Elämä on kärsimystä

Mikä aiheuttaa kärsimyksen? Se, että ajattelemme dualistisella tavalla. Emme osaa nähdä että me kaikki jotka olemme täällä maailmassa olemme itse asiassa samaa. Jos ajattelemme Jumalaa erillisenä asiana, emme näe Häntä itsessämme.
"Kohtele muita kuin kohtelisit itseäsi", kuulostaako tutulta?

Kristinuskon ja rukoilemisen heikko lenkki on se, että saatamme siirtää vastuun pois itsestämme. Pyydämme Jumalalta koko ajan jotain, ja jos teemme elämässämme tyhmyyksiä rukoilemme "Jumala, ota syntini pois". Tämä on vastuun siirtämistä. Emme halua nähdä huonoja tapojamme tai todellista luontoamme. Sen sijaan huomion kääntäminen itseemme, syvälle sisimpäämme ava ovia joista voimme löytää rauhan. Voimme toki pyytää Jumalalta VOIMIA todellisen luontomme löytämiseksi, mutta ensin se vaatii hiljaisuutta ja kuuntelemista. Julistaminen ja reuhaaminen aina askel kauemmaksi todellisesta sulautumisesta rauhaan.

En missään nimessä halveksu kristinuskoa vaan se on yhtä tärkeä kuin muutkin uskonnot. Maailmassa on erilaisia ihmisiä joten on luonnollista harjoittaa uskontoa omalla tavallamme, eikö?

Näkekää metsä puilta...
087
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Maria Rita kirjoitti:

Mikä aiheuttaa kärsimyksen? Se, että ajattelemme dualistisella tavalla. Emme osaa nähdä että me kaikki jotka olemme täällä maailmassa olemme itse asiassa samaa. Jos ajattelemme Jumalaa erillisenä asiana, emme näe Häntä itsessämme.
"Kohtele muita kuin kohtelisit itseäsi", kuulostaako tutulta?

Kristinuskon ja rukoilemisen heikko lenkki on se, että saatamme siirtää vastuun pois itsestämme. Pyydämme Jumalalta koko ajan jotain, ja jos teemme elämässämme tyhmyyksiä rukoilemme "Jumala, ota syntini pois". Tämä on vastuun siirtämistä. Emme halua nähdä huonoja tapojamme tai todellista luontoamme. Sen sijaan huomion kääntäminen itseemme, syvälle sisimpäämme ava ovia joista voimme löytää rauhan. Voimme toki pyytää Jumalalta VOIMIA todellisen luontomme löytämiseksi, mutta ensin se vaatii hiljaisuutta ja kuuntelemista. Julistaminen ja reuhaaminen aina askel kauemmaksi todellisesta sulautumisesta rauhaan.

En missään nimessä halveksu kristinuskoa vaan se on yhtä tärkeä kuin muutkin uskonnot. Maailmassa on erilaisia ihmisiä joten on luonnollista harjoittaa uskontoa omalla tavallamme, eikö?

Näkekää metsä puilta...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu