Pirttilän kylän tarina

Pirttilän kylän tarina


"JOS SOKEA SOKEAA TALUTTAA, NIIN HE MOLEMMAT KUOPPAAN LANKEAEVAT" (Matt.15:14)



Eräällä pienellä paikkakunnalla, nimeltään Pirttilä, uskovat kokoontuivat yhteen erään uskovan ladossa (Ef.1:1). Tämä uskovien joukko oli osa suurta maailmanlaajuista Kristuksen seurakuntaa(Ef.4:3-6).
Siellä he yhdessä viipyivät rukouksessa, lauloivat ylistystä Jumalalle, nauttivat ehtoollista Kristuksen muistoksi ja lukivat Jumalan Sanaa.
Herra Jeesus antoi rakkautensa vaikuttaa heidän keskuudessaan niin, että jokaisesta pidettiin huolta. Tähän joukkoon Jumala kutsui armossaan ja viisaudessaan yhä uusia ihmisiä (Apt.2:42-47).

Jokaisella oli jotakin annettavaa yhteisissä kokoontumisissa (1.Kor.14:26, Ef. 6:18), joten kukaan ei jäänyt kylmäksi, vaan Pyhä Henki virvoitti, sekä puhdisti jokaisen sydämen uskolla (Apt.15:9).
He saivat hiljalleen vahvistua yhteisessä uskossaan. Yhdessä ja yksin seurakuntalaiset rukoilivat, että Herra täyttäisi heidät Pyhällä Hengellä. He näet tiesivät omalla voimallaan olevan kyvyttömiä kestämään kiusauksia tai viemään ilosanomaa eteenpäin. Ja Herra armossaan antoi Pyhän Henkensä hallitsemaan jokaisen uskovan sydämessä.
Uskovat saivat Pyhältä Hengeltä sillä tavoin rohkaisua luottaa Kristuksen lupauksiin, että jokainen lopetti Maamies-lehden tilaamisen ja hankki itselleen oman Raamatun (Room.12:1-2). Sieltä Pyhä Henki näytti heille joka päivä lisää millainen Jeesus on (Joh. 16:14).
Pyhä Henki myös opetti käyttämään tätä Sanaa aseena sielujen pelastukseksi (1. Joh. 2:27, Hepr. 4:12 ). Nopeasti sanoma Jeesuksen veren voimasta ihmisten pelastukseksi päätyi jokaisen lähistön ihmisten korviin (Luuk.24:47, Hepr. 10:19).
Ilosanoma levisi Pyhän Hengen työn ansiosta voimalla ja suurella varmuudella (1.tess.1:5) Pelastumattomat ihmiset vain ihmettelivät (jopa pelästyivät) ja kyselivät: "Mitä tämä on" ja "Kuka on tuo Jeesus?" (Ap. t. 2:43) Monet tulivat uskoon. Seurakuntalaiset rohkaistuivat tästä ja jatkoivat rukouksessa päivät ja yöt entistä ahnakkaammin, jotta aina vain uusia ihmisiä saisi tulla Jeesuksen luo.


Kristus vaikutti uskovissa sellaisia rakkauden tekoja, että uskottomat ihmiset pitivät uskovia suuressa arvossa. Kuitenkaan yksikään uskottomista ei uskaltanut liittyä heihin (Ap. t. 5:13).
Pelastumattomat näkivät Pirttilän uskovien ihmeellisen rakkauden toisiaan kohtaan (Joh. 13:35). He näkivät, kun Jumala vaikutti niin, että erilaisetkin ihmiset pystyivät vikoineenkin rakastamaan toisiaan (Room.15:1).


Uskovat rukoilivat paljon yhdessä ja Pyhän Hengen armolahjat rakensivat seurakuntaa rakkaudessa (1.Kor. 12:4-11). Kuitenkin, merkittävää oli, että jokainen uskova sai elää rakkaussuhteessa Jeesuksen kanssa (1. Joh. 4:16-21).
Hänen mallinsa mukaan jokainen uskova suorastaan muutti asumaan Herran läsnäoloon rukouskammiossaan ja eli lakkaamattomassa rukouksessa. (Matt. 6:6, 2.Kor.3:18). Siellä he rohkeasti muistuttivat Herraa hänen lupauksistaan ja kiittivät alituisesti Herraansa (Jes. 62:6, 1. Tess. 5:18).
Jeesus muutti heitä. He saivat nähdä miten Jumala ihmeellisesti vastasi jokaiseen heidän rukouksistaan viisaan aikataulunsa ja suunnitelmansa mukaan (1.Joh.5:14, Joh. 4:24).
Koetellen uskovia Jumala teki pienen pitäjän uskovista voimakkaita rukoustaistelijoita. He näkivät, miten kärsivällisyys lopulta palkittiin ja sitä kautta heidän luottamuksensa Herraan lisääntyi (Room.5:4, Kol. 1:11).


Herra armossaan antoi uskovien esirukouksilla olla suuren vaikutuksen (Jaak. 5:16, Ef. 6:18). Uskovien joukko kasvoi ja rakentui rakkaudessa Jeesukseen ja hänen totuudessaan (Room. 12:6, Kol. 2:7 ).
Jumala vaikutti niin, että tämä Hänen omiensa joukko toimi voimallisesti maailmassa (Apt.2:16, Ef.1:19, 1. Kor.2:2-5):Sanaa julistettaessa sokeat saivat näkönsä ja rammat alkoivat hyppimään kuin peurat (mark.16:20, apt.14:3, Jes.35:6).
Monet ihmiset vapautuivat riivaajista. Uskovat saivat rohkeuden Pyhältä Hengeltä (Ap. t. 4:31), joka laskeutui heidän päälleen ja antoi heille aivan erityisen armon ja voiman (Ap. t. 6:8) todistaa Kristuksesta tässä pimeässä maailmassa. He saivat voiman jopa kärsiä ja kuolla Kristuksen nimen kunniaksi (Fil.1:29, 2.Tim. 3:12).
Pirttilästä uskovat lähtivät Herransa kehotuksesta kaikkeen maailmaan kertomaan evankeliumia (apt.1:8).



Saatana ei pitänyt tästä kaikesta (1.Piet.5:8). Häntä poljettiin ja hän oli aseeton (1. Kor. 15:57). Todella närkästyneenä hän päätti pystyttää oman suuren ja mahtavan seurakunnan. Hän perusti valtio-seurakunnan. (2.tess.2:7, 2. Tim. 3:5)
Siinä kaikki Kristuksen lupaukset olisivatkin salakavalalla tavalla ihmisten omistuksessa (Room. 1:18), jolloin pelastumattomatkin voisivat kuulua tähän valtio-seurakuntaan. Saatana keksi sotasuunnitelman, miten hyökätä Jeesuksen todellista seurakuntaa vastaan (tässä yksi hänen versionsa):


"Pyydetään uskovat mukaan tähän valtio-seurakuntaan (Ilm.17:2) ja jos eivät suostu, niin sitten edes neuvottelemaan yhteistyöstä (Ps.1:1, 2. Kor.6:14). Ja toisaalta, ehkä he eivät kaikki huomaa mitään seurakunnan ja valtio-seurakunnan välillä" (Matt. 7:15).



Toivoton oli saatanan suunnitelma (2.Kor. 2:11), mutta kuitenkin jotkut menivät lankaan (Matt. 22:29 ). Nyt, saatana tarjosi Jumalan armon lupauksia ihmisille ilman kutsua parannuksen tekemiseen uskossa Jeesukseen. (Mark. 1:15, Apt. 2:37-41)

Jumalan alkuperäinen tapa on antaa usko niille, jotka on itse ennaltatuntemuksensa (Room.8:29, Ef.1:11) mukaan valinnut pelastukseen uskossa kuulemisen kautta (Jaak 1: 18). Ne,jotka nöyrtyivät parannukseen ja ottivat ilosanoman uskossa vastaan, saivat luvatun Pyhän Hengen ja syntyivät uudesti ylhäältä (Gal. 3:14).
Heistä tuli näin pelastettuja ihmisiä (Ef.1:13, Gal.3:2) ja Seurakunnan jäseniä (Matt.3:11) Sitten he ottivat vesikasteen Jeesuksen nimessä, ei pelastuakseen, vaan jo täydellisesti pelastettuina Hengestä syntyneinä uskovina. (Joh.5:24, Apt.8:36-38, Apt. 10:47, Apt.11:14-18, Ap. t. 18:8)


Saatana oli sitä mieltä, että tätä soppaa on vähän sekoitettava ja evankeliumia vähän muutettava, niin ihmiset eivät enää tiedä mihin uskoa (Ef. 4:14). Hän käytti ihmisen lihallista mieltä ja totutti näin uskovatkin valheeseen.
Ihmiset alkoivat tottua ajatukseen, että parannuksen teon sijaan valtio-seurakuntaan tultiinkin sisälle aivan toisella tapaa: Pirttilässä oli ensin vain seurakunta, Jumalan pelastettujen joukko, johon tullaan sisälle Kristus-uskon perusteella. (apt.2:41) Nyt siellä on myös valtio-seurakunta johon tullaan sisälle ihmisen tekemän toimituksen kautta. (gal.1:8)



Monet pelastumattomat kuuluivat hienoon ja ylvääseen valtio-seurakuntaan, mutta eniten Jumalaa suretti, että sinne oli eksynyt myös useita hänen seurakuntansa jäseniä (Kol. 2:8).
He olivat pelastettuja ja edelleen kuuluivat Jumalan seurakuntaan (1.Kor.12:15), mutta eivät valtio-seurakuntaan kuulumisen perusteella (Joh. 10:16).
Valtio-seurakunta oli vain eristänyt heidät Jumalan mielen mukaisesta uskovien yhteydestä. Valtio-seurakunta unohti monelta osin Jumalan Sanassaan ilmoittaman seurakunnan mallin (Ef. 4:11) ja siksi monet sinne päätyneet uskovat kylmenivät hiljalleen uskossaan.
Valtio-seurakuntaan kuului uskovien lisäksi myös ei-uskovia (2. Kor. 6:14). Saatana kiireisesti pyrki käyttämään ihmisten heikkoa lihaa hyväkseen eksyttääkseen ihmisiä, sillä tiesi loppunsa olevan lahellä.(Ilm.12:12)


Pitäjän ladossa kokoontuvat uskovat itkivät ja rukoilivat päivät ja yöt seurakunnan häväistyksen tilan vuoksi (Neh.1:3-5). Jumala näytti heille lupauksen taivaallisesta valtakunnastaan (Ilm.7:15-17, Ilm.21:2-4), jossa kaikki uskovat voisivat yhdessä ylistää ja palvoa Herraa Jeesusta. Tätä kohti hän kehotti Pirttilän pitäjän rukoilijoita kiiruhtamaan jo täällä maanpäällä (Fil.3:13-14).


Ne uskovat Pirttilässä, jotka eivät olleet eksyneet saatanan kavalaan juoneen näkivät, missä liemessä olivat uskovat (Esra.1:5), jotka kuuluivat valtio-seurakuntaan ja omaksuivat sen opit (2.Tim.1:13-14).
Valtio-seurakunnan uskoville Herra antoi ladossa kokoontuvien kautta kuulua voimallisen hätähuudon: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa." (Ilm.18:4-5) (>>suuri balylon)


Monet tekivät parannuksen, kun Herra antoi heille ymmärryksen. Jotkut pitivät mielummin kiinni ihmisiltä saatavasta kunniasta ja eivät tehneet parannusta. (Jaak.1:22, Matt.6:2)



----------------------

Tämä on eräänlainen tarina siitä, miten ihmiset saatanan vaikutuksesta tekivät oman traditio-uskontonsa todelliset Jeesus-uskon rinnalle. Selkeimmin maailmassa tätä saatanan luomusta edustaa katollinen kirkko, mutta kaikenlaisia välimuotosekoituksiakin on.
Nämä instituutiot pyrkivät erottamaan Jumalan lapset hedelmällisestä yhteydestä keskenään ja toisaalta yhdistämään pelastumattomat ihmiset harjoittamaan uskonnollisuutta yhdessä pelastettujen kanssa.
Moni näistä Jumalan rakkaista pelastetuista ihmisistä eksyy pois Kristuksen luota tämän väärän evankeliumin takia.



Jumalan timantinkirkkaan evankeliumin pinta on törhitty niin pahasti, että kuka enää näkee timanttia siinä kauneudessa, kuin se esillä kuuluisi pitää.
Voisiko Jumala rakastaa sellaista, joka verhoaa Hänen Poikansa kuoleman ja ylösnousemuksen kaikella turhalla? Ja tekee sen niin, että vain harva enää osaa pistää toivonsa tärkeimpään.
Löytyykö vielä uskovia, jotka yhdessä elävät todeksi ilosanomaa niin, että ihmisillä on mahdollisuus nähdä miten kirkas timatti on Jeesus?


Täältä:
http://www.freewebs.com/kalamiesk/tarina.htm