Vanginunivormuinen Manneken Pis kiinnittää huomion

http://www.motherearth.org/hermaja/su/index.php



Lehdistötiedote maanantaina 9. tammikuuta 2006 klo 11 (BRYSSEL)

Vanginunivormuinen Manneken Pis kiinnittää huomion Suomen mielipidevankeihin
VAPAA JULKAISTAVAKSI HETI
More Photographs


Presidenttikysely osoitteessa

-Presidenttiehdokkaista Hautala valmis armahtamaan vangitut aseistakieltäytyjät
-Aseistakieltäytymisen tunnustaminen sota-aikana saa kannatusta myös Laxilta ja Lahdelta

Brysselin kaupunki on tänään ojentanut avuliaan kätensä rauhanvangeille pukemalla For Mother Earth -rauhanjärjestön pyynnöstä kaupungin tunnetuimman nähtävyyden, pissivää poikaa esittävän Manneken Pis -patsaan mustavalkoraidalliseen vanginpukuun.

Turistien suosikkia voi pällistellä uudessa puvussaan tänään klo 10-16. Saatavilla patsaalla on Manneken Pis rauhanvankina -postikortteja

Kansainvälisen Maan Ystävät -verkoston Belgian toimija FME haluaa tapauksella muistuttaa ihmisiä siitä, että aseistakieltäytyjiä ja muita rauhan puolesta rauhanomaisesti taistelevia istuu useiden maiden vankiloissa vakaumuksensa vuoksi tuomittuina.

Erityisesti järjestö haluaa kiinnittää huomiota Suomeen, jossa on ilmennyt aseistakieltäytyjien omantunnonvapauden järjestelmällistä loukkaamista.

Suomi pitää yhä yllä erittäin laajaa asevelvollisuusjärjestelmää. Siviilipalveluksen kesto (13kk) on yhä yli kaksinkertainen verrattuna yleisimpään asepalveluksen pituuteen (6kk).

Amnesty International tulkitsee tästä syystä nykyisenlaisen siviilipalveluksen rangaistuksena (vakaumuksesta) ja on adoptoinut säännöllisesti vuodesta 1999 suomalaisia vangittuja aseistakieltäytyjiä mielipidevangeiksi.

AI:n näkemyksen palvelusvaihtoehtojen keston epäsuhdasta jakavat YK:n ihmisoikeuskomitea, Euroopan Neuvosto ihmisoikeus- ja sosiaalikomiteat ja Euroopan Parlamentti sekä lukuisat kansalaisjärjestöt.

Kun suomenkaltaista eurooppalaista teollisuusvaltiota, joka lisäksi usein ylpeilee taatuilla ihmisoikeuksillaan, kritisoidaan näin voimakkaasti joka puolelta, olisi yllätys, jos aihe ei nousisi esille Suomen presidentin vaalissa. Etenkin ottaen huomioon presidentin armahdusoikeuden, jonka käyttäminen tai käyttämättäjättäminen mielipidevankien kohdalla vaikuttaa maan imagoon ulkomailla -puhumattakaan vuosittainyli 70:n tiilenpäitä lukevan suomalaisen aseistakieltäytyjän kohtalosta.

FME kysyi presidenttiehdokkailta joulukuussa heidän kantojaan koskien ihmisoikeuksia, palvelusvelvollisuutta ja mielipidevankeja. Kahdeksasta ehdokkaasta kuusi vastasi kyselyyn, suurinta valtaa pitävät istuva presidentti Halonen ja pääministeri Vanhanen kieltäytyivät kunniasta.

Presidenttiehdokkailta kysyttiin muun muassa; pitäisikö siviilipalvelusmiehet vapauttaa asepalveluksesta myös sota-aikana; tulisiko siviilipalvelusaikaa lyhentää; noudattaisiko ehdokas YK:n ihmisoikeusjulistuksen periaatteita presidenttinä ja armahtaisiko ehdokas valituksi tullessaan aseistakieltäytyjät.

Ihmisoikeuksia lupasivat kaikki noudattaa. Mielipidevangit lupasi kuusikosta kuitenkin vapauttaa varmasti kuitenkin vain Hautala, eikä siviilipalveluksen ehdotonta lyhentämistäkään kannattanut hänen lisäkseen kukaan. Sen sijaan aseistakieltäytymisoikeuden kirjaamista lakiin myös sota-ajaksi kannattivat Hautalan lisäksi Henrik Lax ja Arto Lahti. Niinistönkään mielestä ei sivareita sentään tykinruoaksi tulisi uhrata.

Aseistakieltäytyjien ainoa 'rikos' on kieltäytyminen kantamasta asetta ja osallistumasta tappamisen koulutukseen ja tapetuksi tulemiseen. Valtiovalta tuomitsee heidät 'siviilipalvelusrikoksesta' säännön mukaan 6 1/2 kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen -ilman mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen. Aseistakieltäytyjät eivät myöskään oikeuden edessä voi saada lievennystä tuomioonsa nuoren iän vuoksi tai ensikertalaisuuttaan, kuten muut rikolliset. Toisaalta aseistakieltäytyjien rangaistuksia ei kirjata rikosrekisteriinkään.

Siviilipalvelusmiesten oikeudet asumiseen, palveluspaikkaan ja rauhanajan siviilistatukseen ovat retuperällä. Ensiksimainitun joutuu usein kustantamaan siviilipalvelusmies itse saadakseen edes jonkinlaisen palveluspaikan, sillä asumiskustannukset ovat nykyisellään palveluspaikkojen harteilla. Tilannetta pahentaa valtiovallan passiivinen suhtautuminen siviilipalveluksen kehittämiseen ja siviilipalveluspaikkamäärän kasvattamiseen.

Sodan sattuessa siviilipalvelusmiehet ovat nykylain mukaan Puolustusministeriön määräysvallan alla. Reilu kuusi vuosikymmentä sitten lain ollessa sama satoja sivareita vangittiin ja teloitettiin heidän kieltäydyttyään tarttumasta aseisiiin. Heistä tunnetuimpana Arndt Pekurinen.

Suomi on jo pitkään paistatellut kyseenalaisessa kansainvälisessä valossa, kun YK:n ihmisoikeuskomitea on vaatinut siviilipalveluksen uudelleenjärjestämistä: palvelusajan lisäksi yleismaailmallista ihmisoikeussopmusta vastaan on Jehovan todistajien erityisasema ja rauhanajan siviilipalveluslain puuttuminen lainsäädännöstä. Myös Euroopan Neuvoston sosiaalikomitea on äskettäin kiinnittänyt huomiota siviilipalveluksen pituuteen. Komitea on huomauttanut Suomelle, että rangaistuksenomainen palvelus sotii Euroopan sosiaalisen peruskirjan vapaan ammatinvalinnan periaatteita vastaan.


--------------------------------------------------------------------------------

Case Hermaja:
For Mother Earth, Maria Hendrikaplein 5, 9000 Gent, Belgium
Tel: 32 9 242 87 52 Fax: 32 9 242 87 51 [email protected]
http://www.hermaja.org