Hattupäinen sussu 1910 oli sama kuin nastapimu 1964
sillä erotuksella, että niitä oli Joensuussa vähän, kun sen sijaan nyt on paljon pimuja. Kun kävin kansakoulua 1908 - 1912, oli koko koulussa ihmetapaus, jos jollakulla tytöllä näki hatun päässä.
Työläisvaimot eivät uskaltaneet koko elämässään pistää hattua päähänsä, se ei kuulunut heidän säätyynsä ja pilkattu heitä olisi. “Hattupäät“ rouvat olivat varakkaita ja arvovaltaisia, työmiehen vaimoa ei sanottu koskaan rouvaksi.
Iiksenvaaran Hovilan emäntä Anna Mononen puhui kauan edeltä päin, että “ilikääskö pitää talavihattua kun ohtoo kylymää“ hevosella ajaessa, näin vielä vuonna 1920. Sitten hän osti turkishatun. Niihin aikoihin levisi yleisesti naisten hattujen käyttö. Säätyrajat hävisivät hyvin äkkiä pukeutumisen alalla, kun aika oli tullut.
sillä erotuksella, että niitä oli Joensuussa vähän, kun sen sijaan nyt on paljon pimuja. Kun kävin kansakoulua 1908 - 1912, oli koko koulussa ihmetapaus, jos jollakulla tytöllä näki hatun päässä.
Työläisvaimot eivät uskaltaneet koko elämässään pistää hattua päähänsä, se ei kuulunut heidän säätyynsä ja pilkattu heitä olisi. “Hattupäät“ rouvat olivat varakkaita ja arvovaltaisia, työmiehen vaimoa ei sanottu koskaan rouvaksi.
Iiksenvaaran Hovilan emäntä Anna Mononen puhui kauan edeltä päin, että “ilikääskö pitää talavihattua kun ohtoo kylymää“ hevosella ajaessa, näin vielä vuonna 1920. Sitten hän osti turkishatun. Niihin aikoihin levisi yleisesti naisten hattujen käyttö. Säätyrajat hävisivät hyvin äkkiä pukeutumisen alalla, kun aika oli tullut.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ihan sekaisin!!
että sotiessani Hattujen ja Myssyjen sodassa, oli erittäin suuri merkitys sillä, oliko päässäsi hattu vai myssy! Itselläni oli aina mukana molemmat ja niitä tilanteen mukaan vaihtamalla ratkaisin yksin koko sodan!