yksinäisyys

young woman

kun läheisen ihmisen menettää niin siitä seuraa pohjaton yksinäisyys.Kohtalotoveita varmasti on monia ja heitä olisi kiinnostavaa kuulla!!Saman kun olen kokenut!

7

1249

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Miksi?

      Yksinäisyys on kaikista kamalinta menetyksen jälkeen. Toista ei ole enää rinnalla ja tuntuu, ettei millään ole mitään väliä. On vaan herättävä aamulla ja yritettävä jaksaa päivä kerrallaan vaikka se on äärimmäisen raskasta. Ja yksin, aivan yksin.

      Menetystä ei aluksi edes tajua, se tuntuu utopistiselta. Eihän niin ole voinut tapahtua... Sitä vaan odottaa, että jos se sittenkin tulisi kotiin...ja välillä palaa karuun todellisuuteen, että eihän se tule enää koskaan. Ahdistus painaa rinnassa.

      Vaikka ystävät ja läheiset auttavat ja kuuntelevat omalta osaltaan, mutta ei hekään tajua menetystä jos/kun eivät sellaista ole itse joutuneet kokemaan. Se on niin totta vaikka joku ehkä muuta väittääkin. Aina voi ottaa osaa ja olla pahoillaan, mutta ei sitä tajua oikeasti mikä tuska ja ikävä menettäneellä on. Sururyhmät voisi olla paikka missä saisi jakaa ja purkaa omia ajatuksia ja pahaa oloa. Nimittäin sieltä varmasti löytäisi kohtalontovereita. Näin kesän lähestyessä varmaan sellaisia on harvassa. Vain sellainen ihminen sen ymmärtää, joka on joutunut rakkaasta ihmisestä luopumaan. Ja valitettavasti meidän perheelle nyt kävi niin. Meiltä vietiin väkisellä rakas perheenjäsen. Meillä on kuitenkin vielä toisemme ja se on onni tämän kaiken kamaluuden keskellä. Se antaa edes vähän voimia ja aihetta jatkaa tätä raskasta maanpäällistä elämää.

      Mutta, kukaan ei vastaa kysymykseen: MIKSI? Miksi sellainen ihminen riistetään, jota olisi tarvittu? Ihminen, jota oltaisi rakastettu. Ihminen parhaassa iässä. Sellainen otetaan täältä maan päältä pois, ja aivan väkisellä. Miksi?

      Jumalaa ja taivasta ei ole olemassa. En ole koskaan uskovainen ollutkaan, mutta nyt viimeiset uskon rippeet ovat hävinneet. On turha kenenkään jauhaa muuta. Nyt se itse nähtiin ja koettiin. Rukouksia ei kuultu vaikka kädet ristissä istuttiin ja pyydettiin paranemista ja elämän jatkumista. Eikä auttanut. Mitään voimaa eikä uskoa yläkerrasta annettu.

      Luulen silti, että rakkaamme on jossain. Joku paikka on olemassa mistä me emme tiedä mitään. Se ei ole taivas, vaan ihan jotain muuta. Sinne minäkin menen ajallani. Siellä minua odotetaan kun sen aika on, mutta toivottavasti ei vielä pitkään aikaan. Toivoisin itselleni pitkää ikää sekä terveyttä ennen kaikkea, kun nuori vielä olen. Kuitenkin toivon, että pääsisin sinne ennen kuin olen jo liian vanha ja toisten armoilla. Sellaisessa elämässä ei ole mitään järkeä.

      Rakastan koko sydämestäni häntä. Hän oli ainutlaatuinen. Ikävä ja kaipaus rinnassa mietin häntä joka päivä, enkä vieläkään usko, että hän on jättänyt meidän lopullisesti.

      Voimia kaikille läheistensä menettäneille ja toivon myös voimia meidän perheelle, koska voimia todellakin tarvitaan, että jaksaa!

      • Kaiken kokenut ja nähnyt

        Eipä sitä ihminen (onneksi) tiedä,mitä huominen tuo.
        jos ei sairaus vie,niin ihminen riistää itseltään hengen... Näitä tarinoita riittää yhtäpaljon kuin on kertojia ja kirjoittajia.

        Omaisille jää vain kysymys miksi???


      • Mumeli

        tuntemuksin olen minäkin. Ikävä ja kaipaus mielessä joka päivä. Rakastan häntä niin paljon. Miksi rakkaani otettiin pois viereltä yllättäen. Olisi ollut niin paljon hyvää elämää jäljellä. Pyydän häneltä joka aamu voimaa tähän päivään, että jaksan jotenkin rämpiä päivästä toiseen. Yksin...
        Toivon jaksamista ja voimia teidän perheelle. Ja kaikille saman kokeneille.


    • Nuorileski

      Tätä palstaa kun luet,huomaat että moni muukin on menettänyt.

      Täällä on ihmeellisiä selviytymistarinoita,kantsii lueskella ihan rauhassa.

      Jaksamisia sinulle!

    • JJJ

      Itse olin kaksivuotias, kun äitini yllättäen joutui 11 päiväksi sairaalaan. Vaikka kävimme häntä siellä katsomassa ja tukenani oli isosisko ja isä, niin ilmeisesti kuitenkin tämä oli näin pienelle lapselle totaalisen traumatisoiva kokemus. Kun äiti tuli takaisin sairaalasta olin muuttunut kuulemma aivan kauhukakaraksi. Itkin vain ja kiukuttelin. Äitini ei edes pyykkiä päässyt viemään ulos ettenkö olisi siihen herännyt ja alkanut itkemään. Itse en tuosta muista mitään, mutta hieman vanhempana huomasin, kuinka minulla helposti tuli isää ja äitiä ikävä jo pelkässä päiväkodissakin olosta. Sitten kun täytin seitsemän, niin muutimme ja kaikki minun rakkaat kaverini jäivät sinne teilleen enkä niistä enää koskaan kuullut mitään.

      Sitten muutto porukoiden luolta pois. Armeija, opiskelut ja sitä rataa. Stressiä ja pitkään unohdettuina olleet tunteet tulevat uudestaan esiin. Sama vanha yksinäisyys ja pohjaton suru jota ei pysty edes suremaan. Eikä auta vaikka kavereita onkin. Jos vähääkään jään yksin esim. jos olen yksin kotosalla ja nukahdan alkuillasta ja herään myöhemmin illalla, on olo jotain aivan sanoinkuvaamattoman kauheaa, vaikka se olo onkin jo lieventynyt siitä mitä se jokunen vuosi sitten oli jolloin tuo sai minut aivan lamaantumaan ja kaksi kertaa sairaalaan. Seurustelemaan en pysty. En voi antaa kenenkään tulla mulle niin tärkeäksi. Sitä en kestä. En vieläkään. Näin tuo yksinäisyyden kierre sulkeutuu eikä ulospääsyä meinaa löytyä.

      Ei siis tarvi edes kuolla ketään läheistä. Pienelle lapselle voi riittää jo tuollainen, että äiti on vähän liian kauan pois. Tai kaverit jää kun muutetaan toiselle paikkakunnalle.

      • young women

        Ymmärrän kyllä tunteesi ja toivon niiden viellä jokin päivä lieventyvän jopa niinkin paljon,että pystyt rakastaan jotakin ihmistä ja jopa antaa toisen ihmisen sua rakastaa,koska muuten jäät elämässä paljosta paitsi. Jos vaan haluat voit jatkossakin mulle kirjoitella,ehkä sillätavalla lievennämme toistemme yksinäisyyttä!!?


      • JJJ
        young women kirjoitti:

        Ymmärrän kyllä tunteesi ja toivon niiden viellä jokin päivä lieventyvän jopa niinkin paljon,että pystyt rakastaan jotakin ihmistä ja jopa antaa toisen ihmisen sua rakastaa,koska muuten jäät elämässä paljosta paitsi. Jos vaan haluat voit jatkossakin mulle kirjoitella,ehkä sillätavalla lievennämme toistemme yksinäisyyttä!!?

        Voisimpa vaikka kirjoitellakin. Eipä ole ennen tullutkaan eteeni ihmistä, joka tietää miltä tuntuu pohjaton suru ja yksinäisyys jopa kaverien ja tuttujen ympärillä. Miltä tuntuu,kun menettää kyvyn rakastaa ja olla rakastettu. Mutta mielummin kirjoittelen suoraan sähköpostilla, kun täällä yleisessä keskustelussa. Jos siis sulta sähköpostiosoite löytyy. Tai mun on quatzecoatl80@hotmail.com


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      265
      17021
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5485
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2586
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2069
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1768
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1001
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      959
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      886
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      44
      883
    Aihe