ja sen jälkeen olen kokeillut monia keinoja kipujen lieventämiseksi.
      Vertaistuki tälläisen harvinaisen sairauden kanssa olisi verratonta! Olisiko innokkaita lähteä jakamaan kokemuksia? Ensin voisi vaikka sähköpostilla ja sitten jos porukalla on tuo Facebook niin sinne saisi suljetun ryhmän luotua, jossa keskustelut/kokemukset olisi helposti luettavissa yhdessä foorumissa.
      Meitä IC-tautisia on useita pitäisi vaan kerätä voimat yhteen! :)

      Joskus mietin myös suomenkielisten IC-nettisivujen perustamista, mutta siihen ei vielä taitoni/aikani riitä, mutta sitä todella tarvitsisi!!
      Amerikkalainen https://www.ic-network.com/

      Onko innokkaita? =)

      sähköpostiini voi laittaa palautetta..

      [email protected]

    • Vertaistukiryhmä

      www.facebook.com/groups/interstitiellikystiitti

      Tuossa on linkki Facebookin suljettuun vertaistukiryhmään. Keskustelut näkyy vain ryhmässä oleville ei ulkopuolisille.
      Tervetuloa!

      (Pyydä liittymispyyntöä ja tämän jälkeen ylläpitäjä hyväksyy sinut ryhmään)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En usko et meistä tulee jotain

      Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel
      Ikävä
      10
      2620
    2. Kuvaile itseäsi

      Kaivatullesi, niin että hän sinut tunnistaa.
      Ikävä
      89
      1966
    3. Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"

      Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei
      Suomalaiset julkkikset
      39
      1501
    4. Huomenta keskipäivää

      Kivaa päivää mukaville ja söpösille. 🐺🫅❤️☕☀️
      Ikävä
      260
      1398
    5. Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa

      Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html
      Maailman menoa
      273
      1038
    6. Oletko koskaan katunut kun

      elämäsi tilaisuus jäi käyttämättä? 💔
      Ikävä
      67
      923
    7. Olen J-mies

      Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.
      Ikävä
      47
      881
    8. Ei sitten, ei olla enää

      Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na
      Ikävä
      77
      860
    9. Sinusta näkee että

      Kaipaat paljon.
      Ikävä
      55
      854
    10. Haluaisin ottaa sinut syleilyyni mies

      Olet suloinen...
      Ikävä
      44
      765
    Aihe